35+ Lapsettomat
- Viestiketjun aloittaja Tikru70
- Ensimmäinen viesti
Hyvä kun muistutit Hillevi, jalat tosiaan lämpiminä! Ja joku tieteenhaara tietää, että kiinnittymistä edistää lämmin syöminen ja juominen, toinen taas puhuu kylmien puolesta. Senhän voi kätevästi ratkaista, kun syö vaikkapa jäätelöä ja juo kuumaa vihreää teetä! 
Huh naiset miten positiivinen asenne teillä on! Mä olen vannonut että en lähde mihinkään poppa-konsteihin mukaan, mutta hain kiiruusti sukat jalkaani äsken :kieh: No ehkä jäätelöäkin vois tietty syödä, kun se on niin hyvää. Mutta teet jätän muille. Kyllä tässä tietty ehtii vielä kokeileen kaikenlaista lupailuista huolimatta...
Onnittelut Iinekselle!! ja tsemppiä piinailuun.
Talvikauriille myös onnea hienoista ultrakuulumisista.
Olen nyt kesätauon jälkeen kommentoinut enemmän tuolla luovutushoitolistalla, mutta tulin nyt tännekin kertomaan kuulumisia.
Eli meillä nyt tosiaan eka hoito luovutetuilla munasoluilla meneillään, ja siirto on tod.näk. ensi torstaina!!
Huippujännää! Liityn mielellään teidän kevätvauvapinoon
Talvikauriille myös onnea hienoista ultrakuulumisista.
Olen nyt kesätauon jälkeen kommentoinut enemmän tuolla luovutushoitolistalla, mutta tulin nyt tännekin kertomaan kuulumisia.
Eli meillä nyt tosiaan eka hoito luovutetuilla munasoluilla meneillään, ja siirto on tod.näk. ensi torstaina!!
Huippujännää! Liityn mielellään teidän kevätvauvapinoon
Hello Naiset!
Iines, hienoa kun kaikki meni noin loistavasti. Nyt vaan paljon plussatuulia täältä matkaan minultakin. :flower: Mä en muuten piikittele, vaan syön clomeja. Tai söin, lopetin eilen viiden päivän kuurin jälkeen. Kyllä on muuten täälläkin ollut hermot kireellä hormonien vuoksi, tunteet heittelee ja hikoilen välillä kuin vaihdevuosissa, vaikka yleensä olen kova palelemaan. Maanantaina on ultra, jossa tsekataan follien tilanne ja päätetään inssipäivä. Uskoisin sen olevan joskus torstain tienoilla. Odotan sitä tietysti kovasti, mutta tämä tuntuu nyt jotenkin ihan erilaiselta keskenmenon jälkeen.
Iines, hienoa kun kaikki meni noin loistavasti. Nyt vaan paljon plussatuulia täältä matkaan minultakin. :flower: Mä en muuten piikittele, vaan syön clomeja. Tai söin, lopetin eilen viiden päivän kuurin jälkeen. Kyllä on muuten täälläkin ollut hermot kireellä hormonien vuoksi, tunteet heittelee ja hikoilen välillä kuin vaihdevuosissa, vaikka yleensä olen kova palelemaan. Maanantaina on ultra, jossa tsekataan follien tilanne ja päätetään inssipäivä. Uskoisin sen olevan joskus torstain tienoilla. Odotan sitä tietysti kovasti, mutta tämä tuntuu nyt jotenkin ihan erilaiselta keskenmenon jälkeen.
Mukavaa että täälläkin alkaa oleen säpinää!
Vilhelmiinalla tosiaankin on ihan huippujännät ajat käsillä. Toivon kovasti että tällä saatte sen kaivatun lopputuloksen.
Chloe sorry, mä jotenkin ajattelin että sullakin ois piikit. Mulla ne kaks tuloksetonta inssiä mentiin clomit+menopur+pregnyl coctaililla. Mut aina parempi mitä vähemmän "myrkkyjä" tarvitaan! Jännät ajat myös sulla.
Mulla jostain kumman syystä ajatukset pyörii vaan yhtä rataa, eikä oikein osaa keskittyäkään mihinkään. Koko ajan vaan päässä pyörii "kunpa se ymmärtäis napata kiinni". Tästä tulee kuulkaas naiset tooooooosi pitkät kaks viikkoa :ashamed:
Vilhelmiinalla tosiaankin on ihan huippujännät ajat käsillä. Toivon kovasti että tällä saatte sen kaivatun lopputuloksen.
