Voi gitte, en tajunnut ollenkaan, että se olisi noin vakava, se kysta. Kun ne kuulemma saattavat hävitä itsestäänkin, ainakin tuolta munasarjoista. Tosi iso :hug: Voimia :heart:
**3-kYMPPISET ENSIKERTALAISET, vol.4**
- Viestiketjun aloittaja Ellastiina
- Ensimmäinen viesti
merilinnulle kiitos tsempityksestä! Olet ihan oikeassa siinä, että tässä kropan kuulostelussa menee helposti liiallisuuksiinkin. Huomaan, että tulen puolihysteeriseksi aina näin kierron jälkimmäisellä puoliskolla, varmaan ne hormonit pahentaa mun muutenkin kukkeaa luulotautiani.
Niin kävin gynellä viimeksi marraskuussa, eli just toisen yk:n alussa. Gyne ultrasi ja hämmästys oli silloin suuri, kun hänen mukaansa mikään ei viittaa myöskään PCO:hon! Kun ei kuulemma ole ulkoisiakaan merkkejä (olen norm.painoinen enkä hänen mielestään karvainen, mutta esim. nyt kun pillerit ei enää vaikuta, niin mulla kasvaa jo suunnilleen parta
, ja akne pysyy voiteilla kurissa, ilman ihotautilääkärin troppeja oliskin kuin kanan takamus)... Mietin vaan, että tekikö se sen diagnoosin sit enemmän noiden ulkoisten merkkien perusteella, kun mulla on kuitenkin kotona 6 vuotta vanha ultra, jossa nimenomaan sanotaan, että munasarjoilla on polykystinen aspekti, ja että ovat hiukan suurentuneet kooltaan)
Yksi kaveri mulle sanoi, että hänen mielestään kuulostaa vain kipeytyneiltä lihaksilta, kuulemma reisilihasket saattavat ärtyä ja alkaa vetää nivusista ihan istualtaankin. Oon nimittäin istunut täs töiden takia jo pari päivää, että mistään juoksuvammasta ei kyllä ole kyse. Kävin kävelyllä, ja hiukan kipu hellitti, mutta nyt taas kun olen paikallani sattuu... Nyt otan kyllä panadolia, en jaksa enää tätä jomotusta...
Vaikka taidan taas tässä valitella turhia, kun gitellä on oikeasti noin ikäviä uutisia :ashamed:
Niin kävin gynellä viimeksi marraskuussa, eli just toisen yk:n alussa. Gyne ultrasi ja hämmästys oli silloin suuri, kun hänen mukaansa mikään ei viittaa myöskään PCO:hon! Kun ei kuulemma ole ulkoisiakaan merkkejä (olen norm.painoinen enkä hänen mielestään karvainen, mutta esim. nyt kun pillerit ei enää vaikuta, niin mulla kasvaa jo suunnilleen parta
, ja akne pysyy voiteilla kurissa, ilman ihotautilääkärin troppeja oliskin kuin kanan takamus)... Mietin vaan, että tekikö se sen diagnoosin sit enemmän noiden ulkoisten merkkien perusteella, kun mulla on kuitenkin kotona 6 vuotta vanha ultra, jossa nimenomaan sanotaan, että munasarjoilla on polykystinen aspekti, ja että ovat hiukan suurentuneet kooltaan)Yksi kaveri mulle sanoi, että hänen mielestään kuulostaa vain kipeytyneiltä lihaksilta, kuulemma reisilihasket saattavat ärtyä ja alkaa vetää nivusista ihan istualtaankin. Oon nimittäin istunut täs töiden takia jo pari päivää, että mistään juoksuvammasta ei kyllä ole kyse. Kävin kävelyllä, ja hiukan kipu hellitti, mutta nyt taas kun olen paikallani sattuu... Nyt otan kyllä panadolia, en jaksa enää tätä jomotusta...
Vaikka taidan taas tässä valitella turhia, kun gitellä on oikeasti noin ikäviä uutisia :ashamed:
Gitte, ehdottomasti sun kantsii mennä toiselle lääkärille ja mielellään lapsettomuushoitoihin erikoistuneelle! Mä en nyt tiedä mistään mitään, niin että muut pystyy varmasti sanomaan enemmän, mutta jos se kysta estää siittiöiden kohtuun pääsyä, niin eikö sit kannata jo siirtää sinne suoraan hedelmöitetty alkio? Eli siis ehkä kannattaisi siirtyä luomuilusta mahdollisimman pian hoitoihin. Mä nyt tän hatusta vetäisin, kun ei ole omaa kokemusta, mutta eikö niitä hoitoja tehdä silloinkin, jos siittiöt ei liiku jne. ja omin avuin pääse kohtuun, niin miksei niitä voisi sinne "istuttaa" suoraan? Tai siis sitä alkiota.
