**3-kYMPPISET ENSIKERTALAISET, vol.4**

merilintu suuri :hug: sinulle! tämä oli kuitenkin vasta ensimmäinen yritys ja sinulla tosiaan monta pientä huurunenää (kuka näin sanoikaan? tosi söpö kuvaus) siellä odottamassa vuoroaan. kyllä se pian tärppää, peukkuja tietysti pidetään että jo seuraavalla!

omelia voi ei... olen niin pahoillani sekä vauva-asian että suhteenne puolesta. sinulla on nyt kestämistä. toivottavasti lähelläsi on ystäviä, joiden kanssa käydä asiaa läpi. ja jos palaatkin jossain vaiheessa tänne, niin täällä ollaan (kuumeilu- ja/tai odotuspuolella) ja toivotetaan sut lämpimästi taas tervetulleeksi.

lumikeiju onko kivut hellittäneet? oletko käynyt vielä lääkärillä kystaongelmien takia? todella kurjaa jos on jatkuvasti kipeä niiden takia ja etenkin jos vaikuttavat raskautumiseen (toivottavasti ei, en vaan muista). mullahan on/oli (en tiedä onko enää, kun ei oo raskausajan ultrissa siitä mainittu) yksi kysta, mutta sen ei pitänyt vaikuttaa raskaaksi tuloon.

kuumetta miten IVF-suunnittelu meni? kovasti tsemppiä hoitojen suunnitteluun ja aloittamiseen!

tirlittan voimia odotteluun, peukut pystyssä täällä et clomit alkaisi toimia heti parin kk jälkeen! kuinka kauan ne muuten teillä tulee olemaan käytössä maksimissaan? minulle sanottiin että max. 6kk olisi saanut syödä (söin 4kk), mutta naisilla voi olla eri juttu, koska voivat ärsyttää munasarjoja ja aiheuttaa monikkoraskauksia, jos clomeja kertyy liikaa elimistöön. mut toivottavasti miehille ei tuu haittoja pidemmästäkään käytöstä.

heksu tsemppiä uuteen kiertoon!

miten pulcinan odotus on lähtenyt käyntiin? käyhän kertomassa joskus terveiset, samoin kuin muut odottajat, vaikka monen kuulumisia tuolla odotus-puolella käynkin kurkkimassa :)

entä miten voivat kanella, tuulia ja marshmallow?

)) 20. vko menossa ja masu kasvaa vauhdilla yhä. pikkuisen liikkeet on alkaneet tuntua :heart:, sellaista möyrintää ja pieniä tönäisyjä, mutta ei kyllä mitään selkeitä potkuja kuin aniharvoin. ensi viikolla on rakenneultra ja se alkaa varmaan jossain vaiheessa jännittää kovasti. milloinkohan sitä osaisi olla kokonaan huolehtimatta? varmaan ei koskaan... :/

aurinkoista syksyn jatkoa ja ++++++++++++++++++-tuulia!! :whistle:

t. manna + lilli 19+1
 
Kiitos kaikille teille ihanille naisille tuesta ja haleista! Nyt alkaa hiukan poutaantua pään sisällä ja asiat saavat taas paremmat mittasuhteet. Olen koittanut taas keskittyä pahimman kiukun ja turhautumisen jälkeen siihen, mitä mulla on sen sijaan mitä ei ole. Se auttaa kummasti, vaikka lapsi onkin suurin haaveeni. Pitää varoa, ettei elä siinä kuuluisassa sitku-maailmassa.

"Huuruneniä" (ihana sana minunkin mielestäni) on meillä tosiaan tallessa viiteen kertaan (kun niitä pakastettiin kahden tai kolmen satseissa). Kunpa siellä odottelisi juuri se oikea.

Ja ajatuksia voi onneksi viritellä pikkuhiljaa myös jouluun, glögiin, pipareihin, kynttilöihin...IVF-hoitaja koitti saada minut ajattelemaan sitä, että jouluna on kiva nauttia rauhassa ruuista ja viineistä ilman, että piikittelee itseään tai miettii, mitä syö tai juo. Näinhän se on. Varsinkin kun vaihtoehtoja ei ole. Kuulun niihin, joiden mielestä piparit ja sinihomejuusto -yhdistelmä hyvän viinin kanssa on taivaallista. Pikkujouluaikakin jo lähestyy kovaa vauhtia. Yhdet kemut on jo tiedossa. :xmas:

Mukavaa marraskuista loppuviikkoa kaikille!

:wave:
 
Kiitos kaunis ajatuksistanne Tirlittan, Merilintu ja Manna! :heart:

Manna, näille kystille ei voi tehdä mitään. Niitä tulee aina kun jätän e-pillerit pois. Ei voi muuta kuin toivoa, että niistä huolimatta tulisin raskaaksi. Ihanaa tietää että muillekin on käynyt niin kystista huolimatta. Meillä on ovulaatio ja siemenneste tutkittu ja siltä osin kaikki ok, eli mahdollisuudet on olemassa, vaikkakin hankalaa on. :(

Täällä on edelleen matalapainetta ilmassa. Olen tehnyt liikaa töitä. Ystäväni kysyi, mitä pakenen raatamalla itseni väsyksiin. Niin, hyvä kysymys :'(

Merilintu, voimia Sinulle uuteen siirtoon, sitten kun sen aika on.
 
Hei

Merilintu,

voimia sinulle. Voin vain kuvitella pettymyksesi... itse en uskalla vielä edes ajatella, miten juuri kokemastasi tilanteesta jaksaa nousta taas. Meillä siis on alkamassa ensimmäinen yritys IVFllä... Onneksi teillä on pakkasessa niitä pikku huuruneniä. Toivon kovasti, että seuraava siirto tuottaisi teille positiivisia uutisia! On varmaan hyvä ajatus täyttää kalenteri asioilla, joista nauttii.

En tiennyt tuota, että siirtojen välissä on oltava palautumiskuukausi- kiitos siitä tiedosta. On parempi varautua ajatukseen välikuukaudesta jo nyt, ennen kuin ensimmäistäkään siirtoa on tehty.

Ihanaa, että tuossatorstain viestissä olet jo kovasti positiivisen kuuloinen! Siitä tuli hyvä mieli. Toivottavsti sinulla on kaikesta huolimatta oikein ihana joulunodotteluaika!

Lentoemo

Kiitos tsempeistä :) .

