40+ so what? (vol. 2)

Olen vähän luopumismielellä tässä vauva-asiassa. Täytyy löytyä jokin uusi syy elää ja odottaa huomista. Ikuisesti ei voi omaa elämäänsä paeta vauvaunelmiin.

Välit aviomieheen eivät ole hyvällä tolalla. Tilanne on jatkunut jo pitkään, mutta ongelmat on ollut helppo haudata arkikiireiden alle. Samalla ahdistus rinnassa on kasvanut niin suureksi, että enää ei edes jaksa katsoa toista silmiin. Olen tavallisesti valoisa ihminen ja löydän aina monta syytä elämäniloon ja huumoriin, mutta tällä kertaa on toisin. En jaksa enää tyytyä puolinaisiin ratkaisuihin ja näennäiseen rauhaan. Asiat olisi selvitettävä monen vuoden ajalta, mutta mies on siihen tuskin valmis. Nyt käydään viivytystaistelua ja katsotaan, kumpi murtuu ensin.

Lasten touhut ja kiireet jyräävät meidän perheessä kaiken alleen. Se on hyväkin. Parhaat hetket koen heidän kanssaan. Olen kaikesta huolimatta poikkeuksellisen paljon rakastettu ihminen.

Elämässä tulee tehtyä virheratkaisuja. Jotkin niistä ratkaisuista muuttuvat vuosien saatossa oikeiksi ja lisäävät elämän rikkautta. Toiset taas täytyy ennemmin tai myöhemmin kohdata. Luulin, että tämä meidän hätäinen avioliitto kuuluisi edellisiin. Nyt en enää ole ihan varma.

En halua rasittaa tätä iloista pinoa omilla ongelmillani. Myyn ultrakuulumisiahan täällä odotetaan. Ja testejä ja tätiä ja hoitoja. Vauvojakin. Olen mukana jännäämässä kaikkia niitä. Enkä toki tässä nyt aio ehkäisemään ruveta. Ei nimittäin ole tarvetta.

 

Plättä: :hug: Kyllä tässä pinossa on tilaa puhua myös murheista. Parisuhdesurut kyllä liittyvät melkoisesti vauvahaaveisiin... Oletko ajatellut ehdottaa perheneuvolaa? Omassa liitossani pääsimme sen avulla yhden aika ison kriisin yli. Siellä voit ensin käydä yksinkin puhumassa, jos se tuntuu hyvältä ajatukselta. Toivottavasti asiat kulkevat vähitellen parempaan suuntaan. :hug:

 

Heissan!

Juuri ennen ultraan lähtöäni , minua alkoi yhtäkkiä itkettämään hirmusti! :'( Laitoin miehelle viestin, että pelottaa jos Pirpanalla ei olekkaan kaikki hyvin!!!!

Mies vastasi: Älä hermostu, kyllä kaikki on hyvin!

menin ultraan ja sanoin gynelleni minua jännittää kauheasti, niin jännitti häntäkin!
Niin.....Tyhjä iso sikiöpussi löytyi!! Ei ollut Pirpanaa, eli tuulimunaraskaus ja minulla on edelleen oireita joita gyne ihmetteli kohdunkasvutuntemuksia ja rinnat turpeena. :snotty:

No ei voi mitään , tämä on tässä! :ashamed:

maanantaina menen TYKSiin vielä otetaan tarkka ultra , tarjoavat minulle kaavintaa, en halua sitä vaan lääkkeet kotiin ja kotona tyhjennyksen haluan, ei ole sikiötäkään , kivut kestän buranan voimalla. :ashamed: Olen niin surullinen, mutta en voi kuin alistua kohtalooni! :ashamed:

Gynen ja vastaanottovirkailijan suosituksesta päätimme edelleen jatkaa yritystä sitten vuodon loputtua, josko kolmas kerta sen onnen toismme syliimme asti!

20 % kaikista raskauksista kuulemma on näitä tuulimunaraskauksia, tuntuu kauhean isolle määrälle???

