40 + so what, wol 14 (2019)

Täällähän näyttää olevan syvälliset mietinnät menossa. Meillä oli heti alusta asti toive yhteisestä pikkuisesta. Rakkaallani ei siis ole omia lapsia, mutta hän on mun tytöille enemmän isä kuin biologinen isänsä on koskaan ollutkaa. PCOS taustalla lähdimme heti tilaisuuden tullen hoitopolulle. Nuota tänään juhlittuja tyttöjä exän kanssa odotimme yhteensä 8 vuotta, joten tiesin ettei nykyisen rakkaani kanssa ole aikaa hukattavaksi. Siltikin vuoden vaihteessa täyttyy 6 vuotta odotusta ja toivomista, johon mahtuu varhainen keskenmeno ja keskeytynyt keskenmeno.

Eikä edelleenkään lupailevista (ehkä kuvittelemistani) oireista huolimatta hommasta näytä tulevan mitään. Pari päivää on jo tuhruttanut ja nyt illasta vaikutti jo siltä, että viimeistään huomenna hanat aukeaa.
 
Hei. Kaipaisin vertaistukea, josko tässä porukassa olisi . Toivottavasti huolitte mukaan, vaikken ole vielä 40v. Olen 38v, iltatähti toiveissa, yritys aloitettu tänä keväänä. Alkaa usko loppumaan että enää raskaus onnistuu, kuukausi toisen jälkeen joutuu pettymään
 
Hei. Kaipaisin vertaistukea, josko tässä porukassa olisi . Toivottavasti huolitte mukaan, vaikken ole vielä 40v. Olen 38v, iltatähti toiveissa, yritys aloitettu tänä keväänä. Alkaa usko loppumaan että enää raskaus onnistuu, kuukausi toisen jälkeen joutuu pettymään
Pystyn samaistumaan fiiliksiisi. Kuopusta aloimme yrittää kun olin 38. Vuosi siinä meni ja siihen mahtui 4 kemiallista ja 1 tuulimuna. Olin jo aivan varma ettei onnistu mutta onneksemme onnistui kuitenkin.
Muistan sen epätoivon ja negatiivisuuden mikä valtasi minut vaikka yleensä olen optimisti. Kävin 4. kemiallisen jälkeen lääkärillä jossa katsottiin hormonitasot ja ultrattiin.
En oikein osaa muuta sanoa kuin elä hetkessä, jokainen kuukausi on uusi mahdollisuus❣
 
  • Tykkää
Reactions: petronella09
Pystyn samaistumaan fiiliksiisi. Kuopusta aloimme yrittää kun olin 38. Vuosi siinä meni ja siihen mahtui 4 kemiallista ja 1 tuulimuna. Olin jo aivan varma ettei onnistu mutta onneksemme onnistui kuitenkin.
Muistan sen epätoivon ja negatiivisuuden mikä valtasi minut vaikka yleensä olen optimisti. Kävin 4. kemiallisen jälkeen lääkärillä jossa katsottiin hormonitasot ja ultrattiin.
En oikein osaa muuta sanoa kuin elä hetkessä, jokainen kuukausi on uusi mahdollisuus
Kiinnostaa kuulla, kävitkö julkisella vai yksityisellä puolella tutkimuksissa? Lapsia on jo useampi ja sama mies edelleen. Edellisestä synnytyksestä 7v. Sitä vaan on alkanut niin kovasti miettimään missä voisi olla vika, kun raskaus ei ala. Ei ole ollut kemiallisia, olen hätäisenä testaillut, aina ollut negatiivinen tulos. Nyt ensimmäisen kerran koetan ovistestejä tässä uudessa kierrossa.
 
vierailija
Täällä ensi viikolla 41 täyttävä kolmen pojan äiti, toiveissa se tyttö vielä, kaksi kolmesta on tarvinnut lääkityksen. Nyt terolut kuuri menossa. Kierto lopussa ja nega testasin tänään, harmittaahan se. Ovistestit aloitin tässä kierrossa.
 