Tirlittan

Hyvin meni suunnittelukäynti, kiitos kysymästä. Kerron siitä kohta lisää. Ahdistaa minua vieläkin, mutta lääkärikäynti kyllä hiukan lievensi ahdistusta.

kati

Ihana kuulla sinusta aina välillä. Silloin, kun itse en vielä ollut hoidoissa, en jotenkin osannut sisäistää sitä, minkälaisilla hoidoilla kukin onnistui viimein tulemaan raskaaksi. Jotenkin se meni mielessäni ohi "joillain hoidoilla"- ajatuksena. Itsestä kun ne hoidot taisivat silloin tuntua vielä niin kovin kaukaisilta. Nyt, kun itse olemme tässä tilanteessa, IVF-hoitoa aloittamassa, oli ihana kuulla, että onnistuitte 1. PAS:lla. Se antaa toivoa :) .

manna

Hyvin meni suunnittelukäynti. Kiitos tsempityksistä!
Ja et sinä varmaan koskaan lakkaa huolehtimasta :) . Ja kun lapsi syntyy, alkaa se jokaisen vanhemman loppumaton syyllisyys siitä, mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä ;) .

Lumikeiju

Tsemppihaleja sinulle!


Ja
).( omaa napaa

Meillä oli IVF-hoidon suunnittelukäynti Väestöliiton klinikalla tiistaina 4.11. aamulla. Meille oli varattu 40 minuutin aika mutta olimme sisällä 50 minuuttia. Lääkäri oli sama kuin ihan ensimmäisellä käynnillämme (muutoin olen käynyt koko ajan toisella ja yhdessä inseminaatiossa vielä kolmannellakin lääkärillä ). Tuo on aivan ihana lääkäri, ei yhtään kiirehtinyt, vaikka olimme yli oman aikamme. Tuo kiireettömyys ja se, että lääkäri todella kohtasi meidät, tuntui ihan hirmuisen isolta asialta.

Minulla oli menossa kierron 22. päivä, joten lääkäri ultrasi, ettei ole mitään kystia ym. Puhdasta oli, joten sain luvan aloittaa pistokset kierron 2. päivänä. Siis tänään sunnuntaina. Viidentenä pistospäivänä pitäisi käydä ultrassa. Se olisi siis ensi perjantaina.

Oikeastaan eniten tällä hetkellä minua stressaa/ ahdistaa se, miten saan järjestymään ultrassa käynnit (2-3) ja miten saan selitettyä kolmen päivän sairasloman punktion aikaan. Minä en nimittäin vieläkään millään haluaisi kertoa töissä koko asiasta.

Esimiehelleni haluaisin ehkä kertoa- mutta hän on sen tyyppinen ihminen, että saattaa ihan vahingossa lipsauttaa hyvää tarkoittavan kysymyksen tai kommentin muiden kuullen. Työpaikalla on monenlaista naista, joista jotkut ovat esittäneet vuosien varrella hyvinkin kärkkäitä ja jopa halventavia kommentteja lapsettomuushoidoista/ liian vanhana tehdyistä lapsista/ vuosikausia yritetyistä lapsista, jotka sitten ovat aina pilallehemmoteltuja lellipentuja/ ym mukavaa.. Pari läheisintä työkaveria ovat sellaisia, että voisin heille kertoakin ehkä, mutta hekin ovat vähän sen luonteisia, että saattavat ajatuksissaan hyvää tarkoittaen kysellä asiasta muiden kuullen, vaikka sen nimenomaan kieltäisi.

Työpaikalla on sellainen "kulttuuri" että ihmiset kertovat hyvinkin yksityiskohtaisesti, mikä kulloinkin on vaivana ja niistä sitten avoimesti puhutaan. Siis oikeastaan jokaisen vaivoista. Ihmisillä on myös tapana suoraan kysyä toisten vaivoista. Siellä puhutaan yhtä avoimesti paksusuolivaivoista ja kohdun kystoista kuin korvatulehduksistakin. On siis erittäin epäilyttävää, jos yhtäkkiä olenkin lääkärin määräämällä sairaslomalla kertomatta muille syytä. Siksi mietinkin, että jos olisin kuitenkin ne kolme päivää sairaslomalla jonkun "flunssan" tms takia (kolme päivää saa olla ilman lääkärintodistusta). Kuitenkin, jos punktio sattuu perjantaille ja alkionsiirto maanantaille, en voisi sitä maanantaita enää olla pois ilman lääkärintodistusta..

Yhdeltä työkaverilta kuulin jo ennen kuin olimme edes alkaneet yrittää lasta, että työpaikalla kiertää totena puhuttu huhu, että käymme lapsettomuushoidoissa..

Meillä on ennalta sovitut työvuorot, joiden muutteleminen vaatii aina sen, että vaihtaa jonkun työkaverin kanssa. Ja silloin on aina ollut tapana kertoa syy, miksi vuoron haluaa vaihtaa. Myöhempään vuoroon mennessä töissä pitää olla ihan viimeistään 10.45 mennessä ja jos oikein hyvin käy, sieltä pääsee joskus lähtemään aiemmasta vuorosta jo klo 12.30 (jos on ylitöitä jemmassa). Työpaikalle on melkein tunnin matka klinikalta, joten välillä tuntuu kovin vaikealta kun pitäisi koettaa saada ultraa varten oikein aikainen tai oikein myöhäinen aika. Maksaisin mielelläni lisää ilta-ajoista, jos sellaisia olisi tarjolla!

Ahdistaa, että tällaisia asioita pitää miettiä. Olisi niiiin paljon helpompaa, kun ei tarvitsisi miettiä, miten hoitaa lääkärissäkäynnit. Toisaalta tajuan, miten helpolla pääsen, kun klinikka on samassa kaupungissa, missä asumme.

Toiseksi eniten jännittää ja hiukan pelottaakin itse hoito. Etenkin tietysti punktio. Minulle ei ole ikinä tehty mitään isompaa operaatiota, paitsi viisaudenhampaiden poisto. Hirvittää jo pelkästään kanyylin laittaminen käteen, saati sitten kaikki se muu. Ja se, miten pistokset vaikuttavat mielialaani, miten fyysisesti. Jännittää myös pistäminen. Puregon menee jo vanhasta tottumuksesta (vaikka en minä sitä vieläkään rakasta). Hirvittävät ne ruiskeet, ovulaationestopistokset. Ja Pregnyl, vaikka se onkin jo vanha tuttu eikä oikeasti lainkaan kamala. Mutta haluan käydä kaiken läpi, sitä en epäröi yhtään. Haluan, koska on pakko, koska ei tunnu olevan muutakaan mahdollisuutta. Uskon, että kun kaiken käy läpi, se ei ole ollenkaan niin kamalaa kuin etukäteen pelkää. (ja oikeasti, nuo pistokset ovat koko projektin pienin vaiva)

Mutta sitten se kaikkein ahdistavin... odottaminen. Kun odotetaan tietoa, mitä saatiin talteen, mitä tapahtuu punktion jälkeisinä tunteina.. ja jos alkio saadaan kohtuun asti, miljoona piinapäivää ja piinaminuuttia ennen testiä. Niitä hetkiä en uskalla vielä edes ajatella. On helpompi keskittyä murehtimaan työvuoroja ja pistoksia.