Sitä paitsi mulle joka gyne näyttää sanovan ihan omia juttujaan, yhden mielestä on PCO ja toisen mielestä ei, kaksi on väittäneet, että kohtu on taaksepäin kallistunut, yksi ultras ja sanoi, että on eteenpäin ja sitten neljäs ultras ja sanoi, että on suorassa. Eli niin monta mielipidettä on kuin on gynekologejakin!
Sitä paitsi mulle joka gyne näyttää sanovan ihan omia juttujaan, yhden mielestä on PCO ja toisen mielestä ei, kaksi on väittäneet, että kohtu on taaksepäin kallistunut, yksi ultras ja sanoi, että on eteenpäin ja sitten neljäs ultras ja sanoi, että on suorassa. Eli niin monta mielipidettä on kuin on gynekologejakin!
Sori, jos tää pino alkaa olla mun monopolisoimani... Pitäisi varmaan täs vähän rauhoittua :ashamed:
Gitte, voi miten kurjia asioita olet joutunut kuulemaan! Tuntuu todella hurjalta tuo lääkärin ehdotus. Kuten muutkin ovat jo sanoneet, niin hakeudu ihmeessä toiselle lääkärille kuulemaan mielipidettä asiasta. Voimia sinulle :heart:
Kiitos tsemppauksesta, Tirlittan! Täytyy vaan vuosien vierimisestä huolimatta yrittää pitää lippu korkealla.
Voi ei, Gitte! Iso voima :hug: sulle! Mistä sellainen kysta on yhtäkkiä sinne ilmaantunut? Etkös olekin kertonut käyneesi ihan säännöllisesti gynellä ja kaikki on ollut ihan kunnossa? Ei kai tuo voi olla mikään lopullinen tuomio? Olisiko asiaa mahdollista selvittää tarkemmin esim. yksityisen kautta? Tai enhän siis tiedä, missä olet käynyt...
Merilintu ja Lentoemo, joo kyllä se Alpeilla käyminen on vaan ollut aina yhtä ihanaa! Uskomatonta miten pienet jo viilettelevät pitkin vuoren rinteitä, varsinkin hiihtokouluporukoissa on kyllä mukana tosi pieniäkin laskijoita. Itsekin taisin olla vain 5 v., kun olin ekaa kertaa suksilla - ajatella.
Voi ei, Gitte! Iso voima :hug: sulle! Mistä sellainen kysta on yhtäkkiä sinne ilmaantunut? Etkös olekin kertonut käyneesi ihan säännöllisesti gynellä ja kaikki on ollut ihan kunnossa? Ei kai tuo voi olla mikään lopullinen tuomio? Olisiko asiaa mahdollista selvittää tarkemmin esim. yksityisen kautta? Tai enhän siis tiedä, missä olet käynyt...
Merilintu ja Lentoemo, joo kyllä se Alpeilla käyminen on vaan ollut aina yhtä ihanaa! Uskomatonta miten pienet jo viilettelevät pitkin vuoren rinteitä, varsinkin hiihtokouluporukoissa on kyllä mukana tosi pieniäkin laskijoita. Itsekin taisin olla vain 5 v., kun olin ekaa kertaa suksilla - ajatella.
Moikka teille kaikille!
Oma napa:kp18/28 olen itkenyt koko viime yön.kävin eilen naikkarilla ja siellä venäläinen mieslääkäri sanoi,että en näe muuta kun kohdun poisto,kysta on niin iso ja hankalassa paikassa ja lisäksi huomasi pienen myooman kohdussani ja tuomio oli kohdun poisto,ei lasta ollenkaan,mua itkettää valtavasti :'(
Oma napa:kp18/28 olen itkenyt koko viime yön.kävin eilen naikkarilla ja siellä venäläinen mieslääkäri sanoi,että en näe muuta kun kohdun poisto,kysta on niin iso ja hankalassa paikassa ja lisäksi huomasi pienen myooman kohdussani ja tuomio oli kohdun poisto,ei lasta ollenkaan,mua itkettää valtavasti :'(
Moikka teille kaikille!
Sain tänään peruutusajan gynelle mehiläiseen ja sama tuomio oli,että kohdun poisto,myooma kohdussani on niin hankalassa paikassa,että sitä ei voida poistaa,vaan pitää poistaa koko kohtu ja raskauden aikana se taas kasvaa kokoa,mikä aiheuttaa sen,että kohtuni repeää ja sekä minä,että vauva kuolemme ja samoin on kystan laita,sekin on niin kohdussa kiinni,että jäisi kohtuun arpi ja se sitten toisi vaikeutta,itkettää,pakko nyt uskoa,että omaa lasta en tule saamaan,pitää alkaa säästämään rahaa kohdun poistoon.Tämä mehiläisen gyne oli nainen ja sanoi,vielä,että mun kohtu pitää poistaa ennen vaihdevuosia tuon vaikean myooman takia.