  • Tykkää
Reactions: Momon ja Marmeladia
Tervetuloa uusille mukaan:)
On tämä haaveilu niin erilaista kuin silloin nuorempana! Kovasti ajatuksissa on se, että onko jo liian vanha. Aika rennolla meiningillä täälä mennään ja nyt on vasta yk2 menoillaan. Eka kierto oli mulla kierukan poiston jälkeen aika luhyt eli jännityksellä odotan kuinka tämän käy. Nyt kp21/27-30. Ei oiretta suuntaan eikä toiseen vielä.
 
Kiinnostaa kuulla, kävitkö julkisella vai yksityisellä puolella tutkimuksissa? Lapsia on jo useampi ja sama mies edelleen. Edellisestä synnytyksestä 7v. Sitä vaan on alkanut niin kovasti miettimään missä voisi olla vika, kun raskaus ei ala. Ei ole ollut kemiallisia, olen hätäisenä testaillut, aina ollut negatiivinen tulos. Nyt ensimmäisen kerran koetan ovistestejä tässä uudessa kierrossa.
Yksityisellä kävin tuskin olisin julkiselle edes päässyt iän puolesta tai ainakin olisi venynyt tosi paljon.
Olen aina aiemmin raskautunut helposti, kuopus (olin silloin 39) antoi odottaa Ja ajattelin että munasolut jo kuraa. Mutta nyt tämä raskaus ( rvk 19 menossa ja ikää 41) alkoi taas oikeastaan heti kun imetyksen lopetin. Tiedä sitten mikä milloinkin vaikuttaa.
Silloin kuopuksen yritusaikana otetuissa hormonilabroissa kaikki oli kunnossa ja ultrassa myös eri kierron vaiheissa.
 
Tervetuloa uusille haaveilijoille! Uskaltaudutteko tuonne meidän listalle?

@petronella09, minä sain lähetteen julkiselle lapsettomuuspolille, kun olin jo 38v. Olimme yrittäneet vasta puoli vuotta, mutta aiemman PCOS-diagnoosin perusteella (ja koska minulla oli vuotoja 1-2 kertaa vuodessa) pääsimme tutkimuksiin ennen kuin vuosi yrittämistä oli täyttynyt. Saimme kaikki kolme julkisella tarjottavaa hoitoa, vaikka viimeisen hoidon alkaessa olin jo löhestymässä 41v, joten ei se aina ole niin selkeä viiva. Toki sitä odottelua oli pitkästikin välillä ja nyt on tämä paljon puhututtava korona, mutta mielestäni aina kannattaa yrittää.

Täällä menossa kp 6 ja viimeiset letrot nappasin aamulla. Puuduttavaa oviksen odottelua taas.
 
vierailija
Uusi kierto alkoi, ajattelin alottaa gelee royalen syömisen, onko kokemuksia? En muista söinkö sitä joskus jo aiemmin. Uusi tieto minulle selvisi lääkärin käynnillä ettei clomifenia enää käytetäkään, kahdesti ollut mulla käytössä, mutta en ole yhtään varma lähtisinkö enää hoitoihin jos ei luomusti nappaa.
 
Uusi kierto alkoi, ajattelin alottaa gelee royalen syömisen, onko kokemuksia? En muista söinkö sitä joskus jo aiemmin. Uusi tieto minulle selvisi lääkärin käynnillä ettei clomifenia enää käytetäkään, kahdesti ollut mulla käytössä, mutta en ole yhtään varma lähtisinkö enää hoitoihin jos ei luomusti nappaa.
Mulla ainakin geleet on tasoittanut kiertoja yhdessä letrojen kanssa. Nykyisin tosiaan kai määräävät letroja ennemmin kuin clomeja, koska letroilla ei kuulemma ole niin paljon riskiä monikkoraskauteen kuin clomeilla. Ja tosiaan letroilla saimme kierrot tasaantumaan "normikiertojen" vaihteluvälille. Toki niitä suositellaan käytettäväksi puoli vuotta kerrallaan, mutta minä omaehtoisesti niitä popsin niin kauan kuin reseptiä uusitaan ja niillä kierto pysyy yllä.
 