Chloe sorry, mä jotenkin ajattelin että sullakin ois piikit. Mulla ne kaks tuloksetonta inssiä mentiin clomit+menopur+pregnyl coctaililla. Mut aina parempi mitä vähemmän "myrkkyjä" tarvitaan! Jännät ajat myös sulla.
Mulla jostain kumman syystä ajatukset pyörii vaan yhtä rataa, eikä oikein osaa keskittyäkään mihinkään. Koko ajan vaan päässä pyörii "kunpa se ymmärtäis napata kiinni". Tästä tulee kuulkaas naiset tooooooosi pitkät kaks viikkoa :ashamed:
Hienoa Iines! Laatunaisen laatualkiot! Pakkaseenkin sait noin paljon! Nyt niitä kuuluisia tarrasukkia kyytiin ja paljon tsemppiä, kun villasukat jalassa siellä piinailet :flower: :flower:
Chloe, uusi pelko on sulla nyt kyydissä km-kokemuksen jälkeen. Kaikesta huolimatta, muista ne tilastot, joita katseltiin onnistumisista km:n jälkeen. Paljon onnea tähän uuteen yritykseen. :heart:
Mulla ultra tiistaina, jossa päätetään piikityksistä.
Chloe, uusi pelko on sulla nyt kyydissä km-kokemuksen jälkeen. Kaikesta huolimatta, muista ne tilastot, joita katseltiin onnistumisista km:n jälkeen. Paljon onnea tähän uuteen yritykseen. :heart:
Mulla ultra tiistaina, jossa päätetään piikityksistä.
Lammin kiitos ultraonnentoivotuksista!!! Jannitti niin paljon, ettei ikina!
vilhelmiina72: Ihanaa, etta siirto on jo ensi torstaina! Sinakin paaset jannailemaan.
Taalla onkin sitten paljon porukkaa piinailemassa
Chloe70aljon onnea ultraan ja tulevaan siirtoon. Kiva kuulla, etta siirtoon paasee niin nopeasti.
Iines: Minun neuvoni on, etta ota rennosti! Itse kavin pari-kolme kertaa viikossa kuntosalilla ennen tata hoitoa ja teki vaikeaa olla lahtematta kuntoilemaan (vaikka tosin hyperi estikin sitten lopulta kaiken kuntoilun ihan totaalisesti). Mutta nahtavasti rentoilu oli hyva homma minun tapauksessani.
En asu talla hetkella Suomessa, ja taalla kehotettiin valttamaan tuon parin viikon aikana urheilun lisaksi kuumia kylpyja ja siihen varmaan
saunominenkin luetaan...Seka sanottiin, etta vain yksi kuppi kofeiinillista juomaa/paiva. Miten sinua neuvottiin?
Auringonkukka -tsemppia sumutteluihin! Niin kuin sanoit, siita se taas lahtee!
Plussatuulia kaikille!
t.talvikauris :hug:
vilhelmiina72: Ihanaa, etta siirto on jo ensi torstaina! Sinakin paaset jannailemaan.
Taalla onkin sitten paljon porukkaa piinailemassa
Chloe70
aljon onnea ultraan ja tulevaan siirtoon. Kiva kuulla, etta siirtoon paasee niin nopeasti.Iines: Minun neuvoni on, etta ota rennosti! Itse kavin pari-kolme kertaa viikossa kuntosalilla ennen tata hoitoa ja teki vaikeaa olla lahtematta kuntoilemaan (vaikka tosin hyperi estikin sitten lopulta kaiken kuntoilun ihan totaalisesti). Mutta nahtavasti rentoilu oli hyva homma minun tapauksessani.
En asu talla hetkella Suomessa, ja taalla kehotettiin valttamaan tuon parin viikon aikana urheilun lisaksi kuumia kylpyja ja siihen varmaan
saunominenkin luetaan...Seka sanottiin, etta vain yksi kuppi kofeiinillista juomaa/paiva. Miten sinua neuvottiin?
Auringonkukka -tsemppia sumutteluihin! Niin kuin sanoit, siita se taas lahtee!
