<3 Syksyn 2010 hoidoista plussanneet <3

Vadelmaunelma, ihanaa että kaikki hyvin! Vähän ennätti jo jänskättää tässä odotellessa sulta tietoja.
Kyllä nää kaikki raskaustuntemukset näin ensiodottajalle on kyllä niin uusia, että ei osaa sanoa, mikä on mitä. Kyllä mullakin sellasta paineen tunnetta tuntuu välillä vatsassa, varsinkin jos enemmän touhunnut. Ettei sitten olis jotain suppareita.. en tiiä.. Noh, eiköhän asiat selviä aikanaan Ja niitä liikkeitä oon yrittäny tarkkailla, mutta kun niistäkään ei tosiaan yhtään tiedä, miltä tuntuvat, niin ei osaa ajatella, että olisko joku tuntemus sitten lähtöisin vauvasta. Mutta ehkäpä sen sitten tietää, kun sen tuntee

Jos Sanasa sulla ei mahasta voi mitään päätellä, niin musta taas tuntuu, että taas ihan tässä lähipäivinä se on pullahtanu entistä enemmän esiin. Melkonen pötsi taitaa olla toukokuuhun mennessä, kun nyt jo on aika iso mun mielestä

Maitoparta, kiva kuulla susta ja tsemppiä kaikkeen!!

kielovanamo 15+2

 

Wabisabi, käymme samaa pohdiskelua miehen kanssa että menisikö ennen rakenneultraa vielä yksityiselle ultraan. Mies ehdottelee että menemme ennen joulua "joululahjana" katsomaan pikkuista että sillä on kaikki hyvin ja olen kyllä taipumassa siihen ajatukseen. Se raha on pieni vaiva mielenrauhasta jota nyt vaan ei ilmeisesti (lapsettomuuden jälkeen?) saavuta millään konstilla vaikka joka paikassa näyttää vauvalla olevan kaikki hyvin...

Olemme myös tuota 4D ultraa ajatelleet mutta emme vielä ole tehneet päätöstä suuntaan tai toiseen. Olisihan se kiva nähdä kasvokuvia pikkuisesta :heart:

Kielovanamo, mulla on ihan samat "ongelmat" kuin sulla että ei esikoisen odottajana tiedä mitä pitäisi tuntea eli just noi liikkeet, olen hirveästi yrittänyt tunnustella että oliko tuo liike nyt jotain vauvasta lähtevää vai mahan toimintaa.. mutta tosiaan, kai sen sitten tietää kun selkeästi tuntee.

Maitoparta, toivottavasti löydätte helposti uuden asunnon! Ei varmasti ole helpoin vaihtoehto tuo kolmen kerroksen elämä, varsinkin lapsien ja lemmikkien kanssa. Jos saa muuten udella niin tuo oikeudenkäynti, onko jotain ikävää sattunut?

Sanasa täällä on myös jonkin verran ollut viimeisenä kahtena viikkona päänsärkyä mutta uskon että se on vaa niskahartiajumista johtuvaa, ei raskaudesta. Täällä myös yksi ketä odottelee jo kuumeisesti vauvamasua Nyt on vasta pieni pömppis jota voi luulla vaan pienimuotoiseksi ylensyönniksi...

Vadelmaunelma Kiva että sulla oli pienokaisilla kaikki hyvin mutta voin uskoa että säikäyttää tollanen extrastressi, toivotaan että jatko menee vähemmällä huolella!

Huomenna on neuvolalääkäri, toinen kerta neuvolassa yleensäkin ja toivottavasti siellä kuunnellaan sydänäänet koska emme vielä ole niitä kuulleet.

 

Heippa!
Uusi plussannut ilmoittautuu!
Ensimmäinen inseminaatio takana, ja plussaa se sitten piinailujen jälkeen näytti.
Viikot on nyt 7+0, ja huomenna on ensimmäinen ultra.
Olen 28 vuotias, lapsi ollut toiveissa monta monta vuotta, ja pitkän arpomisen jälkeen lähdettiin
hoitoihin. Mitään vikaa ei löytynyt kummastakaan, ja lähdettiin kokeilemaan inssiä.

Vielä ei oikein uskalla hyppiä riemusta, pelottaa niin paljon... Ehkä huominen ultra näyttää jotain konkreettista. Minkäänlaista pahoinvointia ei ole ollut, eikä muitakaan oireita turvotuksen ja palelemisen lisäksi.

Niin ja olemme myös Keski-Suomen Keskussairaalan asiakkaita!

 

maitoparta, onnea hyvistä ultrakuulumisista!
Minkä ikäinen teidän esikoinen on?
Tsemppiä asunnonvaihdon ja oikeudenkäynnin kanssa!

Vadelmaunelma, olipas ihana lukea, että mitään huolestuttavaa ei lääkärikäynnillä löytynyt.
Nuo julkisen palvelut ei selvästikään toimi sinun kohdallasi. Onneksi sinulla on mahdollisuus käydä tarvittaessa yksityisellä.

kielovanamo ja Nelli, sitten kun ne ensimmäiset selvät liikkeet tuntuu, niin ne kyllä tunnistaa :heart:
Nelli, miten meni tänään lääkärissä?

Minullakin oli tänään neuvolalääkäri. Kaikki oli hyvin ja pikkuinen liikkui ultrassa tosi vikkelästi koko ajan. Minun kohdallani lääkärissä keskityttiin aika paljon raskauden seurannan suunnitteluun. Esikoisemme kun syntyi rv34+3 ja syytä ennenaikaisuuteen ei löytynyt. Lisäksi synnytys oli todella nopea. Se alkoi vesien menolla ja avautumisvaihe kesti vain pari tuntia ja ponnistusvaihekin oli nopea. Kotoa en olisi ehtinyt OYS:iin (jonne keskosuuden takia oli ehdittävä), mutta onneksi olin lähempänä Oulua kyläilemässä, niin ehdin ambulanssilla sairaalaan.
Toivottavasti tämä raskaus kestää pidempään ja synnytys sujuu rauhallisemmin On kuitenkin paljon mahdollista, että toinen synnytys on vielä nopeampi, joten asia mietityttää jo tässä vaiheessa : /

Char, paljon onnea raskaudesta ja tervetuloa mukaan!

