40+ odottajat vol 4 (päiv. yksärillä)

Eilen se tapahtui taas, sanokaahan nyt olenko ihan vainoharhainen. Istuin siis keittiön tuolilla ja joku banaanikärpänen surrasi vasemman korvan kohdalla. Väänsin ylävartaloa vasemmalle, vinot vatsalihakset varmaan jännittyi (lihakset tai joku muu osa) kun läpsäsin pörrääjän käsien väliin. Ja siinä se tuntui, joku kova tuossa lonkkaluun ja jonkun muun välissä (kylkiluu?) kun vatsan vasen puoli meni ryttyyn. Otti ihan kiinni ja pelästyin ihan valtavasti. Voiko siellä nyt olla joku vauvan osa vai ei? Aika kyljessä. Voiko olla, että se jotenkin vammautuu kun jää johonkin puristuksiin? Kallo litistyy? Joo ymmärrän, että kohtu/pussi on joustava ja sen pitäs varmaan mennä taakse/sivulle/jonnekin kun osuu johonkin (esim. kaatuu), mutta entä tuollanen äkkinäinen vino "rytty"liike??
Ja molemmilla kerroilla tunnen ihan kuin poju olis pelästynyt ja liikkuu ja keikkaa vilkkaasti. Mää en kestä

Kaiken lisäksi muutaman kerran on tuntunut, että hulahtaisi jotain tuonne pikkareihin. Sama tunne kuin esikosta kun lapsivedet meni. Ei ehdi pidättämään kun se vaan hulahtaa. Mutta pikkarit ei kuitenkaan oo kastunut mitenkään. Ja kyllä valkovuotoa tulee välillä enemmän, mutta sen tulo ei oo koskaan tuntunut tuollaselta hulahdukselta.

Esikolla neuvola perjantaina, varmaan juttelen sielläkin asioista sitten.

Ymmärrän Tyydeli tilanteen. Voihan sellainen ihme käydä, että tämä oliskin pysyvä plussa. Ei mulla mitään oireita ollut ihan alussa. Plussa tuli ihan puskista.

Äiti74 ja poju 15+3

 

Jonkun verran oireita on ollut. En vaan tiedä kuinka huono olo mulla olisi jos en söis noita mun perussairauteen olevia lääkkeitä kun niiden kuulemma pitäis hillitä oksentelua ja pahoinvointia. Tissit on arat.. Alavatsaa välillä jomottaa. Väsyttää. Välillä on olo kuin pienessä krapulassa. Mut välillä on olo ettei tunnu missään. Silloin huolestuttaa että onko siellä ketään elossa edes.

Äiti74 en osaa sanoa mistä vois johtua kun mulla ei oo ollut tuollaista. Kysy ihmeessä neuvolasta.

Toivon todella että olisi kaikilla pysyvä plussa.

Mua mietityttää hcg arvojen nousu.. Onko se liian hidasta ollut.. En ole siis verikokeissa käynyt mutta testejä tehnyt ja yrittänyt arvioida milloin mitäkin..

Theran ja riiviö 5+5

 

Äiti74, minen kyllä kans osaa sanoa mitään, tämähän on eka raskaus näin pitkällä, että tässä vaan ihmetellään kaikkea! Itse ajattelin huomenna kysyä neuvolassa tai voinhan jo kysyä täältäkin, että voiko mahallaan nukkua vielä tässä vaiheessa? jotenkin se tuntuu jo pahalta, mutta välillä huomaan, että oon melkein mahalleni kääntynyt yöllä. Argh sehän raukka litistyy siellä?!

Tämä kuvotus on kyllä siitä ihana tunne, että tuntuu, että ehkä siellä sitten on vieläkin joku hengissä. Noin kuukauden päästä seuraava tsekkaus eli se np-ultra.. Oon kyllä haaveillut joka viikkoisesta ultrasta! Mies jostain syystä sitä mieltä, että sekin turhaa kuten lukemattomat testit plussan jälkeen..

Karoliina ja ötökkä?! 8+1

 

Täälläkään ei hirveästi oireita, rinnat vähän kipeät, pientä kuvotusta silloin tällöin, repäisykipuja tms. Tietysti viikkoja vielä tosi vähän (4+5), joten ei kai oloja hirveesti voi ollakaan. Ennen plussaa ei ollut niin minkäänlaisia oireita, paitsi yhden kerran repäisykipua, mikä pisti kellot soimaan

Nyt yritän aktiivisesti olla haaveilematta liikaa, ennen kuin käy vu:ssa (pitäisi sekin varata), parhaitenhan se onnistuu, kun roikkuu näillä palstoilla

Ä74, hui, on varmasti säikäyttänyt, mutta kyllä se vauva siellä varmasti hyvässä turvassa on. Ja jos lapsivettä olisi lorahtanut, niin varmaan se olis pikkareihin asti tullut. Kannattaa kuitenkin oman mielenrauhan vuoksi nlassa mainita, jos sinne olet muutenkin menossa. Kun yksinään alkaa asiaa miettiä, voi pienkin juttu saada isot mittasuhteet. Ja sitähän varten nlat on, että saa neuvoja, apua ja mielenrauhaa.

