*** 3-kymppiset ensikertalaiset, vol.10 ***

Heips kaikille!

Liityn kuumeilevaan joukkoonne. Ikää kohta 35v. Pillerit lensi roskiin viime viikolla ja viikonloppuna alkoi tyhjennysvuoto ja jännityksellä täällä odotan, koska raskautuisi. Millään ei malttaisi odottaa. =)

 

Hyi hitto,millähän tuota punkkua sais alas.En oikee voi sietää sitä.
Eiks samaa saa valkkarista?
Kannattaako niitä ovistestejä käyttää,vai riittääkö pelkkä laskuri? Tosin,sillähän sit selviäis tapahtuuko koko ovulaatio edes.

 

Tervetuloa uusille!

cheri85 kiitos ja syvä kumarrus! :heart:

Vadelmanlehti kyseli vitamiineista ja hivenaineista. Mie olen lähtenyt vähän "soitellen sotahan" ja täytyy myöntää etten syö mitään lisiä. Nyt kun noista vitamiinesta ym. avukkeista on täältä lukenut, niin voitte olla varmoja että tämä rouva suuntaa vitamiini ja punkkuostoksille! Millon meinasit Vadelmanlehti testata?

ON: Menkat alkoi eilen eli nyt kp2 ja yk 4.

 

Lennis Mä olen sitä mieltä, että noilla laskureilla virhemarginaali on niin valtava et jättäsin ihan kokonaan oman arvonsa nojaan. Ainoa todellinen tapa kartoittaa ovulaatio on testit.

Ja kuten Cheri85 jo aiemmin laittoikin niin lääketieteellisestihän tuota viiniä ei mitenkään edes mainosteta, joten ei sitä tarvitse pakolla juoda. Mä olen sitä mieltä, että mitä vähemmän alkoa niin sen parempi.

Tervetuloa uudet tulijat! jos listalle tahdotten niin laitelkaa listarimpsunne päivitettäväksi.

Merope Voi perhana! Miten inhottavaa on ventata vielä viikko! Toivotaan nyt, et se kroppa sais ny sekoilunsa päätökseen ja täti vierailis pian.

Me syödään miekkosen kanssa sitä multivitan raskausmonivitamiinia. Ihan lapsettomuusklinikan käskystä.

 

Hirveä olo kun tekisi mieli huutaa kaikille, että meillä alkoi vauvaprojekti. Yritän nyt kuitenkin hillitä itseni.

Eli menossa ikä 34v/kierto 24-27/yk1/luomu

 

Lennis: meidän klinikalla sanotaan että joko seksiä menkkojen loputtua 1,5 viikkoa joka toinen päivä tai ovistestit. Laskurit ei ole luotettavia, ja tutkimusten mukaan melkein puolet pareista yrittää raskautta väärään ajankohtaan koska laskevat ovisajankohdan väärin.

Eikä punkku ole mitenkään oleellinen juttu, jos kohdun limakalvo on liian ohut tai puhumattakaan siitä jos hedelmöitys ei edes tapahtunut niin ei siinä punkut auta.

 

Taidan siis salaa tilata muutaman ovistikun.
Sinkkiä täällä ollut miehellä ja monivitamiinit itselle,mutta taidanki hakea niitä raskausajan vitskuja joista Hironea mainitsi.

 

Jäin miettimään tuota Kipun tekstiä,ois tehny kans mieli toitottaa vauvaprojektista,mutta en oo kertonut kenellekään.Meidän välistä vain,joten kaikki tuskailut kohdistautuu puolisoon
Mutta siis,tietääkö teidän muiden lähipiiri,että yritätte lasta?

 

Lennis: meidän vauvaprojektista tietää mun vanhemmat, koska heillä aikanaan oli haastetta samalla alueella niin ollaan saatu paljon tukea heiltä. Mulla on muutenkin aina ollut tosi läheiset välit perheeseen ja puhutaan kaikesta niin on ollut vain luonnollista puhua tästäkin. Lisäksi työkaverit eli iso liuta maailman ihanimpia kätilöitä ja gynekologeja tietää, he ovat kaikkein tärkein tuki ja voimavara heti miehen jälkeen. Ystävistä tietää pari ja surkeiden sattumusten kautta toinen heistä jäi itse lapsettomaksi ja toinen on hakeutumassa iän vuoksi yksityiselle IVF-hoitoon joten vertaistukirinki on ollut meille kaikille tärkeä. Meillä siis menossa yk10 ja hoitoihin voidaan edetä heti kun ollaan siihen itse henkisesti valmiita...toivottavasti tärppäisi nyt niin ei tarttis edetä...