Plussatuulia kaikille!
t.talvikauris :hug:
Mä kävin touhuilemassa rauhalliseen tahtiin kukkapenkissä ja marjapuskassa. Alko tuntuun että sekoo pää, jos mitään ei tee. Ja kylläpä se auttoikin, sain ajatuksia pois tästä tilanteestani. Ei voi vaan velloa näissä ajatuksissa. Ja tänään on kuitenkin vasta pp1, eli aika monta päivää vielä edessä. Pitäis vaan koittaa parhaansa mukaan olla stressaamatta Helppo homma.
talvikauris mulle annettiin ohjeeksi välttää rasitusta nyt tämä viikonloppu. Maanantaina voi olla ihan normaalisti, eikä kuulemma haittaa jos töissä joutuu nosteleen raskaampiakin juttuja. Ja tosta saunasta mä ihan vartavasten kysyin, saa mennä. Uimista se ei suositellut nyt viikon sisällä. Juomista ei puhuttu mitään.
Helppo homma.talvikauris mulle annettiin ohjeeksi välttää rasitusta nyt tämä viikonloppu. Maanantaina voi olla ihan normaalisti, eikä kuulemma haittaa jos töissä joutuu nosteleen raskaampiakin juttuja. Ja tosta saunasta mä ihan vartavasten kysyin, saa mennä. Uimista se ei suositellut nyt viikon sisällä. Juomista ei puhuttu mitään.
Moikka taas!
Chloella onkin tänään ultra, kuulumisia sieltä odotellaan.
Electralla vuorostaan sitten huomenna.
Mukavaa kun saan piinailukavereita tällä viikolla, ainakin Chloesta ja Vilhelmiinasta!
Sitten taas omia kuulumisia: eilinen meni samoissa tunnelmissa, vointi oli ok joten touhuilin hissukseen melkein koko päivän keittiössä. Yöllä alkoi sitten ihan hirveet alavatsakivut, en saanut nukuttua kun pieniä pätkiä. Aamulla kivut oli sen verran kovat, että selkä suorana seisominenkin sattui. Soittelin hoitajalle, ja ne halus että käyn siellä ultrassa. Ultrassa kaikki näytti ihan niin hyvältä kun tässä vaiheessa voi. Lisäks ne halus ottaa vielä tulehdusverikokeet varmuuden vuoksi, kun joskus voi punktiosta tulla tulehdus. Sopii hyvin mun tuuriin. Tuloksen saan iltapäivällä tai huomenna. En kyllä ite usko siihen. Mä luulen et vaikka eilen olikin niiiiiin hyvä olo, paikat ei silti tykänneet mun touhuiluistani, ja että ne ärty siitä. Nyt vaan otetaan rennosti nää kolme päivää jotka sain vielä sairauslomaa. Mä oon vaan tosi huono ottaan rennosti, ihan liikaa aikaa ajatella. Tänään on ihan pessimistiset tunnelmat onnistumisen suhteen :ashamed:
Sit sain siellä vielä hyviäkin uutisia: se yks vähän huonompilaatuinen joka jäi vielä "koulutukseen", pääsi kun pääsikin pakkaseen! Eli meillä on siellä viisi huurunenää odottelemassa. Se vähän piristi tätä muuten niin ankeeta olotilaa.
Chloella onkin tänään ultra, kuulumisia sieltä odotellaan.
Electralla vuorostaan sitten huomenna.
Mukavaa kun saan piinailukavereita tällä viikolla, ainakin Chloesta ja Vilhelmiinasta!
Sitten taas omia kuulumisia: eilinen meni samoissa tunnelmissa, vointi oli ok joten touhuilin hissukseen melkein koko päivän keittiössä. Yöllä alkoi sitten ihan hirveet alavatsakivut, en saanut nukuttua kun pieniä pätkiä. Aamulla kivut oli sen verran kovat, että selkä suorana seisominenkin sattui. Soittelin hoitajalle, ja ne halus että käyn siellä ultrassa. Ultrassa kaikki näytti ihan niin hyvältä kun tässä vaiheessa voi. Lisäks ne halus ottaa vielä tulehdusverikokeet varmuuden vuoksi, kun joskus voi punktiosta tulla tulehdus. Sopii hyvin mun tuuriin. Tuloksen saan iltapäivällä tai huomenna. En kyllä ite usko siihen. Mä luulen et vaikka eilen olikin niiiiiin hyvä olo, paikat ei silti tykänneet mun touhuiluistani, ja että ne ärty siitä. Nyt vaan otetaan rennosti nää kolme päivää jotka sain vielä sairauslomaa. Mä oon vaan tosi huono ottaan rennosti, ihan liikaa aikaa ajatella. Tänään on ihan pessimistiset tunnelmat onnistumisen suhteen :ashamed:
Sit sain siellä vielä hyviäkin uutisia: se yks vähän huonompilaatuinen joka jäi vielä "koulutukseen", pääsi kun pääsikin pakkaseen! Eli meillä on siellä viisi huurunenää odottelemassa. Se vähän piristi tätä muuten niin ankeeta olotilaa.
