40 + so what, wol 14 (2019)

Täällä 11+0 täynnä. Huomenna NIPT. Vaikka kaikki tähän mennessä kunnossa, niin en silti uskalla oikein millään tasolla iloita raskaudesta, kun koko ajan kummittelee mielessä, että pian tämä kuitenkin otetaan minulta pois. Kaksi pitkää viikkoa NIPT-tuloksia odotellessa.

Täällä tuli tulokset ”jo” viikossa, vaikka oli että kestäis tuon 2viikkoa. Toivotaan, että sullekkin tulee niin pikkasen vähemmän on sitä odottamista

 

Hei,
Löytyipä osuva ketju Olen 41-vuotias, viikkoja 25. Ivf-hoidoilla käynnistyi, viimeisen pakastealkion siirrossa. Oltiin jo päätetty, että siihen loppuvat hoidot ja odotukset onnistumiselle olivat ihan nollissa monen pettymyksen jälkeen... Niin vain elämä yllättikin, ja nyt masussa kovasti potkiskellaan! En oikeasti uskonut eka viikkoina vähääkään, että alkio pysyisi, ja olin jo edeltävän puoli vuotta tehnyt surutyötä haaveista luopumiseen. Raskauden edetessä uskalsi pikkuhiljaa alkaa luottaa, ja kun kaikki tutkimukset ovat vauvan osalta olleet kunnossa, on olo ollut todella onnellinen kovasti tsemppiä ja voimia siis kaikille piinailijoille ja vauvasta haaveileville!

Itse raskaus ei ihan ongelmitta ole mennyt, vaikka vauva voikin onneksi hyvin. Kilpirauhanen sanoi sopimuksen irti elokuussa, molemmissa käsissä on rannekanavaoireyhtymä ja verenpaineet meinaavat nousta jo nyt, osin tosin työrasituksenkin vuoksi. On tullut myös päivystysreissua pyörtymisen vuoksi ja monenlaista verikoeseurantaa. Olin muutaman viikon saikulla ja pahimmat pulmat asettuivat, nyt taas töissä. Vaikka ikä ei sinällään merkkaakaan, en koe itseäni vanhaksi eikä siitä ole mitenkään tehty missään (neuvola, äitiyspoli tms) ongelmaa, mutta kyllä huomaa kropasta että raskaus vaatii siltä enemmän kuin nuoremmalta odottajalta. Mulla on yksi lapsi ennestään, 11-vuotias. Tarkemmin on siis kuulosteltava omaa vointia ja pidettävä lepohetkiä päivän lomassa, mun ainakin.

Ja vielä sen verran muutamiin aiempiin viesteihin kommenttina, että kuulostaa kyllä hurjalta joidenkin lääkärien ja neuvolatätien suhtautuminen. Mikäli suinkin mahdollista, kannattaa vaihtaa asiantuntijaa tai jopa asiointipaikkaa. Itselläni on sattunut pelkkiä ihanan kannustavia ihmisiä vastaan, etenkin ivf-hoidoissa (julkisella) ja nyt äitiyspolilla. Kaikkien kanssa ei toki voi aina synkata, mutta asiallista kohtelua pitää silti saada.

 

Itselläni menossa raskaudessa vk 21+5, kuopus 1v ja ikää 41. En ole kohdannut ikään liittyviä ikäviä kommentteja ammattilaisten osalta (tutut/asiakkaat onkin asia erikseen).
Tässä raskaudessa rakenneultrakätilölle sanoin että otimme NIPT kokeen kun olen jo vanha niin halusimme varmistua siltä osin. Hän vain tuhahti että " Höpöhöpö, et ole vanha" meinasin siinä alkaa itkemään kun tuntui niin kivalta.
Itselläni raskauksia 20 v. 30 v. ja 40v.
Tässä viimeisimmässä on eniten ollut vaivoja mutta luulen että iso vaikuttava tekijä on myös 2 raskautta lyhyehköllä ajalla, ei pelkästään ikä. Koska 1 v kuopuksen odotusaika sujui hyvin vaikka tein töitä aivan hulluna.
Itse koen että yövalvomiset olen jaksanut nyt paremmin kuin nuorempana.

