35+ Lapsettomat

lyhennetyllä listalla nyt hoidossa olevat ja hoitoa odottavat

pidempi lista löytyy sivulta 113

Torstai 29.4.2010

Miisamari 36/36.........4.icsi....................siirto 22.4., testi 6.5.
Iines-74 36/41...........2.ivf....................siirto 28.4., testi 12.5.
karmilla 35/40............1.ivf.....................punktio 30.4., siirto
janetski74 35/35.......2.icsi.....................punktio 3.5., siirto 6.5.
Liisa34 35/35............1. icsi....................punktio 5.5., siirto 7.5.
Seinäkukkanen 45.....2.ivf.......................punktio 10.5.
Aurinko-65 45.............3.icsi...................vko 18
pottu70 39/41...........4.ivf.....................vko 18-19
Sharlin 35/42.............3.ivf....................toukokuu
Rosmariini -74 35/36..1.ivf/icsi.................elokuu
toivorikas-72 37/46...4.icsi.....................syksy
Vesiheinä 39/43........3.ivf......................syksy?
Ninnatar 36/32..........ensikäynti...........?
Anja73 35...................tutkimukset
vilkas75 35..................tutkimukset
Marjaana71 37/34.....clomit
Sointu2010 40/40......femarit+clomit
Sinivatukka 40/37.....3.ivf:n 1.pas ?
Soulmama 36/39.......1.iui?
Relish 35/38...............1.ivf ?
StellaR 38/45............5.ivf?
Chloe70 40/43.......... 3.ivf?


Plussanneet :heart:

Tikru70, tyttö syntyi 22.8.09.......... (3.ivf)
Maaria, poika syntyi 17.12.09........ (5.icsi)
Vaahtokarkki, tyttö syntyi 13.1.10 ..(3.icsi)
sarina13, tyttö syntyi 17.2.10..........(1.ivf:n 1.pas)
talvikauris, poika syntyi 24.3............(1.ivf)
tiki-71, LA 24.5.10 (tuplat).............. (3.ivf)
vilhelmiina72 (tuplat)..(1.siirto luovutetuilla, taustalla 6 ivf:ää omilla)
Auringonkukka, LA 31.5.10............ (3.icsi)
tyhmäblondi73............................... (1.ivf:n 1.pas)
idaliina, LA 13.7. ............................ (2.icsi)
Möhkö-72...................................... (1.ivf/icsi)
mileena......................................... (luomu)
Wäinö............................................(luomu, inssiä odotellessa)
Mullu, LA 21.10.10.........................(3.icsi:n 2.pas)
meriharakka...................................(2.ivf)
jipsis...............................................(luomu)
Villiheinä, LA 20.11.10....................(3.ivf/icsi)
Siiri Sisilisko....................................(luomu)
wellamo 38/41...............................(1.ivf:n 3.pas)


 
Kiitos tsempityksistä!tänään viimeksi manasin saman rumban läpikäyneelle työkaverilleni että eipä ole oireita..Illan mittaan maha alkoi turvota ja olen nyt helvetin kipeä :ashamed: kaksi panadolia otin, ei auta kun kärsiä vaan..ja huomenna siihen punktioon, lähdetään ajelemaan enne puolta seiskaa:
 
karmilla Peukut pystyssä odotan uutisia punktiosta!

Soulmama Jos vaan suinkin on rahaa ja löytää kivan klinikan, niin kandee käydä yksityisellä. Tää hoitokin on rankkaa, mutta jotenkin se pelkkä odottaminen ja epätoivoisen luomun yrittämien oli vielä rankempaa.

Oon jo nyt ihan kypsä tähän väsymykseen ja kuvotukseen! Mitäs jos tulisinkin raskaaksi ja tätä jatkuis ties kuinka kauan :LOL: Kolme piikkipäivää jäljellä. Plus ma Pregnyl. Piikitys ei enää olekaan helppoa kuin heinän teko, kun tuli toi jarrulääke ja sen kanssa askartelu kuvioihin. Mä oon taas NIIN malttamaton. Kunpa tää ois jo ohi.