Itkettää valtavasti :'(
Kiitos teille kaikille tuestanne todella kovasti!
Sain tänään peruutusajan gynelle mehiläiseen ja sama tuomio oli,että kohdun poisto,myooma kohdussani on niin hankalassa paikassa,että sitä ei voida poistaa,vaan pitää poistaa koko kohtu ja raskauden aikana se taas kasvaa kokoa,mikä aiheuttaa sen,että kohtuni repeää ja sekä minä,että vauva kuolemme ja samoin on kystan laita,sekin on niin kohdussa kiinni,että jäisi kohtuun arpi ja se sitten toisi vaikeutta,itkettää,pakko nyt uskoa,että omaa lasta en tule saamaan,pitää alkaa säästämään rahaa kohdun poistoon.Tämä mehiläisen gyne oli nainen ja sanoi,vielä,että mun kohtu pitää poistaa ennen vaihdevuosia tuon vaikean myooman takia.
Itkettää valtavasti :'(
Kiitos teille kaikille tuestanne todella kovasti!
Gitte, nyt ei oikeasti sanat riitä lohduttamaan sinua, tässä kuitenkin lämpöinen :hug: . Tuntuu niin oudolta , että kystan ja myooman takia joutuu kohdun poistamaan...
Merilintu, kiitos halista. Tänään jo tuhruttaa pikkuisen, joten soitin leikkausosastolle ja kysyin, kannattaako mun tulla huomenna ollenkaan paikalle. Hoitaja oli sitä mieltä, että tule vaan. Leikkaus kuulemma voidaan tehdä, jos voto on vähäistä. Eli kyllä tässä tähystykseen ollaan menossa.
Tuntuu vaan omat murheet tällä hetkellä pieniltä Giten uutisten jälkeen...
Merilintu, kiitos halista. Tänään jo tuhruttaa pikkuisen, joten soitin leikkausosastolle ja kysyin, kannattaako mun tulla huomenna ollenkaan paikalle. Hoitaja oli sitä mieltä, että tule vaan. Leikkaus kuulemma voidaan tehdä, jos voto on vähäistä. Eli kyllä tässä tähystykseen ollaan menossa.
Tuntuu vaan omat murheet tällä hetkellä pieniltä Giten uutisten jälkeen...
Gitte, minusta tuntuu todella pahalta vuoksesi.
Muistelen, että olet kertonut olevasi mukana jollain tapaa lapsettomien tukiyhdistys Simpukassa. Jospa sieltä löytyisi vertaistukea ja apua murheen käsittelemiseen. Tuntuu varmasti todella raskaalta yrittää käsitellä asiaa mielessä.
Paljon voimia sinulle ja miehellesi :flower:
Omelia, sehän on hyvä, jos pääset vuodosta huolimatta operaatioon. Reippautta ja onnea huomiselle!
Kaikille mukavaa iltaa.
Muistelen, että olet kertonut olevasi mukana jollain tapaa lapsettomien tukiyhdistys Simpukassa. Jospa sieltä löytyisi vertaistukea ja apua murheen käsittelemiseen. Tuntuu varmasti todella raskaalta yrittää käsitellä asiaa mielessä.
Paljon voimia sinulle ja miehellesi :flower:
Omelia, sehän on hyvä, jos pääset vuodosta huolimatta operaatioon. Reippautta ja onnea huomiselle!
Kaikille mukavaa iltaa.
Keskiviikko 19.3.
Kuumetta 35v...........kp5/23-32.......yk20............ 1. yhteinen
Heksu76 31 v...........kp?/28............yk10(???)........esikoinen
Leidi77 30v...............kp12/26-28.........yk7................esikoinen
Tuizu 31v.................kp34/24-30...........yk4..........
Tirlittan-75 32v.........kp26/31.............yk8...............esikoinen
Vaahtokarkki 35 v......kp?/30-38.............yk 8..............1. molemmille
Kati231 35v.............kp11/28-40........vajaa pari v............esikoinen
gitte 38v..................kp18/28................................esikoinen
Kummi 32v................kp?/31.......yk vajaa pari v.....1. molemmille
Bella77 30v...............kp22/30............yk6...............esikoinen
Tresum77 30v...........kp24/28-31.......yk14.............esikoinen
lentoemo-76.............kp29/30-41.........yk5.................1. yhteinen
Soraya 34v...............kp?/28-31.........yk37................esikoinen
Omelia......................kp31/29-36.........yk12................
PinkCadillac..............kp12/32-35.........yk1..................esikoinen
Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta......1.molemmille
Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen
Kuumetta 35v...........kp5/23-32.......yk20............ 1. yhteinen
Heksu76 31 v...........kp?/28............yk10(???)........esikoinen
Leidi77 30v...............kp12/26-28.........yk7................esikoinen
Tuizu 31v.................kp34/24-30...........yk4..........