 

:heart:Syksyn 2010 hoidoista plussanneet:heart:

La * Nimimerkki * ikä * synnytyssairaala * Monesko tulossa


3.5.2011 * Wabisabi *
6.5.2011 * Pikkukotka * 35 * KOKS * toinen
10.5.2011 * Sanasa * 30 * JS * esikoinen
13.5.2011 * Vadelmaunelma * ? * NKL * esikoiset
15.5.2011 * Kielovanamo * 35 * K-SKS * esikoinen
16.5.2011 * Lumipuu * 28 * TAYS * esikoiset
17.5.2011 * Sumutin * 33 * LAS * toinen
23.5.2011 * Marjainen * 27 * TAYS * esikoinen
29.5.2011 * Maitoparta-80 * 30 * TYKS * toinen
29.5.2011 * Tirlittan-75 * 34 * OAS * toinen
30.5.2011 * Nelli * 31* ? * esikoinen
1.6.2011 * Scrap * 33 * JS * esikoinen
7.7.2011 * Minttuska83* 27 * EKKS * esikoinen
Jonttunen
Char * 28* K-SKS * esikoinen

 

Onnittelut Char ja tervetuloa!

Lyhensin listasta noi sairaalat pois, niin on vie vähempi tilaa, luntataan sit aiemmilta sivuilta

Tirlittan kivat neuvolakuulumiset! Toivotaan että olisi hitaampi tyyppi nyt kyseessä.

Vadelmaunelma Joo, varmaan sit olleet harjoituksia. Ei tarttis olla ihan näin aikaisin... Ja mistä hitosta sitä pitäisi tietää mikä on mitäkin kun tuntuu että joka päivä sattuu johonkin päin massua, on sitten vatsavaivaa tai kohdun kasvukipuja, siellähän ne on samassa kasassa.

Kielovanamo Pömppä nro 2 ilmoittautuu, ihan kunnon pallo on jo, tuntuu et viikon sisään kasvanut vimmatusti. Ja huomaa että "pää polviin" venyttely on jo vaikeaa kun maha on tiellä! Mut ihana pallo :heart:

ON: Sais mun puolesta tää oksentelu loppua pikuhiljaa, mut ei näköjään. Väsymys tosin ehkä hiukka hellittänyt viikon mittaan, jei! Mistään liikkeistä ei tietoakaan, yhtenä iltana ihan kuin kutitti vähän mahan sisältä, mutta ei ole kyllä sen koommin tuntunut joten laitan mielikuvituksen piikkiin

Onko muilla ollut enää sellaisia menkkamaisia tuntemuksia? Mulla on niitä aina silloin tällöin, ei kovia mut sellaisia et huomaa. Sanotaan että alkuraskuadessa ovat yleisiä, mut lienevätkö keskiraskaudessakin?

Lumipuu 15+3

 

Tervetuloa ja onnea raskaudesta Char!

Tirlittan, täällä meni myös neuvolalääkäri kivasti ja saatiin kuunnella sydänääniä, olihan ihanaa :heart: Joku kuvaili jossain hevosen laukaksi ja siltähän se ääni kuulosti... Mitään lukemia ei saatu mutta nopeilta kuulostivat. Hui, sullahan on mennyt nopeesti synnytys viimeksi. Varmaan oli aikamoinen onni että satuit olemaan kylässä lähempänä sairaalaa... Toivottavasti tämä synnytys ei ole ainakaan vauhdikkaampi!

Lumipuu, mulla on ollut tällä viikolla jonkin verran menkkamaisia kipuja mutta en tiedä oikein ovatko vaan mahan toiminnan takia olevia kipuja vai mitä ovat. Kuitenkin suht laimeita kipuja mutta ennen niitä ei ole ollut. Mulla tuntuu maha lopettaneen raskauden myötä täysin toimintansa Olen yrittänyt syödä paljon kuituja ja juoda vettä mutta ei meinaa auttaa. Ai sulla on vieläkin oksentelua, voi kun kurjaa Onko vaikuttanut painoon mitenkään tuo huonovointisuus? Mulla oli paino pudonnut ekasta neuvolasta vaikka en olekaan voinut huonosti.

Onko teillä neuvolassa vähän sellainen olo että turhia jaaritellaan? Meillä oli tänään ennen neuvolalääkäriä tavallinen neuvolatapaaminen ja ei siinä oikein mitään uutta tullut. Mitattiin verenpaine ja paino ja neuvolanainen (niin nuori ettei voi olla täti ) kysyi pakolliset että onko huonovointisuutta jne. Mutta eipä juuri muuta vapaata keskustelua muodostunut. Nainen on ihan mukava mutta ehkä meillä vaan ei sen kummemmin synkkaa eli vaan asiat käydään läpi ja turhat löpinät pois

 

Char, tervetuloa ja ennenkaikkea onnea ihan valtavasti! Hauskaa saada toinen keskisuomalainen mukaan joukkoon

Tirlittan ja Nelli, loistavaa, että kaikki hyvin neuvolassa! Meillä maanantaina (siis ihan hoitajan tapaaminen, ei lääkäriä, en tiiä, millon se sit on..), ihmeellistä, miten aika on menny eteenpäin, kun vasta tuntui, että siihen neuvolaan on ikuisuus.. Saa nähä Nelli, jaaritellaanko meillä Ainakin eka kerta oli tosi hyvä, pätevänoloinen hoitaja, joten odotukset ainakin on taas korkeella Mutta tärkeintä ja eniten tietysti ootan sitä ultrausta. En toistaiseks osaa vielä jännittää, jotenkin luottavainen on, että kaikki hyvin, mutta varmasti maanantaiaamuna on mahassa ylimääräsiä perhosia..

Lumipuu, toivottavasti pian pääsisit tuosta oksentelusta ja pahoinvoinnista! Se on vissiin kaksosraskaudessa yleistä, että sitä voi kestää tavallista pitempään, kun hormonimäärätkin on suurempia. Mulla ei oo menkkatuntemuksia kyllä nyt vähään aikaan ollu, mutta ajoittain oli kyllä aikasemmin. Eiköhän ne liity siihen, että elimistö valmistautuu ja tekee koko ajan töitä raskauden eteen.

Onks kellään muulla ollu sellasta "oiretta", että iltaisin jalat tuntuu jotenkin levottomilta? Sellasilta, että toivois, että joku niitä painelis tai voimakkaasti hierois, niitä ei meinaa oikein saada rennoks. Eilen jopa aikani makoilin sohvalla niin, että mies istui jalkojen päällä Mä en siis todellakaan tiiä, liittyykö mitenkään raskauteen, sitä kiinnittää nyt kaikkeen varmaan paljon tarkemmin huomiota. Tällä viikolla on tullu vähemmän liikuttua, joten ehkä se on vaan merkki, että nyt ylös, ulos ja lenkille Vai voisko olla merkki siitä, että saattais suonikohjuja tulla? Mun äitillä on raskauksissa tullu, joten riskiä siihen saattais varmaan olla. Pitänee muuten kokeilla tukisukkien käyttöä!