Hurjan pitkä vuodatus. Oikeasti se taisi olla vain omien ajatusteni selvittelyä.

Oikeastaan olen tällä hetkellä aika hyvällä mielellä.

Odotin malttamattomana kuukautisten alkua, sillä tiesin, että miehen työmatkasta johtuen en ole raskaana. Alkoivat sitten viimein eilen lauantaina. Tänään, isänpäivänä (olisiko se enne) pistin illalla kahdeksan aikaan ensimmäiset 150 yksikköä Puregonia. Siinä valmistautessani tuli piiitkästä aikaa itku. Jotenkin se tuntui niin todelliselta, että nyt ollaan jo näin pitkällä. Mies halasi minua, kun itkin, miksei me voida saada lasta vähän helpommalla. Sanoin miehelle, että minusta on niin ihanaa, että hän on tässä täysillä mukana eikä minusta ole tuntunut kertaakaan siltä, että tämä olisi enemmän minun juttuni. Helposti voisi olla niinkin, sillä hänellä on jo ennestään lapsia. Kuitenkin minusta tuntuu koko ajan, että mies haluaa tätä lasta ihan yhtä paljon kuin minäkin- oman itsensäkin vuoksi, ei vain siksi, että minä saisin lapsen.

Voikaa hyvin kaikki, ja suokaa anteeksi tämä pitkä vuodatus. Nyt tuntui tältä. Piti päästää ajatuksia näppäimistölle.
 
Kuumetta, paljon olet miettinyt asioita ja hienoa niin.
Siinä sairaslomatodistuksessa jonka sain Väestöliitosta punktion jälkeen ( olin 5 päivää saikulla ) ei lukenut mitää syytä, vain työkyvyttömyysaika. Mutta se Väestöliitto siinä tietysti näkyy.....Minä kerroin töissä, enkä tiedä kuinka muuten olisin saanut asiat selitettyä, kun meillä meni aikaa....toisaalta meitä on täällä vain muutama, että sikäli pääsin varmaan helpomalla.

Punktiosta täytyy sanoa sen verran, että jos minun pitäisi nyt valita menenkö uuteen puntioon vai hammaslääriin, niin valitsisin sen punktion! Siis jos puhutaan ihan vaan toimenpiteestä.
Jännitin kamalasti ja en varmasti ollut rentona, mutta niin paljon kipulääkettä ja rauhoittavaa suoneen työnnettiin, että minä vain hymyilin siinä maatessani.

Odottaminen minustakin oli rankinta. Kokoajan odottaa jotain. Mutta siinä sekin vaan meni, kuukausi ja päivä kerrallaan. Voimia Sinulle!
Bantsku
 
Bantsku

Kiitos vastauksestasi. Mitenköhän herkällä mielellä olen sitten, kun hormonit alkavat kunnolla vaikuttaa, kun nytkin itkeskelen täällä. Tuo viestisi viimeinen kappale oli niin koskettava. Lauantaina minua alkoi itkettää Merisää, voitteko kuvitella. Se (radion merisää ) on jotenkin niin rauhoittava (vaikkei siinä enää olekaan sitä "oikeaa" lukijaa) ja ilmeisesti jännitin niin paljon hoidon aloittamista, että alkoi itkettää. Miehelleni naureskelinkin jälkikäteen, että millainenhan olen sitten, kun lääkkeet alkavat kunnolla vaikuttaa (tai raskaushormonit).

Niin, mietinkin tuota, että eihän siinä sairaslomatodistuksessa välttämättä lue syytä, mutta Väestöliiton klinikat joka tapauksessa näkyy. Ei siitä ole vaikea päätellä, etenkään kun se lapsettomuushuhu on kierrellyt talossa jo kuulemma vuonna 2005. Huoh.

Olisi todella tavallaan paljon helpompaa kertoa avoimesti koko asia, mutta vielä enemmän haluan suojella itseäni. Töissä on reilut 20 naista, joista osalla hyvinkin kärkkäitä mielipiteitä. Niitä olen vuosien varrella kuullut ihan riittämiin. Haluan siksi pitää asian omanani niin pitkään kuin mahdollista. En kaipaa selän takana kuiskuttelua, sääliä, ihmettelyä- tai suoria kommentteja siitä, kuinka olisi pitänyt uskoa silloin, kun neuvoivat hankkimaan lapset ajoissa (näitä neuvoja olen saanut PALJON edellisen, huonon suhteeni aikana).

Täytyy vielä miettiä tuota esimiehelle kertomista, ja ehkä noille kahdelle lähimmälle työkaverille kertomista. Muille en edes harkitse kertovani mitään, vaikka osa heistä oikein mukavia ihmisiä onkin.

Ihana kuulla, että itse toimenpide ei ole ainakaan kamalampi kuin hammaslääkärissä käynti! Kiitos Bantsku. Uskon, että ajattelen sinua ja äskeistä viestiäsi toimenpidettä odotellessani useaan kertaan.

Ai niin, sain sovittua ajan ultraan. Tuntui tosi kurjalle, kun aikaa ei meinannut saada perjantaille kuin keskipäivän aikaan. Se oli ihan täysin mahdoton aika, sillä perjantaina meillä on tosi paljon ihmisiä poissa muutenkin. Onneksi lopulta sain ajan torstaille. Myöhästyn töistä noin 1½ tuntia mutta koetan keksiä siihen jotain syytä (ehkä vain, että minun on käytävä "asioilla" ). Ainakin se on ziljoona kertaa helpompi järjestää kuin perjantai!

Voikaa hyvin kaikki!
 
Näin viime yönä unta, että olin lapsettomille tarkoitetulla sopeutumisvalmennuskurssilla. Siellä oli yllättäen muutama tuttukin. Ja kakkukahvien aikaan minä aloin itkeä ihan hillittömästi enkä saanut itkua loppumaan. Huh.

