40+ "So what"!! (vol.9) =)

mm Juu, tiedän tuon ja mietinkin, ett siksikö tässä ei sit olekaan onnannut, kun kuitenkin mielensä perukoilla epäilee onnistumistaan. Mistä ihmeestä sais uskon siihen, ett onnistuu? Peräti kirjan "Alitajuntasi voima" tilasin, jotta alkaisin opetella itseni psyykkaamista onnistumiseen, mutt enpä ole saanut kirjaakaan luettua.

 

ottis epäily onnistumisestaan on tietenkin jarru. Mutta pitää katsoa sen taakse ja miettä että mitä tämä epäily sisältää. Kohdata ne osat- esim km pelko, onko lapsi terve, miten kehoni kestää raskauden tässä iässä, häpeän tunne ( minä vielä tässä iässä), jaksanko yöheräilyt.....
Kirjaat fiilikset jotka nousevat ja rationaalisesti-älyllisesti vastaat niihin. Ja sen jälkeen luet vastaukset ja kyseenalaistat omat vastauksesi. Entä sitten, kenen menoa tämä hidastaa ja kenelle tämä asia kuuluu? JNE...
mussa asuu niin vahvana pyrkimys tehdä asioita toisten puolesta ja silloin oma elämä usein jää vajaaksi. eli siitä sinun lauseesta ja vastauksista revit uuden tahtotilan tälle kuumeilulle, raskautumiselle ja odotukselle ja kirjaat sen yhdeksi lauseeksi ja kiinnität sen jääkaapin ovelle....

 

minähän tässä palstahäirikkö ollut
Hyvän listan kokosit...nyt vielä se tahtotilan kirjaaminen. Ehkä se löytyy tuolta mökiltä. Ihanaa pitkäperjantaita sinulle.
mm

 

Sielujen syvyyksiin uppoavaa keskustelua täällä käyty.

Itse olen kovin yksinkertainen tai sitten vasta niin alussa tämän projektin kanssa, että noita asioita en ainakaan tietoisesti ole pohtinut tai sanoiksi pukenut. Yksinkertaisuus tuntuu omimmalta , sillä ajattelen, että jos meille ei vauvaa tule, niin sitten on tarkoitettu niin ja vauvaa ei tule. Thats it. Toki asiaani helpottaa se, että kaksi lasta jo on. Kolmannen yrittäminen lopetetaan tähän vuoteen ja voihan olla, että silloin sielussa korventaa, mutta en murehdi sitä etukäteen.

Tämä ei yhtään sovi tähän palstan tunnelmaan, mutta omaa napaa taavilta taaas..... Eli tikkuni ovat näyttäneet puhdasta valkoista, ehkä viivan paikkaa värillistäkin, mutta hyvin hailua. Tänä aamuna kuitenkin armoton sydämen tahdin mukainen jomotus vasemmalla munasarjan kohdalla. Aivan päivänselvä. Hetki sitten armoton repäisevä vihlaisu vasemmalla, niin ampaisi munis matkaan... arvelin minä. Talletukset tehtiin aamulla. Ootellaan.

 

Taavi166 Onnittelut oviksen bongaamisesta naturally . Peukutuksia ja plussapuhureita matkaan + :heart:! Noinhan se on ajateltava, ett lapsi tulee jos on tullakseen. Jos kaikkeen pystyisi ja kaiken saisi, niin minäkin olisin poistanut maailmasta nälän, sodat, tappavat taudit, kaiken pahan.

mm Tahtotilaa lähden nyt sit sieltä mökiltä hakemaan, mutt ensin poistan ton listani tilaa viemästä . Sitä viel palasin koneelle tekemään.

 

Täällä odotellaan myös mahdollista ovista, jospa su-ma ehtisi tulla..huomenna seuraava testaus eilen oli eka, ja vaalea viiva vasta kontrollin vieressä..eikä vielä kovia kipujakaan muniksien kohdalla

PlussausOnnea kaikille, ihanaa se olisi kun vaavi saisi alun pääsiäisen aikaan, itse en edes tiedä mihin laskettu aika menisis, kertaakaan en ole katsonut, mutta joku muu kenties tietää??