Hei Siskot!
Ultra takana, munasarjat ok, yksi johtofolli siellä oli 13 mm. Inssi tehdään perjantaina. Kohdun limakalvo oli kuitenkin sen verran ohut vielä keskenmenosta johtuen, että joudun pistämään nyt menopuria kolmena iltana. Sitten irroituspiikki torstaiaamuna ja inseminaation jälkeen käyttöön Lugesteron ja lasten disperiini. Lisäksi multa testattiin tänään onko mahdollisesti veressä vasta-aineita, jotka voi vaikuttaa keskenmenoon. Tulokset kuulen sitten perjantaina. Eli jänniä aikoja elellään. Lääkärin mukaan alkiossa oli ilmeisesti joku vika, kun meni kesken. Se hidas kasvun lähteminen oli kai jonkinlainen osoitus siitä.
Talvikauriille onnea hyvistä ultranäkymistä.
Wilhelmiina, me piinaillaan sitten ihan samoihin aikoihin. Mulla raskaustestipäivä on 4.9. Iineksen kanssa jännäillään porukalla.
Iinekselle toipumista. Toivotaan, että kivut johtui vaan punktiosta, jos sulla on paikat ärtyneenä siitä operaatiosta ja hormoneista. Paranemista ja halit! :hug:
Ultra takana, munasarjat ok, yksi johtofolli siellä oli 13 mm. Inssi tehdään perjantaina. Kohdun limakalvo oli kuitenkin sen verran ohut vielä keskenmenosta johtuen, että joudun pistämään nyt menopuria kolmena iltana. Sitten irroituspiikki torstaiaamuna ja inseminaation jälkeen käyttöön Lugesteron ja lasten disperiini. Lisäksi multa testattiin tänään onko mahdollisesti veressä vasta-aineita, jotka voi vaikuttaa keskenmenoon. Tulokset kuulen sitten perjantaina. Eli jänniä aikoja elellään. Lääkärin mukaan alkiossa oli ilmeisesti joku vika, kun meni kesken. Se hidas kasvun lähteminen oli kai jonkinlainen osoitus siitä.
Talvikauriille onnea hyvistä ultranäkymistä.
Wilhelmiina, me piinaillaan sitten ihan samoihin aikoihin. Mulla raskaustestipäivä on 4.9. Iineksen kanssa jännäillään porukalla.
Iinekselle toipumista. Toivotaan, että kivut johtui vaan punktiosta, jos sulla on paikat ärtyneenä siitä operaatiosta ja hormoneista. Paranemista ja halit! :hug:
Voi tätä elämää...
Minä niin toivoin että kerrankin vois käydä hyvin, mutta eipä tietenkään. Kävimme viikko sitten ultrassa ja siellähän se sitten paljastui että niin innolla odottamamme vaavinalku oli noin viikkoa aikaisemmin menehtynyt kohtuun.
Ei tullut meistä äitiä ja isää. :'(
Keskenmeno on siis 99,9% varmasti tapahtunut (älkää nyt vaan kukaan ruvetko miettimään tuota 0,1% mahdollisuutta, se olis vaan itsensä huijaamista), mutta jostain käsittämättömän julmasta kohtalon oikusta johtuen alkio ei tule pois mun sisältä... Sehän tässä tällä hetkellä tuntuukin kaikkein pahimmalta, että jotenkin ei pääse tässä surutyössä eteenpäin niin kauan kun se kuollut ihmisenalku ei poistu minun kohdusta niinkuin kuuluisi, vaan joudumme vielä viikon odottelemaan ennen lääkkeellistä keskenmenon käynnistämistä!