Oikeassa elämässä minulla on tänään ensimmäinen ultra. Jännittää. Täytyy muistaa kysyä, onko jumppa ja jooga nyt kiellettyjen listalla, jotain torsion vaarasta luki papereissa.

Olen ihan äärettömän väsynyt, alkoi eilen ja jatkuu edelleen. Päässä tuntuu pientä särkyä. Johtuukohan tämä olo pistoksista, en tiedä.

Henkinen olo on jo parempi, ei ahdista enää vaan alan jo vähän innostua siitä, että viimein ollaan "tositoimissa".

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
 
kuumetta hienoa että on parempi olo ja olette päässeet konkreettisiin toimiin! kyllä se siitä vähitellen ja vaikka varmasti hyvä valmistautua henkisesti koko prosessiin, niin älähän esim raskauden aikaisia epävarmuustekijöitä vielä kauheasti mieti. tiedän kyllä miten vaikeaa se on, kun pitkään toivoo lasta ja itsekin olen kova hätäilemään, mutta ei siinä muu auta kun vaan elää päivä kerrallaan. suurin osa ivf-raskautumisista ja sitten raskauksistakin sujuu ihan hyvin. niin teilläkin! ja kurjaa muuten, että teillä on töissä ihmisiä, jotka eivät tajua, ettei kaikkien tosiaan ole mahdollista hankkia lapsia nuorena ja kehtaavat vielä avata suunsa sitä arvostellakseen. lisäksi saikkutodistuksesta piti kommentoida, että sairausloman syyksi voi pyytää myös koodin, joka ei kerro maallikoille yhtään mitään. eräs kollegani, joka myös ivf-hoidoissa, pyytää aina vain koodin.

lumikeiju pidän peukkuja että teillä tärppäisi pian ja sitä myöten helpottaisi kivutkin! sehän on oikein positiivista jos teillä ei ole havaittu muuta ongelmaa ja homma todennäköisesti onnistuu ihan luomuna.

mitäs kaikille muille kuuluu? listan mukaan monella olisi taas testausajat käsillä - tai jo ylikin =)

).) eilen kävimme rakenneultrassa kättärillä ja pienellä vauvallamme oli kaikki hyvin: rakenteet, sisäelimet, aivot ja sydän olivat hienosti kehittyneet ja kooltaan (n. 350g) vastasi hyvin viikkoja. Vauva oli erittäin aktiivinen koko tutkimuksen ajan, eli tulee kuuleman mukaan sen osalta sekä isäänsä että äitiinsä (vauvoina, nykyisin me osataan kyllä laiskotella oikein hyvin :whistle: ). Ja kyllä aktiivisuuden jo tunteekin, ihanaa myllerrystä ja pieniä, mutta selkeitä potkuja tuntuu nykyisin monta kertaa päivässä =)

Aurinkoista mieltä ja syksyisiä plussapuhureita kaikille!

t. manna + lilli rv 20+1
 
Kuumetta -- Mennäänkö teillä nyt sitten lyhyen vai pitkän kaavan mukaan? Itselläni ei lyhyen kaavan mukaan mentäessä tullut mitään ylimääräsiä oireita. Ihan turhaa jännitin sitä. Ainoa "kammottava hetki" oli se, kun irrotuspiikkiä pistääkseni hajosi ampulli käteen ja oli myöhäinen ilta. Hysteerisesti itkien sitä sitten lähdin soittelemaan sairaalaan ja apteekkiin. Onneksi apteekista sai uuden, mutta ilman Kela korvausta. Ja onneksi apteekki oli auki puoleen yöhön! Piikin pistin apteekin vessassa.
Jotenkin piinaavaa on odottaminen. Ja varsinkin kun näissä hoidoissa ei odoteta viikkoja vaan kuukausia (IVF jono julkisella puolella ja nyt sitten oman kropan toipuminen). MIKSI ei voi kuulua niihin, jotka raskautuvat kerta laakista??? Toivon kovasti, että tämä ensimmäinen IVF toisi sinulle toivotun tuloksen ja kyytiläinen pysyisi matkassa mukana loppuun asti!

).( Odottelen kuukautisia. Tänään tuli himppu verta paperiin, mutta ei muita merkkejä lähestyvästä tädistä. JOS menkat tulisivat nyt ja seuraava kierto olisi tosi lyhyt, voisin toiveikkaasti kuvitella että pääsisimme siirtoon ennen joulua. Muutamankin päivän heitto ja siirto menee ensi vuodelle. On raivostuttavaa odottaa!!! !!!
 
Moikka!
Mä olen ihan stressitön vauvajuttujen suhteen...olen vaan elellyt ja nytkään ei hajuakaan Kp:stä...kaipa ne menkat jotain ilmottaa jos alkaa... =)
Mulla on nyt niin monta juttua elämässä, että ei kerkee ajatella...toivottavsti tää on hyvä asenne raskautumiseen.
Zemppiä hoidoissa oleville.
Kiva kun Mannakin kävi vilkasemassa meitä...pitkällä on sulla jo raskaus!
Joulua kohti mennään...oonkin jouluihminen!!!
 
Perjantai 14.11.2008



Tuulia-76 32v..........kp?/23-28......n.4v.......esikoinen, miehelle 3.
kanella 39v.............kp28/28............yk4...............esikoinen
Kuumetta 36v.........kp12/n.21-25...yk29............1. yhteinen
Tirlittan-75 32v.......kp28/29.............yk16...........esikoinen
Tresum77 30v.........kp?/27-31.........yk17...........esikoinen
Lumikeiju 33v..........kp27/30............yk7.............esikoinen
Marshmallow 34v.... kp36/23...........yk5.............esikoinen
Heksu76 31v............kp?/28............yk4..............esikoinen



Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta..... tyttö 10.8.08


Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen

Huhtikuun 2008 plussat
Kati231 35v.......pari vuotta............esikoinen

Toukokuun 2008 plussat
Tuizu 32v................yk6

Kesäkuun 2008 plussat
Bantsku 36 v...........pari vuotta.......esikoinen
lentoemo-76...........yk7................1. yhteinen
Almaa 35v...............yk3.......esikoinen

Heinäkuun 2008 plussat
manna8 33v............yk14.........esikoinen

Lokakuun 2008 plussat
Pulcina melkein30v........yk2...........esikoinen



 
Huomenta

Voi, te kaikki tässä ketjussa kirjoittelevat olette kyllä maailman ihanimpia. Kun mietin koko tätä vauvahaaveiluaikaani, niin en kyllä tiedä, miten olisin selvinnyt ajatusteni kanssa ilman teitä! On ihanaa saada jakaa omia ajatuksia teidän kanssanne ja lukea teidän muiden mietteitä.

manna

Kiitos lohduttavista sanoistasi.
Tosiaankin tulee murehdittua hiukan liikaakin asioita etukäteen. Raskausajan murheita ja huolia en uskalla vielä edes päästää mieleeni, tuntuu helpommalta keskittyä näihin hoitoihin. Olen kyllä varma, että jos joskus tulen raskaaksi, siitä ne huolet ja pelot vasta alkavatkin! Mutta se on sitten aikanaa, toivottavasti.