Heipsan taas...ihanaa päästä zumbaileen tänään!..ja aurinko paistaa B)

 

Tekstisivuni meni ihan blankoksi: :/

 

mimmimamma hei. Minä nyt häiriköin tai provosoin, ihan kuinka vaan, avaan kuitenkin sanaisen arkkuni, koska kysyvä ei tieltä eksy ja sitä rataa... Aiemmin tuolla vastailit ottiksen ja mur-murin pohdintoihin kysymyksillä mm. valmiudesta äidiksi ja pienistä osasista ynm. Väkisinkin minulle tuli mieleen se joka puolella pyörivä mainos, jossa psykologia näyttelevä mies vastailee ihmisten kysymyksiin miltä sinusta tuntuu?... mitä nämä numerot sinulle oikeasti merkitsevät?... jne. Samaan "psykologiamättöön" minä lasken myös jääkaapin oveen kiinnitettävät laput. Mikä niiden idea on? Ymmärrän sen, että ihmisen pitää ajatella ja pohtia asioita, mutta mitä hyötyä on pohdintaansa jääkaapiin oveen liimata?

 

[/url]



Nimi (ikä )........... Kiertopv....Yrityskierto...Monesko haaveissa
happihyppy (39)..........kp2/28............yk6(27).........3./1.yht.
Lumisydän (45)...........kp3/28-32.........yk?..................?
Rominas (40)................kp4/25-27........yk10.................2.
Inia (43)....................kp5/26-30......yk20...........1.
oivikki (41)..................kp8/23-27........yk10...............1.
Terri (45).....................kp8/27-32........y.2,5v.............2.
Iida-Karoliina (45)......kp10/23-26.......yk12...............5./1. yht.
Little Bear (37)............kp10/23-24........y.n.2v.............1.
nillanilla (42)...............kp11/28-33.........yk9.................1.
Mahdotontako (45)......kp12/29.............yk6...............1.yht.
taavi166 (38)..............kp15/8-42.........yk12...............3.
Minnihiiri68 (41).........kp15/25-28........yk5.................2.
onlydream (37)..........kp16/23-29.........yk?.................3.
Taikakuu (41).............kp16/27-32........y.n.3v..............2./1.yht.
ninni-70 (39)..............kp17/29-35........yk11...............2.
haave3 (41)................kp20/28..............y.2v................3.
mur-mur (44)..............kp22/28....yk10 (km2/10)......3./2. yht.
haave2010 (43)..........kp23/29-30........yk14...............4./1.yht.
ikiemo (45)..................kp24/20-50........y?....................4.
liiza (43)......................kp27/24-25.......yk23..............4.
Ottis (42).....................kp27/23-28.......yk9.................1.
Sariella09 (43)...........kp50/40..............yk?.............5./1.yht.




RKTT

Ottis (42)........................dpo13
ikiemo (45).....................dpo13
liiza (43).........................dpo13
mur-mur (44).................dpo11
haave2010 (43).............dpo8
Minnihiiri68 (41)............dpo2
LittleBear (38)...............dpo0
[/b]
[/i]
ovistestiplussapäivä = dpo-1; seuraava (eli oletettu ovispäivä, myös ilman testiä itse oletettu ovispäivä ) = dpo0; sitten dpo1, jne.; hoitopäivä = pp0; sitten pp1 jne.

 

Kiitos kysymästä Ottis, mutta en minä ainakaan viikkoon vielä aio testata. Sen verran paljon on nuo kiertojen pituudet minulla vaihdelleet, eikä nyt ole mitään raskauteen viittaavia oireitakaan.
Oikein virkistäviä pääsiäispäiviä kaikille! t. ikiemo =)

 

kyseessä on oma sisäinen tutkistelu ja tahtotilan löytäminen. Olen itse käynny vuoropuhelua itseni kanssa ja kysyin samaa ottikselta ja mur-murilta. Tahtotilan ilmaisu voi olla paperisena ( niin kuin organisaatiossa yleensä on kirjoituspöydän edessä kauniisti paperille printattuna) tai sitten omassa mielessä. Minulla tämä prosessi on mielen suursiivousta eikä mitään psykologiamättöä. Visuaalisille ihmisille on helpompi muistaa näkemänsä, siitä syystä jotkut tarvitsee sen paperiversion jääkaapin ovelle. Kineettisille ihmisille riittä että asian kirjoitaa paperille, ja sen jälkeen sen voi tuhota jne.