Tirlittan-75 32v.........kp26/31.............yk8...............esikoinen
Vaahtokarkki 35 v......kp?/30-38.............yk 8..............1. molemmille
Kati231 35v.............kp11/28-40........vajaa pari v............esikoinen
gitte 38v..................kp18/28................................esikoinen
Kummi 32v................kp?/31.......yk vajaa pari v.....1. molemmille
Bella77 30v...............kp22/30............yk6...............esikoinen
Tresum77 30v...........kp24/28-31.......yk14.............esikoinen
lentoemo-76.............kp29/30-41.........yk5.................1. yhteinen
Soraya 34v...............kp?/28-31.........yk37................esikoinen
Omelia......................kp31/29-36.........yk12................
PinkCadillac..............kp12/32-35.........yk1..................esikoinen
Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta......1.molemmille
Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen
Voi, gitte rakas, miten surulliseksi tulin lukiessani kuulumisesi. Iso, lämmin hali sinulle! Itken täällä punaviinilasillisen ääressä vuoksesi .
Vaikka nyt on ehkä liian aikaista, kysyn kuitenkin, oletteko ajatelleet adoptiota? Ehkä kuitenkin vielä jollain keinolla saat sen ikioman, lämpimän lapsen syliisi..
Minä aloin puhumaan miehelle adoptiolapsesta jo pari kuukautta seurusteltuamme, hän ei ollut koskaan tullut edes ajatelleeksi sitä mahdollisuutta ja oli aika varauksellinen asian suhteen. Minulle taas se on aina tuntunut luontevalta mahdollisuudelta kasvattaa perhettä (ennekö? en tiedä ). Parin vuoden aikana mies on ehkä jo hiukan lämmennyt ajatukselle, ainakin klinikan papereihin merkitsi rastin kohtaan, jossa kysyttiin, voisiko omalla kohdallaan harkita lapsen adoptoimista. Itse ajattelen, että olisi ihana nähdä oman rakkaan piirteet omassa lapsessa (ja omat, toki), mutta kaikkein tärkeintä olisi, että joku Pieni Ihminen sanoisi joskus minulle, että Äiti....
Iso hali sinulle, gitte. Kaikki kääntyy varmasti vielä parhain päin. Olet ajatuksissani.
.Vaikka nyt on ehkä liian aikaista, kysyn kuitenkin, oletteko ajatelleet adoptiota? Ehkä kuitenkin vielä jollain keinolla saat sen ikioman, lämpimän lapsen syliisi..
Minä aloin puhumaan miehelle adoptiolapsesta jo pari kuukautta seurusteltuamme, hän ei ollut koskaan tullut edes ajatelleeksi sitä mahdollisuutta ja oli aika varauksellinen asian suhteen. Minulle taas se on aina tuntunut luontevalta mahdollisuudelta kasvattaa perhettä (ennekö? en tiedä ). Parin vuoden aikana mies on ehkä jo hiukan lämmennyt ajatukselle, ainakin klinikan papereihin merkitsi rastin kohtaan, jossa kysyttiin, voisiko omalla kohdallaan harkita lapsen adoptoimista. Itse ajattelen, että olisi ihana nähdä oman rakkaan piirteet omassa lapsessa (ja omat, toki), mutta kaikkein tärkeintä olisi, että joku Pieni Ihminen sanoisi joskus minulle, että Äiti....
Iso hali sinulle, gitte. Kaikki kääntyy varmasti vielä parhain päin. Olet ajatuksissani.
Kiitos kaikille sympatioista uuden yrityskierron alkaessa. Yrittäminen alkaa kai muuttua vähitellen rankemmaksi, koska en viimeisten kahden kerran aikana ole jaksanut edes itkeä. Suoraan sanoen en enää jaksa edes usko, että tulisin raskaaksi. Kunhan yritellään muodon vuoksi. Tämä kuukausi mennään luomuillen ( = yritetään sen verran, kun pystytään ; miehen tenavat ovat meillä ja se vaikuttaa sekä omaan rauhaan että mielialoihin). Ei haluttu yrittää inssiä kahdesta eri syystä: luomuvauva saa tulla koska tahansa, mutta tuntui epäreilulta yrittää lasta, jonka la olisi vuoden viimeisinä päivinä JA minä tarvitsin aikaa kootakseni itseäni mahdollista uutta inssin jälkeistä pettymystä varten. Ehkä ensi kierrossa sitten taas, jos aikataulut saadaan sopimaan (nekin vielä, pirulaiset- molempien on vähän hankala päästä töistä).
Miehen lapset siis tulivat meille pari päivää sitten. Huomasin enne heidän tuloaan, että lapsettomuuden tuska vaikuttaa heidän kohtaamiseensa. Kun he ovat täällä, kaikki on ok mutta ennen heidän tuloaan (ja nyt, kun he ovat isänsä kanssa muualla) tuntuu epäreilulta ja tavallaan tuskalliseltakin, että miehellä on lapsia ja minulla ei. Tuntuu niin yksinäiseltä. Perustin lapsettomuus-puolelle ketjunkin sen vuoksi. Tosin en ole ehtinyt käydä siellä vielä lukemassa, onko meitä löytynyt muita...