Nuo työasiat tosiaan ovat tähän mennessä olleet suurin stressitekijä henkisen puolen (odotus ja pettymys) lisäksi. Voihan se olla, että saisin siellä kuulla pelkkää positiivista palautetta, mutta en halua ottaa riskiä. Ovat ihan mukavia ihmisiä, mutta aika kovia suustaan sekä selän edessä että takana. Minusta tuntuu, etten tarvitse yhtään lisää taakkaa tähän vauva-asiaan ja jatkuvat kyselyt, kommentit ja säälivät katseet tuntuvat nyt mahdottomilta kestää. Ehkä kerron sitten, jos tulen raskaaksi. Ehkä.

Onnea odotukseesi! Ihana kuulla, että Pienesi voi hyvin!!!! Olen niin iloinen puolestasi!!

ellastiina

Meillä mennään lyhyen kaavan mukaan (eikös se tarkoita sitä, kun meillä on pelkät pistokset eikä lainkaan nenäsumutteita). Kiva kuulla, että sinulle ei tullut siitä mitään oireita. Minulla on ollut aika kova päänsärky keskiviikosta lähtien, mutta en tiedä, johtuuko pistoksista. Väsymys ei kuulemma johdu lääkkeestä, kysyin lääkäriltä. Mutta ehkä se johtuu päänsärystä. Nukuin viime yönä lähes 11,5 tuntia!!! Ja päätä särkee edelleen.

Hui, tuo ampullin katkeaminen minuakin jännittää näissä pistoissa eniten! Mieheni vakuutti, ettei niin voi käydä. Kääk, siis voi kuitenkin. Onneksi hän on katkaissut ampullit tähän asti. Tai no, yhden olen katkaissut itse. Saa kyllä katkaista nytkin, jos ajankohta vain on sopiva! Voin vain kuvitella säikähdyksesi ja epätoivosi tuossa kohdassa! Itse pistin eilen ekan kerran ruiskulla ovulaationestolääkkeen. Työnsin mäntää varovasti poistaakseni ilmaa- ja sieltä ruikkasi jonkin verran lääkettä ulos. Minua alkoi itkettää, kun mies totesi että ohhoh, painoit sitten voimalla. Rauhoituin vasta, kun mies vakuutti, että ei sieltä tullut kuin pieni tippa mutta vauhdilla.

Kiitos, ellastiina, kauniista toivotuksestasi. Olet ihana. Olisi kyllä niin kovin uskomatonta ja ihanaa, jos tämä ensimmäinen kerta tuottaisi toivotun tuloksen. Mutta ellei, niin minua lohduttaa jo nyt, että seuraavilla kerroilla ei tarvita tätä ultra- ja pistelyrumbaa, vaan alkioita on jo valmiina- olettaen siis, että sinne pakkaseen niitä saadaan. Tajusin taas, miten onnekas oikeasti olen, ja miten turhasta välillä valitan. Me olemme yksityisellä puolella hoidossa, joten riittää, että vain sanomme, että nyt haluaisimme hoitoon. Työasioiden järjestely kuukausien hoitoon pääsyn odottelun rinnalla kuulostaa niin kovin pieneltä murheelta. Tämä oma odottelu, ja muiden kokemuksista lukeminen, opettaa minulle niin kovin paljon nöyryyttä ja sitä, että asioita ei voi saada heti, vaikka miten haluaisi.

Toivon kovasti, että pääsette hoitoihin tämän vuoden puolella!! Peukut pystyssä.

Heksu

Asenteesi kuulostaa kivalle! Ja ihanaa, kun tulee joulu! Laskin jo kerran yötkin siihen, niitä oli 45. Nyt lienee jo paljon vähemmän. Olen jo ostanut joulukalenterin ja glögiä :) . Mukavaa joulun odotusta!

Lumikeiju

Kiitos :)!


).(

Olen paljon iloisemmalla ja paremmalla mielellä hoidon suhteen kuin ennen sen alkua. Usein asiat ahdistavat etukäteen suhteettoman paljon mutta kun päästään itse toimeen, alkaa helpottaa.

Puregonia olen pistellyt sunnuntaista asti ja se on sujunut oikein hyvin. Minusta on jostain syystä paljon helpompaa pistää oikealle kuin vasemmalle puolelle.

Eilen oli ultra. Ilmeisen hyvin olivat kasvaneet, sillä sain aloittaa jo Orgalutranin pistämisen eilen. Oikeasti minun olisi pitönyt mennä ultraan vasta tänään, mutta en saanut töissä järjestymään. Olisikohan ollut liian myöhäistäkin pistosten kannalta? Hyvä siis näin.

Olin yllättynyt, että follikkeleja näytti olevan molemmissa munasarjoissa. Lääkäri ei kauheasti selittänyt eikä jutellut. Tämä oli nyt neljäs lääkäri. Oikein mukava, mutta ei siis paljoa jutellut ja oli kovin kiireisen oloinen päinvastoin kuin kaksi "omaa" lääkäriäni. Minun piti kysyä mm. joogassa ja jumpassa käymisestä, mutta hän ei antanut siihen tilaisuutta. Onneksi pääsin juttelemaan oikein mukavan hoitajan kanssa. Lopulta myöhästyin töistäkin vain 1½ tuntia.

Olin eilen joogassa, koetin muistaa välttää voimakkaita kiertoliikkeitä. Ajattelin, että se tekee kuitenkin muuten hyvää. Ja tekikin.

Seuraavan ultran sain lauantaille (jihuu, ei tarvitse miettiä työasioita) ja punktio lienee sitten maanantaina-keskiviikkona.