Minä söin yhden kuurin Ruohonjuuresta Gelee Royale Bio 1000mg ja siitä kierrosta tulin raskaaksi. Luulin, että ostin tabletteja, mutta ne olikin sellaisia ambulleja, jonka sisällön join veden kanssa aamuisin. Lisäksi käytin macajauhetta. (En joka päivä, kun se ei ole kovin hyvää...)
 
Bongasin tänään ovulaation!!! Voi kuinka ihanan, lämpimän, onnellisen olon noiden kahden viivan ilmestyminen ovulaatiotestiin aiheuttikaan! Jotenkin ajattelin etten varmasti enää edes ovuloi :(
Menossa siis yk1 kierukan poiston jälkeen. Ikää on tosiaan 44 vuotta, joten ajattelin, että kaikki kotikonstit on otettava käyttöön HETI. Yhtään kuukautta ei ole ns. hukattavaksi ja mahdollisuudet raskautua eivät ainakaan tulevina kuukausina enää parane. Ostin siis kierron alkuun tuota Royal Geleä, ovulaatiotestit ja myös macajauhetta. Macaa olen ennenkin käyttänyt, mutta silloin lähinnä salitreenin tukena. Olet @Reetaleena aivan oikeassa, se ei todellakaan ole mitään herkkua.
Meillä taitaa peitto tänään heilua :D
 
Kiitos kysymästä Babygirl1 ❤ täälä odotellaan kai kierron palautumista kierukan jälkeen. Kunnon kuukautisia ei ole ollut, vain tuhruvuotoa. Odotellaan rauhassa ja loppu vuodesta ajattelin mennä gynekologille, jos ei kierto palaudu siihen mennessä.
Mahtavaa, että bongasi oviksen! Se varmasti tuo hyvän fiiliksen ja toivoa yritykseen.
 
  • Tykkää
Reactions: babygirl1
Mulle on jotenkin nyt tämän raskauden myötä tullu todella vanha olo..tuntuu, että joka kannassa oleva teksti alkaa..äiti iäkäs 41-vuotias. Ja on korostettu, että jo iän puolesta riskiraskaus, toki muutenkin nyt kun vauvalla down, mutta tuntuu tympeeltä. Kaiken päälle mä olen voinut fyysisesti todella hyvin nyt, pari edellistä raskautta ollut paljon vaikeampia. Toivon ettei muut saa iän takia tympeää kohtelua:confused::confused:
 
vierailija
Mulle on jotenkin nyt tämän raskauden myötä tullu todella vanha olo..tuntuu, että joka kannassa oleva teksti alkaa..äiti iäkäs 41-vuotias. Ja on korostettu, että jo iän puolesta riskiraskaus, toki muutenkin nyt kun vauvalla down, mutta tuntuu tympeeltä. Kaiken päälle mä olen voinut fyysisesti todella hyvin nyt, pari edellistä raskautta ollut paljon vaikeampia. Toivon ettei muut saa iän takia tympeää kohtelua
Onpa kurjaa. Ikä on kuitenkin vain numero. Ok, munasarjojen kohdalla 40 saattaa olla iäkäs, mutta henkilön iän puolesta ei välttämättä. Toiset elää mieli ja keho virkeänä +90 vuotiaaksi ja toiset ovat vanhainkotikamaa jo +60 vuotiaana.
 