Tulee pahoja ajatuksia siitä, miksi mies on onnistunut saamaan lapsia jonkun muun kanssa, mutta ei minun.. olenko huonompi ihminen, enkö ansaitse omia lapsia... turhia ajatuksia, mutta näitä tulee... alemmuudentunnetta kai, ja kateutta. Ja surua.
Lauantaina minusta ja miehestäni tuli pienen vauvan kummeja. Ja menkat alkoivat samana aamuna. Loistava ajoitus, vai mitä (ja monta päivää etuajassa, joten en ollut henksiseti varautunut). Halusin vain kaivautua peiton alle koko päiväksi ja olla ihan yksin, mutta sen sijaan tiesin joutuvani olemaan koko päivän seurassa ja pienten lasten kanssa. Pelotti, miten selviän. En halunnut nähdä koko vauvaa.
Mutta... vauvan piteleminen ja hoivaaminen auttoi minua suunnattomasti. Olin koko aamupäivän auttamassa vauvan kotona, ja illalla olimme juhlissa myöhään. Sunnuntainakin näin vauvan äidin, ja pitelin vauvaa sylissäni siis viikonlopun aikana monta tuntia. Olin ymmälläni, sillä se ei tuntunut ollenkaan pahalta, enkä kokenut tippaakaan katkeruutta siitä, että heillä on vauva ja meillä ei. Aiemmin, kun näin tuon vauvan, hän ei herättänyt minussa oikein mitään tunteita. Nyt minulla on häntä koko ajan valtava ikävä. Rakastuin häneen, kun hän nukkui onnellisena sylissäni, pieni ihminen... Hiukan pelottaa, kun huomaan, että haluaisin päästä pitelemään vauvaa joka päivä. Mietin, onko normaalia kaivata toisen lasta näin paljon. Mutta kun hän vain on niin suloinen! Ja oma kummilapseni vieläpä. Käyttäydyn kyllä ihan normaalisti ulospäin , en ole mikään pelottava vauvavaras.
Olen iloinen, että pystyn iloitsemaan toisten ihmisten vauvasta. Mutta ajatus hiukan vieraammista vauvanodottajista (esim. miehen kaverit) tuntuu pahalta, enkä mielelläni haluaisi tavata heitä. Miehestä tuntuu samalta.
Miehen lapset siis tulivat meille pari päivää sitten. Huomasin enne heidän tuloaan, että lapsettomuuden tuska vaikuttaa heidän kohtaamiseensa. Kun he ovat täällä, kaikki on ok mutta ennen heidän tuloaan (ja nyt, kun he ovat isänsä kanssa muualla) tuntuu epäreilulta ja tavallaan tuskalliseltakin, että miehellä on lapsia ja minulla ei. Tuntuu niin yksinäiseltä. Perustin lapsettomuus-puolelle ketjunkin sen vuoksi. Tosin en ole ehtinyt käydä siellä vielä lukemassa, onko meitä löytynyt muita...
Tulee pahoja ajatuksia siitä, miksi mies on onnistunut saamaan lapsia jonkun muun kanssa, mutta ei minun.. olenko huonompi ihminen, enkö ansaitse omia lapsia... turhia ajatuksia, mutta näitä tulee... alemmuudentunnetta kai, ja kateutta. Ja surua.
Lauantaina minusta ja miehestäni tuli pienen vauvan kummeja. Ja menkat alkoivat samana aamuna. Loistava ajoitus, vai mitä (ja monta päivää etuajassa, joten en ollut henksiseti varautunut). Halusin vain kaivautua peiton alle koko päiväksi ja olla ihan yksin, mutta sen sijaan tiesin joutuvani olemaan koko päivän seurassa ja pienten lasten kanssa. Pelotti, miten selviän. En halunnut nähdä koko vauvaa.
Mutta... vauvan piteleminen ja hoivaaminen auttoi minua suunnattomasti. Olin koko aamupäivän auttamassa vauvan kotona, ja illalla olimme juhlissa myöhään. Sunnuntainakin näin vauvan äidin, ja pitelin vauvaa sylissäni siis viikonlopun aikana monta tuntia. Olin ymmälläni, sillä se ei tuntunut ollenkaan pahalta, enkä kokenut tippaakaan katkeruutta siitä, että heillä on vauva ja meillä ei. Aiemmin, kun näin tuon vauvan, hän ei herättänyt minussa oikein mitään tunteita. Nyt minulla on häntä koko ajan valtava ikävä. Rakastuin häneen, kun hän nukkui onnellisena sylissäni, pieni ihminen... Hiukan pelottaa, kun huomaan, että haluaisin päästä pitelemään vauvaa joka päivä. Mietin, onko normaalia kaivata toisen lasta näin paljon. Mutta kun hän vain on niin suloinen! Ja oma kummilapseni vieläpä
. Käyttäydyn kyllä ihan normaalisti ulospäin , en ole mikään pelottava vauvavaras.Olen iloinen, että pystyn iloitsemaan toisten ihmisten vauvasta. Mutta ajatus hiukan vieraammista vauvanodottajista (esim. miehen kaverit) tuntuu pahalta, enkä mielelläni haluaisi tavata heitä. Miehestä tuntuu samalta.