 

Itselläni menossa raskaudessa vk 21+5, kuopus 1v ja ikää 41. En ole kohdannut ikään liittyviä ikäviä kommentteja ammattilaisten osalta (tutut/asiakkaat onkin asia erikseen).
Tässä raskaudessa rakenneultrakätilölle sanoin että otimme NIPT kokeen kun olen jo vanha niin halusimme varmistua siltä osin. Hän vain tuhahti että " Höpöhöpö, et ole vanha" meinasin siinä alkaa itkemään kun tuntui niin kivalta.
Itselläni raskauksia 20 v. 30 v. ja 40v.
Tässä viimeisimmässä on eniten ollut vaivoja mutta luulen että iso vaikuttava tekijä on myös 2 raskautta lyhyehköllä ajalla, ei pelkästään ikä. Koska 1 v kuopuksen odotusaika sujui hyvin vaikka tein töitä aivan hulluna.
Itse koen että yövalvomiset olen jaksanut nyt paremmin kuin nuorempana.

Minä olen "vasta"38 ja yritämme saada lasta, mutta itse olen syntynyt 41-vuotiaalle äidilleni jolla oli myös 20-vuotiaana synnytettyjä lapsia, ja hän sanoo samaa että 40-vuotiaana jaksoi yövalvomiset paremmin, ja kaikki muutenkin tuntui helpommalta vauva arjessa kun oli jo itsevarmempi yms äitiydestä, paitsi sitten kun minä olin jo isompi niin ei jaksanut enää vääntää asioista samalla tavalla kun nuorempana, ja tuli annettua periksi paljon herkemmin eli ts. Hemmoteltua iltatähti pilalle.

 

Hei. Ilmoittaudun mukaan kuumeilemaan. Ikää 41v ja neljäs lapsi toiveissa. Nyt kuopus 12v ja esikoinen jo aikuinen. Eli kaukana ovat aiemmat raskaudet. Miehen ensimmäinen lapsi ja näin ollen myös ensimmäinen yhteinen. Luomuna yritetään ja ensimmäinen yritys kerta. Lukenut tovin tätä ketjua ja pitihän lähteä mukaan. Mies uskoo kovasti mahdollisuuksiimme, mutta itsellä realistisempi suhde oman iän asettamiin rajoituksiin. Toiveikas silti siitä on 13v kun olen viimeksi ollut näillä sivuilla.

 

Itse olen myös saanut esikon 20-vuotiaana ja en ole huomannut mitään eroa että jaksaisin huonommin vauvan tai lasten kanssa. Ehkä paremminkin kun nyt on sitä kokemusta ja jos vaikka vauvalla on joku en nuku yhtään vaihe sitä osaa aatella et jaa..nyt on tämmöinen vaihe ja kyllä se ohi menee, nuorena se kaikki tuntui niin loputtomalta kun ei ollut sitä kokemusta niin lapsista. Ja tosiaan fyysisesti tämä on minun helpoin raskaus ollut, henkisesti sitten toki rankka, koska vauvalla tuo down diagnoosi, mutta hyvä näin ettei enää kroppa muuten oo pettänyt niin kuin esim. edellisessä raskaudessa 38-vuotiaana oli tässä kohtaa jo niin kipeä selkä/liitoskivut etten pystynyt juuri nukkumaan enkä liikkumaan. Että olen sit papereilla ja neuvolassa iäkäs, oma mieli on nuorekas

 

Nyt täytyy sanoa, että olen aina kärsinyt siitä, että vanhempani saivat minut vanhana. Itse en halua tehdä lapsa +40 iässä, juurikin lapsen itsensä takia.

 

Jatkan vielä sen verran, että toki en koskaan ollut hoidossa sen takia, että vanhempani olisivat olleet viihteellä, niin kuin usein tilanne on, jos vanhemmat ovat kovin nuoria.