Ahdistaa.
Pahin järkytys ja pettymys ja shokki on (kai) takanapäin, tässä on ollut kyllä sellaisia päiviä että ihan kaikki on itkettänyt eikä millään ole tuntunut olevan mitään mieltä. Sattui vielä olemaan meidän kesäloman ensimmäinen päivä kun saimme tämän paskamaisen tiedon, joten eipä olisi voinut loma paljon synkemmissä fiiliksissä alkaa.
Oon yrittänyt tolkuttaa itselleni että keskenmenot on niiiin yleisiä, kyllähän tämä nyt oli tiedossa että elän vielä alkuraskauden epävarmoja aikoja ja PCO nostaa keskenmenon todennäköisyyttä ja blaa blaa blaa. Silti ei millään konstilla pystynyt pehmentämään sitä iskua jonka keskenmenon kokeminen aiheutti! Jotenkin painaa ihan suunnattomasti mieltä tämä ikäkin, täytin äskettäin 38 ja tuntuu ettei olisi yhtään aikaa hukattavaksi tässä lastensaamisessa.
Hoh hoijaa. Minä oon väsynyt ja kiukkuinen. :headwall:
Minä niin toivoin että kerrankin vois käydä hyvin, mutta eipä tietenkään. Kävimme viikko sitten ultrassa ja siellähän se sitten paljastui että niin innolla odottamamme vaavinalku oli noin viikkoa aikaisemmin menehtynyt kohtuun.
Ei tullut meistä äitiä ja isää. :'(
Keskenmeno on siis 99,9% varmasti tapahtunut (älkää nyt vaan kukaan ruvetko miettimään tuota 0,1% mahdollisuutta, se olis vaan itsensä huijaamista), mutta jostain käsittämättömän julmasta kohtalon oikusta johtuen alkio ei tule pois mun sisältä... Sehän tässä tällä hetkellä tuntuukin kaikkein pahimmalta, että jotenkin ei pääse tässä surutyössä eteenpäin niin kauan kun se kuollut ihmisenalku ei poistu minun kohdusta niinkuin kuuluisi, vaan joudumme vielä viikon odottelemaan ennen lääkkeellistä keskenmenon käynnistämistä!
Ahdistaa.
Pahin järkytys ja pettymys ja shokki on (kai) takanapäin, tässä on ollut kyllä sellaisia päiviä että ihan kaikki on itkettänyt eikä millään ole tuntunut olevan mitään mieltä. Sattui vielä olemaan meidän kesäloman ensimmäinen päivä kun saimme tämän paskamaisen tiedon, joten eipä olisi voinut loma paljon synkemmissä fiiliksissä alkaa.
Oon yrittänyt tolkuttaa itselleni että keskenmenot on niiiin yleisiä, kyllähän tämä nyt oli tiedossa että elän vielä alkuraskauden epävarmoja aikoja ja PCO nostaa keskenmenon todennäköisyyttä ja blaa blaa blaa. Silti ei millään konstilla pystynyt pehmentämään sitä iskua jonka keskenmenon kokeminen aiheutti! Jotenkin painaa ihan suunnattomasti mieltä tämä ikäkin, täytin äskettäin 38 ja tuntuu ettei olisi yhtään aikaa hukattavaksi tässä lastensaamisessa.
Hoh hoijaa. Minä oon väsynyt ja kiukkuinen. :headwall:
Voi Marjaana :'( mä ymmärrän niin hyvin miltä susta tuntuu, paremmin kuin uskotkaan. Aivan kamala iskuhan tuo on, eikä mikään poista sitä surua, vaikka läheiset on tukena ja lohtuna. Ainoa, mikä helpottaa vähän on aika ja uusi toivo. Itse olen päässyt eteenpäin sillä ajatuksella, että raskaaksi tulemisen onnistuminen on hyvä merkki ja ennuste tulevaa varten. On paljon niitäkin, jotka eivät koskaan tule raskaaksi, eivät hoidoilla eivätkä luomuna. Meille se on tapahtunut ja kuten lääkäri tänään minulle sanoi, se lupaa hyvää, niin myös sinun tulevaisuuden ennuste raskautumisen ja onnistuneen raskauden suhteen on hyvä. Se on laiha lohtu nyt, koska olit kiintynyt JUURI siihen pieneen, joka sisälläsi kasvoi, olitte kenties keksinyt jo työnimenkin ja mieli oli täynnä unelmia ja arkaa onnea. Tiedän tuon kaiken, se tuntuu niin surulliselta ja epäoikeudenmukaiselta, kun se kaikki otetaan yhtäkkiä pois ja matto vedetään jalkojen alta pois. On vaikea ymmärtää, miksi meitä joitakin näin kohdellaan, eikö me olla jumankeuta jo tarpeeksi kärsitty?
