35 v + odottajat, vol 5

Miten sinä Lumi-Marja jo tunnet niitä liikkeitä?? Minä en tunne mitään ja siksi onkin aika epävarma olo...täytyy varmaan tilata se kotidopleri. Ja tänään siis rv 14+3, joka ultran mukaan jo 15.

 

jääris, mä olen tuntenu liikkeet aina aikaisin. Tuo on aika yksilöllistä, missä vaiheessa ne liikkeet tuntee. Mulle tämä on 8. raskaus, joka on näille viikoille asti edenny. Kai sitä jotenkin harjaantuu niitä tuntemaan, tai en minä teidä. Onhan tuossa yks tuttava, jolla on kuus lasta ja tuntenu vasta 20 viikon paikkeilla jokaisesta liikkeet. Et ei ne kaikilla niin äkkiä tunnu, ole huoleti vain. Kyllä se pikkuinen vielä ehtii sua potkiskelemaan

Neuvolassa oli tänään kaikki ok. Verinen vuoto loppu ja ruskeasta ei näkyny aamulla tulleen ison mustan klöntin jälkeen mitään. Hiljaiselo kuitenkin jatkuu ja lääkkeet loppuu huomenna. Sit on vähän kysymysmerkki olo, kuinka käy. Toivon sydämestäni, että vuoto ei palaa.

Lumi-Marja ja Nuppunen 15+1

 

Kävin sitten tänään Naistenklinikalla diabeteshoitajan luona!!Hän sitten katteli mun verensokeri mittausvihkoa ja totesi että kyllä sulla nyt on raskausdiabetes ja sitä insuliinia saat alkaa käyttämään!!Nyt on sitten miljoona ohjekirjaa ja insuliinikynän!!Tänään olisi tarkoitus ottaa ensimmäisen annoksen(8 yksikköä).Mites teillä muilla on??Kaikista vastau ksistanne oon kiitollinen!!

miita1969 & Walter 24+5

 

Mulla illalla maha näyttää siltä että siellä vois joku olla mutta aamulla kauhistun aina kun maha on kuin ennenkin eli ihan kuin siellä ei olis ketään . Tänään menin aamulla vaa'alle ja paino oli taas laskenut (johtuu tästä tyhmästä rd-ruokavaliosta). Varasin perjantaiksi ultra-ajan koska mietityttää kun viime ultrasta kuukausi että onko elämää vai ei. Ja tuo painon putoaminen pelottaa kun neuvolassa sanovat ettei tässä vaiheessa saa enää pudota... Pelkään että tämä ruokavalio on liian tiukka.
Niin että onko muilla mahat kasvaneet näillä viikoilla niin että aamuisinkin ne jo selvästi näyttävät siltä että raskaana ollaan? Mulla nyt rv 14+5 ja ultran mukaan 15+2.

 

jääris, mulla tuota mahaa on niin paljon, että tuttava jo kysy, et onko LA piankin :ashamed: Se on ihan selkee iso pallo kun istuu, seistessäkin selkeesti näkyy. Olen kyllä lyhyt, todella lyhyt ja kohtu korkealla ja edessä. Kanavaakin melkein 6cm normaalin 3-4 cm sijaan. Kohdunpohja on nyt noin 5cm yli navan, joten näkyy se massu jo.

15+2

 

Lumi-Marja tämä on mulla nyt kolmas raskaus joka edennyt tähän vaiheeseen enkä muista edellisistä koska aloin potkut tuntemaan. Istukastakaan en nyt tiedä että missä on. On vaan epätoivo iskenyt :ashamed: . Odottelen dopleria postista...tänään tai huomenna saattaa tulla. Mulla ei koskaan ole ollut isoa raskausmahaa niin että kaikki tokaisseet loppuraskaudessa että ompas pieni maha...Kohtukin on ollut vähän taaksepäin kallellaan mutta senhän pitäisi aina suoristua rv 12 mennessä. Yleensä olen kyllä raskauksissa paisunut jokapaikasta kun olen ollut pullalinjalla surutta tässä vaiheessa mut nyt oma paino senkun jatkaa laskuaan kun kaikki sokerit ja eläinrasvat on kielletty. Kyllä mulle kahdesta onnistuneesta raskaudesta on jäänyt sellainen röllökkä tohon eteen että nyt en sitten tiedä että onko tuo se vanha röllökkä vai vauvamahaa kun ihan samanlaiselta näyttää. Mutta outoa että illalla se on isompi ja aamulla kutistunut.