Onks muilla tullut väsymystä ja kuvotusta?

Toivotan mukavaa ja makoisaa vappua kaikille ihanille sisukkaille kanssasisarille!
 
Musta tuntuu etten jaksa vappua. Edessä taas yksi juhla missä kaikki pyörii vauvoineen ja mahoineen. Ensi viikolla pitäis tavata kahta ystävää, toisella vastasyntynyt, toisella parivuotias. Vastasyntynyt pakko nähdä kotona, ja keräilen voimia. Parivuotiaan äitiä vois nähdä muutenkin, ja yritin kauheasti järkätä tapaamista kaupukiin, ettei tarttis mennä sinne pienen lapsen kanssa pyörimään. Hänelle sopis paremmin kotona tapaaminen töiden jälkeen, minkä ymmärrän kyllä... Ja tietenkään se ei kaverille tule mieleen miten hirveeltä se tuntuu. Mutta mulle se kotona tapaaminen on tuskaa.
Toisaalta ikävä ystävää. Mitä mä teen?
Tunnen itseni ihan paskaksi ihmiseksi kun pitää monta kertaa viikossa kohdata toi asia, että ei kestä läheistensä onnea. Todella mieltäylentävää. Miten sen kanssa elää? En vaan jaksa, en yhtään mitään, ja silti tulee aina uusi päivä ja pitäis jaksaa jotakin. Koko ajan tuntuu siltä että mun pitää nyt tässä vaiheessa kiireisesti ratkaista tämä asia (siis kateus ja suru, koska raskauttahan en voi ratkaista, heh) etten menetä ystäviä ja kaikkea. Ja sit vaan kelaan ja kelaan, millä se ratkaistaan, eikä mulla ole mitään keinoja, ei pienintäkään ideaa. Taitaa jäädä vappu väliin. Sorry vuodatus... Eilen olin yllättävänkin tomera, ihmettelin oikein. Nyt se valuu päälle kaikki.
 
Täällä tapahtuu paljon.

Iinekselle ja Miisamarille positiivista mieltä ja vahvaa tarraliimaa.

Aurinko, hyvä, että rakkuloita kasvaa vaikka se herättelyvaihe vähän pyki.

Liisa, toivottavasti annoksen kasvattaminen tuo tulosta. Minulla 150 ei olisi saanut varmaan mitään aikaiseksi.

Karmilla, hoitojen alkupuolella meidän lääkäri sanoi, että siirretään aina vain yksi, koska kaksoisraskaus on riski. Kuitenkin meidän ekassa siirrossa laitettiin kaksi, koska ne oli ainoat ja tuore on varmempi kuin sulatettu. Odottelemme sinun punktiouutisia!

Chloe, Anja, lohtusanoja on vaikea löytää, mutta olemme täällä teitäkin varten.

Minä kävin tänään toisessa ultrassa tiirailemassa rakkuloita. Ei näytä kovin hyvältä. Kuuden päivän pistelyn jälkeen ei näy kuin jotain pieniä palleroita, ei mitään isompaa. Seuraava ultra tiistaina. Taas täytyy myllätä työkalenteria sen mukaan miten punktio siirtyy eteenpäin.

Hyvää vappua kaikille! Täällä mennään simalinjalla.
 
Heippa kaikille.

Kävimme juttelemassa lääkärin kanssa, ja voin todella vaan korostaa yksityisen etuja siinä mielessä, että ainakin meidän lääkärillä on aikaa keskustella ja kertoa mikä meni pieleen ja mitä nyt jne. Lopputulema on se, että tosiaankin välillä kuulemma sattuu notkahduksia, että folleista ei löydykään soluja vaikka yleensä löytyy. Tähän ei voi lääkkeillä vaikuttaa (mutta oma huomioini: varmaan vois terveellisellä elämällä, levolla, akupunktiolla jne. kuukausia aikaisemmin...). Kuitenkin lääkäri oli meidän kohdalla sitä mieltä, että ei missään tapauksessa pitäisi jättää tähän ja että hän uskoo, että jos yksi nappisuoritus saataisiin, missä kaikki loksahtaisi kohdalleen (siis meillähän on vaikka mitä vastoinkäymisiä, milloin siirrot epäonnistui, sitten follit ehti livahtaa, jne.), se olisi sitten siinä.

