35+ Lapsettomat

Polkka Woi ei, enpäs muuta osaa sanoa.

hope-75 Täällä peukut pystyssä, että nyt onnaisi

Kaikille muille jotka piinailette tai olette hoidoissa tsemppiä roppakaupalla.

Itselläni on ollut elämäni ehkä jännittävin viikko, eikä loppua näy... Maanantaina oli punktio, joka meni kaikin puolin hyvin ei sattunut juuri ollenkaan, pää meni vain puuroksi lääkkeistä.
Mutta mutta sitten se tuli kuin isku vasten kasvoja, vain kaksi hyvää oli. Siis hemmetti, en tiennyt miten perin siinä olisin ollut kun tieto tuli. Lääkäri kävi siinä sitten kertoilemassa omat juttunsa ja hoitaja nostattamassa tsemppi-henkeä. Kotiin lähdettin melko sevassa mielentilassa. Siinä tuli sitten pyöritettyä asiaa päässä, että tässäkö tämä oli, jos kumpikaan ei hedelmöity.
Ti aamuna sain soiton klinikalta, kummatkin oli hdelmöittynyt, mutta toinen oli epätavallisesti, niimpäs soluja olikin enään yksi. Tosin minulle kyllä sanottiin että tämä oli tosi hyvin lähtenyt jakautumaan. Lupasivat soittaa minulle vielä Ke aamuna, että kaikki ok ennen kuin lähden siirtoon. Tänä aamuna soitto tuli, ja kerrottiin että tämä ypö yksinäinen on tod. hyvä. Kyllähän se pisti jo hieman suupieliä ylöspäin, vaikka on tässä tunteet menneet sellaista vuoristorataa että voi vimpula. Yöunetkin on jäänyt melkosen vähäisiksi. Siis jos tämä ei onnaa, niin mitään ei ole pakkasessa, jaksaako tätä ruljanssia monta kertaa.
Tällä hetkellä ei jaksa moista miettiä, minuun siirrettiin yksi TOP , ja olo on melkosen "ymmyrkäinen" eihän siihen tarvita kuin yksi. Tulipas textiä

 

Pakko oli tulla tsemppaamaan myy ja katrin, että ei siihen totta tosiaan tarvita kuin yksi! Nyt vaan uskoa, toivoa ja peukkuja sopivassa suhteessa piinapäiviin

Polkka, pää pystyyn ja ivf-hoitoon. Meilläkin kolme inssiä tehtiin ihan turhaan ja turhia toiveita nostattaen ja mitäs sitten eka ivf toikin tullessaan. Vaikka tie onkin ollut tähän asti kovin pitkä ja yllätyksetön, koskaan ei voi tietää, mitä seuraava mutka tuo tullessaan!

Niinkuin huomaatte, roikun täällä edelleen opcorn:, kun ei oikein uskalla lähteä täysillä tuulettelemaan. Varhaisultra on vasta kahden viikon päästä, plääh. Huomenna on pikkupennun iso leikkaus ja sen jälkeinen kuntoutusaika toivottavasti sujuu vauhdilla.

Tsemppiä ja terveisiä kaikille!

F (5+1)

 

Kiitos tsempityksistä.

Missä Katrin käyt hoidossa? Mietin vaan että oltaisko oltu samaan aikaan vauvantekohommissa ma ja tänään

Tänään siis oli alkion siirto ja veti vähän mielen maahan. 9 alkiosta oli hedelmöittynyt vain 4, joista kaksi oli jotain monitumaisia? Eli 2 siirtokelpoista jäi jäljelle ja niissäkään ei ollut hirvästi hurraamista, toinen oli ehkä 3-soluinen ja toinen luultavimmin 2 tai 3 soluinen, eli sitä 3 luokkaa(=rupusakkia). Siirrettiin siis nämä molemmat rääpäleet, ja mitään ei jäänyt pakkaseen. Lääkäri totesi että "ihan realistiset mahdollisuudet on raskautua" minkä tulkitsin niin että ei ihan hirveästi oo mahkuja ja sanoi että seuraavassa hoidossa (jos on tarve) kannattaa varmaan tehdä isci, koska mun solut ei taida olla ihan top luokkaisia.

mut joka tapauksessa kaksi rupusta on mukana ja peukut pystyssä. Onko kukaan teistä raskautunut toivottomilla alkioilla? tarttis vähän tsemppausta :ashamed: tuntuu tylsältä että pitäisi aloittaa koko homma nollasta taas.

testipäiväksi sain 21.2.