Moikka!
KUUMETTA:Mieheni sanoi jyrkän ei,eli hän ei halua adoptiolasta ollenkaan,joten meille ei omaa pientä vauvaa tule ollenkaan.Myooma kohdussani on niin hankala,kun se kasvaa kohdun limakalvolla ja menee kohdun toisesta seinästä toiseen,että jos sitä aletaan poistamaan,niin kohtuun jää iso arpi ja sekin tuo haittaa,joten pitää poistaa koko kohtu samantien,tämä olisi helppo asia,mutta kun mulla ei ole lapsia ja kun mikään myoomien hoitokeino ei auta mun myoomaani ollenkaan,itkettää :'(
Ihanaa,kun te olette kaikki mun tukena,siitä teille kaikille :flower:
KUUMETTA:Mieheni sanoi jyrkän ei,eli hän ei halua adoptiolasta ollenkaan,joten meille ei omaa pientä vauvaa tule ollenkaan.Myooma kohdussani on niin hankala,kun se kasvaa kohdun limakalvolla ja menee kohdun toisesta seinästä toiseen,että jos sitä aletaan poistamaan,niin kohtuun jää iso arpi ja sekin tuo haittaa,joten pitää poistaa koko kohtu samantien,tämä olisi helppo asia,mutta kun mulla ei ole lapsia ja kun mikään myoomien hoitokeino ei auta mun myoomaani ollenkaan,itkettää :'(
Ihanaa,kun te olette kaikki mun tukena,siitä teille kaikille :flower:
Gitte, olen niin sanaton ja surullinen puolestasi :'( . Suuren suuri :hug: sulle, jos yhtään voi helpottaa tuskassasi. Tämä lapsen hankkiminen on niin suurta ylämäkeä ja alamäkeä, ettei koskaan tiedä mitä on tulossa. Koittakaa vaan miehenne kanssa surra yhdessä ja puhua asiasta, se varmasti auttaa pitkällä tähtäimellä. Voimia kovasti! :heart:
Moikka!
Oma napa:kp19/28 ja olo on todella kurja.Mieheni sanoi jyrkän ei adoptiolle ja toinen vaihtoehto olisi sijaiskohtu ja siihen ei kukaan ala.Me emme saa koskaan omaa pientä lasta,itkettää! :'(
Mukavaa pääsiäistä teille kaikille :wave:
Peukkuja teille muille todella kovasti ja plussatuulia++++++++++++++
Oma napa:kp19/28 ja olo on todella kurja.Mieheni sanoi jyrkän ei adoptiolle ja toinen vaihtoehto olisi sijaiskohtu ja siihen ei kukaan ala.Me emme saa koskaan omaa pientä lasta,itkettää! :'(
Mukavaa pääsiäistä teille kaikille :wave:
Peukkuja teille muille todella kovasti ja plussatuulia++++++++++++++
GITTE: miten voi olla mahdollista että 12.3. sinulla oli ultrassa kaikki ok ja sitten olikin iso kysta, joka estää siittiöiden menemisen kohtuun - miten ihmeessä sieltä ovislimat tai kuukautisvuoto vois tulla pois??? Ja sitten kohta löytyykin kauhee myooma... Se ei voi olla mitenkään mahdollista, 6 päivässä ei mikään hormoni erity niin, että kasvattaisi moisia kasvaimia.
Gitte, minäkin ihmettelin miten myooma ei näkynyt aiemmassa ultrassa. Olet ihana, kun jaksat vielä tempata meitä muita :heart: .
Tirlittanille kiitokset onnentoivotuksesta. Ihan hyvin kaikki sujuikin, mutta...
Laparoskopiassa löytyneet asiat todellain selittävät lapsettomuuteni, enkä usko luomuplussaan enää ollenkaan. :'( Eilen, kun olin jo päässyt kotiin ja kerroin löydöksistä miehelleni ja puhelimessa äidille ja siskolleni, olo oli vähän itkuinen, mutta ihme kyllä mieliala on jo kohonnut, tavallaan olin jo tiennyt, että jotain vikaa täytyy olla, kun ei ole vuodessa tärpännyt.