 

Kielovanamo kuulostais siltä et vois liittyä laskimoihin niinkuin arvelitkin. Tosin kuvittelisi että nääkin vaivat tulisi vasta siellä loppuvaiheessa? Toisaalta, mulle sanoi lekuri jo varhaisultrassa, et vois olla viksua käyttää tukisukkia ihan jokapäiväisesti...en oo tosin käyttänyt, mutta tiukimmat nahkasaapikkaat ei meinaa mennä pohkeesta kiinni, eli kyllä sitä turvotusta jaloissa on.

Nelli Paino oli tokassa neuvolassa noussut huimat 200g Parin viikon päästä on taas neuvola, niin sitpä taas näkee. En mä onneksi ihan joka päivä edes oksenna, enkä jatkuvasti, eli en oo sillälailla ravinnosta huolissaan, nyppii vaan kun etoo jatkuvasti ja lähinnä silloin kun saa syöksyä julkisilla paikoilla nurkan taa yökkimään.

Mullakin toka neuvola (eka hoitsusijainen ja sit lääkäri) oli tuon hoitajan osalta ihan turha. Mittasi painon ja verenpaineen ja sit lähetti eteenpäin lääkärille, joka vaan ultrasi ja teki sisätutkimuksen ja thats it. En kyllä odota käynneiltä mitään ihmeempää, siksi en oo miestäkään raijannut mukaan , kun eihän siellä mitään oikein tapahdu ja sydänäänet saadaan kuunnella kotonakin.

ps. dopplerin käyttäjät, eilen kuuntelin sydänääniä pitkästä aikaa ja ihan jatkuvasti tuli tosi kovia särähdyksiä yms. ääniä vaikka anturi oli ihan paikallaan, oikein sattui korviin. Luulen että johtuivat sikiön liikkeistä, kun mahapulinoita on ollut ennenkin, mutta ei mitään tälläista! Jospa ne kohta äitikin tuntisi...

 

Moikka!

Lumipuu, joo, niin minäkin luulen noiden särähdyksien suhteen. Minulla oli viime viikolla se lääkärineuvola ja siellä sydänääniä kuunneltaessa lääkäri sanoi, että nuo on sitten potkuja. Oli ihan kiva kuulla, kun nyt dopplerilla nekin sitten tunnistaa.
Kuulkaas, heräsin viime yönä elohiirimäiseen nykimiseen alavatsalla.. voisiko olla ensimmäisiä liikkeitä..? En mää vaan varmaksi tunnista, kun ei tiedä mitä odottaa! Ainakin ihan uusi tuntemus vatsan puolella tuollainen elohiiri!

Sanasa + Tiuku 16+3

 

Tervetuloa ja paljon onnea Char!

Hauska kuulla että Lumipuukin on Tampereen lähikunnasta, ties vaikka samalla paikkakunnalla oltais

Kuunneltiin kanssa alkuviikosta taas sydänääniä kotona ja oikein pelästyin kun otti korviin niin kovasti mulle on neuvolassa selitetty että ne on justiinsa potkuja ja sellasen äänen jälkeen sydänääni yleensä vaihtaakin paikkaa. Nyt kun on vielä hyvin tilaa niin kaveri sukeltelee paljon :heart:

Meillä seuraava neuvola vasta 14.12 ja rakenneultra 10.1...mieli tekisi tässä välissä käydä ylimääräisessä ultrassa, kuinka moni on aikonut?

Talvista viikonloppua kaikille!

Marjainen 14+5

 

Tervetuloa, Char

Lumipuu, kurjaa tuo oksentelu. Luulisi sen loppuvan piakkoin... ja sitten pääsetkin oikein nauttimaan raskaudesta

Nelli, nauratti tuo neuvolakokemus. Itselläni oli kanssa kummallinen käynti tällä viikolla. Täti mittasi verenpaineen paksun villapaidan hihan läpi ja sitten ihmetteli, että onpas kummat arvot, mutta "kai ne on normaalin rajoissa". Ja koetti hakea dopplerilla sykettä pitkään jostakin navan alapuolelta, kunnes sanoin, että kokeile vähän alempaa, niin varmasti löytyy... Kun valittelin kummallisesti takaisin tullutta pahoinvointia ja mietin, olisko syytä ottaa hemppa, niin täti totesi, että "olihan se viime kuussa ihan ookoo" . No, täällä Englannissa on vähän rennompaa kuin Suomessa (ei vain hyvässä, vaan pahassakin...) . Esimerkiksi painoa ei seurata neuvolassa ollenkaan (mikä on oikeastaan helpotus, kun mulle on varmasti tullut jo 4kg, joka tuntuu ainakin itsestä paljolta tässä vaiheessa...) ja silloin kun punnittiin veriseulan yhteydessä, niin kehotettiin vaan hyppäämään vaaalle ulkotakki ja kengät jalassa! (voitte kuvitella, etten ollut kovin tyytyväinen niihin painolukemiin! Ketutti, kun oli taskussa kaiken lisäksi painava avainnippukin!). Yksi juttu, mikä mietityttää kanssa on sisätutkimusten puute. Täällä ei tehdä niitä ollenkaan, kun uskotaan että ne lisäävät infektioriskiä. Ei auta siis kuin luottaa että kaikki on hyvin tuolla sisätiloissa : /

Sanasa, kuulostaa lupaavilta nuo nykäisyt! Jospa ne olisivat ihan aitoja liikkeitä :heart:

Marjainen, multa juuri meni hermot, kun NT-ultrasta on jo ikuisuus - ja varasin ajan varhaiseen rakenneultraan ensi tiistaina (kun on 18+0). Nyt sitten jännitän sitä ultraa ihan mahdottomasti (eli Kielovanamo, ollaan samoissa tunnelmissa!), mutta parempi sekin kuin miettiä huolestuneena, onko kaikki kunnossa.

wabisabi 17+4

 

Onpas tosiaan Wabisabi siellä Englannissa vähän eri meininki.. Jospa hoitajien rentous tarttuis suhunkin Ja kyllä kieltämättä tuntuu täällä suomessakin palveluiden taso vaihtelevan aika paljon.
Mulla kans painoa tullu varmaan se 3kg, vaikka en omasta mielestäni oo "kasvanu" mistään muualta ku vatsan seudulta. En oo kotona uskaltanu vaa'alla käydä pariin viikkoon, aattelin, että sielläpä sen neuvolassa sitten näkee. Mutta mitä näitä miettimään liikaa! Etkös sä wabisabi oo muuten pienikokoinen, joten varmaan muutamat ylimääräiset kilot on raskauden kannalta vaan ihan hyväksi, jos näitä nyt sellasiks edes voi kutsua.