 

Ä74, minä oon niin vanha että kokemusta löytyy vaikka mistä Minulla siis käyny parikin kertaa muutaman viime viikon aikana just nii, että äkillisen kiertoliikkeen yhteydessä on tuntunu että nyt jäi vaavi johonkin väliin Karsea tunne kyn kuvittelee että nyt siltä on käsi tai jalka poikki! Muistetaan kuitenki että kohtu on lihas, mukelo kaiken maailman pussukoissa ja vielä lapsivedessä. Uskoisin ettei me pystytä vaavaa litistämään tai luita pätkimään, mutta ihan kauhealta se tuntuu kun se tilanne on. Ehkä ne on jotain meidän omia lihaksia mitkä muljahtaa?

Theran älä murehdi, positiivisin fiiliksin vaan ekaan ultraan Älä tee niinkuin minä, että oot äkäinen ku ampiainen r-ultraan saakka kun jännittää niin kovasti. Ja nyt sentään jo 29+5.

Ihme porukkaa täällä- including myself - kun kaikki pelkää litistävänsä lapsensa kohtuun Ei Karoliina, ei vaavasi litisty vaikka nukut mahallaan noilla viikoilla. Ite nukuin paljon mahallaan, mut 18...20 viikkojen jälkeen en oo ees unissani kääntyny mahalleen. En sit tiedä miten littana muksu minulla tuolla masussa on

Ollakovai...? tervetuloa litistäjien joukkoon kummaan

 

En mä oikeastaan äkäinen ole.. Tainno normaalia äkäisempi.. mutta lähinnä haikea kun ajattelen että raskaus päättyy ultraan..

En oo kyllä mäkään onnistunut litistää noita muksuja masussa.. Mutta kaikkea sitä pelkääkin.. Itseni mukaan lukien..

 

Onkos täällä muilla ollut alkuraskaudessa toispuoleisia vatsakipuja? Sillain että panadol ei oikein auta. Soitin neuvolaan ja pääsen sinne 12 aikaan ultraan ja katsotaan että onko ihan oikeassa paikassa..

 

Toivotaan Theran että kaikki on hyvin Luulisin kyllä että se on keltarauhanen mikä kipuilee. Minulla oli kipeä monta viikkoa, tosin ei niin paljon että oisin särkylääkettä tarvinnu. Muistan lukeneeni että kohdunulkoinen ei oireile vielä noilla viikoilla, vasta joskus 8? Tuu kertoon sit heti mitä sanottiin, pidän sinulle peukkuja

 

Joo mun on pakko käydä varmistamassa.. Muuten sekoan päästäni ja kuvittelen kuinka mun paikat repeää koska vauva kasvaa väärässä paikassa.. Olis tosiaan ens viikolla ollut ultra muutenkin mut en mä viikkoa jaksa odottaa kun pyörittelen päässä kaikkia kauheuksia..

 

Terkkari katsoi ultralla ja näyttäis että kohdussa kasvaa. Ei ihan varma ollut olisko sykekin vilahtanut hetkeksi. Mutta niin aikaiset viikot että eipä tavallisella ultralla taida niin pienestä nähdä sykettä. Ensi viikolla sit pitäis jo näkyä.

 

Pinna vähän kireällä kun suutuin tuossa toukokuisten ryhmässä kun joku ihan oikeasti oli sitä mieltä että ei oo reilua toukokuisia kohtaan jos huhtikuun viimeisinä päivinä la ja tulee toukokuisten ryhmään. Whaat?? Ei oo reilua? Juu u.. Alakoulusta päivää.. En taida koko ryhmään mitään kirjoittaa kun on niin vaikeaa.

 

Tervehdys!

Vielä en ole 40v täyttänyt, mutta ehdin täyttää vielä tämän vuoden puolella eli reilusti ennen laskettua aikaa, joten ajattelin tähänkin ketjuun kirjoitella.