Tsempit kaikille! ja ihana kuulla fragnipani että kaikki on sinulla hyvin!

t. myy ja rupuset

 

Voih, Myy. Inhaa. Hoppis ainakin raskautui rupusista ennen joulua, tosin se meni sitten kesken. Mutta kuitenkin. On meilläkin muuten kielenkäyttö... "Raskautui rupusista" - realistisesti! Minä ainakin peukutan täällä vallan vimmatusti, että Myyn rupuset tarraisivat kiinni ja lähtisivät kasvamaan!!

Mulle on muodostunut sellainen käsitys, että eka ivf voi toisinaan mennä vähän pyllylleen, kun vasta siinä saadaan ne munikset näkösälle ja tutkittaviksi ja nähdään miten ne kullakin toimii. Jatkohoidoissa ollaan sitten viisaampia. Eli jos nyt ei napsuisikaan, niin toka yritys voi olla ihan erilainen. Ja eikös se munisten määrä ja laatu voi muutenkin vaihdella kierrosta toiseen.

Itse olin sitten tänään siinä ivf-suunnittelussa, ja luultavasti piikittely alkaa viikonvaihteen aikoihin tai heti alkuviikosta. Olihan muuten ylellistä saada lompsaan lekurin käyntikortin kännykkänumeroineen! Hoitsuillakin oli aikaa rupatella ja oma vuoro oli miltei tismalleen silloin kun oli sovittukin. Rahalla saa. Harmi vaan että sitä on niin vähän.

Frangipani ja Soulmama ne täällä käy leijailemassa... Kiitos Frangi rohkaisusta. Jotenkin en uskalla enkä osaa olla kovin toiveikas, mutta kattellaan, sano mummo lumessa.

 

kiitti polkka tsempityksistä! ehkä se on ihan hyvä pitää huumorin kukkaa yllä teki mieli alkaa itkemään kun lähdettiin klinikalta ja totesin miehelle et ei se lääkäri kauheen toiveikkaalta näyttänyt mut sit sain onneksi käännettyä asian huumoriksi. totesin miehellenikin et vaimosi on solutasolta asti vähän tärähtänyt mut nyt näytän näiden rupusten kanssa lääkärille pitkää nenää ja ne saa luvan alkaa jakautumaan normaalisti ja kiinnittyä tiukasti kiinni ja pysyä kans.

polkka niin se tosiaan on et rahalla saa.. missä paikassa te käytte? mut hieno juttu et sullakin hommat alkaa tosissaan mennä eteenpäin! harmi vaan itse kunkin kannalta että ei oo varaa ikuisuuksia olla yksityisillä. alkaa tili siellä tyhjentyä sitä vauhtia et heikompia hirvittää.. mut periksi ei anneta!

 

Myy, pakko käydä kommentoimassa, että mun hyvälle ystävälle tehtiin icsi josta tuli yksi rupunen ja siirrettiin. Lekuri oli sanonut, ettei kannata kovin korkeita toiveita pidätellä. Ja siitä rupusesta syntyi kaunis ja terve poika. Joten kyllä niistä rupusistakin voi onnistua!!!

Katrinille onnea toppiksen kanssa!

Polkalle tsemppiä piikityksiin! Siitä se lähtee ja mielikin varmasti jossain vaiheessa taas nousemaan.

Frangipani :wave: En mäkään osaa täältä mihinkään lähteä...

 

Mä aloitin Myy Helsingissä Graviditaksessa. Rahnaa ei välttämäti ole kuin yhteen kokeiluun ensi hätään, mutta mennään nyt asia kerrallaan. Soulmamalta sait aika hyvää rohkaisua - eli ei muuta kuin odottamaan, ja lääkärille pitkää nenää.

Katrinille muuten tosiaan myös myötätuulta, en edellisessä viestissä huomannutkaan sitä puhallella. Merkkasin Katrinin ja Myyn siirtopäivät seurantalistaamme.