Iloista viikonloppua kaikille!

kielovanamo 15+6

 

Kiitos kaikille tervetulotoivotuksista! Nyt en ole ehtinyt täällä edes kävästä sen koommin kun viimeksi avasin suuni. Ehkä elämäni tiukin duuniputki on harmillisesti osunut juuri tähän ajankohtaan. Välillä hirvittää, miten tätä jaksaa... No, onneksi mulla ei ole voimakasta pahoinvointia tai muutakaan vaivaa. Väsymystä vain.

Kiireestä johtuen en ole vielä edes yrittänyt varata aikaa julkisen puolen neuvolaan. Yksityisellä kävin, kun sinne saa helposti sopivia aikoja, mutta käynti oli lähinnä juttelua - mitään tutkimuksia ei tehty. Pitäis varmaan koittaa se julkinenkin neuvolakäynti johonkin väliin varata... (Oikeesti tuntuu todella ikävältä, että en ehdi tähän tärkeään asiaan paneutua juuri lainkaan. Toivon vaan, että menee omalla painollaan ja kaikki on ok.)

Hiukan hupaisalta kuulosti Wabisabin kertoma rela neuvolameininki Englannissa. Mutta tuollanen suurpiirteisyys voi kyllä varmasti ahdistaakin, jos on huolissaan jostakin asiasta!

Mä en muuten odota julkisen puolen neuvolalta oikein mitään täällä Suomessakaan. Olen jotenkin niin pessimisti julkisen terveydenhuollon suhteen. Tosin pitäis vähitellen kehitellä uskoa siihen - julkisessa sairaalassahan sitä joutuu aikanaan synnyttämään!

Kielovanamo, mulla on jalat iltaisin levottomat ja jotenkin krampissa. Niitä pitää liikutella tai nousta ylös kävelemään. Nyt olen kokeillut napsia magnesiumia, mutta en vielä osaa sanoa auttaako se.

 

Midy, varmasti menee asiat ihan omalla painollaan, vaikka oliskin tuntu, ettei ehdi paneutua. Hyväkin puolensa varmaan siinä, että on tekemistä, eipähän ehkä ehdi niin murehtiakaan. Mutta toivotaan, että tilanne töissä jossain vaiheessa rauhottuisi sen verran, että pääsisit ainakin nautiskelemaan raskaudesta
Mulla taas päinvastoin on sellanen tilanne (opintovapaa ja erittäin joustavat opettajat), joka sallii tällä hetkellä jopa hyvinkin rauhallisen elämäntyylin. Vähän jo itteä melkein hävettää, kun tuntuu, että päivään mahtuu niin paljon tunteja, mutta toisinaan iltaisin on vaikea sanoa, että tuliko tehtyä mitään kovin kummoista Oikeesti tekemistä kyllä olis, mutta jotenki hitaalla käy tämä tyttö, enkä ees osaa siitä just nyt kauheesti stressata. Ehtiihän sitä sitten aikanaan..

Mulla oli tänään toinen neuvola. Eniten ootin ultraa, eikä sitä ees tehty, höh. Ehkä jos oltais osattu vaatia/pyytää, niin olisi voinut tehdäkin, mutta pelkästään sydänäänten kuulemisesta oltiin jo sen verran innoissamme, että ei sitten siinä tilanteessa osannu avata suutaan ja pyytää. Hyvin kuitenkin näyttäisi kaikki olevan niin vauvalla kuin mullakin Ainakin nyt just on rauhallinen mieli, eikä harmita, ettei ultrattu. Ja ainahan sitä sitten voi soittaa neuvolaan ja pyytää sitä, jos kovin paniikki iskee..
Hauskaa muuten oli, kun punnitsin itteni ennen neuvolaa odotushuoneessa ja hoitajan kysyttyä painoa se totes iloisesti "hienoa, että on lähteny nousemaan" Asiaan kuin asiaan voi suhtautua monella tavalla! ..juu, en ollu tosiaan ite kyllä kantanu huolta, etteikö lähtis nousuun.
Tukisukkia muuten kannusti kovasti käyttämään ihan jatkuvasti, joten pitänee käydä ostoksilla, ettei tarvii joka ilta olla sukkia pesemässä.

Tsemppiä wabisabi huomiseen ultraan!! Uskon, että kaikki on hyvin.

Mitäs teille muille kuuluu?

kielovanamo 16+1

 

Moikka! Mitäpä täällä, ei kauheasti ole tullut muutoksia. Itselläni myös aikaa vähän eri lailla kuin aikaisemmin. Vaihdoin töissä tiimiä syyskuussa ja tämä uusi homma on huomattavasti stressittömämpää kuin aikaisempi. Onneksi uusi esimies otti raskauden ihan ok, koska jännitin aika lailla kuinka käy. Yleensä hajoilisin tällaiseen tilanteeseen, että hommia ei ole koko päivän täytteeksi, mutta nyt vain myhäilen tyytyväisenä.
Hienoa Kielovanamo, että neuvolassa kaikki hyvin! Mittasivatko kohtua, että on oikean kokoinen? Minulla jotenkin käsikopelolla tunnusteli, että on oikeissa mittasuhteissa, niin ei sillä lailla sitä ultraa kaivannutkaan. Heh, mullakin neuvolan täti sanoi vähän nuhtelevaan sävyyn, että "ensi kerralla saa kyllä paino olla vähän noussut". Tuntui ihan hassulta, että ihanko luvalla saa itseään kasvattaa.