Ikävä on Pirpnaa, joka ei kasvanut enempää! :heart: :ashamed:




Hyvää raskautta kaikille, taakse poistuva rva Pikkumyy ja Pirpana(mitä ei ollutkaan) :ashamed:

http://vauvakuumeiset.suntuubi.com/?cat=7 , tuolla enemmän kirjoittelen asiasta. Suurimmat itkut itketty, mutta varmaan vielä monta kertaa kyyneleitä valutan, ennen kuin tuleva vuoto on esim loppu! :snotty: :'(

Kaikille kaikkea hyvää ja pinossa haluan pysyä!


Tämä viesti on kopioituna tuolta odottajista sen takia niin "ihmeellinen" :ashamed:

 

:'( :hug: Voimaa teille molemmille.Ei saisi noin olla asiat, mutta kyllä teitä tosiaan koetellaan. :hug: .......Jaksamista.......
Torpeedo

 

Kiitos Torpeedo! :hug: :'(

 

Voi Pikku Myy :hug: :hug: :hug: Olen niin surullinen teidän puolesta.Miksi näin pitää käydä? Onneksi miehes jaksaa ja uskaltaa vielä kerran yrittää!! Mulla kun on 2 ivf takanan ja mies ollut tosi innoissaan omasta yhteisestä vauvasta niin on ollut rankkaa kun aina se miinus tullut...meillä vielä se 1 pas,mutta en tiedä koska uskallan edes yrittää....kun jostain syystä kuitenkin tuntuu et ei sekään onnaa
Mutta voimia sulle ja miehelles nyt ja toivon niin et ensi kerralla onnistuu teille!!!!

 

PikkuMyy :'( :'( :'( ja koko muukin perhe, otan osaa suureen suruunne.
Paljon voimia ja halauksia sinulle :hug: :hug:

 

Sanattomaksi vetää.... :'(

Olen pahoillani puolestanne. Tulee omat kesäiset muistot mieliin... :ashamed:
Lämpöisiä ajatuksia ja voima hali minultakin
:hug:

 

minä olin saunassa ja ajattelin kun ei mtn kuulunut koko iltana ett nyt ei ole kaikki kohdallaan,ja piti tulla vielä tarkistamaan.En millään haluasi uskoa todeksi noita uutisia jotka kerroit.Tuli vähän syyllinen tunne että pahanilman lintunako minun piti päivälläkin mennä puhumaan omista luopumisajatuksistani.

On vaan pakko katsoa tulevaisuuteen ja luottaa ettäkolmaskerta sitten onnistuu,onhan se niin näillä vuosilla että moni meistä joutuu pettymään.

Yritä myy kestää,hirveä pettymys ja suru sulla ja miehellä nyt on kestettävänä taas. mutta huomasin että katsot tulevaisuuteen jo javarmasti pienen ihmeenne vielä saatte!Halauksin,pyrstis

 

minä olin saunassa ja ajattelin kun ei mtn kuulunut koko iltana ett nyt ei ole kaikki kohdallaan,ja piti tulla vielä tarkistamaan.En millään haluasi uskoa todeksi noita uutisia jotka kerroit.Tuli vähän syyllinen tunne että pahanilman lintunako minun piti päivälläkin mennä puhumaan omista luopumisajatuksistani.

On vaan pakko katsoa tulevaisuuteen ja luottaa ettäkolmaskerta sitten onnistuu,onhan se niin näillä vuosilla että moni meistä joutuu pettymään.

Yritä myy kestää,hirveä pettymys ja suru sulla ja miehellä nyt on kestettävänä taas. mutta huomasin että katsot tulevaisuuteen jo javarmasti pienen ihmeenne vielä saatte!Halauksin,pyrstis

 

babo, mari,kirsikka ja pyrstötähti, kiitokset ystävällisistä sanoistanne! :hug: :flower:

Menin nukkumaan, torkahdin ja heräsin pahoinvointiin ja rintojen kihelmöintiin: Miksi rintojenkin pitää kasvaa, kun ei ole edes sikiötäkään? Ihmettelen! :headwall: Hajut ottaa nenään edelleen, mikään ei ole muuttunut, muutakuin se, että Pirpana ei ole kasvamassa! :ashamed:

