Matsalu Mullakin eka, ja tähän mennessä ainoa, ivf oli antagonistinen eli lyhyen kaavan mukaan tehty. Piikitys alkoi kp3. Koska munin silloin huonosti (2 onnetonta munasolua), niin nyt mahdollisessa uudessa ivf:ssä piikitys aloitetaan kp2. Lääkärin mukaan jo yhdellä vuorokaudella voi olla iso merkitys.
Itse suhtauduin piikitykseen järkyttävän suurella kammolla. Selasin nettiä hullunlailla, että eikö siihen ole oikeasti mitään muuta vaihtoehtoa... Kun lääkärin kanssa on päätetty mitä pistetään, milloin ja kuinka paljon, niin sen jälkeenhän on pistosohjaus hoitajan luonna. Olin siellä kämmenet aivan hikisinä ja suunnilleen hyperventiloiden. Jos mun olisi pitänyt siellä kokeilla pistämistä omaan nahkaan, olisin varmasti pyörtynyt siihen hoitajan bukleematolle. Mies ilmoitti iloisena, että HÄN voi kyllä pistää mua. No niin varmaan, tod.näk. kahvaa myöten koko piikin mun nahkaani.
Eka pistokerta oli inhottavin, kun ei ollut sitä ennen tehnyt. Kämmenet taas hikisinä ja naama punaisena. Useita minuutteja meni rohkeutta kerätessä, vatsanahkaa tähdätessä sekä ilmassa "koeiskuja" tehdessä. Mutta pitää sanoa, että piikittäminen on ajatuksena paljon, paljon, paljon pahempi kuin se itse oikea tapahtuma. Kuten Mari sanoi piikki on helppo pistää. Mulla oli lääkkeenä Puregon ja pistokset tehtiin Puregon pistokynällä. Piikki on niin ohut ja terävä, että se uppoaa huomaamatta vatsanahkaan. Sitä ei siis tarvitse millään tavalla "iskeä" ihoon, vaan se vaan painuu sinne, kun laittaa kiinni vatsamakkaraan. Äläkä Matsalu puhu mitään vatsamakkaroista. Mun BMI 27,8:lla on oikein hyvää vatsaihraa mihin piikin kajauttaa. No, jotain hyvää läskistäkin. Uskon siis vuorenvarmasti, että jos tällainen heikkohermoinen ja piikkikammoinen kykenee hommaan, niin kykenet sinäkin.