 

Heipsansaa!
Meillä mies ei halua että kerrotaan projektista kenellekään. Oon kuitenkin kahdelle kaverille kertonut - pakko purkaa mietteitä jollekin, kun ei tuo mies oikeesti jaksa kuunnella mun spekulointeja yms. Mies nyt on muutenkin pidättyväisempi, itse aina puhun ehkä liikaakin.. Mulla kans tosi läheiset välit vanhempien kanssa, siksi tuntuukin jotenkin pahalta etten oo heille kertonut. Tosin eihän tässä vielä mitään ihmeellistä ole tapahtunutkaan. Mut oon kyllä ajatellut, että jos tässä hoitoihin päädytään (ainakin inseminaatiota isompiin) niin meinaan kyllä vanhemmilleni kertoa että missä mennään. Niin paljon kuitenkin odottavat lapsenlapsia.

Täällä ovulaatiota odotellaan. Aloittelin tikutuksen tänään (kp16) ja siinä näkyy jo selvä viiva! Monesti olen joutunut aloittamaan ihan blankosta testistä. Noo, huomennahan voi tilanne taas olla aivan toinen. Kunhan nyt viimeistään perjantaina tulisi se ovisplussa! Olin jotenkin ihan varma, että ovis jää väliin, kun finnejä ei ole yhtään! Ensimmäinen kerta moneen kuukauteen kun ei tarvinnut aamulla laittaa yhtään peitepuikkoa naamaan On meinaan iho ollut viime aikoina melkoinen kyntöpelto.. We'll see, eihän se ovistestikään sitä kerro, että irtoaako se munasolu loppujenlopuksi.. (Nyt taas saa korjata jos oon ymmärtänyt väärin) Kunhan nyt pääsis sinne ultraan!

Miltäs Cherin tilanne vaikuttaa? Erotatko uusia oireita tms.?

Minut voisi ehkä jo lisätä listallekin, sen verran täällä vietän nykyäään aikaa..
Eli Tilulilu ikä 34, kierto 28-29, kp16, yk 9, luomu

 

Keskiviikko 21.1.2015

Nimimerkki.....Ikä.......Kiertopv/pituus.......yk......luomu/lääk.kierto
Kippu..................34v.....kp ?/24-27.............yk1.............luomu
Liljah...................30v.....kp 3/25-27............yk4.............luomu
Lennis.................29v.....kp 6/28.................yk 2............luomu
Rockwell..............30v.....kp 15/23-28..........yk 9...........luomu
Tilulilu.................34v.....kp 16/28-29..........yk 9............luomu
Cheri85................29v.....kp 19/24-26..........yk 10.........luomu
Hironea...............35v......kp 22/26.............yk 14...........luomu
MamaBoo............31v......kp 22/28.............yk 1............luomu
Kiia80..................34v.....kp 29/26-28.........yk 1............luomu
Merope................30v.....kp 43/n30............yk 18..........kilppari
Vadelmanlehti.......31v.....kp 47/47.............yk 2.............luomu


c=clomit, a=anazol, f=femar, g=gonal-F, m=metut, pr=pregnyl, o=ovitrelle, pri=primolut, pu=puregon, t=terot, mp=menopur, ins=inseminaatio, irr=irrotuspiikki, l=luget, de=depot laastari, s=supercur, lz=letrozol

Taustalla:
Kissatanssi, M11su, Kukkaislapsi, Dazzler, Miminda, Justiina79, Sofila, Iitukka81, Orkidea79, Talviaurinko, Haave_ilija, Mariah33, Yritys10, tamariini, Dorin, Tikru78, kaisaek, Vilijonkka_, Norna

Plussanneet 2014:

Ankkurinappi....31v.........?.......2/2014
murmelii..........32v.......yk3.....2/2014
Jonniss............29v.......yk3........14.3.
Marjee............30v.......yk8........26.3.
Nonnna...........31v.......yk3..........2.4
Matahari..........31v.......yk1........13.4
Jofa...............30v.......yk1.....4/2014
Kerttuli82...................yk 10......30.4
Pienestä kii.....31v.......yk 9.......8.5
Miri81............33v.......yk 2......14.5
Handis85........29v.......yk 1......16.5
Chiligail..........35v....ya 2012.....9.6
Ricardina........30 v.................24.7 km
Tamariini...............................8.8
Viiu................33v.................26.8
haavetta pienestä..28v............21.10
Ricardina.........30v.................2 6.10. 1.IVF/2.PAS
Kaisa888.........38v.................27.10
samour_.........30v..................8.11
Säihkiss.........35v.....yk26........7.11 2. mp+pr
Ruusutar........30v...................23.12