Me tietysti olemme tästä hirvittävän iloisia, vaikka harmittaakin, että taas kysytään kärsivällisyyttä ja pitäisi odottaa ja odottaa seuraavaa hoitoa, kun muut jo kävelee mahat pystyssä tai valmistautuu kesään käärö kainalossa. Koska klinikalla lomat nyt pukkaavat päälle, ja koska meidänkin on syytä kerätä voimia ja levätä hoidoista, seuraava hoito päätettiin jättää loppukesään tai syksyyn. Ettei tartte stressata aikatauluista, osuuko loman aikan jne.

Olen oikeastaan aika huojentunut. Ja toisaalta haastan nyt itseni lepäämään, ajattelemaan välillä jotain muutakin ja ennen muuta tsemppaamaan nyt sen 3 kk akupunktiossa ja kiinalaisilla yrteillä. Ja jos saisi muutaman kilon pois, aina parempi.

Jään siis tosiaan nyt hieman taustalle, mutta palaan toki taas tähän pinoon kun tositoimet alkaa. Toivottavasti EN löydä teitä syksyllä enää tästä pinosta muuta kuin iloisissa merkeissä plussanneiden joukosta :)

Oikein ihanaa wappua ja kevättä ihanat naiset!
 
Seinäkukkanen
[/b]Liisa kyllä minäkin olin viime hoidossa tosi väsynyt ja yritin aika paljon lepäillä. Mitään kuvotusta minulla ei kyllä onneksi ollut ennenkuin sitten niiden lugejen aikana. Nyt olen vasta päivän syönyt femareita ja olen jo nyt ihan uupunut :) Tänään on sitten eka puregon. Aikatauluhermoilukin helpotti kun pääsi hoidon alkuun. Eihän sitä tosiaan voi elää kuin päivä kerrallaan.

Anjalle halaus ja voimia.

Pottu toivottavasti pallerot nyt ottavat loppukirin! Ja Karmillan punktio uutisia odotellaan.

Mukavaa vappua kaikille!
Minä meinaan tämän vapun kyllä aika lailla ohittaa ja vaan lepäillä.
 
Anja, noi on niin tuttuja noi fiilikset että toisaalta haluaa vältellä lapsekkaita kavereita ja toisaalta taas haluaa säilyttää ystävyyden. Mulla kesti tuota pahinta vaihetta ehkä noin vuoden verran, mutta tämän talven aikana se on kummasti helpottanut. En tiedä mikä teflon-pinta mulle on tullut mutta lasten näkeminen ei tunnu enää pahalta (vaikkakaan en mihinkään lapsitapahtumiin edelleenkään hingu mukaan). Luulen että apua on ollut terapiasta jossa kävin muutamia kertoja. Vaikka siellä ei mitään konkreettista tapahtunut, niin jotenkin on vain helpompi olla, ja ne pahat tunteet ei tule ollenkaan enää niin vahvoina pintaan (no, saa nähdä mitä sitten käy jos ja kun seuraavan negan ensi viikolla saan, muutunkohan taas vauvavihaajaksi :/).

Jos se sun ystävä on sulle tärkeä ja läheinen, niin minä kyllä puhuisin suoraan omasta tilanteesta ja omista tunteista. Se on vaikeaa, mutta se on ainoa keino jos haluaa saada toiselta ymmärrystä. Mun kokemus on että lapsettomuutta kokemattomilla ei ole hajuakaan miltä lapsettomista tuntuu, mitkä tilanteet ovat niitä kipeimpiä, tai millaista huomiointia he missäkin tilanteessa toivoisivat, saatika että osaisivat valita oikeat sanat. Ei siihen asiasta kertomiseen tarvita mitään pitkää vuodatusta, sanoo vain lyhyesti että tämä lapsettomuus on tällä hetkellä mulle niin vaikea asia että tuntuu erittäin raskaalta nähdä toisten lapsia, ja siksi olisin tosi kiitollinen jos voitaisiin tällä kertaa tavata kaupungilla. Tai jospa hänelle olisi mahdollista mennä vaikka sun kanssa kaksin pitkälle kävelylle siinä hänen kotinurkillaan niin ei tarvitsisi niin kauaa olla pois lapsen luota, eikä sun tarvitsisi nähdä sitä lasta...? Nimittäin olen varma että sullakin tuo fiilis ennemmin tai myöhemmin helpottaa, ja sitten on taas kivempi vierailla siellä kodeissakin.