Voikaa oikein hyvin kaikki. Hyvää viikonloppua!
 
Kuumetta Siihen ampullin katkaisemiseen on olemassa sellainen valkoinen muovitulppa, jolla sen saa helpommin katki. Itsellänikin oli sellainen, mutta en muistanut mikä se on. Vasta jälkikäteen selvisi, että sehän se olikin.. Äh, ensi kerralla sitten.
Sulla on nyt sitten jännät paikat. Mä kävin jumpassa suht normaalisti ennen punktiota (torstaina, kun punktio oli maanantaina). Punktion jälkeen tuli jumppakielto siihen asti kunnes oli testannut. Syy on punktion jäljiltä kookkaat ja hauraat munasarjat.
Mä olin suunnitellut kertovani esimiehelleni, mutta onneksi en kertonut (tämä lähinnä sen takia, että olen määräaikainen). Kerroin vain, että mulla on toimenpide ja olen kolme päivää poissa. Voihan olla että esimies arvasi, mutta ei se haittaa. Ainahan ihmiset voivat spekuloida mitä haluvat. Lähin työkaverini tietää hoidoista. Hänellekin kerroin vasta jälkikäteen ja hän sanoi arvanneensa. Joten... kyllähän naiset ovat aika herkkiä arvaamaan, varsinkin kun kerron asiasta iloisesti hymyillen, että toimenpide olisi tulossa... Jos olisi jotain muuta, niin ehkä sitä olisi synkempi.
 
Perjantaita kaikille!

Hienoa, kuumetta, että olet saanut helpotusta ajatusten tänne purkamisesta. Sitähän varten tosiaan täällä ollaan. Itsekin olen kokenut saavani paljon apua täältä. Sekä "pelkät" tsemppaukset että hoitoihin, lääkkeisiin, oireisiin yms. liittyvät omien kokemusten jakamiset ovat tärkeitä.

Hymyilytti kovasti kuumetta kommenttisi siitä, että Merisää sai sut melkein itkemään. Mulla on tismalleen samanlaisia kokemuksia. Kontrolliultrasta tullessani (tai sinne mennessäni, en muista) näin aamuvarhaisella työmiehiä korkealla kerrostalon katon rajassa sellaisessa nosturiauton korissa. Aloin sitten itkeskellä sitä! :LOL: Jotenkin ajatus oli sen tapainen, että "nuokin tuolla kylmässä hoitavat velvollisuuksiaan, jotta perhe saa ruokaa". EI TÄTÄ VOI EDES SELITTÄÄ, kuulostaa niiin oudolta :D Jotenkin olin sellaisen ylimaallisen tunteellisuuden kourissa. Pahimpia ovat kaikenmaailman tosiv-ohjelmat palomiehistä tai sairaalan työntekijöistä. Jälkimmäisiähän tulee nyt koko ajan. Olen pari kertaa katsonut, mutta varsinkin hoitojen aikaan ne tuntui ihan liian tunteisiin kolahtavilta. Varsinkin ne synnytykset...

Bantskun hammaslääkärivertaukseen on pakko sanoa, että kyllä mä toimenpiteenä valitsisin kuitenkin hammaslääkärin, vaikken siitäkään tykkää. Mutta se on totta, että toimenpiteessä saa kunnon tropit. Kannattaa vaatia tarpeeksi lääkkeitä myös toimenpiteen jälkeen. Itse sain jälkeenpäin pariinkin otteeseen lääkepiikin, kun toimenpiteen aikaiset aineet alkoivat hälvetä. Hieman ihmettelivät sitä, ettei eka piikki tuntunut tehoavan (siis punktion jälkeen). Itse tulin vasta myöh. ajatelleeksi, että olin ehkä kertonut painoni aikalailla alakanttiin. (Eikö lääkkeitä usein annostella painon mukaan?) Hoitojen aikana on valitettavasti tullut joitakin kiloja enkä ole halunnut masentaa itseäni - joten en ole punninnutkaan ja niinpä annoin jonkun vanhan tiedon. Nyt oliskin tarkoitus ennen joulua vähän keventää, koska isompia farkkuja en osta ja vanhat kiristää. Ihanaa kun saa taas liikkua!

Valtavasti tsemppiä kuumetta sinulle punktioon! Hyvin se menee! Ja pieni kipu on kuitenkin PAAALJON hammaslääkäriä paremmin motivoitavissa ja perusteltavissa. Piinaviikot ovat sitten se kovin koitos. Vaan sekin siitä menee, päivä kerrallaan niin kuin
Bantsku sanoi.

Ellastiina: toivottavasti käy hyvin ja pääsette jo ennen joulua jatkamaan! Meillä joulu sotkee kuviot, ei tarvitse edes jännätä, joten odottaa tosiaan saa...

Heksulle ja kaikille muillekin jouluihmisillekivaa joulun odotusta! Kyllä on musta etelän marraskuu. Pitää sitten vain yrittää valaista sisäistä maailmaansa parhaansa mukaan - ja ulkoistakin kynttilöin ja valoin.

Hyvää viikonloppua! :wave:

MUOKS: Tuohon esimiehelle kertomiseen vielä: itse näytin hänelle lääkärintodistuksen, jossa lukee vain toimenpiteen koodi. Mutta valitettavasti kun koodin laittaa googleen tulee sieltä heti ekana hoidon nimitys. Joten nyt on sitten tuurista (ja esimiehen uteliaisuudesta) kiinni, saako hän asian tietoonsa vai ei. Vaitiolovelvollisuushan hänellä periaatteessa on...mutta esimerkiksi muiden ihmisten utelut saattavat paljastaa asiasta tietävän ilmeistä jotain, vaikkei hän mitään vars. sanoisikaan. Näitä on tullut siis täälläkin pohdittua, mutta asialle ei oikein voi mitään, joten sitä on turha silloin murehtia (koitan ajatella). Itse olen päässyt jonkinlaiseen mielenrauhaan asian kanssa.
 
Merilintu: Tsemppiä itsellesikin. Ja kärsivällisyyttä. Ei näytä enää yhtään todennäköiseltä, että ennen joulua mekään hoitoja jatkettaisiin pakkasukoilla, sillä menkkoja ei näy eikä kuulu. Varmaankin parin päivän sisällä tulevat, mutta sitten se taas jo lykkää seuraavaa kiertoa siten, että ennen joulua ei kyllä ehditä. Hieman kateellisena luin, että sulla voi olla tosiaan jopa 5 PAsia, kun itselläni on vain yksi tiedossa -- kahdella blastokystaksi eli 16soluiseksi (??) viljellyllä alkiolla.