 

Kylläpäs täällä on vilkasta ja tapahtuu!
Myylle ja Katrinille molemmille kovasti hyviä piinailutuulia. Sehän näissä hoidoissa on "hauskaa", että koskaan ei tiedä mistä tärppää. Joten aina kannattaa olla toiveikas (jos on optimisti) tai epätoivoinen (pessimisti). Kukin luonteensa mukaan, kun kuitenkaan ei tiedä etukäteen. Rupusista tulee mahtisikiöitä ja todennäköisyyksillä pyyhitään lattioita.

Kiitos wabisabi taas tsempeistä! Halaukset täältä sinulle "paksukaiselle" . Mukavaa että plussanneista myös soulmama ja frangipani jaksavat "roikkua" täällä ilonamme. Mihinkäs täältä olisi kiire - ennen vauvarumbaa . Hienoa että Soulmama uskallat vihdoin ultran jälkeen nauttia olostasi.

Polkka, harmi jos tuntuu että inssi meni penkin alle. Mutta ehkä tulos ei vielä ole varma? Kärsivällisyyttä. IVFkään ei tosin ole huono vaihtoehto, onpahan tehokkaampi. Tervetuloa vaan tuotantolinjoille jollei tällä kierroksella tulisikaan osumaa.

Mikähän siinä on, ettei itse pysy siinä tuotantolinjan kyydissä ja lentää ulos hihnalta. Pikku endopesäke tässä on löytynyt joka voisi selittää asiaa. Mutta toisaalta mietin onko hoitohormonien aiheuttamaa, kun ei ole ennen missään näkynyt...
Ensi viikolla kuitenkin taas punktio ja yms. toivottavasti. Puolet vähemmän folleja tulossa ja siihen pyrittiinkin tällä hoidolla. Toivotaan laadukkaampaa materiaalia. Saapa nähdä.

 

Polkka, miten jo nyt tiedät, ettei onnistunut?? Eiks sun pitäny olla musta pari päivää jäljessä? Mulla olis huomenna testipäivä, mutta en ajatellu testata, odottelen maanantaihin (tai ainakin sunnuntaihin), koska menkat todennäköisesti alkaa lauantaina, jos alkaa. Ei mulla oo minkäänlaisia tuntemuksia mihinkään suuntaan, mutta en jaksa olla optimistinen. Ens kuussa oli tarkoitus tehdä vielä yks inssi (odotellessa sitä toukokuun ivf-hoitoa), mutta mehän ollaankin silloin just lomareissulla. No mutta kattellaan.

Musta on ainakin mukava lukea raskautuneiden kuulumisia täällä palstalla. Se aina tavallaan ylläpitää toivoa, eikä tunnu katkeralta, kun tietää, että helppoa ei ole ollut heilläkään.

Myy ja Katrin, pidän teille hirmuisesti peukkuja. Kuulostaa kyllä masentavalle, kun rankkojen hoitojen jälkeen ei saa mitään säästöön. Toivottavasti onnistaa kerrasta!

Meillähän on töissä nyt kaks juuri raskautunutta, yks jääny just äitiyslomalle ja yks äitiyslomalla (työpaikalla kuitenkin alle 20 työntekijää..). Lisäks mun työpari jätti just ehkäisyn pois, mutta ei nyt vielä ekasta kierrosta sentään tärpänny (ollaan hassusti samassa kiertokulussa). Ikää hänellä melkein kymmenen vuotta vähemmän kuin mulla, että eipä heillä mikään kiire ole. Olis se kyllä kivaa olla yhtäaikaa äippälomalla, tosin työnantaja varmaan sais sätkyn, jos mekin moisesta uutisesta ilmoitettais!

 

Armi enhän mä tietenkään tiedäkään. Mutta mulla on yleensä lyhyt kierto, ja näissä hoitokierroissa se on ollut vieläkin lyhyempi, säälittävät 21-22 päivää. Nyt piikitettiin vähän eri tavalla kuin ennen, ja arvelen että sen seuraksena kierto olisi ehkä pari pv pidempi, eli täti tulee ehkä la. Su olisi hoidon jatkon kannalta kyllä parempi. Mulla tosiaan kerran 2,5 vuotta sitten tärppäsi, ja se kierto erosi kaikista muista. En jaksa uskoa, että tulisin ihan totaalisen oireettomasti raskaaksi. Jos ei nyt lähipäivinä menkkoja ala kuulua, niin sitten on tietenkin sellainenkin ihme voinut tapahtua.