Käytiin viikonloppuna vauvaliikkeessä vähän ottamassa ensituntumaa rattaisiin. Täytyy kyllä sanoa, että ihan yhtä hankalalta tuntuu, vaikka niitä malleja näki livenäkin! Olin netissä katsonut, että Gesslein oli sellainen malli, josta löytyy kaikki mahdollinen (turvallisimmat kaukalot liikenneturvan tutkimuksen mukaan saa adapterilla kiinnitettyä ratasrunkoon, yhdistelmäratas ja plussana vielä vaihdettavat renkaat eteen, isot+ pienet)..mutta livenä vaunut tuntui tosi massiivisilta ja raskailta! Mutta onneksi tässä on hyvin aikaa noita käydä katselemassa, ostopäätös tehdään varmasti vasta loppukevään puolella. Ollaan vaan aika perusteellisia noissa harkinnoissa, niin hyvä aloittaa ajoissa.
*Ja heti mulle rupeaa joku ääni nakuttamaan takaraivossa, että älä nyt höpöjäs suunnittele, tässä tiedä vielä mitä tapahtuu* ...Oletteko huomannut samaa? Jotenkin tämä innostus ja pelko menee tällaisessa epämääräisessä balanssissa koko ajan!

Sanasa ja Tiuku 16+6

 

Sanasa, kokeili kohtua mahan päältä ja totesi, että on hyvin kasvanut. Sanoi, että SF-mittaa ei vielä kannata mitata. Antais kuulemma tässä vaiheessa hassuja lukemia, kun kohtu kasvaa ekaks eteenpäin tai jotain.. Ja pikkuisen liikkeistä muuten sanoi, että ihme ois, jos vielä olis mitään tuntunu, että voi olla, että vasta 21. viikolla alkaa tuntea.
Me kans toissaviikonloppuna uskallettiin pikapikaa käväistä lastentarvikeliikkessä. Eihän niistä ymmärrä toistaseks vielä mitään.. ja sama homma, että arkaillen ees uskals liikkeeseen tässä vaiheessa mennä, kun aatteli, et mitä tahansa voi vielä sattua. Keväällä sitten pitää tarkemmin aiheeseen perehtyä. Tosin huomenna meillä on eka perhevalmennus, jossa aiheena mm. liikenneturvallisuus, joten ehkäpä turvaistuin-asiaan saa siellä valaistusta, vaikka tuntuukin vähän ennenaikaselta koko asiaa miettiä..

 

Täällä on harjoitussupparit rauhoittuneet - toki niitä edelleen on, mutta hyvin harvakseltaan. Huoli siis hetkeksi helpottanut. Harmittaa kuitenkin ihan vietävästi, ettei oikein uskalla liikkua muutoin kuin hiljaa kävelle, sillä kyllä ne supparit herkissä on tulemaan Ja nyt kun pahoivointi on helpottanut, maha ei vielä ole iso, niin keho suorastaan huutaa päästä jumppaan, spinningiin jne. Nyt kuitenkin nuo helposti tulevat supparit laittaa jarrua tähän touhuun. Jos tää sama meno jatkuu, niin olen kyllä ihan rapakunnossa, kun synnytys koittaa. Ja kuulemma kun oisi eduksi olla hyvässä kunnossa :headwall: Ja olen siis aiemmin ollut oikein himoliikkuja ja erilaisissa Elixian jumpissa 3-4 kertaa viikossa.

Ja sitten se paino: voi kun muakin nuhdeltaisiin tällä viikolla neuvolassa, että saisi ruveta nousemaan. Pelkään, että se on noussut ihan hirveästi. Tai en mä tiedä, onko se vai ei. Ja kun meidän neukkula on pihalla kaksosraskauksista, niin pelkään saavani turhaa huutoa, jos paino on noussut "liikaa". Ei mitään käsitystä, paljonko painon pitäisi nousta tuplien kanssa, kun ei kait sitä ihan voi verrata yhden odottamiseen. Sillä onhan mulla nyt jo "painolastina" kahdet lapsivedet, kahdet istukat jne.? Olen hirveän tarkka painon kanssa ja mulla on ollut teini-iässä syömishäiriön poikasta ja se pukkaa helposti pinnalle. Lähtöpaino on ollut alhainen, mutta silti se painon tarkkailu ahdistaa. Siskoni, joka on tikkumallia myös, sai neukkulassa huutoa siitä, kun yhtenä viikkona paino oli noussut 50g enemmän kuin saisi! Eikä terkka kuunnellut mitään, että on ollut yli viikon ummetusta, niin kait sekin nyt jossain jo tuntuu. Niin ja sitten sai heti palautetta "ai kun hienoa et oot laihtunut", kun seuraavan kerran paino oli laskenut 200g. Ja siis me ollaan molemmat luonnostaan hoikkia ja ehkä jopa vähän alapainoisia.

Mutta tällaisin aatoksin tähän maanantai-iltaan...

Vadelmaunelma & Tiitiäiset rv 16+3

 

Moikka pitkästä aikaa! Täällähän on varsin aktiivista keskustelua ollut viime viikkoina, kesti hetken päästä taas kärryille. Hienoa, että on tullut uusiakin mukaan. Tervetuloa ja onnittelut Midylle ja Cherille! Mulla on ollut edeltävät pari viikkoa aivan karseeta hässäkkää töissä ja oon ollu iltasin niin poikki, että en oo jaksanu koneelle vääntäytyä..

Vadelmaunelma : Tosi hyvä, että supparit ovat rauhoittuneet. Aika tympeetä kyllä, että kun huoliaan yrittää selvittää neuvolassa t. NKL:ssa, niin saa niin kylmää kohtelua. Tänään olikin muuten hesarissa just iso juttu neuvolakäyntien eroista eri paikkakunnilla ja siinä todettiin, että Helsingissä ollaan paljon nuukempia alkuraskauden käyntien suhteen. Varmaan kyllä ärsyttää, kun et enää voi samalla lailla jumppailla ja hikirääkkiä harrastaa kuin ennen, mutta kai se vaan on parempi sit kuunnella omaa kehoa. Itsekin olen huomannut, että oma tahti on hiljentynyt. Pelkään kanssa, että kunto on ihan romahtanut kun synnytykseen asti päästään. Nyt jo hengästyttää reipas kävely ja portaitten nousu. Ja meikäläinen on sentään aikaisemmin juossut maratooneja (en tosin pariin vuoteen). Hengästymisen myötä olen alkanut kävellä sitten vaan sellaseen lepposaan tahtiin, enkä jaksa enää esim. juosta viime tipassa vihreisiin liikennevaloihin, vaan jään suosiolla odottamaan seuraavaa vuoroa. Viime viikolla jouduin luopumaan rakkaasta ratsastusharrastuksesta, alkoi sen verran maha jo tuntua ja kieltämättä pelko persuksissa, että jos sattuisi tippumaan ja pikkuiselle kävisi jotain, niin ei voisi ikinä antaa sitä itselleen anteeksi. Ratsastuksesta luopuminen onkin niitä harvoja huonoja puolia tässä raskaudessa. Mutta, täähän on vaan lyhyt aika ihmisen elämässä. Ens syksynä voisi sitten taas jatkaa. Oletko muuten jo kertonut raskausuutisista sukulaisille vai vieläkö olet pystynyt salaamaan? Mielestäni ihan perusteltua kyllä, että he eivät ole ensimmäisten joukossa, jotka asiasta kuulevat, nimittäin sen perusteella mitä heistä kerroit tuolla aikaisemmin. Itse olen pikkuhiljaa nyt kavereille kertonut sitä mukaa, kun olen heitä tavannut. Kieltämättä välillä on iskenut sellainen olo, että apua, olenko nyt liikaa hehkuttanut tätä ihanuutta esim. töissäkin, että kauheaa jos nyt jotain kävisikin.