Pottu, pidän peukkuja että ne pikkuiset jaksavat kasvaa reippaasti! Millaisella annoksella pistät? Oliko sulla synarelat alkuun?

Karmilla, hurjaa että tulit noin kipeäksi jo ennen punktiota! Siellä mahtaa muhia ihan valtava saalis! Mulla ei ole koskaan tuntunut kipuja ennen punktiota (sen jälkeen kyllä sitäkin enemmän). Koita kestää, ja tuu sitten kertomaan uutiset, jookos.

Liisa, mulla oli kuvotusta piikityksen loppuaikoina, ja myös lugejen alkuaikoina. Nyt ei ole pariin päivään onneksi ollut mitään ihmeempää oiretta, muuta kuin kummallista hankaavaa/raapivaa/kuumottavaa/painostavaa tunnetta tuolla kohdussa, ja pieniä menkkakipuja.

Me ei aiota tavata yhtäkään lapsiperhettä koko vappuna (eipä ole kyllä kutsujakaan tullut, heh), vaan vietetään aikaa sinkkukavereiden kanssa, vähän riehakkaammissa merkeissä pitkästä aikaa. :)

Mahdollisimman iloista vappua teille jokaiselle!
 
Anja Mun mielestä sun ei ole pakko viettää vappua. Itse olen miehen kanssa kaksin vapun. En tiedä, miten tämä katkeruus, kateus ja viha ratkaistaan. Ammattilaiselle juttelu auttaa, mutta ei tietysti poista näitä arkielämän tositilanteita, joissa pitää valita joko vetäytyminen tai muiden onnen katsominen vierestä. Itse uskon kyllä, että oikea ystävyys kestää myös sen, että jossain elämänvaiheessa ei olla kovin paljon yhteydessä. Itse tunnen itseni toisaalta yksinäiseksi, mutta toisaalta en sitten jaksa tavata kavereita. Kunpa olisi joku vastaus tai ratkaisu. :hug:

pottu70 Toivottavasti ne sunkin mollukat lähtee kasvuun.

StellaR Ihana lääkäri teillä. Voimia jatkoon.

Seinäkukkanen Ei muakaan kovin pahasti kuvota. Itse asiassa tällä hetkellä ei lainkaan. Ehkä se oli jotain muuta. Onneks on vapaa viikonloppu ja saa levätä.
 
Nämä ristiriitaisuudet... Heti purkauksen jälkeen tuli huono omatunto siitä, että olen tällaisessa jamassa vaikka tämä tie on meillä vielä niin alussa. Ja että monella on paljon vaikeempaa. Ja että pitäis olla kiitollinen siitä mitä on... ja... ja... ja... Ja toisaalta, tässä sitä edelleen ollaan, kaikesta tuosta huolimatta.
Mun luonteenlaadulle ei selvästi sovi tämä testaaminen ja tarkkailu yhtään. Olen jonkun asteen kontrollifriikki, ja pessimistinen "pahimpaan varautuja". Yritän nyt jo ratkoa sitä, mitä teen jos tämä ei ikinä onnistu - vaikka ei ole syytä vielä ajatella, että niin kävisi. Kunpa mies vois ottaa joka toisen kuukauden tästä kehon vahtaamisesta itselleen. Vois elää kahden kuukauden sykleissä eikä kahden viikon.
Hurjasti voimia ja tsemppiä kaikille. Peukut pystyssä.
Toivon että teillä on ihana, onnellinen vappu, juuri sellainen kun haluatte!
 