Tänään kävin ultrassa katsastamassa, onko kaikki hyvin. Hyvältä näytti, syke oli säännöllinen ja löytyi yksi toukka, joka yritti mennä karkuun ultraajaa. Menkkojen mukaan lasketun aikani olisi pitänyt olla 17.4., mutta ultran mukaan raskaus olisikin jo viikon pidemmällä eli laskettu aika olisikin jo 10.4.

Ensimmäinen neuvola on sitten ensi viikolla.

Toukka16 & pikku-toukka 8+2

 

Mytti tääl pallomasun kans 26+2.
Kiitos hirmu paljon tsemppauksestani <3
Niin on vaihellu ajatukset, tunteet, fiilikset että meinannu "järki" mennä.
Kyl yhteyksis miehen kans ollaa oltu. Hän tullu "tukemaan" kun oli viikonloppuna paikallinen tapahtuman järkkääminen minul...

Stä on vihdoin laitettava paprulle plussat ja miinukset. Joku alkukantanen halu, tarve läheisyydelle on vaik ei todellakaan semmost kantsi aatella.

Kaverit kaukana ovat kuunnelleet minua. Ystävätär energiahoitoa teki saunan jälkeen la:na...

Itku kuulemma myös stressiä laukasee. Se on hyvä. Tänä päivänä tähän mennes en oo viel itkeny.

Masus Mytikäinen potkiskelee, välil kohtu kovettunu. Eilen vatsa oli hellä/kipee navan kulmilta.

Itellänikin välil ollu tunne et pikkareihin jotai hulahtanu ja ei sit oo kumminkaan ollu mitään.

Kroppa pakaroista ja ulkosyrjistä reidet meinaavat krampata yöllä. Eli siks huonost nukkunu. Muutenki tos oli 3 yötä niin vähil unil et eilen olin ihan pihalla. Oispa rahaa nennä hierojalle.
Mahallani melkein oon koittanu nukkuu mut se jo sattuu. Selälläni edelleen välil oon ollu ja piikkimatonkin päällä jonkin aikaa.
Eipä oo tullu pahemmi liikutettuu itteeni. Joitain joogajuttuja koittanu ees aamusin tehä..

Päivä kerrallaan!

Pidän peukkuja kaikille plussanneille, että odottaminen jatkuu

 

Moi,

Tervetuloa toukka16!


Theranille totean vain, että ei kannata välittää lapsellisten kirjoittelusta. Osoittaa lähinnä kypsymättömyyttä siltä, joka olisi ajamassa ryhmästä pois ihan loppukuun ihmisiä. Itse lopetin koko kuukausiryhmässä kirjoittelun, koska kaikki siirtyi facebookiin ja hiljeni ihan kuolleeksi täällä.

Äiti74 ja theran: ihan tyypillisiä raskauskipuja. Mullahan tuntui useasti siltä, että on jotain ylimääräistä pingispalloa tai tennispalloa milloin milläkin kohtaa. Alussa se ei ole vauva mikä siellä tuntuu. Ihan relax vaan. Ilkeät kivut kuuluu kyllä asiaan. Uskokaa pois, tiedän kyllä!

Polikäynti takana ja meidän pieni syntyy 11.9. Aiemmin eivät antaneet aikaa, vaikka olen aivan romuna jo kipujen kanssa. Perustelut oli hyvät ja kaikkeni teen tämän pienen eteen. Lääkäri lohdutti tietävänsä mitä käyn läpi (omakohtainen kokemus). Ottavat minut osastolle, jos olo tästä vielä pahenee. Panadolia pitää nyt vetää päivittäin, että selviän sektioon asti. Mies jää kotiin vauvan syntymän jälkeen viideksi viikoksi. On mulla kyllä maailman paras mies <3

Vauvis ja prinsessa 37+5

 

Mytti voimia tilanteeseen. Ei oo helppoa..

Vauvatoiveinen totta.. Sitä kun on kipuillut tänään niin hermo kireällä.. Normaalisti olisin tuollaiselle pikkusieluiselle ihmiselle viitannut kintaalla.
Voimia sullekin loppurutistukseen

 

Voi Mytti, tsemppiä edelleen! Vauvatoiveinen, kohtahan se päivä siis on! Mahtavaa

Sahramiinin litistäjä juttua käkätin viime yönä ääneen niin, että mies heräs ihmetteleen, että mitä nyt

Theran hienoa, että pääsit ultraan! Ensi viikolla sitten odotellaan sykettä! Oon käynyt huhtikuisten ryhmää lukemassa, mutta siellä on niin paljon lapsia kirjoittamassa, että ei.. ja ilmeisesti aikovat kans johonkin fb-ryhmään, plaah.