Kirja johon Ottis viittasi on itsekasvatuksen klassikko ja käsittelee asioita juuri sisäisten ajatusprosessien kautta ( esim. tahtotilan tai tulevan tapahtuman visualisoinnin)

Urheilussa käytetään tätä mallia tietyssä muodossa suorituksen parantamiseen (mentaali harjoittelu).

mm

 

Mahdotontako, mulla nyt kp 8 ja 28 päivän kierrolla LA olisi 31.12.2010 että siihen suuntaan sitten sinullakin.

Kovin syvällisiä on palstalla pohdittu. Mä oon niin simppeli ihminen, että omalta kohdaltani mentaaliasiat eivät ainakaan aikaisemman perusteella raskautumiseen ole vaikuttaneet. Kaksi ekaa kertaa kun raskauduin, niin olin stressaantuneempi kuin koskaan elämässäni. Ja aivan varma epäonnistumisestani. Kakkosen yritys taas lähti liikkeelle täysin rennosti, kun jo esikko oli ja toinen olisi ollut vain bonusta. Silti ei tärpännyt. Nyt taas stressipisteet on nousussa, mutta uskon, että se on tämä ikä ja kulahtaneet munasolut, jotka ovat raskauden tiellä ei niinkään mieliala. Mutta silti toivon itselleni ja muille sopusointua itsensä kanssa eli hyvää oloa siitä, mitä nyt on. Toivon itsekin ottavani pikkuhiljaa askelia siihen suuntaan, että hyväksyn tosiasiat. Etten pakolla yritä jotain sellaista, mitä en tule saamaan. Ottis niin hyvin kirjoitti kertoessaan sinkkuelämästään ja sen onnellisuudesta. Sama minulla. Elin pitkään sinkkuna ja olin tyytyväinen osaani. Lapset olivat kivoja ja mukavia, mutta ei minua varten. Nyt kun se mahdollisuus on ollut olemassa, se välillä peittää koko muun elämän alleen. Unelma lapsesta pitäisi olla kannustava ja innostava asia, muttei masentava, jos sitä ei saavuta. Pitää keksiä itselleen vaihtoehtoja. Nämä siis omia pohdintojani oman pääkoppani tuulettamiseksi.

Ihana päivä ollut tänään. Kävimme esikon kanssa pyöräilenkillä. Toivotaan, että tässä on alku liikunnalliseen kesään.

 

Vähänkö olen pölöpää . Tänään on ollut olo ettei edes niitä pienenpieniä r.oireita ollut ja sitten yhtäkkiä päätin keskellä kirkasta päivää tehdä r.testin...taas! Ensinnäkään en ollut pidätellyt sitä vaadittavaa 4 tuntia vaan vajaat puolet siitä ja juonutkin olin vettä reippaasti pari tuntia aikaisemmin. Ajattelin et jos nyt tulee oikein "musta" viiva niin sitten on kaikki ok ja toisaalta ajattelin noita lieventäviä asianhaaroja joita tuossa alussa luettelin et jos tuleekin hailumpi viiva niin se ei merkkaa mitään . No siihen tuli tosi selvä kunnon plussaviiva mutta...se oli ensinnäkin ihmeellisen leveä eli se väri levisi laajalle alueelle niin että se oli ainakin 1½ kertainen tavallisiin viivoihin verrattuna. Kontrolliviiva oli älyttömän vahvavärinen eli tämä levinnyt testiviiva (oli kuitenkin selkeärajainen) ei ollut ihan yhtä vahva kuin se kontrolliviiva. Sitten mulla on jemmassa niitä kuivuneita samanmerkkisiä testejä ja vertasin tätä nyt n. kolme päivää sitten tekemääni tikkkuun joka oli aamupisusta ja juuri sillätavalla tehty kuin kuulukin niin aavistuksen hailukammaksi jäi tämänpäiväinen viiva . Eli mitä tästä testailusta nyt kostuin???? en mitään päinvastoin. No, mulla on vielä yksi samanmerkkinen r.testi (sofi) kaapissa joten nyt täytyy sitten huomenaamulla tehdä vielä se :attn: Niin tänään on rv 5+0

 

Huh kun on ollut "syvällisiä" pohdintoja ..

Mie taidan olla myös sellainen"simppelimpi" tyyppi-vähän niin kuin Terrikin

En kauhean syntyjä syviä nyt ainakaan tämän vaavi haaveen tienoilta osaa mietiskellä..realisti kyllä olen: munasarjani jo iäkkäät ja munasoluja enää häviävän vähän..ja kaikki ne raskaus&synnytyksen ongelmat mitä tällä ikää jo hyvin voi olla kuvioissa.

Pelätä en hirmusti oikein osaa, pikkasen vaan..ja lähinnä eniten noina kriittisinä alkuviikkoina..kaikki kun on niin pienestä kiinni.
..juu ja kyllä olen itse sitä mieltä, jotta hieman pitää luontoa avittaa(minkä nyt kotikonstein voi) esim. ovista tikuttamalla, ravinto, elämäntavat..siinä ne tärkeimmät =)


Lapsia olen aina halunnut, se jotenkin vain niin luonnollista..ja kaksi rakasta on jo suotu, niistä kiitollinen olen:heart:..molemmista koettanut kasvattaa itsensä arvostavia ja muitahin kunnioittavia ja huomioivia kansalaisia..ja se tärkiä esimerkkihän sieltä kotoota lähteepi..eiköstä vaan?.. =)

..jos vielä kertaalleen sen ihmeen saan kokea, kaikkine jännäyksineen, pelkoineen, yövalvomisineen jne..ihan heela paketti on enemmän kuin TODELLA tervetullut..kiitos!!

 

Isäntä viritteli trampoliinin pihaan talvivarastosta ja riemu oli taas lapsilla ylimmillään. Naapurit tietty huomasivat että ekana laitetaan tramppaa ja johan alkoi naapurinkin lapset kulkeä isänsä perässä ja kuuluivat ruinaavan kanssa tramppaa talviteloilta ja niinpä nyt on koko naapuruston trampat viritetty (hauska ketjureaktio ).

 

Jääris, onko teidän pihaltanne lumet jo sulaneet
Meillä on lunta montakymmentä senttiä vielä ja kestää tosi kauan, ennen kuin voisin kuvitellakaan mitään trampoliinia takapihalle.

Mur-mur, puhuit ihan minun suullani vauvahaaveiluista ja peloista. Ja vielä iästä ja häpeämisestä: en varmasti kertoisi olevani raskaana ennen kuin se olisi ilmiselvää muutoinkin. Sitten kaikki ihmettelyt kerralla.

 

Terri mie taas heti kertoilisin onnesta ylpeänä, vaik ei masusta vielä huomaiskaan-se kun on NIIN iso muutenhin!!..

Minnuu ei yhtään, m i l l ä ä n tavalla tuleva raskaus(mahdollinen) hävettäisi, olisin vain ylpeä jotta vielä miunhin muniksissa oli poweria!!!:wave:..ja jos joku erehtyisi kattomaan pahalla silmällä..kattosin takas..ja saattaisinpa jotahin tuumatakkin!!..

 

Terri kyllä meillä paikoittain vielä on lunta jopa 15cm...mutta kun isäntä siivosi autotallia ja halus ylimääräisistä "romuista" eroon niin alkoi laittaa jo sitä ja se kehikko oli jo valmiina että piti vaan viritellä pomppuosa ja verkko ja tikkaat . Eli lumenkeskellä meillä jo hypitään ja keinutaan yms.

 

Mur-mur, ehkä käytin sanaa häpeäminen vähän liian herkästi. Häpeämistä enemmän pelkäisin, että jos keskenmeno tulisi, joutuisin säälittelyn ja sellaisen mitä-mitä-sanoin-juttujen kohteeksi. Mutta toisaalta mitä väliä sillä on, mitä toiset puhuu. Onpas sitten heillä keskustelun aihetta.

Esikosta kertoilin kavereilleni joskus raskausviikolla 10-11 ja muistan erään ystäväni, joka suorasukaiseen tyyliin kysyi, että oliko vahinko. En osannut hänelle suuttua, sillä se on hänen tapansa. Varmasti joku toinenkin mielessään pohti sitä asiaa, muttei kehdannut kysyä. Uskoisin, että moni kuvittelisi vahingon olevan kyseessä, jos kakkonen vielä ilmaantuisi maailmaan.

 

Jääris, mulla ei oo käsitystä, miten trampoliinin kehikko on maassa kiinni, joten kysyn tyhmän kysymyksen: miten kehikko pitää märässä maassa?

 

Eivät sitten ipanat kallistuneet päikkäreille joten aika rutipäivä on olllut mut oletan heidän nukahtavan illalla nopeasti...toivottavasti

 

Terri kyllä se vaan siellä märässä ruohikossa on se kehikko eikä se ole mitenkään kiinni...mut ihan hyvin toimii.

 

Hei kaikille :wave:

Kiukku toissan laantui ja sain hyvin levättyä. Kaikienlaiset tunteet kuintenkin minusta eläämän kuuluu. Minä myös olen aina toivonut lapsia. Ja nyt tätä toivetta yritän toteuttaa, jos se ei totudu niin sitten elän sen toteutumattoman toiveeni kanssa. Kaikkea ei tässä elmässä saa, tunnen varmaan surua ja kaipuuta asiasta, mutta katkeroituta en halua.

Ninni et pilannut tunnelmaa, kyllähän me kaikkin näitä tilastoja tunnetaan, näitä eri mielialoja vain tulee ja tänne kai mahtuu monenlaista tunnelmaa mukaan, niin kuin elmässä yleensäkin. Niin ja ei se lääk. vaihto aina niin yskinkertaista ole tai edes tarpeellista. Minullakin on siis useampi lääkäri ollut väistämättä ja ensi käynnillä taas uusi, kun "tutuille" ei ollut aikaa silloin, kun sen tarvitsen.

Jääris Kiitos kysymästä parempi on tosiaan mieli. Jos raskaudun joskus varmasti testaan joka päivä, niin kauan kuin testjä on kaapissa :hug: ( ei ehkä minun pitäisikään tilailla niitä jättipakettja ) Kiva, kun lapset pääsivät pomppimisen makuun, sieltä se kevät tulee.

Happis hyvin kuvattu tuo jonotus numero juttu, sitä minusta tuntuu, oman numeron vuoroa odottelen.

Taavi Hyvää rktt aikaa ja + sen lopuksi.

Ottis ja Mur-Mur negat sentään |O , No vielä on pieni toivon hippu jäljellä ja sittenhän se uusi toivo lähtee taas liikkeelle.

Mur-Mur kyllä niin ihanasti ajattelit niistä mahdollisita pahasti katsojista, että ihan äääneen nauratti ( siis hyvällä ) ja noin ajon itsekin tehdä.

 

Kaikenlaista pohdintaa täällä teillä on ollut vaavin saamisesta ja siitä jospa se ei koskaan saavukkaan, samoja myös itse tulee vääjäämättä miettineeksi. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta kävi niin tai näin.
Olen hiukan saanut itseäni niskasta kiinni ja koittanut lisätä liikuntaa. muutaman kerran olen käynyt kunttiksella ja saanut tuntumaa lihaksiin joita en enään muistanut olevankaan, pitkiä lenkkejä olen myös tehnyt. Paljon pirteämpi olo on aina liikunnan jälkeen.
Macat ja mamat ovat tulleet postista, Maca on mielenkiintoinen maku elämys =) Mies innostui myös sitä maistelemaan, jospa tehoaisi vaikka, kuka ties..

 

ida-K teilläkin sitten maca käytössä, kuka sitä listaa siitä pitikään. Liikunta tosiaan piristää, minäkin yritin aloittaa taas liikunnan, pari vkoa sitten kävinkin jo paissa jumpassa, mutta sitten astman pahenminen teki jatkamisen mahdottomaksi. Toivottavsti pääsen taas kohta jatkamaan, tänään on ollut jo vähemmän oireita, joten ehkä jo su pääsen jumppaan