 

jääris, musta on tullu aina hirmuisen iso. Maha on haitannu viimeiset viikot totaalisesti elämää. SF mitta on huidellu aina reippaasti yli ylimmänki käyrän. Istuessa maha on melkein polviin asti. Olen tällan melkolailla puolentoistametrin prototyyppi ja vauvat menny 4-5 kg väliin. Vettä reilusti ja on tuntunu, että olen yhtä mahaa. Ihmiset on päivitelly, et voi hirvee minkä kokonen maha, että montako siellä on ja plaa plaa. Ventovieraatki tullu taputteleen ja se ottaa päähän :headwall: Mieluusti ottaisin sellaisen siron pikkuisen kauniin mahan.

Kaveri odottaa 28 viikolla ja mä olen isompi kuin hän :ashamed: Laitan tuohon pari kuvaa, niin saa paremman käsityksen. Olen kyllä surkee kuvaamaan itteeni, mutta yrittäkää saada tolkkua. Eikä näillä lyhyillä käsillä kameraakaan oikein kunnon asemmin saa Ottaisin mieluusti vielä 20 ylimääräistä senttiä, niin olisin edes jotenkin normimitainen

Tässä istun jakkaralla


Tämä seisoessa

 

Musta sulla on ihana maha L-M =)

Kävin tänään ultrassa (6+1) . Ruskuaispussi oli ihan oikeassa paikassa, mutta sykettä ei löytyny. Sairaalan hyvällä ultralla pitäis lääkärin mielestä syke näkyä jo, jos viikkoja on 6. Meinas, että jos ei oo niin pitkällä. Mutta ku tiedän oviksesta ja aikaisesta plussasta, että on :ashamed: ellei jopa pidemälläki. Uusintaultra on vasta kahden viikon päästä. Niinpä varasin ensi viikolle yksityisen ultran. En mää mitään kahta viikkoa kestä tätä! :'(

 

Lumi-Marja kyllä sulla on jo hieno vauvamaha, olispa mullakin. Sain tänään postista sen doplerin ja nyt menen ihmettelemään sitä että kuuluuko mitään :heart:

 

Happis mulla kahdesta edellisetä onnistuneesta raskaudesta juoksin useesti ultrassa kun ekalla kerralla ei näkynyt kuin ruskuaispussi ja viikkoja oli jotain 6+0? Sitten menin kolmisen päivää myöhemmin sairaalaan jossa ultrattiin ja siellä näkyi joskus 6+3-6+4? ruskuaispussi ja epävarma syke. Siitä viikon päästä vasta näkyi varma syke. Eli ei sairaalan laitteillakaan näkynyt selkeästi vielä tuossa vaiheessa. Se on niin laitteista kiinni. Tässä raskaudessa menin yksityiselle sellaiseen paikkaan jossa tiesibn olevan huippulaitteet (paremmat kuin sairaalassa) ja siinä 6+0 näkyi syke. Eli kyllä sullakin varmasti syke näkyy viikon päästä :heart:

 

Happis Varmasti ensiviikolla syke näkyy jo. Vaikka oviksen tietääkin niin voihan siitä itse hedelmöittumisessä mennä muutamia päiviä kauemmin. Tuossa vaiheessa kaiken näkyminen on kuitenkin niin päivän päälle. Mutta varmasti pitkä aika odottaa seuraavaan ultraan. Jaksuja :hug:

Lumi-Marja Hienoa, kun tilanne taas valoisampi.

jääris Mulla tulee masu näkyviin melko varhain, koska olen niin pienikokoinen. Liikkeet aloin tuntea tästä kolmannesta n. rv 15. Tuo vaihe on niin kamala, kun alun ultrat on käyty, eikä vielä liikkeet tunnu. Onneksi menet ultraa. Minäkin menisin sinun tilassasi, jos meillä ei neuvolassa joka kerta ultrattaisiin.

Tässä odotan tytöille hoitajaa, kun lähden käymään ä-polilla tarkistuksissa. Meillä on ollut ihan kamala tilanne tallilla, joka on siis minun yritykseni. Kaksi hevosta sairastui yllättäin vakavasti ja toinen on jouduttu jo lopettamaan. Koko alku viikon olen päivystänyt lähes yötä päivää tallissa ja stressi sen mukainen, joten supparit äityneet toden teolla. Vaikka viime yönä jo nukuin melko hyvin niin siitä huolimatta supparit jatkuu. Epäsäännöllisinä kylläkin, mutta paljon niitä on.
-Poni 26+2

 

Niin tosiaan peruutin sen perjantaisen ultran kun eilen illalla ne sydänäänet kotidopplerilla kuulin. Katsotaan sitten jos ensi viikolla menisin sinne ultraan...