Mulla ei lääkärintodistuksessa lukenut yhtään mitään. Toisaalta, eikö sekin jo kerro jotain esimiehelle? Mua vaivaa lähinnä lääkärintodistus jonka sain, kun menin sitten alavatsakipujen takia lääkäriin toissa viikolla. Mitäänhän ei löytynyt vaan kovat kivut johtuivat lähestyvästä ovulaatiosta, joka punktion jälkeen olikin kamalan kipeä. En tullut googlettaneeksi, mitä lääkärin kirjoituksella olisi löytynyt ja se on jäänyt kaivelemaan... Jos esimies vaikka sitten sen googlettikin... ja mä en tiedä, mitä siinä luki...

Jos on julkisella puolella hoidossa ja kuuluu sairaskassaan, niin poliklinikkamaksutkin saa kassalta takaisin (ainakin oman työpaikkani sairaskassalta). Se oli itselleni suuri yllätys.
 
Lauantai 15.11.2008



Tuulia-76 32v..........kp?/23-28......n.4v.......esikoinen, miehelle 3.
kanella 39v.............kp29/28............yk4...............esikoinen
Kuumetta 36v.........kp13/n.21-25...yk29............1. yhteinen
Tirlittan-75 32v.......kp29/29.............yk16...........esikoinen
Tresum77 30v.........kp?/27-31.........yk17...........esikoinen
Lumikeiju 33v..........kp1/28-30............yk8.............esikoinen
Marshmallow 34v.... kp37/23...........yk5.............esikoinen
Heksu76 31v............kp?/28............yk4..............esikoinen
Ellastiina............................................................................?



Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta..... tyttö 10.8.08


Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen

Huhtikuun 2008 plussat
Kati231 35v.......pari vuotta............esikoinen

Toukokuun 2008 plussat
Tuizu 32v................yk6

Kesäkuun 2008 plussat
Bantsku 36 v...........pari vuotta.......esikoinen
lentoemo-76...........yk7................1. yhteinen
Almaa 35v...............yk3.......esikoinen

Heinäkuun 2008 plussat
manna8 33v............yk14.........esikoinen

Lokakuun 2008 plussat
Pulcina melkein30v........yk2...........esikoinen



 
Niin ne vaan alkoi taas menkat ihan ajallaan :'( Me aiotaan tammikuun gynen käynnillä tiedustella mahdollisuuksi IVF:ään. Ystäväni, jota myös on leikelty vatsasta aiemmin, on päässyt hoitoihin, eikä häneltä siis ole kielletty sitä. Miksi siis meiltä? Otan selvää tammikuussa. Mies on samoilla linjoilla. Nämä ajatukset antaa vähän puhtia tähän touhuun.

Hyvää viikonloppua kaikille teille ihanille 30+ kuumeilijoille! :heart: Tämä on mullekin hirmuisen tärkeä kanava purkaa tuntoja, ja saada tukea. Ihanaa lukea muiden samassa tilanteessa olevien mietteitä. Tämä palsta ja erityisesti TÄMÄ PINO on huippujuttuja! Kiitos teille! :heart: :heart: :heart:
 
Moikka kaikille!!! Voi kun jännittää teidän puolesta...mulla kai kierto aika lopuillaan...niin päiviä en ole laskenut ja menkat alkaa jos alkaa.
Mä olen ahertanut koulutehtäviä ja ylimääräista olisi tarkoitus alkaa opiskelemaan...saisi paperit nopeammin...Mä alan yhden ensi syksyn kurssin tekemään keväällä...onpahan pois sitten jos vauva tulee...
Mukavaa viikonloppua kaikille...ja nokka pystyyn...ei tytöt luovuteta!!!!! :heart:
 
Hei kaikki

Ensin omaa napaa ).( kun alkaa jännittää niin kovin :) .

Pistelyt on nyt pistelty. Seitsemänä päivänä Puregonia (kahdeksan pistosta, sillä jouduin aloittamaan 25 yksikön takia uuden ampullin- tosi harmillista mutta onneksi lääkkeet ylittivät jo Kela-korvauksen rajan, joten ei ollut niin kallis paukku itselle). Kolmena päivänä Orgalutrania, ja eilen lopulta Pregnyl tarkasti määrättyyn aikaan :) . Pistokset olivat lopulta pienempi juttu kuin taas ennen hoidon alkua jännitin. Puregon on onneksi tosi helppo. Orgalutran on ärsyttävä, kun neula on niin tylsä, että painuu ja painuu vain ennen kuin menee läpi. Mutta onneksi sekään ei satu! Ja kun mieheni sekoitti taas Pregnylin, ei senkään pistäminen ollut iso juttu- etenkään, kun neula on terävämpi kuin Orgalutranissa. Kommentoin näitä näin laveasti, sillä ennen näitä hoitoja olen ollut oikeasti TODELLA neulakammoinen ja nyt pistäminen sujuu niin helposti, että olen oikein ylpeä itsestäni :) .

Tänään ei tapahdu mitään ja huomenna on sitten punktio aamupäivällä. Siirto (jos ja toivottavasti kun siirrettävää on) on torstaina.

Jännittää. Nyt alkaa jo jännittää itse toimenpide (minä hölmö jännitän tosi paljon sitä kanyyliakin, jonka kautta laitetaan lääkkeet- minulla ei ole koskaan ollut sellaista, kun en ole missään isommassa toimenpiteessä ollut). Mutta vielä enemmän jännittää se, mitä kuulemme torstaina- onko yhtään alkiota muodostunut. Ja ajatukset alkavat jo suuntautua myöskin siihen kahden viikon piinaan, jos siirto saadaan onnistuneesti tehtyä torstaina. Onneksi mies pääsee mukaan sekä huomenna että torstaina!

Ai niin, yksi hauska juttu. Olimme viimeksi lääkärikäynnin (ultran) jälkeen hoitajan juttusilla ja hän sanoi, että klinikalle täytyy ottaa tiistaina kunnon eväät molemmille. Minä olen nyt sitten innoissani ostanut hyvät eväät mukaan. Eväsretki, se tekee käynnistä tosi paljon hauskemman :)!

Sellaiset tunnelmat tällä kertaa...


merilintu

Kiitos ajatuksistasi :) .