Plussanneet 2015:

vauvatoiveinen..38v.................4.1




****Muutospyynnöt listaan punaisella.
Kun kiertopäiviä yli 60 eikä mitään kuulu, lisätään "Taustalla" -listalle****

 

Mun tilanne: dpo 8-9, lopetan Lutinuksen lauantaiaamuun joten menkkojen alkamisajankohta ois aikaisintaan ma 26.1. mut todnäk ti 27.1.tai viim ke 28.1. Jos ei kuulu niin testailen varmaan pe 30.1.koska silloin tarkoitus lähteä vanhempien luo viikonlopuksi...tietäis että kippistetäänkö äipän eläköitymistä sampanjalla vai jollain muulla ja onko mukana muitakin tuliaisia kuin onnittelut. Ei mitään vähäisiäkään uusia oireita eli en hirveästi elättele toivoa.

 

Nyt olis kaikki uudet laiteltu listalle

Tää palstan päivittäminen on muuttunut sen verran, että enää ei nää aikasempia tekstejä. Se on ihan surkea muutos!! Ennen sai selailtua aiemmista viesteistä suoraan tiedot listan päivityksiin, mutta nyt se ei enää onnistu. Ihan arsesta!!! No pyydän, että laittanette selkeästi omat päivityspyynnöt näkyviin niin ne on sitten nopea ja helppo bongata muun tekstin ohesta, kun joutuu selailemaan viestejä. Muuten mä joudun aina lukemaan ihan kaikki viestit uusiks tässä päivitysten välissäkin. Tiedän, et padeilla jne. ei aina saa punaiseksi tms. mut jos laittaa vaikka loppuun selkeästi eroteltuna niin löytyy helpommin. Lisäks jos uusista löytyy innokkaita listan päivittäjiä niin en todellakaan laita pahakseni apua :heart:

Meillä vauvaprojektista tietää ainoastaan mun hyvä ystäväni. Ja hänellekkään en ole sen kummemmin sanonut, kuin että hoitoihin lähdetään. Kummankaan vanhemmille ei haluta kertoa ennenkuin suurin keskenmenon vaara on ohi. Isovanhemmat odottavat niin kovasti sitä pientä, etten tahdo aiheuttaa heille suurta murhetta sillä jos tärpin jälkeen ilo meiltä pois otetaan.

Mä vetäsin eilen illalla oikein kunnon lipat! Olen vedättänyt koirilla kelkkaa monta vuotta ja eilen oli sitten se ilta milloin mentiin tantereeseen oikein kunnolla ja hiivatinmoisesta vauhdista. Oikea kankku menee todennäköisesti häijyn mustaksi, mutta muita kolhuja ei tainnut tulla. Tiet täällä maalla on tamppaantuneella polanteella ja minä siinä sitten isoa alamäkeä suhuuttelin menemään niin jotta helemat paukku! Koirat juoksi nätisti vierellä niinkuin aina alamäessä etteivät jää alle... Auto tuli vastaan ja siellä autossa olikin koira joka alkoi rähistä ohimennessä. No meidän Vaarihan päätti, notta mulle ei autosta vieraat v*idduile! Heitti täydessä vauhdissa poikittain tielle mun taakse, jolloin tietysti liina tökkäs ja meikä sukels turpa kunnon uraa kyntäen tatamiin... Kelkka kimpos ojan yli viereiselle pellolle ja mulle jäi viereen seisomaan 2 kpl totaalisen säikähtäneitä ja silmät pesuvateina tuijottavaa koiraa "Ei se oltu me, se oli TOI!" Tämä kolmas perkeleen hyväkäs polki jalkaansa ja ärjyi hävyttömyyksiä jo hävinneen auton perään... ensin meinas kipossa kiehahtaa, mutta mies ei hyvistä yrityksistään huolimatta kyennyt olemaan nauramatta niin pian sitä repesi itekki... Kelkan kaivuu pellolta ja "lyhyt" vilkaisu ympärille "näkiks kukaa"... ja homma jatkui!