Stella, kuulostaa siltä, että lääkärin kanssa juttelu oli tosi hyvä juttu. Ainakin kokeneemmat lääkärit ovat varmasti nähneet paljonkin notkahduksia ja onnistumisia niiden jälkeen. Varmaan siksi myös meidän lääkäri muistaa valaa meihin uskoa, vaikka välillä tulee takapakkia. Hienoa, että sinulla/teillä on nyt parempi olo. Positiivista mieltä tulevaan taukoon!

Miisamari, pistän nyt Gonalia 300, aloitettin Pergoveriksellä, jota myös 300. Viimeeksi toimi tosi hyvin.

Kiitokset kaikille palleroiden kasvutoivotuksista. Kyllä ne nyt innostuu!
 
Juu täälä sitä pyöritään.Olimme klinikalla enne puolta ysiä ja mies meni omaan osuuteensa mä jäin odotteleen ja siinä tuli kyllä itku,mua niin jännitti.
Sitten laitettiin kanyyli käteen ja kyseltiin vointia.Hyvin meni punktio, sanoin miehelle että jää lepohuoneeseen,mä en halua että se tulee sinne mukaan..Koko ajan kerrottiin mitä tehtiin ja hyvin meni!Saatiin 14 rakkulaa ja 9 solua jollen väärin muista.Onneksi lämpötyyny ja särkylääkkeet auttoivat pahimpoaan kipuun, se kipu kun oli aivan järkyttävä.Piti pissata ennenkuin tuli lähtölupa.Nyt oon tässä kotosalla tössötelly " en oo vielä pötkölleen menny, maha on turvoksissa ja vähän juilii mahaa,mut se kuuluu asiaan.kuulemma viikonkin voi kestää tämä turvotus.Sairaslomaa hakemaan vaan jos ei mee työhousut kiinni.
Huomenna ennen puoltapäivää elämän ja kuoleman" puhelu....
 
Heissan naiset!

Onpas teillä ollut taas juttua täällä, hyvä hyvä.

Liisa mulla oli myös välillä pistämisen aikana tosi huono olo, muutaman kerran heräsin yölläkin tosi kuvottavaan oloon. Kyselin siitä ultrakäynnillä lääkäriltä, et tekeekö toi gonal sen. Se vastas ettei, vaan sen aiheuttaa se, että kropassa nousee estrogeenimäärät niin nopeasti sen pistämisen seurauksena. Eli ihan normaalia on. Myös väsymystä mulla oli silloin, ja on nytkin noista lugeista. Koita jaksaa vielä hetki kärvistellä.

Anja mulla on kanssa semmoset tunnelmat, ettei yhtään mahaa eikä pientä vauvaa haluaisi just nyt nähdä. En tiedä näkeekö sen mun naamasta, kun eilen illalla tuli joku ihan outo ihminen jutteleen, ja tietysti sillä oli maha pystyssä. Ehkä toi sun olokin vähän helpottaa, kun pääsette oikeasti tositoimiin. Mulla on yleensä pahimpia vaiheita juuri ne, kun mitään ei tapahdu. Jaksuja :hug:

pottu kiitos! Mulla oli kanssa aiemmassa hoidossa sama aine ja samat määrät kun tässä, mutta tulos ihan eri. Aiemmassa saatiin 6 solua jotka kaikki hedelmöittyi, nyt ne neljä, joista vaan yks hedelmöittyi. Saattaa se ilmeisesti vaihdella eri hoidoissa se tulos. Koitan lähettää kasvusäteitä sun palleroille!

Stella hyvä että suunnittelette uutta hoitoa jo. Mä oon jo miettinyt samaa, jos/kun tästä ei mitään tule, kesällä panostan omaan hyvinvointiini ja terveyteeni.

karmilla hienoa että hommat sujui hyvin. Ja tosi hyvä saalis! Teillä on nyt sitten vuorostaan treffit siellä maljalla, toivottavasti solut tykästyvät tosissaan toisiinsa ;) Tuuthan huomenna heti kertoon uutiset?