 

Vielä tuosta raskautumisesta... 20 ja 30 vuotiaana raskauduin "helposti". 38 vuotiaana kun kuopuksen yritystaival alkoi se kesti vuoden sisältäen useita kemiallisia ja tuulimunan. Olin aivan vakuuttunut että munasolut on jo kelvottomat koska ikä ja kaikki fakta kertoo sen puolesta. Tämä raskaus kuitenkin alkoi toisesta kierrosta vaikka ikää taas enemmän (41). Tuntui suoranaiselta ihmeeltä. Sattuiko juuri se 1 hyvä munasolu kymmestä huonosta nyt kohdille. Ei voi kuin arvailla.
Positiivisia ajatuksia ja plussia toivon tänne

Itselläni vanhemmat oli 40 tienoilla kun saivat minut. Muistan kun jossain kohtaa ala-asteen loppua tai olisiko ollut yläasteella tiedostin asian että on ehkä vanhempia kuin monen muun vanhemmat. En muista että olisin siitä kuitenkaan kärsinyt.

Millä tavalla "iäkkäiden lapsi" kärsit? Toki ymmärrettävää mikäli olet siitä kärsinyt että ajattelet noin.

 

Tervetuloa uusille <3

Itse olen saanut ekan lapsen 23-vuotiaana. Nykyisen kuopuksen 38-vuotiaana. Ja kaikki mun lapset on valvottaneet runsaasti. Ekan kanssa se oli tuskaisinta. Kun ei ollut itsellä kokemusta eikä nökemystä vielä asioista ja lapsenhoidosta. Myöhemmin on sitten osannut ajatella, että tää on vain vaihe joka onneksi menee ohi. Mutta yhtä väsynyt oon ollut, on ikä ollut mikä tahana (kuopuksen kohdalla 38v).

Raskauksien osalta, samoja vaivoja on ollut joka raskaudessa. Nyt näissä kahdessa viimeisessä etova olo ollut kyllä paljon pidempään ja jäytävämpää kuin aiemmissa. Ja väsymys ehkä pahempaa. Että johtuisko se sitten iästä. En tiedä. Viime raskaudessa olin tähän mennessä ollut jo ainakin pari kertaa saikulla (unettomuus ja selkäkivut), nyt en oo vielä saikulla ollut lainkaan (rv17+ menossa).

Ja mitä tärppäämiseen tulee. Saan olla ikikiitollinen, että raskaudet on mulla alkaneet aina lähes ekasta kierrosta. Mut esim. keskenmenot osuivat sinne ajanjaksoon kun olin vielä nuori. Kuopus tärppäs myös lähes heti kun yritys alkoi.
Nyt ennen nykyistä raskautta gyne oli sanonut että toinen munasarja on jo pienempi ja hiipumassa. Mietin, että mitenköhän käy. Mutta kaikeksi hämmästykseksi tärppäsi nopeasti. Vaikka mieskin on mua useamman vuoden vanhempi.

Tsemppiä kaikille

 

Kp1 ja yk 8 alkaa .Mieli on maassa : (

 

Nyt täytyy sanoa, että olen aina kärsinyt siitä, että vanhempani saivat minut vanhana. Itse en halua tehdä lapsa +40 iässä, juurikin lapsen itsensä takia.

Itse en ole kärsinyt. Äiti on 86 ja minä 42. Kaverien äidit ovat kupsahdelleet jo 6-70 vuotisana. Se tuottaa valtavasti surua. Omani jaksaa onneksi edelleen ja on terve. Aira Samulinhan on yli 90 vuotias pirteä nainen. Ei se ikä vaan se kunto.

 

Itse aattelisin, että ennen varsinkin iäkkäät vanhemmat oli harvinaisempia ja sitä kautta on voinut tullakkin negatiivistä kokemusta..nykyään ei ole mitenkään outoa, että lapsia saadaan näin myöhään. Itsellänikin on tässä rinnalla kavereita ketkä nyt vasta saaneet ekan/tokan ja ovat samaa ikäluokkaa, kun taas olin aikoinaan aika yksinäinen äiti kun 20-vee ei kukaan muu vielä lapsia halunnut. Mutta ehdottomasti ei kenenkään pidä kärsiä oli vanhemmat nuoria tai vanhoja..ei ole aina iästäkään kiinni se hyvä vanhemmuus..