Seuraavaksi kommentteja eri topiceista, en nyt oikein muista kuka minkäkin aiheen on esiin ottanut, joten..

Vitamiineista: Söin yrittämisen ja hoitojen aikana eli n. 3,5 vuoden ajan raskausajan multitabseja. Viimeiset pari kuukautta olen syönyt raskaus- ja imetysajan multivitaa. Sitä ei tarvii ottaa kuin yksi tabletti päivässä, niin saa esim. sen suositeltava d-vitamiiniannoksen. Eipä nuo lisät (d-vitamiinia ja foolihappoa lukuunottamatta) varmaan mitään välttämättömyyksiä ole, mutta ei kai niistä hirveästi haittaakaan voi olla. Olen kyllä suorastaan ahminut klementiinejä ja kiivejä koko tämän eka 3 kk, joten ainakin C-vitamiinin saanti taitaa olla taattu.

Juustoista: On varsin harmillista, että lähes kaikki mun herkkujuustot on kiellettyjä (feta, mozzarella, homejuustot, vuohenjuusto). Raakana en ole syönyt, mutta kypsennettynä esim. jossain piirakassa tai kastikkeesa olen kyllä syönyt. Leipäjuusto on sallittua tietääkseni ja sitä onkin tullut syötyä. Jouluna aion tehdä superherkkuani eli piimäjuustoa

Salmiakista: Mulla myös on ollut vietävän kova salmiakkihimo. Ne pienet askit on aika hyviä, koska niissä on vaan joku 40 g ja ne ovat niin maistuvia, että riittävät pariksi päiväksi. Mullakin verenpaine aina ollut alhainen, joten siksi olen uskaltanut maltillisesti niitä syödä.

Ultrista, veriseulasta, sukupuolesta: NT-ultrassa ja veriseulassa oltiin ja puhtaat paperit tuli. Sukupuoli haluttaisiin tietää etukäteen, vaikka siinä aina epävarmuustekijöitä onkin. Ajateltiin mennä jouluviikolla Graviditakseen ylimääräiseen ultraan, koska rakenneultra on vasta 19.1. Myös 4D-ultraan haluaisin, mutta vasta sitten myöhemmillä viikoilla.

Äitiysvaatteista: Niitä on tullut jonkun verran jo hankittua. Ja mammahousuihin kun on kerran sujahtanut, ei todellakaan tee mieli enää normaaleja housuja päälleen vääntää. Housumalleista pidän eniten niistä, joissa joustosuikale tulee mahan yli. Ne on mukavammat päällä, pysyy paremmin ja lämmittää mukavasti. Ihan superhyvät perusmustat työhousut on Bebesissä myytävät Noppiesin housut, muistaakseni Budapest-malli. On tosi laadukasta kangasta ja aivan unelmat päällä. Niillähän on myös verkkokauppa, josta voi tilata. Peruspaitoja tilasin Espritin verkkokaupasta Saksasta, suht edullisia ja ilmaiset postikulut. Viikonlopun hesarista bongasin Fiilinki-nimisen lasten- ja äitiysvaateliikkeen mainoksen. Kävin siellä tänään ihan vaan kattelemassa ja poistuin paikalta ison kassin kera. Niillä oli tosi hyvät valikoimat ja aika laadukkaan oloisia, paljon jotain saksalaista merkkiä. Ostin untuvatakin, neuleen, paitapuseron ja puuvillasukkikset. Suosittelen kyllä lämpimästi tätä kauppaa.
Siskolta, joka 5 vuotta sitten odotti kaksosia, sain käyttöön tosi hyvät äitiystoppahousut. Aivan loistavat, ostin ne hänelle silloin joululahjaksi, ja ne ovat kiertäneet jo monella sen jälkeen menemättä miksikään. Harmillista, että niiden suomalainen valmistaja ei enää tee niitä. Siinä olisi varmaan tosi hyvä markkinarako jollekin alan ihmiselle, kun eurooppalaiset merkitkään eivät viitsi niitä valmistaa.

Mahasta ja tuntemuksista: Maha on kyllä kasvanut viime viikkoina mielestäni aika selvästi. 12. -13. viikoilla nukuin öisin aika huonosti ja herätessäni vessahätään en meinannut saada unta, kun mahaa kivisti ja oli menkkatuntemuksen kaltaisia oireita. Kai ne jotain kasvukipuja vaan oli. Toisaalta juuri tuolloin oli töissä tosi hektinen ja stressaava kausi, joten ties vaikka olisivat olleet jotain stressisuppareita. En kyllä oikein osaa hahmottaa, minkälaisia ne harjoitussupistukset sitten on, minkälaisia niitten pitäisi olla ja ei pitäisi olla ja milloin niitä pitäisi odottaa.. Eilen oli hirveä päänsärky takaraivossa ja silmissä ja samoin aamulla. Ehkä se johtuikin liian vähästä juomisesta. Yleensä juon vettä ihan hirveesti, eilen jouduin paastoamaan 12 tuntia ennen tämän aamun työterveystarkastuksen verikoetta..

Vakuutuksista: Oletteko ajatelleet ottaa lapselle vakuutuksen ennen syntymää? Me ollaan ja pitäisikin alkaa pyytää tarjouksia ja vertailemaan. Se kannattaa kuulemma sitten ottaa ennen rakenneultraa. Jos siellä todetaan jotain poikkeavaa tai negatiivista (esim. istukan sijainti kohdunkaulan lähellä edessä), voi olla että koko vakuutusta ei edes myönnetä.

Maitoparta: Mukava kuulla sustakin pitkästä aikaa! Tsemppiä asunnonmyyntiin ja etsintään sekä oikeusjuttuun!