Eli lievä endometrioosi löytyi, kohdun takana lantion seinämässä oli pari pesäkettä, jotka poltettiin. Gynen mukaan ne ovat todennäköisesti haitanneet munatorvien toimintaa, vaikka ei tiedetäkään miten ne sen tekevät. Ei siinä vielä kaikki. Oikea munasarja oli ok, mutta, oikea munatorvi oli tukossa . vasemmasta torvesta neste meni läpi, mutta lääkärin tekstistä päättelin, ettei senkään toiminta varmaan ihan täydellistä ollut. Lisäksi vasen munasarja oli kiinni lantion sivuseinässä ja siinä oli nesterakkuloita (kystia?), ei kuitenkaan edometrioomaa. Munasarja irrotettiin seinämästä ja rakkulat puhkottiin.
Eli tämmöistä kivaa löytyi. Lääkärin mukaan raskaus alkaa usein (sanoi nimen omaan että USEIN) kun endometrioomat on poltettu, mutta mullahan on toinen puoli pelistä pois, joten en usko tärppiin enää ollenkaan. Jos raskaus ei ala muutaman kuukauden sisällä, mietitään jatkoa.
Mutta kertokaa mulle rakkaat sisaret, mitä te tekisitte minun asemassani. Jaksaisitteko odottaa elokuulle raskauden alkamista, jonka jälkeen saan luultavasti lähetteen julkisen puolen lapsettomuushoitoJONOON, vai menisittekö heti yksityiselle? Olisin jo ihan valmis menemään vaikka heti IVF:ään, mutta kallistahan se on. Vai antaako viellä luonnolle mahdollisuuden?
Tuntuu, että tässä ketjussa on viime aikoina ollut pääasiassa surullisia asioita, toivottavasti joku kertoo pian ihania plussauutisia!
Tirlittanille kiitokset onnentoivotuksesta. Ihan hyvin kaikki sujuikin, mutta...
Laparoskopiassa löytyneet asiat todellain selittävät lapsettomuuteni, enkä usko luomuplussaan enää ollenkaan. :'( Eilen, kun olin jo päässyt kotiin ja kerroin löydöksistä miehelleni ja puhelimessa äidille ja siskolleni, olo oli vähän itkuinen, mutta ihme kyllä mieliala on jo kohonnut, tavallaan olin jo tiennyt, että jotain vikaa täytyy olla, kun ei ole vuodessa tärpännyt.
Eli lievä endometrioosi löytyi, kohdun takana lantion seinämässä oli pari pesäkettä, jotka poltettiin. Gynen mukaan ne ovat todennäköisesti haitanneet munatorvien toimintaa, vaikka ei tiedetäkään miten ne sen tekevät. Ei siinä vielä kaikki. Oikea munasarja oli ok, mutta, oikea munatorvi oli tukossa
. vasemmasta torvesta neste meni läpi, mutta lääkärin tekstistä päättelin, ettei senkään toiminta varmaan ihan täydellistä ollut. Lisäksi vasen munasarja oli kiinni lantion sivuseinässä ja siinä oli nesterakkuloita (kystia?), ei kuitenkaan edometrioomaa. Munasarja irrotettiin seinämästä ja rakkulat puhkottiin.Eli tämmöistä kivaa löytyi. Lääkärin mukaan raskaus alkaa usein (sanoi nimen omaan että USEIN) kun endometrioomat on poltettu, mutta mullahan on toinen puoli pelistä pois, joten en usko tärppiin enää ollenkaan. Jos raskaus ei ala muutaman kuukauden sisällä, mietitään jatkoa.
Mutta kertokaa mulle rakkaat sisaret, mitä te tekisitte minun asemassani. Jaksaisitteko odottaa elokuulle raskauden alkamista, jonka jälkeen saan luultavasti lähetteen julkisen puolen lapsettomuushoitoJONOON, vai menisittekö heti yksityiselle? Olisin jo ihan valmis menemään vaikka heti IVF:ään, mutta kallistahan se on. Vai antaako viellä luonnolle mahdollisuuden?
Tuntuu, että tässä ketjussa on viime aikoina ollut pääasiassa surullisia asioita, toivottavasti joku kertoo pian ihania plussauutisia!
Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille! :flower:
kuumetta, minulle tuli mieleen sinun kirjoituksestasi oma suhteeni sisarusten lapsiin. Sisaruksiin lasken tässä yhteydessä kuuluvan myös miehen sisarukset, sillä koen olevani myös heidän kanssaan samaa perhettä. Voin aidosti sanoa rakastavani sisarusten lapsia. Vaikka olisi kuinka kurja päivä oman lapsettomuuden vuoksi, niin aina tuntuu yhtä hyvältä viettää aikaa noiden lasten kanssa ja pitää heitä sylissä. Meillä on ilonamme viisi pientä tyttöä ja onnekseni olen pystynyt rakentamaan heihin kaikkiin läheisen ja lämpimän suhteen.