Todellakin, olen saanut niin valtavan paljon apua ajatuksiini ja tunteisiini tästä ketjusta, että en osaa sitä kertoakaan! Ottaisin takuulla tämän kaiken paljon rankemmin ilman teitä kaikkia.

Hih, nauratti sinun herkistelysi :). Minä olen kyllä tämän vauvaprojektin aikana herkistynyt entisestäni.. mitähän ne raskaushormonit sitten aikanaan teettää- voi, miten toivon, että pääsen niitä juttuja kertomaan teille - ja etenkin, että päästään kaikki keskenämme vertailemaan niitä juttuja :) .

Hammaslääkäri- punktiokeskustelusta (johon voin kertoa kantani huomisen jälkeen) tuli mieleeni, miten ennen inhosin yli kaiken gynekäyntejä ja jännitin niitä viikkokaupalla etukäteen. Nyt ne eivät enää tunnu missään, sen kuin vain nappaa housut pois jalasta ja hyppää pöydälle ;) . Hih.

Kiitos vinkistä, täytyy muistaa pyytää tarpeeksi lääkettä. Ja tarkistaa, että paino on tiedoissa oikein. Olen saanut pudotettua ekasta käynnistä 12 kiloa. Muista, Merilintu, että paino ei ole oleellinen asia, vaan hyvä mieli. Minulle tuo painonpudotus on ollut aika paljon sitä, että kun en ole voinut kontrolloida oman kehoni toimintaa vauva-asiassa niin on tuntunut hyvälle, kun olen jollain tavalla voinut kontrolloida kehoani- saada painon putoamaan (ensimmäistä kertaa elämässäni, muuten). Joskus siinä on ollut vähän rankaisunkin makua tyyliin "siitäs saat, kehoni, kun et suostu tulemaan raskaaksi". Mutta suurin motivaattori on kuitenkin ollut usko siihen, että vähän kevyempänä raskaaksi tulo voisi olla helpompaa (pöh, ei ole ollut). Ja että neuvolakorttiin olisi mukava saada pienempi luku lähtöpainoksi, niin olisi kivampi näyttää sitä sitten joskus isolle lapselleni :). Kaikkea sitä haaveileekin.

Tuo ilmeistä lukeminen, mistä kirjoitit... siinäkin yksi syy, miksi en kertonut tulevasta punktiosta edes esimiehelleni, vaan olen huomenna kuumeessa... ja olenhan minä, vauvakuumeessa.


Ellastiina

Jokohan sinulla alkoivat..?

Vai katkaisutulppa? Mistä sellaisia saa, apteekista varmaan erikseen pyytämällä? Oletko muuten saanut Pregnylin mukana apteekista ruiskun ja neulat? Väestöliitossa ihmettelivät kovin, kun sanoin, että sain viimeksi. Yleensä eivät kuulemma anna apteekista! Nyt otin sitten klinikalta. Apteekin henkilökunnassakin on niin laidasta laitaan väkeä, sen on nyt huomannut, kun on ollut usein asiaa. Pari kertaa on ollut AIVAN IHANAt farmaseutit, joiden kanssa keskustelu on ollut melkein kuin terapiaa.

Lumikeiju

Toivottavasti pääsette IVFään heti ensi vuoden puolella!


Heksu


Kuulostaa siltä, että olet ollut ahkera. Hyvä sinä!


Oikein hyvää vointia kaikille!!!!!! Me lähdetään nyt konserttiin!!!
 
Mäkin vihdoin otin kalenterin käteen ja menkat on jo päivän myöhässä...mulla oli lauantaina menkkamaisia kipuja, mutta ei alkanut...heh...jospa todella nyt tärppää, kun en yhtään ole kerennyt asiaa ajatella...just nyt mulle kahtakin heppaa tarjottiin ilmaseksi ratsastettavaksi, joten varmaan oon raskaana!!!!!!! No se olisi silti kyllä todella toivottu uutinen...oirreita ei kyllä ole, paitsi lämmöt koholla...miehellä kamala kuume, koko ajan hoputtaa testaamaan, mutta aion sinnitellä ja torstaina testata jos on syytä...niin monta turhaa testiä oon tehnyt... :LOL:
Kuumetta: onnea yritykseen!!! Kiitos zempeistä...
 
Lumikeiju Voit pitää nimeni listassa. Esikoista on kohta yritetty kaksi vuotta. Kiertoja en ole ikinä laskenut. Tai siis sekosin laskuissa jo ensimmäisen puolen vuoden jälkeen.

Kuumetta Tsemppiä huomiselle eväsretkelle. :) Toivottavasti saalis on kaikinpuolin hyvä. Punktiosta kyllä selviää, eikä kannata ainakaan yöuniaan sen takia menettää. Itse olin punktiossa yksin, sillä miehelle sattui juuri silloin työmatka. Mies kyllä vei, mutta tulin taksilla kotiin. Neulat ja ruiskut sain aina klinikalta. Kerran apteekista kysyttiin, onko mulla ne. En muista mistä sain sen tulpan, jolla ampulli avataan -- luultavasti hoitajalta.

Heksu Toivottavasti siellä olisi nyt tärpännyt ja olisi vauvan aika. Jäämme jännäilemään...

).( Vielä ei ole täti kurvannut tähän osoitteeseen. Lähipäivinä odottelen saapuvaksi. Jos folli oli kaksi viikkoa sitten 10mm, niin luulisin, että menee ehkä muutama päivä vielä. Toisaalta keskenmeno saattaa sekoittaa hormonitoimintaa kovastikin.
 
Heksu

Voi, miten toivon, että teillä olisi nyt tärpännyt!!!
Kiitos kannustuksesta :) .

Ellastiina

Olette tainneet sitten yrittää yhtä kauan kuin me? Me aloimme yrittää ihan marraskuun lopulla 2006.

Olet ollut kauhean reipas, kun olit yksin punktiossa! Kai minäkin "uskaltaisin" mutta nyt olen niiin iloinen siitä, että mies pääsee mukaan. Yöunia en menettänyt punktiosta :). Heräsin aamulla soittamaan töihin, että olen kipeänä (ja sain morkkiksen, kun siellä valiteltiin, että voi kun juuri tänään sattui, kun ryhmä on täynnä sijaisia) ja jatkoin sitten unia.


Nyt sitä sitten mennään.. Kymmenen minuutin päästä lähdetään ja kahden tunnin päästä voi koko toimenpide jo olla ohi! Ja mies teki hyvät eväät :) .

Hyvää vointia kaikille!
 

Yhteistyössä