 

jääris, ihanaa, kun löysit äänet :heart:

happis, no voihan pehkana :hug: Mut ei se nyt vielä ole kirkossa kuulutettu, että kaikki olis pielessä, eihän nyt tokikaan. Mullakin meinattiin jo tuulimunana kaapia yks miehen alku, kun ei 7 viikolla näkyny juuri mitään ja 8 viikollakaan ei muuta kuin suurentunu pussukka. 9 viikolla olin menossa sitten kaavintaan, kun vielä kerran katottiin ja siellähän oli joku riisinjyvän kokoinen alku ja pari päivää siitä löyty syke. LA siirty kyllä reippaasti ja olin kans ihan varma, että ei voi olla mahdollista, kun tiesin, millon ovis oli ollu. Mut nähtävästi olin enemmän kuin väärässä ja tämä tuulimuna on nyt 13v

Vuoto edelleen poissa, jeiii No sitä ruskeeta vähän aamulla oli mutta siitä en jaksa enää piitata mitään. Pitäähän sen ison hematooman pois sulaa. Lääkkeet odottaa varulla kaapissa ja toivottavasti ne jääki sinne. 15+5 lähestyy ja pelko sen mukana. Kaksi kertaa siihen päivään on loppunu kaikki. Toivon sydämestä, että nyt jatkuu turvallisille viikoille asti. Loppuun asti en tohdi toivoa, mutta jos nyt edes 30+, 34+...jotain....Mieluusti tietysti loppuun asti. Vähän on masisfiilis tänään, kun kaikki vanhat asiat pulppuaa mieleen ja ikävä pieniä enkelietä

15+3

 

Lumi-Marja jos kysyn liian henkilökohtaista tai muuten et jaksa niitä asioita muistella niin ei tartte vastata mutta siis löytyikö siihen jöku syy miksi ne raskaudet loppuivat juuri 15+5?

 

jääris, eka 15+5 oli vuonna -99. Se oli raju spontaani keskenmeno, joka alko rajulla vuodolla ja pikkuinen syntyi vähän aikaa sen jälkeen kotona "käsiin". Toinen 15+5 oli oikeastaan enemmän sattuman sanelema. Np-ultrassa 11+6 todettiin, että kaikki ei ole ok. Sit tämä nuori lääkäri, joka oli vielä kandi tuumas, että katotaan kuukauden kuluttua uudelleen. Minä en jaksanu odottaa vaan tilasin ajan yksityiselle, joka oli sit rv 13.4, Olispa ollu aiemmin! Siellä todettiin, että anenkefalia tämä on ja pienen päivät oli luettu. Sain lähetteen keskussairaalaan ja äitipolin kautta naistentaudeille. Siellä taas ultrattin ja pieni oli vielä elossa. Viikkoja oli silloin 16+6. Eli nopeasti onneksi pääsin. Sit laitettiin paperit menemään ja anottiin lupaa keskeytykselle geneettisin perustein. Päivät tunui ikuisuuden mittaisilta. Sit naistentaudeilta soitettiin, että heille oli tullu jo paprut, et mullekkin varmaan ihan pian. Sanoivat, että tulla huomenna käymään ja viikkoja kasassa 15+3. Taas ultrattiin ja pieni ei enää liikkunut. Sydän oli pysähtynyt. Vastasi reisiluun mitalta viikkoja 15+3, joten oli menehtynyt ihan siinä päivän sisällä. Päätähän ei voinut mitata eikä pää-perämittaa, kun ei sitä päätä ollu :ashamed: Sain sen valmistelevan lääkkeen ja lähdin kotiin itku kurkussa. Ainoa lohtu oli se, että pieni Onni-enkeli oli kuollut, eikä tarvinnut lääkkeillä häntä tappaa. Rv 15+5 menin osastolle ja cytotekkien laiton jälkeen meni 2h45min, kun pieni enkelimme syntyi. En tuntenut juurikaan kipua, henkistä tuskaa vain. Istukan syntymiseen meni toiset pari tunita, mutta sit oltiinkin jo kolmen aikaan lähdössä kotiin, kun kahdeksalta tultiin osastolle. Pikkuinen oli muuten ihan täydellinen minivauva. Surullisen näköistä katsottavaa, mutta kasvot sentää olivat jonkinlaiset, vaikkakin alkoivat jo solisluista. Olin kahlannu netin täydeltä anenkefaliasta tietoa ja se helpotti sitä, että pystyin katsomaan oman pienen enkelin. Voi kauhia, kun suru tulee vieläkin elävästi pintaan :'(

Tämä toinen 15+5 olis siis voinu olla jo paljon aikaisemmin, mutta kaikkien sattumien sanelemana nyt kävi näin, että tuosta raskausviikosta ja päivästä on tullu tällainen tuplasuru.