Tervetuloa Toukka! Meillä on ihan sama laskettu aika Mä kävin tänään neuvolassa ekan kerran, oli mukava neuvolatäti, aikuinen (lue: vanhempi kuin minä) ja tervejärkisen oloinen! Meinasin oksentaa järkytyksestä (muutenkin kuvotti), kun hän näytti sikiönukkeja, että tämän kokoinen nyt ja kohta.. Vissiin todellisuus iski vähän naamariin, aargh siis mun sisällä?! No mä päätin jännittää tässä vaiheessa vasta tätä, että kestääkö tää ja sit kohta sitä tulevaa..

Tän viikon haasteena olis löytää jostain äitiyshousut? äitiyslegginsit tmv. Kaikki housut tuntuu kamalalta, vaikka painoa ei ole tullut yhtään lisää, vielä.

Mites muiden jaksaminen töissä ymv.? mä oon kun pääsen töistä aivan märkä rätti väsymyksestä.. Kai tää tästä kohta paremmaksi, iltavuorot vaan meinaa olla liian myöhäiseen kellon aikaan

Karoliina ja bebe 8+2

 

Moi,

Tuli mieleen, että mullahan on kohta myytävänä mm. Doppler, äitiyshousuja, äitiysselkätukivyö... Olen kooltani noin 46 vaatteisiin mahtuva ja housuissa on kokoja 44-50. Osa on siis virityksiä ihan tavallisista housuista. Pituutta on se 162 cm eli lahkeet pääosin lyhyitä, osassa saatavilla takaisin normaaliksi... Voipi kysellä yksityisviesteillä, jos kiinnostaa. Kuvia voin laitella esim. Sähköpostiin. Dopplerin myyn pois kun vauva syntyy, angelsoundin perusmalli, mutta ollut todella hyvä....

Kuten tästä varmaan päättelitte, meille ei tule kuin yksi lapsi. Sitäkin rakkaampi

 

Karoliina samaa miettinyt että taitaa kuivua kasaan koska todennäköisesti fb menevät. Mua taas ei kiinnosta. Ja aika vähän on lähemmäs 40 porukkaa.. mä en oikeastaan tunnen kuuluvani enää lähemmäs 30 vaan 40.

Vauvatoiveinen mä en vielä ole uskaltanut ajatella mammavaatteita. Olis sitten kurjaa jos jotain sattuu niin niitä pyöritellä kotona. Vaikka välillä tekis mieli kun turvottaa..

jaa että miten jaksetaan... no eilen ei tullut oikein mistään mitään.. heti kun liikkui niin vatsa kipeyty. Ja heikkoa oloa. Tänään sitten miettinyt että ehkä siellä jotain on kun on niin oksu olo ollut herätessä.

Te jotka olette kokeneet myös km. Miten kauan raskaudessa meni aikaa että uskalsitte kiintyä ja uskoa? Sitä vaan että olenko jotenkin epänormaali..

 

Toukka tervetuloa ryömimään kanssamme tätä raskauden hassua taivalta

Ja Theran pysy vaan täällä meidän hellässä huomassa oli sit vauva tulossa huhti-, touko- tai joulukuussa!

Minulla siis 18- ja 15-vuotiaat on jo ja luulin ennen tätä uutta armastani etten enempää lapsia ikinä saakaan. Tulikin kaks km ennen tätä raskautta ja voin kertoo että kesti hetken pienen ennenkuin aloin yhtään luottaa tähän. Tarkoittaa siis että vielä rv 21 aikaan epäilys kyti. Kun liikkeet alko tuntua, sit helpotti. Ja mikä parasta - en enää pelkää että jotain sattuisi, vaan nyt uskallan oikeasti nauttia tästä

Mytti etteepäi vaa kuin mummo lumessa! Itku tulee ajallaan ja on parantavaa kun annat sen tulla ja tunnet sen (t. nimim. Muutaman tynnyrillisen aikanaan parkunut..) Man or no man, elämäsi hienoimmat hetket lähestyy kovaa vauhtia. Joku päivä huomaat että asiat on loksahtaneet paikoilleen juuri niinkuin oot toivonu

Vauvis saa vauvan yheksän päivän päästä Voi hurjaa! Muutama päivä ja kaikki kärvistely on ohi ikuisiksi ajoiksi! Miten sinä Vauvis kestät nahoissasi???

Karoliina, ei me muutkaan jakseta töissä Minutkin heivattiin saikulle suppareiden takia, muutamaks viikoks pitäs mennä ennen äippälomaa mutta epäilen suuresti ettei siitäkään tuu mitään.

Muhkeaa päivää kaikille teille murusille!

