Täällähän on tosi monella jännät paikat, on inssiä ja muuta. Kovasti kovasti peukuttelen plussien puolesta ja jännäilen teidän mukana
Mur-murille onnea hyvin alkuun lähteneestä kuntokuurista!! Itselläkin lähti tosiaan 3 kg ensimmäisen kahden viikon aikana, mutta nyt se tuntuu putoavan niin tuskastuttavan hitaasti. Sitä kun on niin kamalan kärsimätön ja kyllästynyt kantamaan/katselemaan näitä omia läskejä, niin haluaisi sen tapahtun toooosi nopeasti Mutta niinhän se varmasti on, että hitaasti hyvä tulee. Sunnuntaina olin ekoilla jumpilla, oli mm. latinos, ja nyt on lonkat niin kipeet että kaakerran kun ankka
Pinkki ne kun nuo samat oireet voi olla myös sitä ihteään, niin toivotaan kovasti että niinoliskin :heart:
ON: Kävin sitten perjantaina gynellä seurannassa, ja hyvältä näytti! Limakalvot näyttivät hyviltä ja löytyi yksi johtofollikkeli 14 mm. Ainoa vain että aloitin nyt liian aikaisin bongailemaan ovista lääkärin määräyksestä (jo kp 11) ja nyt on sitten enää 2 kpl jäljellä... Että voipi joutua ostamaan vielä toisenkin digitesterin. Clomeja saan syödä 4 kk kuurin loppuun. Sitten jos ei sillä raskaudu, seuraava vaihtoehto on pistoshoidot. Mutta sitä mietitään sitten kun/jos sen aika on. En ollut muuten aiemmin tiennytkään, että vanhemmalla iällä nousee myös kaksosten riski ja clomifen vielä sitä lisää. Eikös ole vähän ristiriitaista, kun kuitenkin raskaaksitulo vaikeutuu iän myötä... No mutta kyllä meille on tervetulleita kaksi kerralla, jos niin upeasti sattuisi käymään
Vkl:na sain kuulla että miehen veljen tyttöystävä, jonka kanssa ovat 2 kk seurustelleet, on nyt (jo) raskaana. No mikäpä siinä, pitää tietysti olla vain iloinen heidän puolestaan, ja hän on vielä niin nuorikin että raskautuminen onkin helpompaa. Mutta kyllä se kuitenkin pikkuisen haikeaksi mielen laittaa ja vielä siinä on sekin, että joutuu niin kovin läheltä seuraamaan sitä kaikkea niin miettii että miten sitä itse jaksaa... Kovin on itsekkäät nää mun mietteet, hävettää oikein, ja hus hus pois koitan niitä työntää, kait se siitä helpottaa
Noista seulonnoista, minä itse vähän aristelen sitä, vaikkakin pientä, keskenmenoriskiä mikä siinä on. Ja en tiedä pystyisinkö kuitenkaan tekemään päätöstä keskeytyksestä. Mutta taas toisaalta, en tiedä miten jaksaisin kovin sairaan lapsen kanssa. Nuo päätökset ovat niin kovin kovin vaikeita... Kuitenkin kun raskautuminen yli 40 v on jo sen verran vaikeaa, en aio etukäteen asiaa miettiä vaan vasta sitten jos niin ihanasti käy että raskaaksi tulen ja raskaus etenee niin pitkälle että se asia tulee eteen.
Mitkäs verikokeet
Uudilla olikaan? Olen kyllä lukenut kaikki teidän jutut, mutta muisti on jo niin hatara