Pirullisia muuten nuo lomareissut! Mulla meni vuodenvaihteen loma osittain pilalle, kun se osui niin kriittisiin päiviin. Mutta mistä sitä aina etukäteen tietää, kun kuukausia ennen matkaa suunnittelee. Eikä toisaalta viitsi elämistä kokonaan lopettaakaan hoitojen takia.

Ootteko Armi pääsemässä siis julkiselle ivf:ään silloin toukokuussa? Missä päin te taas asuittekaan? Tsemppiä sulle viimeisiin piinapäiviin, ja toivottavasti sä kuitenkin osaat nauttia myös siitä lomareissusta!

 

Juu, julkisella ollaan, aika reippaasti on siellä meijän kohdalla toimittu, nytkin siis lääkäri pisti jonoon, että päästäis toukokuussa tositoimiin. Meillähän alkututkimukset tehtiin yksityisellä, ja sit kun puolen vuoden odottelun jälkeen päästiin julkiselle, tehtiin heti eka inssi.
Tampereella päin asutaan, Ovumiassa aloitettiin ja nyt sit TAYS. Kauhulla luin, kun jotkut joutuu ajeleen satoja kilometrejä hoitoihin, kun itse olen käynyt ruokiksella (alle viiden minuutin matka töistä sairaalaan) inssissä! Ei voi siis siitä asiasta valittaa. =)

 

Eli Tampesterissakin sitten julkinen puoli vetää huomattavasti paremmin kuin Helsingissä. Ja siellä ollaan joustavampia. Helsingissähän ei todellakaan pääse ivf-jonoon ennen kuin on se viimeinenkin inssi tehty ja siitä aivan varmat tulokset saatu. Ja jono on puoli vuotta. Siis onneksi oli hihassa vähän rahaa.

Ekavekara, tuotantotalouden perusopit sanoo, ettei isoa konetta ajeta alas vielä pikkupoikkeaman takia. Eli et kai sinä nyt linjalta pois lennä..?! Ei kun eteenpäin vaan, ilman tuotannon keskeytyksiä!

 

Frangipani Toivottavasti koirulin leikkaus meni hyvin ja toinen tokenee vauhdilla.

myy75 Samoilla päivillähän tässä mennään, jännää.
Gravitas, Helsingissä on meidän paikka. Nyt on rahasampiot melko tyhjänä ja saa nähdä mitä sitten jos nyt ei tärppää.

Soulmama Ihanaa ja onnellista odotus aikaa teille. Oli varmasti ihanaa nähdä pikkunen.:flower::flower:

Täällä tungetaan Lugeja ja irvistellään, tod. inha lääke. Meille tulee koira, asia varmistui.
Kuten joku täällä viisasti sanoi, niin eihän sitä elämäänsä voi pysäyttää näiden hoitojen takia. Niimpäs Maaliskuun alussa matkustan katsomaan pikkusta koiraa.

Kaikille tosi ihanaa viikonloppua.

 

Katrin samassa paikassa siis käydään, tulen vaan pikkaisen sinua jäljessä hoidoissa. Onkos sulla Ratsula vai Varila? Ja ihanaa että teille tulee karvainen vauva! Oikein paljon onnea hyvästä päätöksestä! Toki sitten tulee säpinää, kun tulee se karvaton vielä siihen perään, mutta selviätte kyllä, se on sitä elämää. Hauskaa viikonloppua myös sulle!

 

Polkka EV on meidän lääkäri. Kyllähän tuota karvaisen kaverin ottoa mietin ja kovasti. Mies on vallan tohkeissaan joten ajattelin että miksei nyt kun sopiva pentukin löytyi. Kyllähän siinä varmasti puuhaa riittää jos niin onnellisesti kävisi että tästä nyt raskaaksi tulisin. Jokos sulla pistelyt alkoi, milläs aloitat pistelyn?

 

Katrin aloittelen jo insseistä tutuksi käyneellä Puregonilla huomenna, ellei tässä mitään ihmeitä ilmene. "Uutuutena" mukaan tulee lähinnä se jarru (se joku C:llä alkava) ja naisten niin yleisesti rakastamat luget. Meillä lekurina on se toinen.