 

Nyt täytyy sanoa, että olen aina kärsinyt siitä, että vanhempani saivat minut vanhana. Itse en halua tehdä lapsa +40 iässä, juurikin lapsen itsensä takia.

Onneksi sinun ei ole pakko tehdä lapsia yli 4-kymppisenä.

Ikävää, että itse koit omat ”iäkkäät vanhempasi” ongelmana. Ehkä kärsimyksen takana oli jotain muuta kuin vanhempiesi fyysinen ikä, sillä hyvä vanhemmuus ei tosiaan ole iästä kiinni.

 

Täällä siis yrityskierto yksi meneillä. Lyhyt kierto, joten ehkä oletettu ovulaatio on nyt takana ja jäämme odottamaan tuloksia. En ole koskaan tikuttanut ovulaatiota, mutta ensi kiertoon ajattelin ottaa käyttöön. En tosiaan tiedä ovuloinko ja jos ovuloin niin missä vaiheessa kiertoa. N. 40v tienoilla säännöllinen kiertoni alkoi lyhentyä ja muutenkin elää omaa elämäänsä, joten en yhtään tiedä missä mennään. Ikää siis nyt 41v ja koko ajan lähemmäksi 42v hivuttaudutaan kuukausi kerrallaan. Mies on yltiö optimistinen, joka tuo vähän paineita, kun itse taas epäilen suuresti.
Ollut ihanaa lukea ketjusta teidän onnistumisia, surra teidän epäonnistumisia ja huomata itsekin olevansa osa samaa haavetta.

 

Nyt täytyy sanoa, että olen aina kärsinyt siitä, että vanhempani saivat minut vanhana. Itse en halua tehdä lapsa +40 iässä, juurikin lapsen itsensä takia.

Tämän viestin tarkoitushan oli provosoida, eikö niin? Itsekin olen kärsinyt vanhemmistani. Äitini sai minut 18 vuotiaana ja hänellä on ollut koko elämäni ajan vaikea alkoholiongelma. Samoin isä, joka ei tullut koulun joulujuhliin katsomaan vaikka esiinnyin näytelmissä, koska hän oli humalassa.

 

Moi vanhat ja uudet tuttavuudet! Olen täällä joskus kirjoitellut paljonkin ja jotkut nykyisistä kirjoittajista ehkä minut muistavat. Taidan olla porukan vanhimmasta päästä 45 vuoden iälläni. Minulla on 2 ivf-hoidolla saatua lasta, molemmat yli nelikymppisenä. Esikoisen sain 42-vuotiaana ja kuopuksen 44-vuotiaana. Esikoisen sain hoitojen alettua "helposti", ekan ivf-hoidon tuoresiirrosta tärppäsi. Toisen yrittämiseen liittyi vähän enemmän haastetta, yksi varhainen keskenmeno, kemiallinen raskaus, 2 pakastealkiota ei jatkanutkaan kehitystä jne., mutta kuitenkin hieman yli 2 vuoden ikäerolla sain toisenkin lapsen, eli hillittömästi on ollut tuuria matkassa kun ajattelee, miten mahdollisuudet alkavat heikentyä omilla soluilla 40 ikävuoden jälkeen.

Tuosta jälkimmäisestä hoidosta on yksi blastokysti vielä pakastettuna, enkä kyllä kykene sitä pois heittämään - joten ollaan nyt päätetty ryhtyä yrittämään sitä vielä. Se on saavuttanut blastovaiheen vasta 7 vrk ikäisenä, lääkärini mukaan ovat muuten ihan yhtä hyviä alkioita kuin 5-6 päivän ikäiset blastotkin, mutta raskauden onnistumistodennäköisyys saattaa olla aavistuksen heikompi, mutta ei kuitenkaan ratkaisevasti.