 

lumi-Marja :hug: :hug:

Täällä nyt maataan osastolla vuodelevossa. Mies kävi ostaan mulle läppärin, että on jotain tekemistä. Lääkäri tutki aamupäivällä polilla. Kohdun sisäsuu on sentin auki. Vauvalla onneksi kaikki oikein hyvin ja hän painaa jo 840g. Osastolla sain vauvaa varten kortisonit, nestetipan ja nyt kokoajan menee vielä supistusten estolääkitys. Mulla oli osastolle tullessa suppareita 10-15 min välein, mutta lääkkeet ovat vienneet kaikki pois. En edes muista milloin olisi ollut näin rento tila masussa, varmaan joskus alkuraskaudessa. Nyt vaan maataa, vessassa saan käydä, vielä ei muuta. Onneksi miehellä alkaa juuri kesäloma huomenna. Myös mummot ja papat on täysillä mukana. Yritykseni pyöriin luotto työntekijöiden voimin.
-Poni 26+2

 

Lumi-Marja :'( :'( :'( Todella surullisia olet kokenut :hug: :hug: :hug: ! Kiitos kun jaksoit kertoa noista raskaista ajoista! Mutta nyt tällä kertaa kaikki onnistuu, usko pois! :heart:

 

Ponille voimia sinne osastolle! :heart: :hug:

 

Poni, jaksuja sinne petin pohjalle. Tää läppäri on kyllä hyvä apu, kun pääsee muka vähän täältä petistä "ulkomaailmaan". sulla on kuitenkin jo ihan kohtuullisesti viikkoja kasassa ja pikkuisella painoa saman verran, kun mun kummipojalla syntyessään ja on nyt reipas eskariin lähtijä, joten peukutan lujaa sun puolesta ja sen, että pikkuinen kuitenkin vielä vähän aikaa malttaisi pysytellä piilossa. Onneks lääkitys kuitenkin on tehonnut. Jokainen lisäpäivä masussa on kuitenkin hyvästä ja tiedätkin sen ihan varmaan jo sanomattakkin. Tsemppiä tuleviin aikoihin. Tiedän tasan mitä on maata sairaalassa ja miettiä tulevia.

 

No täällähän vilikasta, heh. Sama tilanne jatkuu, makuuta ja tuhrun tarkkailua. Punane pysyny poissa. Siinäpä ne tähtihetket. Oikeita Lootus-hetkiä vessassa, kun räplää paprua ja pelkää punaista :headwall: No joo, päivä kerrallaan. Nyt ainakin kuulu äänet nätisti ja tykytti niin vimmatusti, että ompelukonekko siellä masussa on Liikkeet tuntuu, mutta eihän ne voimakkaita ole, mut sen verran, että mieltä rauhoittaa. Ankean harmaa päivä kyllä kruunaa tämän yhdenlaisen etapin. Nyt seuraava etappi on maanantai ja viikkojen poksuminen.

Voikaahan hyvin, missä ikinä olettekin :hug:

Lumi-Marja ja Nuppunen 15+5

 

Lumi-Marja Lootus-hetki ,ihanasti jaksat huumoria sisällyttää vaikeaan paikkaan. Jaksuja!

Täällä maataan pedissä edelleen. Eilen illalla loppui supparien estolääke ja pääsin suihkuun. Sen jälkeen alkoi taas suppailla ja laitettiin nestetippa. Se helpotti. Tälle päivälle suunniteltu liikelupa evättiin, joten makaaminen jatkuu. Aamulla hyvin epäsäännöllisiä suppareita, mutta nyt parempi olo taas. Jospa huomenna pääsisi kokeileen jo mitä kävely tekee olotilaan.
Pitään nyt toivoa, että tilanne ei enää etene, kun muuten siirto 200 km:n päähän Ouluun.
-Poni 26+4

 