Mä uskon että nyt ei mene kauaakaan kun oot raskaana, koska teille tulee koira ja se nyt vaan on Murphyn laki.

Näin muuten tuossa pari yötä sitten jo unta punktiosta, hah!! Hupaisaa. Mutta en suostu kyllä vielä tunnustamaan, että olisin mitenkään innoissani tästä hommasta. Mua on lähinnä alkanut pelottaa, että kuulun siihen 20 prosenttiin, joka ei hoidoillakaan tule raskaaksi. Entinen optimismini on jotenkin haihtunut... Pitää kai ne pirut maalailla valmiiksi seinille, niin ei sitten niin kirpaise, kun tajuaa olevansa lapseton 45-vuotias tyhjätasku (kun kaikki rahat meni hoitoihin eikä riittänytkään).

 

Katrin Pitää kai ne pirut maalailla valmiiksi seinille, niin ei sitten niin kirpaise, kun tajuaa olevansa lapseton 45-vuotias tyhjätasku (kun kaikki rahat meni hoitoihin eikä riittänytkään).

Parempi varmaan niin, että ne rahat on menneet hoitoihin, kuin se, että mummoksi asti miettii, että olisiko pitänyt kokeilla hoitoja...

Tässä alkaa oma ikä olemaan vasta 42 v. ja olen edelleen lapseton ja.. rahaton. Mutta silti, aion vielä jatkaa hoitoja, mutta ehkä enemmän käytän harkintaa, mitä kannattaa enää tehdä.

Kyllä ne ajatuksetkin on kypsyneet tässä matkan varrella ja tiedän, että on muutakin, ei kirpaise niin paljoa enää. Meillä on hoidossa paljon eläimiä, jotka tarvitsevat myös suojaa ja huolenpitoa.

Oma lapsi ei tule väkisin vaikka kuinka toivoisi, silti elämä on arvokasta, eikä mitenkään säälittävää.

Tsemppiä kaikille ja onnea plussanneille! Ja erityisesti voimia kaikille jotka eivät ole plussanneet!

 

Kiitos Solakka Silakka viisaista sanoista. Vähän tuohon malliin yritän itsekin asioista ajatella, mutta eilen jostain syystä otti lujille. Nyt tänään ei ole sitten ehtinyt ajatella mitään... Olen vain juossut kuin hullu aamusta asti. Nyt olen onnellisesti matkalla kotiin, tissiväli hikeä valuen. Eka IVF alkaa, ja kipaisin juuri hakemassa lääkekombinaatiostani vielä uupuneet osat kelpo junataipaleen takaa. Poppariämpärit voi siis kaivaa esiin!

Mites Armi ..?

 

Polkka ,täällä vaan testausta viivytellään ja viivytellään. Ei oo vielä merkkiä menkoista (tai no, kaks minuuttia sitten alkoi vähän vihloa alavatsaa), vaikka kai niitten periaattessa olis jo eilen pitäny alkaa. Se on vaan NIIN masentavaa katsoa sitä testin tyhjää ikkunaa, että haluaisin vaan odottaa ja odottaa testausta... Kyllähän tässä on jo miettiny tätä viikkoa, että on ollu ihmeen herkkänä, kaikki itkettää, ja rintaan tullut finnejä.. Väkisin vain yrittää olla pessimisti, kun ei taas halua pettyä. Tyhmäähän tää toisaalta on, mutta eipä se asiaa miksikään muuta, teki sen testin tänään tai huomenna.

Olin tänään shoppailemassa (viimeisillään raskaana olevan) työkaverinin kanssa, ja etsin mekkoa (raskaana olevan) opiskelukaverini häihin. Ei löytyny. Kokeilin kuitenkin kaverin "puolesta" yhtä hametta (normisti ollaan aika samankokoisia), jonka hän sitten ostikin. Toivottavasti on synnytettyään sitten mun kokoiseni!

Katrin, mäkin toivon, että toi koiranpennun hankintaa seuraava raskaus toteutuu; onhan toi pentu ollut meillä jo kaks kuukautta! Ja vaikkei toteutuiskaan, niin pentu kyllä ihanasti vie ajatukset muualle.