Lopetin kuopuksen imetyksen loppukesästä eikä minulla ole kierto palautunut vielä sen jälkeen. Asiaa on nyt tutkittu, eikä syynä kuitenkaan ole munasarjojen toiminnan hiipuminen, vaan ne näyttävät suht aktiivisilta. Tässä on ilmeisesti osaltaan vaikuttanut se että pudotin painoa parikymmentä kiloa ja aloin harrastaa reilusti liikuntaa, ja hormonitoimintani on tämän takia nyt sekaisin. Asia tsekattiin verikoikeilla myös. Katsottiin, saataisiinko siirtoa tehtyä lääkkeillä avustettuna omaan ovulaatioon. Follikkeli lähti kyllä hienosti kypsymään, mutta kohdun limakalvon kehityksessä oli toivomisen varaa, joten päädyttiin siihen ettei yritetäkään tätä nyt avustettuun ovulaatioon vaan tehdään ihan kokonaan lääkkeellisesti. Kunhan vuoto alkaa niin aloitan estrogeenin limakalvoa kasvattamaan (nyt keltarauhaskuuri menossa, jotta vuoto sen jälkeen varmasti alkaisi ilman että tarvitsee kovin pitkään odotella).

Alun alkaen meillä on ollut ajatuksena vain katsoa, josko tällä ainokaisella alkiolla nyt sattuisi tärppäämään. Nyt kun tätä on alettu työstää, huomaan että ajatus vielä yhdestä lapsesta alkaakin tulla yhä tärkeämmäksi ja jo nyt hermoilen kovasti sitä tilastollista mahdottomuutta, että tämä tärppäisi. Mitä enemmän vuosia tulee neljänkympin päälle, sitä ohuemmaksi käy onnistumistodennäköisyydet - mun iässä liikutaan varmaan jossain prosentin luokassa ellei jopa alle. Tämä alkio on tuotettu 2 vuotta sitten, kun olin 43. Olen miettinyt, että jos tämä ei tärppää, lähtisinkö vielä kerran yritykseen 45-vuotiailla soluillani. Onnistuminen olisi tosi epätodennäköistä, mutta ei kokonaan mahdotonta. Vai enkö vain osaa lopettaa? No, viimeistään raja tulee siinä kun täytän 46, koska se on klinikan yläikäraja uuden hoitokierroksen aloitukselle.

Tämä siis alkoi ajatuksesta vain tästä yhdestä pakkasalkiosta, mutta näin se venyy...

 

Katti75 minä olen uusi, mutta muistan sinut, koska heti kun päätimme yrittää lasta luin kaikki keskustelut 40+ odottajien osalta. Ja 40+ so what-pino antoi pitkäksi aikaa luettavaa ja pohdittavaa. Kun kaikki oli luettu, piti itsekin jo liittyä pinoon.
Itsekin olen aktiiviliikkuja ja vähän mietityttää korkeasykkeinen liikkuminen. Onko siitä haittaa esim. kiinnittymiselle, jos sellaista edes yrittää tapahtua?
Täällä kp 16/24-26. Käyn ostamassa niitä ovulaatiotestejä ensi kiertoon. Yritän olla sekoamatta tähästä yrittämisestä, mutta luihan kaikki 40+ so what pinot ja olen ostamassa ovisliuskoja. Yritän kuitenkin välttää oireskannausta ennen tätiä, mutta sekin tuntuu mahdottomalta, sillä eilen jo huomasin tarkkailevani itseäni. Miltä tuntuu? Mikä tuo kramppi oli? Mille kahvi haisee? Jne..
Ihan perustallaajasta siis 16 päivässä kiihkokuumeilijaksi. Aika hyvin

 

Kuinka aikaisin aloitatte testaamisen? Tänään kp 26 ja aamulla tein negan digistä, jotenkin tuntuu että on pakko saada tietää mahdollisimman pian ettei edes toiveet herää. Ei kyllä ole ollut minkäänlaisia tuntemuksia.. mutta ei niitä ollut koskaan vaikka positiivisen sitten saikin. Masentavaa. Mietin aloitinko terolutin liian aikaisin jos vaikutti ovikseen.

 

@Katti75 Kiva lukea kuulumisia ja tsemppiä ymmärrän täysin tuon josko kuitenkin vielä...