Marjaana, anna nyt itkun tulla, anna tulla kiukun, väsymyksen, raivon ja masennuksen. Paras keino selvitä on käydä nuo kaikki tunteet läpi, vaikka se vaatii paljon, joskus liikaa. Sitten kun pahin suru on ohi, suuntaa katse tulevaan ja koita jaksaa uskoa ja taistella, vaikka se on vaikeaa. Usko mua! Mä olin samassa tilanteessa kesäkuun lopussa ja olen siitä hengissä selvinnyt. Nyt olen jo uduen hoidon aloittanut ja perjantaina tehdään inseminaatio. Suren vieläkin päivittäin, olen välillä masentunut, mutta en ole menettänyt toivoani. Me onkin annettu tulevalle vauvalle työnimi Toivo.
Ei se todellakaan lohduta, että keskenmenot on kovin yleisiä, mitä mullekin sairaalassa tolkutettiin. Jokaiselle se on ainutkertainen ja yksilöllinen kokemus. Mäkin tiesin sen riskin ja silti se sattui aivan tolkuttomasti. Mutta koitetaan Marjaana muistaa, miten helposti Vaahtokarkkikin tuli uudelleen raskaaksi keskenmenon jälkeen. Ja olen kuullut samaa todella monelta. Unelmoi siitä, sillä sen voimalla sä pääset eteenpäin! Lämmin halaus! :hug:
Marjaana, anna nyt itkun tulla, anna tulla kiukun, väsymyksen, raivon ja masennuksen. Paras keino selvitä on käydä nuo kaikki tunteet läpi, vaikka se vaatii paljon, joskus liikaa. Sitten kun pahin suru on ohi, suuntaa katse tulevaan ja koita jaksaa uskoa ja taistella, vaikka se on vaikeaa. Usko mua! Mä olin samassa tilanteessa kesäkuun lopussa ja olen siitä hengissä selvinnyt. Nyt olen jo uduen hoidon aloittanut ja perjantaina tehdään inseminaatio. Suren vieläkin päivittäin, olen välillä masentunut, mutta en ole menettänyt toivoani. Me onkin annettu tulevalle vauvalle työnimi Toivo.
Ei se todellakaan lohduta, että keskenmenot on kovin yleisiä, mitä mullekin sairaalassa tolkutettiin. Jokaiselle se on ainutkertainen ja yksilöllinen kokemus. Mäkin tiesin sen riskin ja silti se sattui aivan tolkuttomasti. Mutta koitetaan Marjaana muistaa, miten helposti Vaahtokarkkikin tuli uudelleen raskaaksi keskenmenon jälkeen. Ja olen kuullut samaa todella monelta. Unelmoi siitä, sillä sen voimalla sä pääset eteenpäin! Lämmin halaus! :hug:
:attn: Onko kenelläkään tullut Menopurista pahoinvointia ja mistä on johtunut jos on tullut? Mä en ole ennen käyttänyt ko. lääkettä, eilen pistin ekan kerran ennen nukkumanmenoa, enkä sitten nukkunutkaan koko yönä. Tuskanhiki päällä, oksetti ja kamala olo. En pystynyt edes töihin meneen. :x :/
Mikä Iineksen vointi tänään?
Mikä Iineksen vointi tänään?