Litistäjä ja Lytty 30+0

 

Kiitos. <3 jotenkin nyt tuntuu että jokaisella on jotain sanottavaa teen niin tai näin..

Mä kanssa aloin jo luopuu toiveesta että miehen kanssa enää lapsia saadaan. Mun vanhin on kanssa kohta 18v. Edellisestä liitosta noi mun kaksi vanhempaa. Mut samaan aikaan kun niitä hanskoja ripustin naulaan tämä oli saanut alkunsa.. <3

Niitä liikkeitä odotellessa..

Täällä alkaa kohta vauvaantuminen. oikein paljon voimia loppuun. <3

 

Kyllä se varhaisultra vähän auttoi, vaikka vieläkin jännittää miten käy. Mutta toisaalta nautin nyt raskaudesta ja jos sit loppuu niin loppuu.

Paitsi "nauttiminen" aika kaukana, kuvotus koko päiväistä ja tämän aamun ongelmana niin kova huippaus, että vissiin pitää kohta soittaa töihin, että ei pääse. Niin ja tuo kuvotus tuo muuten fiilistä, että on siellä joku!

Karoliina&bebe 8+3

 

Myttiä piti eritoten tsempata. Olen eronnut kun lapset oli koulussa jo joten voin vaan kuvitella mitä se on kun vauva tulossa..

Varhaisultraan mäkin luottoni laitan että se vähän helpottais. :/

 

Täällähän on mukavan vilkasta keskustelua

Tervetuloa Toukka, ja Mytille voimia ja jaksamista, ihan varmasti kaikki menee hyvin, ihanaa, että on kavereita, jotka kuuntelevat.

Vu varattu 21.9. eli sinne asti pitäis sinnitellä. Heti, kun ei tunne oireita eli rinnat ei ole arat tai ei ole kuvottanut vähään aikaan, iskee epäilys. Mullahan kkm ilmeni juuri vähäisinä oireina. Ja kyllä, seuraava raskaus meni puoliväliin murehtiessa keskenmenoa, sen jälkeen kohtukuolemaa, vaikka välillä sain psyykattua itseäni myös iloitsemaan ja nauttimaan olostani.

Theran, mä kanssa vilaisin toukokuisten ketjua, ja ällistys oli kyllä suuri, että joku jaksaa vaahdota tuollaisesta asiasta. Eihän tää tosiaan mitään kilpajuoksua ole, mut lapset on lapsia..

Oih, täällähän alkaa kohta syntyä vauvoja, ihanaa, toivottavasti myös itselle toukokuussa (vaikka mähän suhtaudun tähän asiaan tyynen rauhallisesti ennen ultraa, enkä yhtään haaveile tms.)

 

Ollakovai mulla oli sama.. kkm ei ollut mitään oireita. Ja np ultran jälkeen aloin jo huokaisee helpotuksesta että ehkä sittenkin kaikki menee hyvin. No ei.. hyvästi huoleton raskaus..

Joo mä taidan pysyä täällä aikuisten seurassa.. joskus vaan hämmästyttää.. mun kohta 18v tyttö käyttäytyy noin.. kauhea inttäminen että saa poljettua sen oman mielipiteen läpi. Toivottavasti se aikuistuu joskus.

 

Minä kerroin eilen ultran jälkeen omille lapsilleni (12 ja 14v), jotka ovat siis aiemmasta liitosta, enkä käskenyt pitämään salassa. Jos menee vielä kesken, niin sitten menee. Onhan se ikävää, mutta kuitenkin osa ihan normaalia elämää.

Myöskin miehen neljä lasta (10,14, 15 ja 19v) hänen aiemmasta liitostaan tietävät raskaudesta. Meille tämä siis on ensimmäinen (ja viimeinen) yhteinen, mutta kokonaisuudessaan seitsemäs lapsi.

Mua ei haittaa kirjoitella myöskin tuolla huhtikuisissa. Minä kun en osaa olla ikärasisti mihinkään suuntaan. On kuitenkin suuri rikkaus kun on erin ikäisi tuttuja ja keskustelukumppaneita, niin saa uusia näkökantoja asioihin.

Itse olen suuresta perheestä ja minulla on paljon sisaruksia iältään 21-38v, joten olen tottunut senkin takia juttelemaan myös nuorempien kanssa. Äitinikin on vaan 19v minua vanhempi, joten siltä puolelta tulee taas sitten vanhemman ihmisen näkemystä

Mytille tsempit. Yritä muistaa, että vaikka tuntuu vaikelta ja tunnet olevasi aivan pohjalla, niin sieltä ei ole suunta kuin ylös.

Toukka16 & pikku-toukka 8+3