Olen edelleen itkenyt ja niin kai minun kuuluukin tehdä, kuinkakohan monta litraa ihmisellä on kyyneleitä???? :saint:

Mies lähtee siis laivalle aamulla, vien hänet satamaan ja illalla haen kun palaa piknikiltään...Minä varmaan siivoan ja kävelen itkän, pitkän lenkin taas! :ashamed: :snotty:


Mies sanoi, että parempi kuitenkin nyt kuin vasta npultrassa nämä kauheat uutiset....Ei mene aikaa hukkaan-ompa tyhmä sanonta, mutta totta!!

Ihmetyttää edelleen, miten ihminen voi olla raskaana, ilman sikiötä ja niin vielä, että kohtu kasvaa, kaikki näyttää ultratessakin hienolta, mutta iso, iso mutta ,-sikiö puuttuu! :headwall: Miehen poika tyttöystävänsä kanssa sitä myös ihmetteli! :headwall:


Minun kuopuspoikani viesti alkoi sanoilla Voi V---U kun kuuli taas epäonnestamme ja jatkui koita Rakas äiti jaksaa! :heart: Tämä siis 24v poikani.


Kaikki lasten iät otettiin tänään esille ja nämä keskenmenot.

Niin kauan gyne sanoi, että voi jatkaa yritystä, kuin tuntee, että pää kestää, jossain vaiheessakin sekin raja tulee jokaiselle vastaan! :ashamed: :snotty: Vielä en anna periksi!!

Ja kun kane sanoi: Voi kuinka olisin niin mielelläni Myyn asemassa katsomassa Myyn ultrakuvaa.......Nyt varmaan olet eri mieltä..Koskaanhan ei tiedä, mitä kuvat näyttävät-Tällä hetkellä katson miljoona kertaa mieluummin kypsiä munasoluja ultrassa, kun tyhjää ruskuiaspussia! :headwall:


Menemme siis luomuna eteenpäin, ilman mitään avuja..Jos raskaus joskus alkaa, ihana asia :heart: -ja vielä ihanampi asia, jos saisimme sen jatkaa loppuun asti-Saadaksemme pienen ihanan nyytin syliimme asti! :heart:

Oikeasti en osannut kuvitella tälläistä, koska tietoni tuulimunaraskauksista on minimaalinen! :headwall: Nytpähän opin tämänkin, mitään ei olisi missään vaiheessa pystytty tekemään, että tämä olisi onnistunut, näin vain kävi...

kaikille teille ihanille pinolaisille, kiitos, että olette olemassa ja otatte vastaan Purkauksiani, kun sattuu sydämeen tällä hetkellä. :heart: :snotty: :'(

Mutta kyllä tämä vielä iloksi muuttuu jossain vaiheessa..... :saint:

Rva Pikkumyy :wave: :saint:

 

Voi Pikkumyy, miksi näin piti käydä. Suuri halaus sinulle. Jotenkin aavistin myös, kun illan suussa kävin koneella kurkkimassa uutisia ja sinusta ei kuulunut mitään, että kaikki ei ehkä ole kohdallaan.

Muistan oman kokemukseni viime talvelta, kuinka pahasti se toinen menetys iski, kun jotenkin kuitenkin sisimmässään ajatteli, että kaksi kertaa peräkkäin ei voi olla huonoa onnea. Nuo oireesikin olivat lupaavia, mutta tosin viime kerralla minä pääsin kahteentoista viikkoon saakka ilman, että olisin huomannut sikiön kasvun loppuvan jo viikolla seitsemän. Keho ehkä kuitenkin valmistautuu raskauteen, huolimatta siitä, onko sikiötä tai onko se elossa.

Ymmärrän hyvin myös ajattelunne, että parempi huomata asia nyt kuin myöhemmin. Itsekin silloin viimeksi harmittelin, miksi en käynyt useammin ultrassa vaan odottelin viisi viikkoa tietämättä, ettei sisälläni enää kasvanut mitään. Aika on kuitenkin meille yli nelikymppisille tässäkin asiassa jo merkittävä tekijä. Tosin itseäni olen lohdutellut, ettei parilla kuukaudella ole merkitystä. Nythän minä käyn ultrassa parin viikon välein varmaan sinne np-ultraan saakka.