Täällä kp14/25-28, kai yk7 menossa. Tallettelut meni vähän niin ja näin. Ensimmäinen kerran tikutin oviksen ja siteen kun plussan tikkuun sain, niin ei päästy yrittämään samana päivänä. Aiemmat raskaudet alkaneet puolen vuoden sisällä ja nyt ollaan ylitetty jo tuo maaginen "raja". Alkaa olla rentous kaukana ja pelko kasvaa, ettei saada kovasti toivomaa ilta tähteä
 
  • Surullinen
Reactions: Toive23
Mulle on jotenkin nyt tämän raskauden myötä tullu todella vanha olo..tuntuu, että joka kannassa oleva teksti alkaa..äiti iäkäs 41-vuotias. Ja on korostettu, että jo iän puolesta riskiraskaus, toki muutenkin nyt kun vauvalla down, mutta tuntuu tympeeltä. Kaiken päälle mä olen voinut fyysisesti todella hyvin nyt, pari edellistä raskautta ollut paljon vaikeampia. Toivon ettei muut saa iän takia tympeää kohtelua
Voi että. Kuulostaa kurjalta.
Minä olen saman iköinen kuin sinä. Mutta vielä en ole vastaavaa kohdannut. Tähän asti (varhaisultra, kaksi neuvolaköyntiä ja nt-ultra takana) on ollut pääasiassa päinvastoin, että oon saanut itse muistutella hoitajille/lääkäreille, että oon jo sitten hitusen iäkkäämpi odottaja.
No, katsotaan miten jatkossa käy.
 
Täällä mennään 15+ vkolla. Etova olo ja väsymys yhä seurana. Vatsa pienesti pyöristyy. Silti tuntuu yhä , että mahdanko oikeasti olla raskaana. Liikkeitä malttamattomana odottelen, se jotenkin aina konkretisoi raskauden. Lapsille ei ole vieläkään kerrottu. Se asia jännittää.
Nt-ultrassa kaikki näytti olevan ok. Kävin kuitenkin nipt-testissä. Siinä tulokset ok.
Näillä eteenpäin, rakenneultraa odotellessa.
Tsemppiä kaikille syksyyn <3
 
Voi että. Kuulostaa kurjalta.
Minä olen saman iköinen kuin sinä. Mutta vielä en ole vastaavaa kohdannut. Tähän asti (varhaisultra, kaksi neuvolaköyntiä ja nt-ultra takana) on ollut pääasiassa päinvastoin, että oon saanut itse muistutella hoitajille/lääkäreille, että oon jo sitten hitusen iäkkäämpi odottaja.
No, katsotaan miten jatkossa käy.

Mä oon kanssa 41, odotan ensimmäistäni. Neuvolassa ja kätilöiden ultratessa tosi ystävällisiä ja kannustavia kaikki, mutta jouduin lääkärin tekemään rakenneultraan vielä kun ei kätilö löytänyt kaikkea tarpeellista. Ja se lääkäri kyllä pudotti maanpinnalle! Sen puheista päätellen mun ois pitänyt tehdä abortti koska olen vanha ja ylipainoinen ja vielä ensimmäinen tulossa. Tai ainakin älytä hankkiutua keskussairaalan äitipolille paikallisen neuvolan sijaan heti alusta alkaen. Itku kurkussa ultrasta pois, vaikka vauvalla kaikki hyvin. Ja nyt jo panikoin sitä että vk 28 uus käynti että onko sama lääkäri...
 
Mulle on jotenkin nyt tämän raskauden myötä tullu todella vanha olo..tuntuu, että joka kannassa oleva teksti alkaa..äiti iäkäs 41-vuotias. Ja on korostettu, että jo iän puolesta riskiraskaus, toki muutenkin nyt kun vauvalla down, mutta tuntuu tympeeltä. Kaiken päälle mä olen voinut fyysisesti todella hyvin nyt, pari edellistä raskautta ollut paljon vaikeampia. Toivon ettei muut saa iän takia tympeää kohtelua

Vastasinkin jo tuohon, mutta juu, ei ole helppoa olla iäkäs äitipolilla, saati että vielä lisäksi ylipainoinen ja vielä ensimmäinen tulossa... Onneksi ukko jaksaa olla tukena ja tsempata.
 