Meille tulossa nyt toinen yhteinen vaikka yhtä ensin haaveili ikäni on 41. Kolmannesta ehkä itse vielä voisikin haaveilla mutta mies kyllä ei. Minua niin lannisti nuo todennäköisyydet tätä toista haaveillessa mutta niin se onni kävi jo toisesta kierrosta luomusti. Esikoista tahdottiin vuosi ja tuli useita kemiallisia ja tuulimuna.
Ihmeeltähän se tuntui

@MörkökröM Aivan sama kaava. Kiihkokuumeiluun se mullakin meni heti.

 

Täällä uusi kierto päässyt alkuun,ja ovulaatiota odotellaan.Ei vaan ole fiilistä edes yrittää : ( Meillä yk8 nyt. Tein hedelmällisyys testin ja oli negatiivinen, teen vielä uudelleen tähän kiertoon,koska olen alkanut epäillä menopaussin lähestyvän.Olen ollut todella maassa ja surullinen,etten enää ehkä tule raskaaksi. Ajatus tuntuu todella musertavalta Ja aina kun koetan kertoa puolisolle miltä minusta tuntuu,hän vastaa että älä stressaa, tulee jos on tullakseen : ( Minulla jo useampi lapsi muttei se poista sitä tunnetta,että vielä haluaisin raskaaksi. Nyt pelottaa sekin,että jos raskaus lopulta alkaisikin niin meneekö se kesken tai onko lapsella kovin vakava rakenne poikkeavuus: ( En tiedä kohta miten jatkaa eteenpäin.

 

Täällähän käy keskustelu vilkkaana ja uusiakin näkyy mukaan tulleen. Tervetuloa! Olisipa onni osanamme meille jokaiselle.

Olisiko tuonne meidän listalle päivitettävää? Voisin laittaa sinne tietoja, kunhan kerrotte mitä laitetaan.

On: kierto päättyi jälleen pettymykseen. Uusi kierto ja uusi mahdollisuus pyörähti tänään käyntiin. Ajattelin nyt koittaa muutaman peräkkäisen kierron letroilla ja sitten pitäö taukoa niistä. Jospa pieni tehobuusti auttaisi tilannetta.

 

Tervetuloa uusille!
Mielenkiintoista luettavaa ja pohdittavaa. Mulla on jotenkin selkeä ajatus tässä vaiheessa ainakin, että vuosi yritetään ja siihen lopetetaan. Saa nähdä mitkä ajatukset sitten sen vuoden jälkeen on..
Täälä kierto palailee kierukan poiston jälkeen. Ovista oon yrittänyt saada kiinni, mutta en ole onnistunut. Nuo tekstitkin näyttää hyvin erilaisia olevan. Nyt kp20/24-28. Jäätävä närästys alkoi toissa päivänä ja rytmihäiriöitä on.. Liekö johtuvat närästyksestä. Tottakai mä jo googletin alkuraskauden oireet hullua.

 

Miten nuo hedelmällisyystestit toimii?

 