Nyt kai pitäisi siirtyä unten maille pikkuhiljaa! Stressitöntä ja mukavaa odotuksen jatkoa kaikille!

 

Scrap hyvä pointti tuo vakuutus, eipä ole edes tullut ajateltua vielä asiaa! Tosin enpä tiedä antaako ne kaksosraskaudessa ees vakuutusta etukäteen kun on "riskiraskaus"

Nyt vaan omaa napaa, aamulla alkoi ihan hirveät vatsakivut. Puoli tuntia kamalan kipeitä kramppeja, askeltakaan ei pysty ottamaan kun tuska alkaa, sit pikkuhiljaa rauhoittuivat. Mullahan oli joskus viikoilla 4-6 aika samanlaisia kanssa ja olin ihan varma silloin et kesken menee. Kestivät alle 2 viikkoa miltei joka päivä ja sitten katosivat yhtä mystisesti kun olivat alkaneetkin. Nyt on sitten taas vähän sama fiilis... Soitin polille ja sain jutella lääkärin kanssa. Pitää mennä tsekattavaksi päivystykseeen jos kivut uusiutuu, mutta ei niille mitään kai voida kuitenkaan tehdä. Täytyy vaan toivoa et kun ei mennyt kesken silloin alussa, niin ei menisi nytkään.

Eikö tämä pelko voisi jo hellittää? Ensin sitä vuositolkulla pelkää ettei saa lapsia ikinä ja sitten saa sydän syrjällään murehtia useaan otteeseen että selviääkö ne raasut edes odotusajasta hengissä. Hetkenhän sitä jo antoi itsensä olla vilpittömästi onnellinen, onko tämä nyt sitten hinta siitä että alkoi luottamaan tulevaisuuteen? Aika palautus maan pinnalle, älä lumipuu vielä nuolaise, ei se ole ollenkaan varmaa et saat koskaan näitä pienoisia syliisi.

 

En ole kirjotellut piiitkään aikaa, kirjoituksia olen kyllä käynyt ajoittain kurkkimassa. Kiirusta on riittänyt mutta vatsassa on kaikki hyvin

Alkuvaiheen kurjat olot/oireet on jäänyt taakse ja nyt tästä raskaudesta alkaa jo nauttimaan kun enää ei pienet nippailut pelota. Nyt vaan nautin jokaisesta päivästä ja jos jotain pahaa on tapahtuakseen niin kai se sitten tapahtuu

Vatsa on kasvanut muutamassa viikossa ihan möhöksi ja ärsyttäviä suppareita on ollut tosi paljon mutta lääkäri sanoi että juo reilusti vettä niin kyllä se siitä...kai se lääkäri tietää. Ummetus ja närästys on jokapäiväisiä vaivoja mutta pakko vaan sopeutua.

Painon nousu on vähän arveluttanut, ensin tuli 5 kiloa ja nyt ei kuukauteen ole tullut yhtään lisää vaikka nythän niitä kiloja voisi alkaa kertymään. No, kai vauva kuitenkin kasvaa kun vatsa on niin kovasti kasvanut. Luulen kyllä että hoidosta jäi turvotusta joka on nyt ehkä poistunut

Vaatteita on jo pussillinen ja melkein ostin vaunut mutta sain hillittyä itseni

 

Moi! Pitkään oon jo käyny kurkkimassa teitä täällä, enkä oo oikeen mihinkään tällä aikaa kirjotellu. Jotenki sitä on epätodellisessa tilassa ja tunteet vaihtelee epäuskosta suoranaiseen iloon Niin melkee unohtuki jo, että voinko mäki liittyä tänne?

Kysillä ollaan oltu hoidoissa ja nyt kolmannesta hoidosta kaksoset kovasti kasvaa mahassa :heart::heart: Mulla oli puolitoista viikkoa pientä vuotoa jostain seiskaviikosta eteenpäin, ni sillon pistin jarrut pohjaan tänne kirjotteluissa. Elin vaan päivä kerrallaan, mutta nyt jo niskaturvoke ultra takana ja siellä kavereilla kaikki hyvin =) Oon uskaltanu jo ruveta nauttimaan tästä olotilasta!

Toivottavasti huolitte mut joukkoon :wave:

Aidan ja pikkuset 12+5

 

Lämpimästi tervetuloa, Aidan, ja isot onnittelut kahden pikkuisen johdosta :heart: sekä ensimmäisen kolmanneksen päättymisestä! Minullakin oli tuhrua viikkojen 7 ja 12 välillä, ja epäusko raskauden jatkumisesta aina NT-ultraan asti. Tuntui kyllä helpottavalta, kun tuhru lopulta loppui ja kun tuo ultra oli ohi!

Kiva kun palasit kirjoittelemaan, pikkukotka, ja ihana kuulla, että olet alkanut jo nauttimaan raskaudesta .

Lumipuu-raukka, kuulostaa hurjilta nuo vatsakivut... Jospa ne kuitenkin katoaisivat nytkin itsekseen, kun katosivat jo aiemmin kertaalleen - ainakin toivotaan kovasti niin!

Scrap, onnea onnistuneesta NT-ultrasta! Minäkin olen miettinyt, miltä harjoitussupparit mahtaa tuntua... Toisinaan kun teen äkkinäisen liikkeen sängyssä, saan kummallisen kivuliaan krampin koko alavatsaan (joka menee ehkä minuutissa ohi). Olen miettinyt, onko kyseessä suppari vai jokin muu. Ensimmäisen raskauden kanssa kaikki on ilmeisesti yhtä arvoitusta!

Vadelmaunelma, onneksi supparit ovat rauhoittuneet! Pitää siis vain malttaa ottaa rauhallisesti... Ymmärrän nuo painoon liittyvät ongelmat tosi hyvin. En ole itse kärsinyt syömishäiriöstä, mutta jostakin syystä paino on arka asia - vaikka siis olen hoikka (painoindeksi on huidellut lähellä alipainon rajaa). Nyt onkin todella vaikea sisäistää, että nämä 4kg ovat tulleet raskaudesta. Olo on lähinnä lihava! Täysin hullua, mutta koetan nyt kovasti muuttaa suhtautumistani. Eihän sekään nimittäin ole maailmanloppu, jos vähän lihoo. Onpahan sitten yhtä kokemusta rikkaampi

Kielovanamo, kurjaa kun et päässyt ultraan... mutta jos syke kuuluu ja kohtukin on kasvanut mallikkaasti, niin kaikki on varmasti vauvalla hyvin! =) Lohduttavaa tuo, mitä sinulle sanottiin pikkuisen liikkeistä. Itse en ole tuntenut yhtään mitään - menee minun tapauksessani varmasti tosiaan viikolle 21!