  • Tykkää
Reactions: hipsu79
Vastasinkin jo tuohon, mutta juu, ei ole helppoa olla iäkäs äitipolilla, saati että vielä lisäksi ylipainoinen ja vielä ensimmäinen tulossa... Onneksi ukko jaksaa olla tukena ja tsempata.
Mähän käyn tyyliin vaan äitipolilla kun odotan erityislasta, neuvolassa kävin sen verran nyt et sain ne Kelan paperit ja siinäkin oli täti käynnistä kirjannut, että äiti on iäkäs, mutta voi hyvin..toivotaan, että saat mukavamman lääkärin seuraavaan kertaan!
 
Kyllähän se ikä on vain numero ja olemme juuri sen ikäisiä kuin itsestä tuntuu. Aikanaan vein töihin kakkua, johon olin päälle rustannut 40 eikä olo ollut todellakaan niin "vanha". Samassa paikassa asui papparainen, joka täytti 103, kun hänellä kävi jalkahoitaja, joka kyseli kuinka paljon hän täyttää. Papparainen tuumaili ettei oikein muista ja että kai hän jotain 80 täyttää. Mielentilasta siis kyse. Ehti vielä 106 täyttää ennen kuin nukkui pois, mutta loppuun asti käveli ilman rollaa vessaan ja puki itse kaikki vaatteet päälleen sukkia myöden.

Onhan se ikävää, kun kohdellaan kuin olisi tehnyt maailman pahimman virheen ja tullut raskaaksi tällä iällä, mutta lääkärin kuuluu olla tasapuolinen kaikkia kohtaan. Toki täytyy kertoa riskit, mutta ei pidä kritisoida muiden tekemiä päätöksiä. Aina ei pysty itse valitsemaan mihin tilanteeseen joutuu.

Kaikesta huolimatta ollaan ylpeitä itsestämme!

On: odottelen ovista. Limailu alkoi eilen ja sovellus ennustaa ovista keskiviikolle. Ensi yö olisi vielä töitä ja sitten saan rauhassa käpertyä rakkaani kanssa peiton alle lemmen puuhiin koko alkuviikoksi. Juuri alkuviikosta työkaveri ilmoitti olevansa raskaana. Yritä siinä sitten olla onnellinen hänen puolestaan, kun sydän huutaa "missäs se meidän vauva on?" No jospa se nyt olisi meidänkin vuoro jo...
 
  • Tykkää
Reactions: Toive23
Heips, taidan tulla tänne(kin) kirjoittelee... Täytän vielä tämän vuoden puolella neljä ja nolla. (En kyllä todellakaan tunne olevani "niin vanha"). Olen välillä näitä juttuja käynyt lukemassa jo aiemmin.

Ensimmäistä siis yritetään, aika tarkkaan 5v. tulee yritystä. Muutama inseminaatio tehtiin, ja sain sitten miehen houkuteltua IVF-hoitoon.
Noin vuosi sitten IVF tehtiin ja kokeiltiin tuoresiirtoa, ei raskautta. Nyt koronan ja ovulaation osumisen väärille päiville, jälkeen kävin kyytiläisen hakemassa, ja huomenna verikoe. Epäilen siis, että tällä kertaa se kiinnittyi.

Rupes siis hieman kyllä jännittämään, että olikohan tämä sittenkään hyvä idea, että jossei luomuna onnistu, niin se ei ole tarkoitettu tai jotain. Ja kun luin teidän kokemuksista miten tämän ikäistä neuvolassa kohdellaan, niin... Mutta noh, kunhan nyt ensin käyn siellä verikokeessa :)
 
  • Tykkää
Reactions: PumpuliNumpuli
Täytin heinäkuussa muutama päivä ennen synnytystä 45 eikä kukaan missään ihmetellyt mun ikää. Ei neuvolassa, äitiyspolilla eikä synnytyssairaalassa - ja olin vieläpä ensisynnyttäjä. Ekalla kerralla neuvolassa vielä sanottiin, ettei ikä
välttämättä vaikuta mitenkään jos muut asiat on kunnossa (on perusterve, liikkuu, ei paljon ylipainoa).
 

Yhteistyössä