Aiemmin ei ollu mitää menkkaoireita, mutta ton sukelluksen jälkeen mulla on vihlonut vähän vasemmalta puolelta munasarjojen kohdalta ja hitusen nivusien yläpuolelta. Katsotaan nyt miten ämmän käy. Jos kaikki menee kun laskettu niin täti tulee vasta perjantain lääkärin jälkeen, jolloin jos lääkitystä tms. tulee niin saan aloitettua sen hetivälittömästi uuden kierron myötä. Nyt jos tän tatamikamppailun seurauksena täti tulee aikasemmin makso tää sukellus meille kuukauden ventan, perskeles!


*p.s Pakko muuten vielä sanoa, että ompa mukavaa, kun saatiin listalle lisää porukkaa :heart: keskustelun herääminen on todella mukavaa ja kiva kun tulee juttuja mitä lueskella. Välillä meillä Meropen kanssa meinas ollakkin jo vähän hiljaista

 

Olipas hurja tarina, hironea! toivottavasti ei tule paikat kauhean kipeäksi.

Täällä on paljon uusia, tervetuloa!

Merope: onko uutta tietoa?

(.) täällä kaikki ennallaan. Tuhruttaa ruskeaa. Olisi kiva tietää miksi. Flunssakin iski ja kotona olen. Jos yrittäisi tänään soittaa neuvolaan tai polille.

Vauvis ja pieni 5+6

 

Hironea: Huhhuh, mitä sulle on käynyt! Onneks ei käynyt ton pahemmin! Ja ihana mies Hui, kun sulla on pian lääkärikäynti! Mua ihan jänskättää sun puolesta! Kunpa pääsisitte ihan heti lääkkeelliseen kiertoon!

vauvatoiveinen: Kurja, kun joutuu huolehtimaan koko ajan Tosin vieläkin korostan, että sillä mun ystävällä tuli verta ihan koko alkuraskauden ja lääkärit sanoivat, että kaikki on hyvin. Hän oli kovin hermostunut ja kävi USEASTI yksityisellä tarkistuttamassa, että kaikki on hyvin. Nyt hänellä on mitä ihanin poikalapsi!

Uudet voisivat kertoa tarinaa omasta parisuhteesta ja lapsentekosuunnitelmista!

ON. Täällä ei kertakaikkiaan mitään uutta. Raskaustestejä en suostu enää tekemään, mutta tein ovistestin, kun pitäisi alkaa taas uusi hedelmällinen jakso JOS täti olisi kyläillyt. Testi oli niin nega kuin olla voi. No, ensi maanantai on kuitenkin aika pian täällä. Ihan tajutonta, että näin voi käydä, vaikka muuten on olevinaan todella säännölliset kuukautiset. Tämä on piinaavaa

 

Korjaan tilastotietoja...täällä kp29/26-28 menossa...eikä minkään maailman oireita suuntaan eikä toiseen. Ei pms:iä, eikä mitään muutakaan. :|

 

Ohhoh mikä tälli Hironea! Onneksi ei mennyt mitään rikki... Ja toivotaan, ettei vaikutuksia nyt kuitenkaan ollut kiertoon, vaan että tuntemukset olisivat jotain muuta tai kolahdus vain pistänyt tuntoelimet herkille.

Ja Meropelle tsemppiä. Ihan epäreilua, että kaikkien muiden vaikeuksien keskellä vielä tuommoisen tempun kroppa heitti. :hug:

Kertomisesta: Meillä koko lähipiiri (ja useampikin) tietää yrityksestä, koska tuo syksyn raskaus ehti sen verran pitkälle, että uskallettiin jo kertoa. Muutenkin ollaan niin lörppiä, että ei me osata olla hiljaa. Ja toisaalta, en kyllä ole yhtään katunut että ehdittiin niin monelle kertoa, koska ollaan kyllä sitten saatu ihan uskomattoman hienosti tukea ja ymmärrystä ihmisiltä keskenmenon kanssa.

Vitamiineista: Minä syön raskausvitskuja, D-vitamiinia ja Omega-3 -kapseleita. Jodisoitua suolaa koitan lisäillä myös joka paikkaan, koska kilppariarvot ovat vähän hakoteillä. En tiedä onko niistä siihen mitään apua, mutta ei varmaan haittakaan. Arvot kuitenkin viitearvoissa, joten mitään lääkitystä ei ole annettu.