Sanasa, tuttuja nuo ristiriitaiset tunteet... Jossakin vaiheessa on tosiaan uskaltauduttava vauvaliikkeisiin, ja aivan varmasti moneen iskee silloin tuollainen innostuksen ja pelon yhdistelmä.

Kävin sitten tänään aikaistetussa rakenneultrassa, ja olipas hupaisa kokemus. Pikkuinen ei suostunut kääntymään otollisiin asentoihin, vaikka lääkäri takoi vatsaani kaikin voimin. Minut lähetettiin lopulta porraskäytävään ramppaamaan rappusia ylös alas. Se sitten tepsikin, ja ultra saatiin tehtyä kunnialla loppuun. Lopputulos oli, että pikkuinen näyttää kaikin puolin terveeltä. Lääkäri oli olevinaan 100% varma, että kyseessä on tyttö! Olinkin salaisesti vähän toivonut tyttöä, mutten tiedä uskallanko "juhlia" vielä. Jos näyttää samalta vielä tammikuun ultrassa, niin ehkä sitten. Mutta pääasia - ja suuri helpotuksen aihe - on nyt lähinnä se, ettei rakenneultrassa ilmennyt mitään ongelmia.

Kenellähän mahtaa olla rakenneultra seuraavaksi? Varmaan useimmilla se on viikon 20 tienoilla.

wabisabi 18+0

 

Wabisabi, mahtavaa, että kaikki hyvin pikku rinsessalla
Mulla on rakenneultra 29.12., ja kohta sitten aletaan sitä jännittelemään.. Me ollaan aateltu, että ei välttämättä haluta tietää sukupuolta, eli toivotaan, ettei lääkäri sitä sano, mutta ei se haittaa, jos "vahingossa" ultrassa ite tehään havainto ko. asiasta. Yhelle tutulle kun oli käynyt niin, että olivat sanoneet ennen ultraa, että eivät halua tietää sukupuolta, mutta kun ultra käynnistettiin, niin sopivasti oli siinä heti ollu pieni pippeli kuvaruudussa

Aidan onnea ja tervetuloa!
ja pikkukotka, mukava kuulla susta!! Sä taidat olla seuraavan menossa rakenneultraan?

Lumipuu, miten voit, ootko joutunu käymään lääkärillä? Mietin, että eiks noi vatsakivut voi liittyä ihan kohdun kasvuun, kun teillä kaksosia odottavilla se on vielä hurjempaa se kasvu? Mutta oli mitä oli, toivottavasti pääset kaikista ikävistä oireista eroon ja voit alkaa täysillä nauttimaan!! Tsemppiä :hug:

Vadelmaunelma ja Scrap, en usko, että saatte tässä reilussa puolessa vuodessa itteenne rapakuntoon, kun ootte aiemmin ollu aktiivisia liikkujia! Varmasti se siltä tuntuu, kun on tottunu ihan toisenlaiseen liikkumiseen, mutta hyvä pohjakunto on kuitenkin kaiken a ja o. Enemmän liemessä on varmaan ne, joilla ei oo sitä, ja nekin selviää yleensä varsin mallikkaasti raskaudesta ja synnytyksestä! Mä ite oon lähinnä sellanen hyötyliikkuja, mutta nyt alotin käymään kuntosalilla, ei mitään tääkkiä tietenkään, mutta kevyttä lihaskuntoharjoittelua. Täytyy sanoa, että pitää olla varmaan ihan äärimmäisen kiitollinen, että olo on niin hyvä kuin on, pystyy liikkumaan, ei oo kipuja jne.
Ja hei vadelmaunelma ja wabisabi, jos joku hoitaja tai lääkäri alkaa naputtaa painosta, niin annatte mennä toisesta korvasta ulos. Eihän se helppoa oo, jos asia on itelle kovin herkkä, mutta silti. Hoitajiakin valitettavasti on niin moneen lähtöön.. Kuulin tutulta, että yks idioottilääkäri oli vuoden sisään toista kertaa raskaana olevaa moittinu ylipainoseks, sanonu, että nopeasti kasvanu vatsa on merkki huonoista vatsalihaksista, ei kannata käydä kävelylenkillä vaan tehdä pelkästään vatsalihasliikkeitä. Siis täh!? Että juu, antaa vaan toisinaan mennä ohi korvien.

Meillä oli eilen eka perhevalmennuskerta, ja voi hyvänen aika, kun yhtäkkiä tajuskin, että ei tosiaan olla ihan nuoria ensiodottajia.. Kyllä siellä joukossa oli muutama suurinpiirtein meikäläisen ikäsen näkönen, mutta suurimmaks osaks niin niin nuoria. Onhan sen tienny, mutta ei vaan ollu ajatellu. Mutta en tunne itteäni kyllä tipan tippaa vanhaksi (36 on nyt siis mittarissa), ja pienessä mielessäni kuvittelen vielä tämän jälkeenkin olevani parhaassa tapauksessa useamman kerran raskaana (joskus uskaltaa näin positiivisesti ajatella edes pienen hetken verran.. )

 

wabisabille onnittelut hyvin menneestä rakenneultrasta! Aika menee niin huiman nopeasti. Meillä on rakenneultra vasta jouluviikolla, Mies tulee taas kotiin vasta kuun puolessa välissä ja otettiin aika niin että mieskin pääsee mukaan.

Vähän yksinäiseltä tämä raskaus joskus tuntuu kun mies on ollut niin paljon poissa. Nyt kun se taas tulee kotiin on raskaus jo ehtinyt jo puoleen. Vatsa oli vasta pieni pömppö ukon lähtiessä töihin ja nyt kun se tulee takaisin on muijalla ihan uudet muodot:O

Onko kukaan keksinyt apua närästykseen?? mulla on Gavison(?) purutabletteja mutta ne on aivan kammottavia, tulee oksennus kun yritän nielllä sitä vaahtoa. Mulla ei ole mitään tiettyä ruokaa mikä närästystä aiheuttaa vaan kaikki mitä suuhun laittaa alkaa närästämään. Kumartuessa tulee sapet suuhun ja joskus esim. lenkillä tulee ihan ylös asti

Vatsan toiminta on myös hankalaa vaikka käytössä on siemeniä, pellavansiemen rouhetta jne...luulen että suurin osa vatsakivuista on ollut suolistosta johtuvia