Poni, voihan suppari sentään. Kyllä ne ny sais pysyä poissa. Toivottavasti huominen olis jo parempi. Olis kyllä aika kurja toi siirto, toivottavasti sitä ei tarvittais kuitenkaan. Huumorista, jos alkasin ihan tosikoksi, en olis enää itteni ja pää sekoais alta parin tunnin. Tuosta Lootu-hetkestä, Lumi-Marja 38, lopen kyllästynyt erinäisiin vuotoihin :kieh: Mietin vain, kuinka sen paperin myttyäisin, kun mainoksissa on morsiamesta karatekaan Mut onhan tää oikeesti vakava tilanne, mutta huumorilla jaksaa aina edes pari minuuttia eteenpäin :ashamed:

Hyvää yötä ja huomenta :wave:

 

Hei kaikille :wave:
Oltiin viikon lomalla ja juuri palattiin kotiin, pesukone pyöriin, perhe syötetty ja nyt on aikaa itselle hetki, pakko tulla tervehtimään teitä, kun ei netti toiminutkaan matkan aikana.

Viikkoja nyt 10+3, äippävaatteet jo käytössä, maha kasvaa vauhdilla. Olin ajatellut että vielä ensi viikon saan pidettyä raskauden salassa töissä, sillä jään uudelle lomalle ja palaan sitten rv 15 töihin, niin sitten asia saakin jo paljastua, mutta taitaan käydä niin että ei mahdu edes työhousut jalkaan enää huomenna

Vointi on hyvä, yönälkäkin alkaa väistyä pikkuhiljaa eikä aamuisinkaan enää ole heikko olo.
Rv 13 menen np-ultraan katsomaan "karhunpentuja" olisin niin halunnut kaksi vanhempaa lasta mukaani, mutta sairaalasta ei annettu lupaa, harmi sillä lapset odottivat kovasti ultraan pääsyä.

pimpula + karhunpennut 10+3

 

pimpula, ihana kuulla, että olo paranee ja muutenkin kaikki ok. Ei täälläkään saa ultraan lapsia ottaa. Kutsussakin oli oikein, että mukaan saa tulla yksi aikuinen, mutta ei lapsia. Ultra tehdään alakautta, niin siinä kai on kans yks aika tärkee syy, miksi lapsia sinne ei päästetä.

Pienn pesänlaajennus aiheuttaa erinäisiä vihlontoja ja tuo pystyssä oleva sektiohaava ei ainakaan helpota asiaa kiinikkeineen. Mut mitään asiaankuulumattomia juilimisia ei ole ollu. Illalla tunsin ihan selvästi, kun pikkuinen alkoi tanssahdella. Tai mitä ikinäkään teki, mutta niin selkeää ja ihanaa se oli, etten meinannu malttaa alkaa nukkua ollenkaan Ennemmin en ole kyljellä maaten tuntenu mitään. Lähinnä selälläni maaten ja istuessa. Nyt on tänäänkin tuntunu lähes koko ajan selkeämpiä tuuppauksia kuin ennemmin. Kyllä nostattaa mukavasti mielialaa ja antaa toivoa, jos kaikki menis sittenkin hyvin :heart:

Lumi-Marja ja Nuppunen 15+6

 

Huomenta!
Kopsasin tuolta heinäkuisista oman kirjotuksen ku ei jaksa uudelleen kirjottaa :ashamed:

rv37 poksis! H-hetki lähestyy


Täällä pikkusen suppailee välillä... eilen aamulla illalla tuli muutamia ilkeämpiä supistuksia vaikka mitään ihmeempää en ollu tehny.
Öttiäinen venyttelee kovasti ettei meinaa mahan väliin mahtua, niin puskee kylkiluihin

Viime perjantaina kävin ä.polilla tarkastuksesa taas ja kaikki OK..
Outoa kuitenki kun lapsivettä on kuuluma normaalisti mutta kuitenkin vähän? Tää lääkäri mittasi ihan koneella kun ennen on silmämääräisesti se mitattu
Painoarviota ei tällä kertaa tehny, vaan mittasi että keskivartalo on viikkoa edellä...
Samalla kävi sisät.polilla näyttämässä sokeriarvoja kun meinaavata taas olla koholla insuista huolimatta etenkin isommill aterioilla... Sämpylää ei voisi syödä ollenkaan

Samalla reissulla käytiin siskon kanssa ostamassa siskon tytöllle Hello Kitty matkarattaat, oli oikein söpöt

Ensi perjantaina taas tarkastus käynti.

Tänään vielä käytävä hammaslääkärissä, viime viikonloppuna tippui paikka hampaasta johon on juurihoitomenossa. Eilen vasta alkoi siihen koilottaa...

Lumi-Marja voi miten hienoa että alkaa paremmalta näyttää tämä odotus =)

nyt puurolautasen kimppuun