Ihanaa, tänään vaan makoillaan sohvalla ja otetaan rennosti. Mukavaa vappua teille jokaiselle kanssakulkijalle!
 
Seinäkukkanen
Tervehdys,

minulle tuli uusi huoli heti hoidon alkuun. Tänään pitäisi aloittaa eka puregon piikki ja nyt nousikin kuume. Kolottaa ja väsyttää ja kuumetta 37,8. Nyt en tiedä johtuuko se femareista, joissa harvinaisiin haittavaikutuksiin kuuluu näköjään kuume vai olenko tulossa kipeäksi. Paha olokin on. Viimeksi femareista ei tullut mitään, joten kaipa tämä on flunssa. Aloitan varmaan puregonin kuiteskin, mutta ei kai se hyvää tee hoidolle olla sairaana :( Eikä näin vappuaattona kyllä tavoita lääkäreitäkään...onpas tämä nyt takkuista tämä alku :(

Karmillalle onnea hienosta saaliista. Nyt kannattaa vaan lepäillä.
 
Huomenia taas!

Seinäkukkanen voi hitto kun se nyt vastustaa. Toivottavasti olo on tänään jo parempi. Parantelehan itseäsi.

karmilla mikä olo on tänään? Toivottavasti ei kovin kipeä. Otahan joka tapauksessa rauhallisesti. Uutisia odotellaan! Vaikka tottahan tolla saaliilla saatte tavaraa pakkaseenkin :)

Miisamari laskinko oikein, että sulla on nyt pp9? Mikä fiilis ja onko mitään tuntemuksia? Vaikka eipä ne tuntemukset mitään kerro, niitä voi olla tai olla olematta, riippumatta lopputuloksesta. Mä ainakin tiedän, että mun kroppa alkaa tosissaan yrittään huijata mua, kun pp:t on pidemmällä. Peukut ja varpaat on pystyssä teille!
 
Tässä odottelen paniikin vallassa uutisia hesasta..ollaan kohta lähdössä anopille,muttei enne soittoa..Oon edelleen kyllä alapäästä kipee, mutta pärjään ilman särkylääkkeitä.Joskin pissaaminen ei oikeen normaalisti onnistu.Kuinkahan kauan tätä hiton TURVOTUSTA kestää??Maha on järkky, oon tosin juonu paljon, osa on tullu poiskin.Lääkäri sanoi että jopa VIIKON voi olla turpee olo, että kiva kiva.No mut itsehän on tähän tilanteeseen itteni halunnu ;)
 
karmilla kannattaa kyllä ottaa panadolia jos on vähänkään semmonen tunne. Mulle hoitaja sanoi, että kannattaa ekana päivänä ottaa tasaisin väliajoin, ettei alkaisikaan kovin särkeä, ja otinkin. Ei se kipukaan hyvä ole. Mullakin on edelleen alavatsa turvoksissa, vaikkei ton suurempi saalis ollutkaan. Farkut kinnaa vatsan kohdalta, vaikka normisti täytyy vyöllä kiristää. Ainakin todella toivon, että se olis siitä punktiosta johtuvaa, eikä herkuttelusta :LOL:
 
karmilla hienoa! Onnittelut! Kyllä noilla jo siirtoon päästään ja pakkaseenkin varmaan menee jotain.

o.n.: Mua väsyttää noi luget ihan älyttömästi. Just tuli nukuttua pari tuntia päiväunia, yölläkin meni kevyesti 8-9 tuntia.
 
karmilla Onnea hyvästä saaliista!

Seinäkukkanen
Toivottavasti pysyt terveenä, mutta ei kai hoito flunssaankaan kaadu. Itse oon nyt kaks viikkoa niistänyt... pahin kyllä ohi, mutta kummallinen pikkunuha jäi päälle.

Nukuin sit jotain 12 tuntia viime yönä ja edelleen väsyttää. Mitenhän sitä huominen työpäivä menee... Tänään toivottavasti vikat piikit ja huomenna Pregnyl.
 

Yhteistyössä