Suhtautumiseni vieraampiin lapsiin ja varsinkin vauvoihin ja vauvamahoihin on sitten hyvin toisenlainen. Silloin saatan kokea kaikki ikävät tunteet laidasta laitaan.
Täysin vieraat vauvat taas eivät herätä kurjia tunteita, vaan niihin suhtaudun kuin söpöihin vauvajuttuihin muutenkin - ihastellen ja haaveillen.
).( Minulla alkoi tänään menkkoja enteilevät juilinnat mahanpohjassa. Olo on pettynyt, mutta jotenkin ihmeen rauhallinen. En siis kovin suurin odotuksiin tainnutkaan olla latautunut, vaikka tokihan elämäni ensimmäinen ovisplussa nosti toiveita. Mutta onhan tässä vielä toivoa, kunnes toisin todistetaan.
Aurinkoista päivää!
kuumetta, minulle tuli mieleen sinun kirjoituksestasi oma suhteeni sisarusten lapsiin. Sisaruksiin lasken tässä yhteydessä kuuluvan myös miehen sisarukset, sillä koen olevani myös heidän kanssaan samaa perhettä. Voin aidosti sanoa rakastavani sisarusten lapsia. Vaikka olisi kuinka kurja päivä oman lapsettomuuden vuoksi, niin aina tuntuu yhtä hyvältä viettää aikaa noiden lasten kanssa ja pitää heitä sylissä. Meillä on ilonamme viisi pientä tyttöä ja onnekseni olen pystynyt rakentamaan heihin kaikkiin läheisen ja lämpimän suhteen.
Suhtautumiseni vieraampiin lapsiin ja varsinkin vauvoihin ja vauvamahoihin on sitten hyvin toisenlainen. Silloin saatan kokea kaikki ikävät tunteet laidasta laitaan.
Täysin vieraat vauvat taas eivät herätä kurjia tunteita, vaan niihin suhtaudun kuin söpöihin vauvajuttuihin muutenkin - ihastellen ja haaveillen.
).( Minulla alkoi tänään menkkoja enteilevät juilinnat mahanpohjassa. Olo on pettynyt, mutta jotenkin ihmeen rauhallinen. En siis kovin suurin odotuksiin tainnutkaan olla latautunut, vaikka tokihan elämäni ensimmäinen ovisplussa nosti toiveita. Mutta onhan tässä vielä toivoa, kunnes toisin todistetaan.
Aurinkoista päivää!
lauantai 22.3.
Kuumetta 35v...........kp8/23-32.......yk20............ 1. yhteinen
Heksu76 31 v...........kp?/28............yk10(???)........esikoinen
Leidi77 30v...............kp15/26-28.........yk7................esikoinen
Tuizu 31v.................kp37/24-30...........yk4..........
Tirlittan-75 32v.........kp1/29.............yk9...............esikoinen
Vaahtokarkki 35 v......kp?/30-38.............yk 8..............1. molemmille
Kati231 35v.............kp14/28-40........vajaa pari v............esikoinen
gitte 38v..................kp21/28................................esikoinen
Kummi 32v................kp?/31.......yk vajaa pari v.....1. molemmille
Bella77 30v...............kp25/30............yk6...............esikoinen
Tresum77 30v...........kp27/28-31.......yk14.............esikoinen
lentoemo-76.............kp32/30-41.........yk5.................1. yhteinen
Soraya 34v...............kp?/28-31.........yk37................esikoinen
Omelia......................kp34/29-36.........yk12................
PinkCadillac..............kp15/32-35.........yk1..................esikoinen
Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta......1.molemmille
Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen
Kuumetta 35v...........kp8/23-32.......yk20............ 1. yhteinen
Heksu76 31 v...........kp?/28............yk10(???)........esikoinen
Leidi77 30v...............kp15/26-28.........yk7................esikoinen
Tuizu 31v.................kp37/24-30...........yk4..........
Tirlittan-75 32v.........kp1/29.............yk9...............esikoinen
Vaahtokarkki 35 v......kp?/30-38.............yk 8..............1. molemmille
Kati231 35v.............kp14/28-40........vajaa pari v............esikoinen
gitte 38v..................kp21/28................................esikoinen
Kummi 32v................kp?/31.......yk vajaa pari v.....1. molemmille
Bella77 30v...............kp25/30............yk6...............esikoinen
Tresum77 30v...........kp27/28-31.......yk14.............esikoinen
lentoemo-76.............kp32/30-41.........yk5.................1. yhteinen
Soraya 34v...............kp?/28-31.........yk37................esikoinen
Omelia......................kp34/29-36.........yk12................
PinkCadillac..............kp15/32-35.........yk1..................esikoinen
Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta......1.molemmille
Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen
Voi gitte :hug: Ei tähän oikein lohdutuksen sanoja löydy :'( Olen todella surullinen puolestasi :heart: Voi kunpa miehesi jotenkin muuttaisi mielensä... :heart: