40+ so what!!! (vol. 8)

Vauvatoive, voi miten ikävältä kuulostaa. En osaa mitään sanoa asiaa, koska en ole samantyyppistä kokenut. Aina ennen parisuhdetta ajattelin, että mua ei petetä tai lyödä kuin kerran ja se on siinä. Mutta nyt vähän elämää kokeneempana tajuan, ettei asiat aina ole niin selkeitä. Ja sinunhan se päätös on tehtävä ja elettävä sitten sen kanssa.

Musta silmänympärys mulla kyllä on ollut, kun esikko kerran löi päällään otsaani sängyssä telmiessään. Ihmeen hyvin peitepuikko, värivoide ja puuteri toimivat. Pystyin käymään töissä, eikä sitä olisi huomattu, jollen olisi kertonut. Toki jouduin lisäämään peittoaineita usean kerran päivässä.
Toisaalta on hyvä antaa jäljen näkyä, jos vaikka vaikuttaisi siten mieheesikin.

Ole nyt kuitenkin varovainen, ettei tule mitään suurempaa vahinkoa. Jos mies tuollaisesta suuttuu noin paljon, niin mitä sitten kun niitä oikeita riidanaiheitakin aina joskus syntyy.
 
Ottis, kyllä se sinä olet aarre, kun aikanaan otit torstain multa päivitettäväksi ja nyt olit vielä valmis ottamaan kolmannenkin päivän.

Niin ja tarvitsen minä sitten keväämmällä paikkaajaa yhdelle torstaille, kun lähdemme reissuun. Siellä reissussa on myös raskaustestin aika. Ehkä niitä sillä viikolla menee vähän vähemmän, sillä en oikeen viitsi viedä niitä 20 kappaletta Suomesta ja mitään takeita ei ole, onko ainakaan tuttuja merkkejä siellä kaupoissa. Ei oo näet mikään turstikeskus, mihin mennään.

Tavallaan onni, että täti tuli nyt ajoissa kylään, että ehditään kaikki piikityksen tekemään kotimaassa ja ovisultrakin saadaan alta pois. Lomalla sitten vaan kiinnitellään munista. Huh, huh, mistä sitä optimismia vielä tälläkin historialla löytyy. Sitä kyllä ihmettelen itsekin. Mutta kun muu ei auta. Jos asiaansa ei usko, silloin kannattaa jättää yrittämättäkin.
 
Ottis
mur-mur Sun perääs just meinasinkin alkaa kysellä. Helliä tunteita sinnekin vaan :saint:.

Vauvatoive10 Olen todella pahoillani sun mustasa silmästäsi ja varsinkin siitä miltä susta täytyy tuntua :(. Helppohan mun on sanoa, mutta mutta. Mua kerran yksi miesystävä läppäsi avokämmenellä poskelle ja se juttu loppui siihen. En heltynyt enkä antanut anteeksi, mutt se oli vähän eri juttu, sillä olin muutenkin jo miettinyt miten pääsisin hänestä eroon. Täytyy tunnustaa, että kun itsekin oli pikkasen humalassa, suorastaan tahallani ärsytin häntä. En kuitenkaan olisi voinut kuvitellakaan hänen lyövän. Te kuitenkin olette naimisissa ja oikeasti toisianne rakastatte, joten tilanne on paljon monimutkaisempi. Miten miehesi reagoi lyötyään?
 
Juuri niin olen minäkin aina ajatellut, nuorempana, että kerrasta ulos jos lyö tai pettää.
Elämä ei kuitenkaan ole aina ihan niin yksinkertaista kuten Terri totesi.
Minäkin olen temperamenttinen, ja osaan ärsyttää, en itsekään tykkää jos naamalleni heitellään tavaraa, mutta toki se ei oikeuta lyömään.
Ei tässä nyt auta kun katsoa oppiko mitään, nolona ja häpeissään on ainakin.
 
Ottis
Terri Tarkoitit varmaan perjantaita, kun kerroit ett tarvitset silloin paikkaajaa. Kyllä sinnekin varmasti joku löytyy. Jos ei muita niin minä, sillä pääsen perjantaina aikaisin töistä ja saan hillua koneella ainakin 3 tuntia ennenkuin mies tulee kotiin.

Ihanaa, että sulla oikein kunnon ei-kotiloma odotettavissa. Voi olla ihan hyväkin paikka munista kiinnitellä :). Toivotaan näin käyvän.

Mun ukkokultani soitteli mökiltä. Oli sinne traktorilla hurauttanut lumia auraamaan. Pe-iltana ei mua pahemmin kehuskellut, kun kerroin lumityöt tehneeni, vaan ilmoitti vain kuivasti, että 'olishan sen konekin voimalla tehnyt'. Virukoon siellä nyt niin kauan ku lystää. Taidan illalla hänet lähettää sinne oikein yökylään :LOL:.
 
Ottis
Vauvatoive10 Se, että toinen provosoi ei kuitenkaan oikeuta lyömään. Harmin paikka sitä miehes temperamenttia. Sun pitäis nyt kyllä olla tositarkkana minkälaisia signaaleja oikein hänelle annat, ettei hän ymmärrä, että on ok lyödä jos toinen ärsyttää. Kyllähän itsekullakin on sellaisia tilanteita, että tekis mieli kumauttaa, mutt mulla ainakin riittää yleensä se kun sanon, että tekis mieli ja sitten kun kuvittelen tilannetta, alkaa ainakin jo ihteä naurattaa. Kerran kun oltiin lähdössä lomalle ja lähtiessä tuli riita, paukautin keittiön tuolin miehen eteen lattiaan niin, ett kumahti ja mies muistaa siitä kyllä vieläkin muistuttaa. Väitti, ett yritin oikeasti osua häneen, mutt niin ei todellakaan ollut, sillä varmistin vielä osuvani maton päälle, ettei lattiaan tule jälkeä.
 
vauvatoive10 ymmärrän että sie välität miehestäsi hyvin paljon..mutta oletko nyt liian kiltti?..ajattele itseäsi, lapsia ja sitä pientä tulevaa:heart:..

Todella surullinen tuo siun tilanteesi..haethan itse siihen ainahin keskusteluapua, älä jää yksin!!

Kovasti jaksuja&voimia siulle!!..

 
VAuvatoive10 :hug: :hug: . Mussa on niin paljon feministiä että en kestäisi jos mies löisi. Mulla on kyllä sellainen mies joka ei auta kotitöissä eikä muutenkaan osoita hellyyttä ja sympatiaa juurikaan mut ei hän käsiksi oo käynyt vaikka sanallisesti kyllä tulee aikamoista tekstiä välillä. Me ollaan kuitenkin kaikki niin erilaisia etten oikein osaa neuvoa mitään sinun tilanteeseesi. Itse kyllä pakkaisin tavarani jos minua lyötäisiin (ehkä ) . :hug:
 
Vauvatoive, niin kuin itsekin hyvin tiedät, mikään ei oikeuta lyömiseen. Eli mies ei voi sanoa, ettei löisi, jos sinä et siihen yllyttäisi. Miehen pitäisi tässä kohtaa sulkea mielestään kerta kaikkiaan se mahdollisuus, että jokin toisen teko oikeuttaa lyömiseen. Jos ei pysty hillitsemään itseään, pitää poistua paikalta.
 
Mamastella paljon paljon onnea :flower:

vauvatoive kurja tuo tilanteesi :hug: ,itse olen jossain vaiheessa suhdettamme joutunut väkivallankohteeksi :( ne oli vaikeita paikkoja käsitellä ja jatkaa eteenpäin,teko hetkellä mies oli humalassa niinkuin itsekin ja tunnustan kärjistäneeni tilannetta mutta eihän se oikeuta toista lyömään,ei.. no niistä on päästy yli ja väkivaltainen käytös on loppunut.
Jos mies olisi sen tehnyt selvinpäin olisin varmaankin suhteen lopettanut,eihän humalassa olo tekoa mitenkään lievemmäksi tee mutta oma ajatus on se että selvinpäin olleessa kyllä ihmisen pitää osata hallita itsensä niin ettei käsiksi käy.

No mieheni tapauksessa teot on siirtyneet sukupolvelta toiselle,avautui minulle joitakin vuosia sitten ja kertoi oman isänsä käytöksestä että on ollut hyvinkin väkivaltainen:( häntä ja äitiään kohtaan jopa niin että ovat joutuneet karkuun kotoa lähtemään että on sitä osattu 60 ja 70 luvullakin.

Itse miettisin tosi harkitusti tuota tekoa,onhan teillä kulttuuri erotkin jotka vaikuttavat,ei varmasti ole helppoa.Kovasti jaksamista sinulle ja pikkuiselle :hug: :hug:
 
Ottis mun oletettu ovis on ehka perjantaina, joten josko se viiva siihen mennessa tummuss, mutta testaan nyt nama liuskat miten toimii ja mita nayttaa millonkin. Mies jo kyseli etta meinaanko laittaa illalla punaiset vetimet ylleni kun aletaan pupuilemaan :LOL: Kovasti oottaa ja sanoi etta saan kayttaa hanta hyvakseen vaikka koko viikon :LOL: minka kylla aion tehdakin!

Ah ja Terri paasee lomalle! Se on kivaaaaaaaaaaa! :)

vauvatoive10 :hug: en tiia onko tasta mitaan apua mutta joitain linkkeja tuolla lopussa on, sielta vois ainakin saada jotain ammattineuvoja tilanteeseen ja jutteluapua... http://www.suhdesoppa.fi/parisuhde/voiko-vakivallasta-paasta-eroon/

 
Voi vauvatoive10 ! :'( Ole nyt varovainen, sinulla on ihana pieni ihmisalku masussa!
:hug:

Olen todella huono mitään auttavaa neuvoa antamaan kun en ole koskaan joutunut moiseen tilanteeseen. Mutta mielestäni hyvin huolestuttavaa, että käsi nousee ja vielä noin mitättömän asian takia. Ja vaikka toinen provosoisi kuinka, niin ei se oikeuta lyömään. Ja tämä nyt kuulostaa pahalta... Sitähän sanotaan, että jos kerran lyö, lyö uudelleenkin...
Tilanne ei varmasti helppo mutta sinun pitää tosiaan ajatella myös lasten ja tulevan vauvan parasta. Kauanko sinä itse jaksat pelossa elää ja toivoa, ettei uudelleen satu? Ja uskoa, ettei toistu? Ja millaisen mallin käyttäytymiseen lapset saavat?
Voimia ja jaksamista, oli sitten päätöksesi kumpi tahansa! :hug:
 
Mamastella onnea!! :flower:

Vauvatoive :hug: jaksamista vaikeaan tilanteeseen. Itsellänikin on väkivaltaisia kokemuksia ex-avokista. Tiedän miten ristiriitaiset tunteet siinä on. Antaako anteeksi, ja jatkaa jos sitten loppujen lopuksi mikään ei muutu. Kuten onlydream kertoi niin myös tässä tapauksessa lapsuudessa hänen isänsä oli ollut väkivaltainen. Ja hän oli ollut myös väkivaltainen aiemmissa seurustelusuhteissa, se selvisi sitten myöhemmin eromme jälkeen. Asiat eivät todellakaan ole mustavalkoisia, voimia sinulle. Toivottavasti voit keskustella jonkun kanssa.
 
Ottis
Vauvatoive10 Paljon on täällä järkeä puhuttu sun tilanteestasi, mutt senpä vaan osaan omalta kohdaltani sanoa, ett jos olisin raskaana ja mies löisi, niin saisi kyllä samantien lähteä. Kesällä itsestäni varsinaisen naarasleijonan löysin raskauden myötä. Tiedän itse väkivaltaa paljon nähneenä ja kokeneena, ett itseen kohdistuva väkivalta on helpompi antaa anteeksi kuin toiseen kohdistuva. Tai näin se on ainakin mulla ollut. Mun yksi veli repi multa kerran humalassa ollessaan melkein hiukset päästä, mutt pystyin sen anteeksi antaa, vaan sitä en, että hän tahallaan hyppi puukengät jalassa kaksosveljeni jalkaterien päällä. Nämä ovat vaikeita asioita, mutt muista, että sulla on pikkunen ihminen kasvamassa masussa eli vaikka voisitkin sietää sen, että sinua lyödään, on lapsella oikeus väkivallattomaan elämään.

Jääris Hienoa, ett täti lähti. Onnea oviksen metsästykseen ja siihen jyystämiseenkin.

LB Pukeuduhan punaisiin ja viettele mies tänään. Hyvältä kuulosti hänen lupauksensa hyväksikäyttöön koko viikon ajan. Toivottavasti puhti kestää :).
 
on: Mä sorruin tekeen toisen ärrä-testin toivossa, että jospa edes hailua tulis sittenkin.... nyt vois sitte ärräpäitä suustaan päästellä... :| Turhaan jalat ristissä heiluin viisi tuntia... :headwall:
 
Ottis
Rominas Voi sinua :hug:. Kurja toi testausvimma ku se iskee päällensä :headwall:. Pahoittelut negasta. Sulla kuitenkin vielä sen verran matkaa tädin tulemiseen, ett vielä voi sattua vaikka mitä.

Kertokaahan muuten viisaammat mitä tämä on kun nippailee niin maan perusteellisesti munisten paikkeilla? Välillä siis niin, ett vois jo sanoa sen sattuvan. Alamasulla on ollut välillä sellaisia tuntemuksia, ett voisin kuvitella niiden olevan tuttuja siltä ajalta, kun olin oikeasti raskaana, mutt tää alkaa jo vähän huolestuttaa, ett mitäpä jos ne follit hedelmöittyivätkin, mutt jumittuivat tonne munatorveen ja siellä nyt sitten yrittävät kiinnittyä :(? Mun tuurillahan se olis ihan odotettavaa, ett jos raskaana olisinkin, niin sit alkio nappais kiinni väärään paikkaan :(.
 
Rominas, voihan ärrä sentään. Mutta onneksi niitä voi tehdä uusia ja tuloksetkin voi muuttua. Tälle peukutetaan.

Ottis, enpä osaa sanoa, että mikäs siellä muniksissa kipuilee. Olisko keltarauhanen? Mutta tuosta kohdunulkopuolisesta sen verran, että mahtaisko vielä tässä vaiheessa antaa oireita? Ei vielä kannata luoda niitä p***ja seinille. En oo tämänkään alan asiantuntija, mutta kaverillani oli oikein vaikea ku, joka lähti oireilemaan rv 6 ja se oli oikea ihmetys, kun kivut tulivat jo silloin. Mutta tämä kyseinen ystäväni kyllä on sen jälkeen muistuttanut minuakin monta kertaa, että kaikessa epätavallisessa kannattaa ottaa yhteys lääkäriin vaikkapa sitten liian herkästi, ettei pääse katastrofia tapahtumaan.

 
Vauvatoive, eipä ole minullakaan mitää viisasten kiveä tilanteeseesi antaa. Mietin vain sitä, että lapset aina näkevät, kuulevat ja vaistoavat kaiken. Eivätkä koskaan unohda. Oman elämisen mallin väkisinkin saa kotoaan. Voimia sinulle :hug:
 
Siitä kilpirauhasesta, klinikan lääkäri kirjoitti mulle heti reseptin tyroksiiniin.

Tää tuli mulle kyllä ihan puun takaa että mulla kipparissa häikkää. Kuulemma normaalisti ihmisen arvo on kahden paikkeille, siis alle tai vähän yli.

Stellalle onnea
:heart:
 

Yhteistyössä