Voi Marjaana, olen todella todella pahoillani tuosta tilanteesta. Tälläkin palstalla on niin monta, jotka ovat läpikäyneet saman. Mitkään sanat eivät tee pettymyksestä ja surusta juuri tällä hetkellä helpompaa. Tyhjentämisen/kaavinnan odottaminen on raastavaa, koska eteenpäin ei tosiaan käsittelyssä pääse. Mutta talvella saman kokeneena voin todeta, että elämä jatkuu, toivo löytyy jostakin ja mahdollisuudet ovat olemassa. Me jouduimme vitkuttelemaan lähes 4 viikkoa, ennen kuin lopullisesti varmistui, että alkio on todella kuollut ja tyhjennys tehtiin, tilannetta seurattiin vaikka sykettä ei ollut ja kasvu ei jatkunut normaalisti. Tuo jakso oli elämäni raastavinta aikaa, seuraavaa hoitoa odotin täysin lamaantuneena ja pessimistisenä ja tässä sitä ollaan viikolla 20 raskaana.
Joten juuri kuten Chloe sanoi, keskeytynytkin raskaus on osoitus, että raskaus itsessään on mahdollinen. Jotkut puolestaan väittävät, että keskenmenon jälkeen elimistö on hedelmällisimmillään, valmiina uuteen raskauteen. Toivottavasti jaksat jossain vaiheessa ajatella myös niin.
Joka tapauksessa ihan hirveästi voimia tuleviin päiviin ja viikkoihin. Sure ja riehu, kiukuttele pois kaikki paha olo ja turhautuminen siitä, että niin pieni, mutta jo niin rakas elämä ei jatkunut. Pitäkää myös huolta toisistanne. Minä ainakin huomasin, että keskityin välillä niin omaan suruuni (minun kehossanihan tuo kaikki tapahtui ajattelin..) että unohdin välillä mieheni tuskan. Mies kun suree ainakin meillä kovin eri tavoin.
Joten juuri kuten Chloe sanoi, keskeytynytkin raskaus on osoitus, että raskaus itsessään on mahdollinen. Jotkut puolestaan väittävät, että keskenmenon jälkeen elimistö on hedelmällisimmillään, valmiina uuteen raskauteen. Toivottavasti jaksat jossain vaiheessa ajatella myös niin.
Joka tapauksessa ihan hirveästi voimia tuleviin päiviin ja viikkoihin. Sure ja riehu, kiukuttele pois kaikki paha olo ja turhautuminen siitä, että niin pieni, mutta jo niin rakas elämä ei jatkunut. Pitäkää myös huolta toisistanne. Minä ainakin huomasin, että keskityin välillä niin omaan suruuni (minun kehossanihan tuo kaikki tapahtui ajattelin..) että unohdin välillä mieheni tuskan. Mies kun suree ainakin meillä kovin eri tavoin.
Tiistaita!
Chloe mulla oli niissä insseissä toi menopur, ja just noita kuvailemiasi oireita tuli. Parhaiten muistan keväältä sen tosi huonon olon ja huimauksen. Ja hirveitä mielialanvaihteluita myös oli. Jaksamista sen olon kanssa.
Lääkäri soitteli heti aamusta niitä verikokeen tuloksia. Niissä ei ollut mitään tulehdukseen viittaavaa, muutkin arvot hyvät. Eli ilmeisesti touhusin liikaa sillon sunnuntaina, vaikka omasta mielestäni hissukseen. Nyt vaan lepoa, vaikkakin se on vaikeeta. Viime yö meni paremmin, muutaman kerran heräsin kipuun. Se ei kuitenkaan ollut lähellekään yhtä kovaa kun edellisenä yönä, ja nukahdinkin melko pian uudelleen. Vieläkään en ihan kivuton ole, mutta parempi kun eilen. Aamuyöstä heräsin myös tosi huonoon oloon, en kuitenkaan oksentanut. Sitä on ollut aika-ajoin siitä gonalista asti.
Chloe mulla oli niissä insseissä toi menopur, ja just noita kuvailemiasi oireita tuli. Parhaiten muistan keväältä sen tosi huonon olon ja huimauksen. Ja hirveitä mielialanvaihteluita myös oli. Jaksamista sen olon kanssa.
Lääkäri soitteli heti aamusta niitä verikokeen tuloksia. Niissä ei ollut mitään tulehdukseen viittaavaa, muutkin arvot hyvät. Eli ilmeisesti touhusin liikaa sillon sunnuntaina, vaikka omasta mielestäni hissukseen. Nyt vaan lepoa, vaikkakin se on vaikeeta. Viime yö meni paremmin, muutaman kerran heräsin kipuun. Se ei kuitenkaan ollut lähellekään yhtä kovaa kun edellisenä yönä, ja nukahdinkin melko pian uudelleen. Vieläkään en ihan kivuton ole, mutta parempi kun eilen. Aamuyöstä heräsin myös tosi huonoon oloon, en kuitenkaan oksentanut. Sitä on ollut aika-ajoin siitä gonalista asti.