 

No, hermo petti kuitenkin, ja tein testin. Negaa taas näytti, jeejee. : /

Ärsyttävää, kun ei voi ees mennä normiaikataululla nää kierrot, niin saa sit ihmetellä tällai. Pöh.

 

Voi ei, Armi. Mikä herkkyys testissäsi oli? Jospa se ei vain vielä näy?

Polkka, onhan tuo IVF se "viimeinen toivo", joten ei ihme jos vetää totiseksi. Mutta useimmat saavat siitä avun, eikä ole mitään syytä miksi juuri sinä et kuuluisi niihin useimpiin. Ensimmäisestä hoidosta saa sitten enemmän tietoa. Häntä pystyyn! Otetaan vaan ne popparit esiin, kun ei muutakaan oikein voi opcorn:

 

PP10 menossa. Lämpö on ihan normi 36.6 ja rinnat ei ole yhtään arat. Päivä siirron jälkeen kyllä alkoi menkkamaiset vihlaisut silloin tällöin, äkkinäiset liikkeet vihlaisi nii hemmetisti ja naama puhkesi kukkimaan kunnolla. Kolmantena päivän lähdin lenkille niin häpyluut vihloi niin järkyttävästi. Kaksi edellistä matkaa on katkennut pp 11 joten huominen pelottaa. Toi lämpö-juttu mua mietityttää, aina ennen menkkoja on lämpö ollut väh. 37.2 ja edellisissä siirroissa oli myös korkea lämpö. ei taida hyvältä näyttää.

 

No voi pöh, Armi! Mut ootas nyt vielä, jospa kuitenkin... Jos ei ihan oikeasti tule tärppiä, niin liitytkö sinäkin IVF-kerhoon? Minä liityin nyt tänään ja sain just kerhovihkoon ekan piikki-leiman! Jotenkin omituinen ja epätodellinen olo, koko tämä päivä oli ihan kummallinen kaikkine hikisine juoksuineen ja junamatkoineen. Mutta kaipa se tästä.

Hope olet takuulla käynyt täällä jo kyyläämässä, millaisia lämpöjä akat ympäri maailman on yleensä mittailleet: Fertility Friend OnLine Chart Gallery ..? Suhtautuisin noihin kyllä hieman varauksella, kun ei ole mitään takeita siitä, että mittaukset ovat vertailukelpoisia. Eli onko varmasti mitattu samaan kellonaikaan, samassa tilanteessa ja vieläpä samanlaisella mittarilla... Itse mittailen aina kielen alta digimittarilla, ja joskus kun olen kokeeksi ottanut kainalosta vanhanaikaisella elohopeamittarilla, niin ihan on eri tulos se. Täällä peukut ja isovarpaat pystyssä, että matka ei nyt katkeis!!!

Kiitti Ekis sympatiasta. Se lämmitti. Häntä on jo silleen puoliksi pystyssä.

 

Äh, tänään taas ärsypäivä. Inhoan noita CETROTIDE pistoksia. En saa ilmakuplia niistä ulos! Siirrän nesteen tavalliseen ruiskuun ja pistän siitä. Näkeepähän ainakin mitä pistää.
Viimeiset pistot meni tänään, eikä ole yhtään sellaista oloa, että sarjat pullistelisivat innokkaita soluja täynnään. Tällä kertaa tosiaan pyrittiin vähempiin soluihin ja siltä kropassa tuntuukin - ei miltään.
Illalla kuitenkin irrotus ja keskiviikkona imu.

Onnittelut Polkalle ensimmäisestä IVF piikkileimasta. Hyvä tyttö!

Hope, toivotaan että tämänpäiväinen ja sitä seuraavat menevät ilman vuotoja.

 

Hyvää ystävänpäivää!

Armille halaus :hug:
Hope miltä tuntuu tänään? Pidän peukkuja!
Polkka Onnea piikistä! Mä oon "pakottanut" mun miehen aina taputtamaan ja kehumaan mua joka piikin jälkeen. Erityisesti ensimmäinen ja viimeinen piikki ovat olleet suuren numeron arvoisia
Ekavekara Tsemppiä keskiviikkoon!

Ou jee, mulla kuukautiset vihdoin alkoivat ja Progynovan avulla kasvatellaan kohtua tämä viikko. Ensi viikolla sitten se PAS. Jos siirtoon päästään niin piinistelen yhdessä Polkan kanssa?