Nuo gynesi sanat, että niin kauan kuin pää kestää näitä menetyksiä voi yrittää - ovat ihan totta. Itse luultavasti en, jos tämäkin menee kesken, enää yritä - ehkä se on mun raja, näin ainakin tuntuu nyt. Enpä usko, että ensi torstaina saan unta, kun perjantaina on se ultra. Taka-alalla päässä on kuitenkin se, että taas varmaan menee huonosti. Mullahan on nyt se riskiviikko.

Mutta tämä kai on elämää ja tällä kypsemmällä iällä saa tähän varautua, kun kaikenlaiset riskit kasvaa. Ihanaa kuitenkin, että suuntaat jo katseesi kohden tulevaa. Ja varmasti tulet vielä raskaaksi, siitä ei ole epäilystäkään. Todennäköisesti kiertosi palautuu nopeasti nyt ennalleen.

Paljon jaksamista sinulle ja miehellesi tähän ja lähipäiviin :hug:

 

pahoittelut pikkumyylle! :hug: voi, miten ihmistä koetellaan! Jaksamista ja tsemppiä teille.

 

Olen niin pahoillani Rouva Pikkumyy :'(
En löydä edes sanoja kun olen niin surullinen puolestasi :hug:

 

Huomenia :saint:

Voin kai vähän hymyillä, elämä ei saa tähän kaatua! :headwall:

Kiitos mimuli kauniista ajatuksistasi, ne ovat niin totta! :heart:
Toivon sinulle oikein paljon onnea tähän koettelevaan piinaviikkoosi ja tuleviin viikkoihin ennen npultraa, toivon, että sinä saat pitää kullannuppusi! :hug: :flower:

En ole kenellekkään toiselle katkera, miksi toisella/toisilla on onnea ja meillä ei vielä, haluan vain eteenpäin katsoa. :saint: :heart:


Kiitoksia dreamer78 ja meela osanotoistanne! :hug: :flower: :flower:

Vielä lisään tähän yhden ultrakuvistani: Kun eilen en katsonut kuvaa tarkemmin ja sehän menee TYKS:iin, eli millainen oli löydös perjantaina, verraten maanantain ultraan. :heart:

No laitan sen tähän siksi, jos joku osaisi sanoa, kun on tuo tyhjä musta möykky pyöreä siis, se on sikiöpussi, mutta mikä on tuo alempana oleva tummahko alue, missä jokin myös sisällä? Onkohan se istukka, vai ruskuaispussi, vai tietääkö joku?? Olin eilen niin sekaisin, etten tiennyt mitä tein/mitä ajattelin, ikeastaan elin koko loppupvn sumussa, samoin yön tosin nukuin aamuyöllä vähän. |O



Miehen vein laivalle, hän palaa illalla! :heart:

Eräässä pinossa ikäiseni nainen sanoi, että minun ja hänen ikäisensä naiset ovuloivat siten että munasolu irtoaa vain enää kahdesti vuodessa?? Hänen lapsettomuusgyne oli niin sanonut. Eli minä, jos olisin ovuloinut vain kahdesti vuodessa, olisin molemmista kerroista myös raskautunut, eiköhän se ole kuitenkin hlökohtaista, miten munasolut irtoaa, en tiedä, mutta nin ajattelen asian olevan, no jospa olisin puolen vuoden sissään taas uudelleen raskaana, niin kiva olisi! :heart:

Ihanaa lauantaipäivää kaikille täällä Lounassa paistaa aurinko! B) :saint:

Rva Pikkumyy :wave:

 

Huomenta ja mukavaa lauantaita!!!
Tosi ikävä tuo Myyn juttu Kaikki ne jotka ovat saman kokeneet, tietävät varmaan hänen tuskansa. Tuulimunaraskaushan antaa kaikki raskausoireet niinkuin ns. normaalissa raskaudessakin, joten aina ei tule ajatelleksikaan moista vaihtoehtoa. Niin ikävää. Mutta tätähän tämä on iloa ,riemua ,pettymystä,surua...varsinaista vuoristorataa, niinkuin elämä yleensäkin.
Pahoittelut myös kaikille menkkailijoille

Täällä ootellaan menkkoja. Eiköhän ne sieltä tuu niinku ennenkin. Ittellani myös vähän luovuttamisfiiliksiä. No katellaan kuinka tässä käy.

 

Nuuskulle tsemppiä ja kiitos kun kävit sivuillani ja laitoit puumerkkisikin! :hug: :flower:

 

Rva Pikkumyy :hug: sinne ja voimia surun keskelle

 

Huomenta,
Rva Pikkumyy ultrakuvastasi sen verran, että luulen, että tuo musta pyöreä on ruskuaispussi, mullakin oli tollanen siinä 6+2 ultrassa. Se kait toimii ravinnonlähteenä, kunnes istukka alkaa toimi. Mulla oli myös oikealla corpus luteum eli se keltarauhanen, jota en kyllä näe kuvassa. Sekin kait surkastuu jossain vaiheessa. Tuosta kuvastasi maallikko kyllä äkkiä voisi päätellä, että siinä on sikiökin. Mun viime viikkonen ultrakuva ei kovin erilaiselta näyttänyt, vain se, että siinä sikiössä näkyi se syke. Mutta mun arvaus ruskuaispussista voi olla vääräkin, kun oon vaan maallikko näissä asioissa. Laitan tähän kuvan, jotta voit katsoa (jos taas onnistun).


Ja enpä usko, että vain kahdesti vuodessa tämän ikäiset ovuloisivat. Mullakin oikeastaan tärppäs nyt ekasta kerrasta, vaikka kiertoja näytti olevan alla kolme, mutta eka oli primolut-kierto, sitten pidettiin se väli, ja kolmas kierto oli sekaisin ja mies ei paikalla, joten olishan se sattumaan, jos juuri tuossa kierrossa olis ollut se vuoden toinen ovulointi. Sinulla on edelleenkin hyvät mahdollisuudet raskautua, usko vaan.

Ja kiitos Rva Pikkumyy, että jaksat kannustaa omasta murheestasi huolimatta muita. Uskon, että myönteisyytesi auttaa myös raskautumisessa.

 

VoiMyy,voiMyy :hug: Miten sinua koetellaan! Miksi luonto on tuommoisenkin oikun luonut? Voimia sinulle :heart:

 

Voi Pikkumyy, olen kamalan pahoillani puolestasi! Kyllä tämä on ikävä yllätys, kaikki tuntui olevan niin hyvin. Mitä kaikkea luonto keksikään naista huijatakseen ... Onneksi sentään tulet helposti raskaaksi, uusi toivo antaa voimia.

Itseäkin mietityttää, että mitä jos se raskautuminen tosiaan joskus onnistuu uudelleen... Kuinka sitä pystyisi kaikilta peloiltaan edes hengittämään?

Plättä, sinun murheesi eivät rasita tätä palstaa, senkun kerrot sen, minkä sielu sietää. Jos joku ei halua lukea, voi jättää väliin. Toivottavasti et ahdistunut siitä, kun minäkin omaa avio-onneani hehkutin. Sinulla on lapsissasi tosi iso voimavara.

 

:hug: on se tämä elämä niin kummallista...miksei ihmisille, jotka todella haluavat, suoda lasta ja kuinka moni lapsi syntyykään ei toivottuna.... kyllä täytyy välillä ihmetellä mitä tarkoitusta tällä kaikella on. Ei jaksa ihmismieli aina ymmärtää. Olen sanomattoman pahoillani. Mutta mielestäni sinun ei tarvitse katua mitään ilonpurkauksiasi raskautesi johdosta. Asioista saa ja pitää iloita. Sitäpaitsi asiat menevät niinkuin menevät, ei meidän sanat ja tunteet niihin valitettavasti mitään vaikuta.
Turha mielestäni kenenkään on anteeksi pyydellä omaa onneaan. Vaikka tosin ymmärränkin hyvin sen miksi tuntuu siltä, että pitää pyydellä anteeksi. Hehkutinhan mäkin omaa onneani, muttei se ihan varmasti tuo toisille epäonnea.. Omat murheet on varmasti ihan jokaisella, ei niiltä säästy kukaan.
Voimia asian läpikäymiseen. Siskoni ensimmäinen raskaus aikanaan oli juuri tuulimunaraskaus ja muistan kuinka hän sitä suri..
Myötätuntohalaus sinulle Pikkumyy :hug: Asia on raskas ja vaikea, mutta ei muuta kuin "Tuulta päin", muita vaihtoehtoja ei ole.

:flower: :flower: :flower: :flower: :flower: :flower:

 

Matsalu ja ikiemo, Kiitos osanotoistanne! :hug: :flower: :flower:

Kiitos mimuli ultrakuvastasi myös! :flower:

Minulla ihmeellinen kun on tuoruskuiaspussi tai sikiöpussi noin iso ja pyöreä, tosi kummallinen! :headwall: No maanantaina lisäselvyyttä siis asiaan, niin ja Onneksi taidan raskautua, melko helpolla, toivon, että niin on edelleenkin asian laita, munasarjat ainakin eilisen ultrauksen mukaan edelleen toimivat, munarakkuloita ym mitä kuuluu olla, molemmat puolet kunnossa.

Minä pyysin kuopuspoikaa hakemaan itselleni ison karkkipussin, on sitten karkkipv tänään. Hänelle itselleen myös haki.

Nukuin vähän aikaa, mutta uni on hyvin rikkonaista! :headwall:

Pian taidan lähteä auringonpaisteeseen kävelemään ja kun on aurinkolasit, niin kukaan ei näe vaikka välillä itkisinkin! :saint:

Kiitos pääpilvissä : kauniista sanoistasi! :hug: :flower:

Heippa taas! :wave:


Rva Pikkumyy :heart:

 

Rva Pikkumyy, niin kauan kuin on rakkautta, on toivoa uudesta onnistumisesta. Kiitos siitä, että saimme elää teidän perheen mukana nämäkin vaiheet. Onneksi mielesi on kääntymässä kohti uutta. (Olipa hyvä, että menit tuohon varhaisultraan: voi olla, että se säästää teille arvokkaita viikkoja uutta yritystä varten.) - Lohdutukseksi olisin sinulle neuvonut juuri niitä samoja asioita, joita jo suunnittelitkin: siivousta, kävelylenkkiä ja suklaata.

Kiitos siitäkin, ettei minua vielä eilisen märinän vuoksi lähetetty täältä Mitäs nyt -palstalle. Vähän hävettääkin tämä kaikki. Usein ajatellaan ja olen sitä itsekin ollut toitottamassa, että nuoruuteen kuuluvat tunnekuohut ovat jo takana ja nelikymppinen elää seesteistä aikuisuutta. Meillä se nyt ei ihan päde. Onneksi olen vuosien saatossa kehittänyt vilkkaan sisäisen maailman, jonka vuoksi en helposti hypi seinille tiukassakaan paikassa.

Ketäs me seuraavaksi päästään jännittämään? Nyt tarvitaan tasapainon vuoksi hyviä uutisia.

 

Jäin vielä miettimään Pyrstötähden eilistä kirjoitusta. Luopumista tässä on itse kukin lähivuosina tekemässä, toteutuvat vauvahaaveet sitten tai eivät. Mutta oletkohan silti liian hätäinen? Muistojeni mukaan sinulla ei ole kovin monia yrityskiertoja takana. Kyllähän parikymppinenkin voi joutua puoli vuotta odottamaan, ennen kuin tärppää. Eiköhän olisi kohtuullista täällä madame-osastolla elätellä toivoa ainakin vuosi.

Kävin tarkistamassa: ne ovat muuten Nuusku ja mimmimamma, joita nyt aletaan jännätä.