Chloe Mä en oo tiennyt että se voidaan vaihtaa vielä tossa vaiheessa . Mutta hyvä homma jos olo helpottaa.
Toi on muuten niin totta, mistä olette aiemmin keskustelleet. Siis se että kuitenkin on tiedossa, että voitte raskautua. Mulla ei ole ikinä ollut minkäänlaista viivaa testissä, eli mulla ei ole tietoa voiko se edes onnistua :| Aika vissiin näyttää.
. Mutta hyvä homma jos olo helpottaa.Toi on muuten niin totta, mistä olette aiemmin keskustelleet. Siis se että kuitenkin on tiedossa, että voitte raskautua. Mulla ei ole ikinä ollut minkäänlaista viivaa testissä, eli mulla ei ole tietoa voiko se edes onnistua :| Aika vissiin näyttää.
Moikka kaikille ja onnistuneita hoitokierroksia kaikille!!!
vilhelmiinalle - tsemppia siirtoon! Paaset kohta jannailemaan!
Iines - Hienoa, etta veriarvot ovat kunnossa! Hyva, etta saat
olla kotona, eika tarvitse menna toihin. Eikos siella toissa
ollut aika raskasta?
Toivottavasti olosi alkaa kohenuta. Miten jakselet nyt?
Niin ja kylla lepailyyn tottuu...ainakin mina olen tainnut
alkuvaikeuksien jalkeen tottua jopa niinkin paljon,
etta tyopaivan jalkeen pitaa ottaa parin tunnin 'nokoset'...
Sen verran vasyttaa!
Marjaana - voi harmi, etta kavi tuolla tavalla, viela kesaloman
alkuun. Voimia suruunne!
Chloe - hyva, etta sait kuitenkin vaihtaa laakkeen. Eihan tuollaisia
sivuvaikutuksia kukaan kesta. Harmi, etta rahaa palaa!
Pidan peukkuja sinulle, etta kaikki menee hyvin!
t. vasahtanyt talvikauris :wave:
vilhelmiinalle - tsemppia siirtoon! Paaset kohta jannailemaan!
Iines - Hienoa, etta veriarvot ovat kunnossa! Hyva, etta saat
olla kotona, eika tarvitse menna toihin. Eikos siella toissa
ollut aika raskasta?
Toivottavasti olosi alkaa kohenuta. Miten jakselet nyt?
Niin ja kylla lepailyyn tottuu...ainakin mina olen tainnut
alkuvaikeuksien jalkeen tottua jopa niinkin paljon,
etta tyopaivan jalkeen pitaa ottaa parin tunnin 'nokoset'...
Sen verran vasyttaa!
Marjaana - voi harmi, etta kavi tuolla tavalla, viela kesaloman
alkuun. Voimia suruunne!
Chloe - hyva, etta sait kuitenkin vaihtaa laakkeen. Eihan tuollaisia
sivuvaikutuksia kukaan kesta. Harmi, etta rahaa palaa!
Pidan peukkuja sinulle, etta kaikki menee hyvin!
t. vasahtanyt talvikauris :wave:
Joo, outoa, että lääke vaihdettiin näin kesken kaiken, mutta kai se oli pakkotilanne kun ei menopur sopinut. Onneksi ehdin ottaa vain 1 menopurin. Puregon onkin mulle muinaisesta ICSI:stä tuttu. En tosiaan nukkunut viime yönä kuin ehkä 2 h, mutta töitä pitää vaan paahtaa iltamyöhään.
Onko kellään menopurin tarvetta? mulla olis kaksi käyttämätöntä ampullia. Laittakaa privaviestiä jos on tarvia. kai tää viesti deletoidaan kun tällaistahan ei sais täällä kuuluttaa...
Onko kellään menopurin tarvetta? mulla olis kaksi käyttämätöntä ampullia. Laittakaa privaviestiä jos on tarvia. kai tää viesti deletoidaan kun tällaistahan ei sais täällä kuuluttaa...