Nimimerkki (+ikä) / monesko lapsi / yritys alkanut / keinot

@Hulbertiina (44 v.), 3. / aloitettu 1/2015 / Letrozole + gelee royale
@tatti55 (42 v.), 3. / yritys alkanut 8/2017 / luomu
@M4rianne77 (42 v.), 3. / aloitettu 6/2018 / 1. Ivf 6/2020
@Mymmeli43 (43 v.), 6. / aloitettu 1/2019 / luomu
@Tammityttö (43 v.), 4. / aloitettu ? / luomu
@nelli5 (43 v.), 5. / aloitettu 2019 / luomu
@Salli79 (40 v.), 4. / aloitettu 2/2019 / luomu
@Vielä kerran (44 v.), 3. / aloitettu 01/2019 / luomu + ivf
@Kaneli41 (41 v.), 2. / aloitettu 3/2019 / luomu
@Satuvauva (41 v.), 5. / aloitettu 7/2019 / luomu
@Valoa79 (40 v.), 3. / aloitettu 10/2019 / luomu
@Rusakkonen (47 v.), 2. / aloitettu 1/2017 / luomu + ivf/lahjamunasolut, taustalla 2 lahjasoluhoitoa ja 4 omasolu-IVF:ää, enkelipoika 12/2019 viikolla 36+1
@Emmelie75 (44 v.) / luomu + ivf
@Anilian (41 v.), 5. / aloitettu 11/2019 / luomu
@lillans (41 v.), 2./ yritys aloitettu 2/2019
@Tikkerituu (40 v.), 3./ aloitettu 11/2018 / ovulaation induktio, enkelipoika 11/2019 viikoilla 20+2
@Brunet82 (37 v.) 4. / aloitettu 2/2020 / luomu
@Äidiksi2020 (43 v), 1. /aloitettu 2/2020 / lahjasolu
@PumpuliNumpuli (40 v.) 1. /aloitettu 1/2019 / ivf
@maris39 (40 v.), 2. /luomu
Äitikuu (42 v.) 7. /aloitettu 5/2020 / luomu
@Montecea (40 v.), 2. / aloitettu 7/2019 / luomu, testi pos 16.5.2020, km
@Katinka<3 (46v.), 1. yhteinen (2.) / aloitettu 5/2019 / luomu + 1 ivf ja nyt menossa ivf/icsi
@Annamaija 76 (43 v.) 3. / yritys alkanut 8/2018/Lahjasoluhoito alkamassa 09/20, luomusti testi pos 6.6.2020, km rv 8.
@Marmeladia (41 v.), 4. / aloitettu 09/2020 / luomu
@Peppistiina (45 v.), 3. / aloitettu 11/2019 / IVF
@MARIAL43 (43v.), 1. /yritys alkanut 2018/ luomu+ 1 x IVF omilla soluilla 3 x Pas/ lahjasolujonossa 2/2020 Dextra
@babygirl1 (44v.), 4./yritys alkamassa 09-10/20 /luomu

Taustalla:

@yöeläjä
@Roxanne
@Reetaleena

Plussanneet elokuun 2019 jälkeen:

@Mammakatri (40 +), ? / aloitettu 3/2019 / luomu --> 9.10. tilanne 5+4 / laskettu aika 6.6.2020
@Eloveera-79 (40 v.), aloitettu 10/2018 --> luomuraskaus, 29.12. tilanne 19+4 --> laskettu aika 20.5.2020, tulossa KOLMOSET
@Buah Hatiku (42 v.), / inseminaatio luovutetuilla siittiöillä --> 12.10. tilanne rv 12
@Kolmannen kuumeilija (39 v.), 3. / aloitettu 3/2019 / luomu --> pos. testitulos 30.10.
@KeltainenSeepra (ollut taustalla, luomu) --> pos. testitulos 7.11.
@Ellinoora38 (38 v.), 1. / aloitettu 12/18 / luomu + ivf, testi pos 12/2019, 16.1.20 tilanne rv 7+1
@Helmiina1978 (41 v.), 6. / aloitettu 2/2019 / luomu, testi pos 23.1.2020
@-Julia (40 v.) 1./aloitettu 6/2018/luomu/inseminaatio LA 31.10.2020
@skorpioni-79 (40 v.) 3. /aloitettu 4/2020 / luomu
@hipsu79 (41 v.), 6./aloitettu 10/2019 / luomu
@Shibali (40 v.) 1./aloitettu 9/2019 / luomu / testi pos 9.7.2020, LA 22.3.2021
@Momon, tilanne 20.7.2020 rv 6+6
@Angervo76, 3. (Miehen 1.)/ aloitettu 6/2018 / luomu, testi pos 17.1.2020, km 2/20; Lahjamunasolut > Positiivinen hcg testi 4.11., la 12.7.

Lapsen syliin saaneet:

@Mary18, 12/2019
@kirsillevauva (46 v.), 4. / aloitettu 12/2013 / luovutetut munasolut --> LA 30.4.2020. SYNTYNYT 19.4.2020.
@kärhö (40 v.), 2. / ilman ehkäisyä jo kauan / luomu --> 20.8. tilanne 6+2, SYNTYNYT 4/2020, tyttö
@Silmu75 (44 v.), 1. / aloitettu 2013 / luomu, lahjasolut --> pos. testitulos 25.11., SYNTYNYT 7.7.2020, poika
@Mirumarumoru (44 v.), 4. / 3 x ivf, lahjamunasolu 11/2019 --> pos. testitulos 23.12, SYNTYNYT poika