Muuten ei mitään uutta taivaan alla. Vähän ollaan oltu laiskoja makkarin puolella viimeisen reilun viikon aikana, joten hyvin on epätodennäköistä, että tästä kierrosta nappaisi. Mutta eihän sitä koskaan tiedä... Niin sen piti olla epätodennäköistä heinäkuussakin, ja silti yksi satunnainen kerta pari päivää ennen otollisinta aikaa riitti.

 

Meillä tietää pari kaveria, sukulaiset ei, enkä kerro ennen kun plussa tulee jos tulee...toivotaan, että tulee. Varovainen olen toiveissani, mutta silti tekisi mieli kailottaa. :x

Ovulaatiota ennustan kuun lopulle, saapa nähdä.

 

Me ei olla kerrottu yrityksestä kenellekään ja tärpistäkin kerrotaan vasta kun ollaan jo varmemmilla vesillä. On tässä parin viime vuoden ajan sukulaiset ja tuttavat kärsineet lähinnä ikävien uutisten virrasta, joten kerrotaan vasta sitten kun on (suhteellisen) varmasti niitä hyviä uutisia.

Merope toivoi taustatietoja yritykseen, joten kerrotaan sitten vähän. Eli 3,5 vuotta oltu miehen kanssa yhdessä, molemmat 31v. ja vakkaritöissä. Eli elämäntilanteet olisi kohdillaan vauvelin saapumiselle. Mies oli meillä ensimmäinen kuumeilija, mutta nyt kun varsinainen yritys on aloitettu niin mä varmaan vedän pidemmän korren ainakin asiasta hermoilun suhteen. Tyypillisesti kun aina uusien asioiden äärellä pitää yrittää etsiä kaikki mahdollinen saatavilla oleva tieto ja mies taas ottaa vähän rennommin. Mutta hyvin vahvasti molemmat on tässä hommassa mukana ja toivon mukaan myös sitten tulevan tulokkaan hoidossa myös.

Mutta nyt siis kp22/28 ja mitään oireita ei oo suuntaan tai toiseen suht runsasta valkovuotoilua lukuunottamatta. Mutta sitä oli kyllä viime kierrossakin juuri ennen menkkoja.... Että muutama raastava päivä tässä vielä edessä.

 

Hahaa! Täällä menkat vihdoin loppu ja uutta yritystä kehiin! =)
Tänään kyllä ollu käpy vähän kireellä ja jotenkin otti kaaliin katsella toisia maha pystyssä olevia :| Mutta uusi kierto, uudet mahdollisuudet!
Hyvä ettei Hironea käynyt mitään pahemmin. Itselläkin jättikoira ja välillä pelottaa sen kanssa jos tulee joku haukkuva koira vastaan ja on liukasta.
Kerran tulin baarista pikkus huppelissa ja päätin viedä koiran yöllä ulos. Tulikin toinen koira nurkan takaa vastaan ja siitäkös meillä innostuttiin. Loppuen lopuks makasin lumihangessa nahkahameessa kenkien korot taivasta kohden töröttäen ja koira nyhtää ylämäkeen, minä kädet sojossa ylöspäin
Kyllä minuu sit hävetti seuraavana päivänä nähdä tätä samaista koirakkoa

 

Hironea hui mikä tälli! Toivotaan että täti pysyy poissa ennen lääkärikäyntiä!

vauvatoiveinen saitkos neuvolasta (tai polilta) rauhotteluita tuon tuhruttelun suhteen?

Merope: Ihan varmasti on piinavaa! Tsemppiä!!

Kertomisesta: Meillä tietää vauvanteko prokkiksesta kaksi miun hyvää ystävää. Toinen samassa tilanteessa oleva (myös esikoista yrittävät) ja toinen (kolmen lapsen äiti) on sellainen jolle olen aina kertonut kaiken ja jolta saan loistavia vinkkejä ja neuvoja. Luulen kylläkin että aika moni lähipiiristä myös aavistaa tämän olevan ajankohtaista.

Parisuhteesta: Yhdessä ollaan oltu kolme vuotta ja viime kesänä mentiin naimiisiin. Alunperin suunniteltiin että jätetään ehkäisy pois heti häiden jälkeen, mutta kuitenkin muutama kuukausi vielä asiaa vähän sulateltiin. Alusta saakka ollaan oltu miehen kanssa ihan samoilla linjoilla lasten hankkimisesta. Tarkoitan siis ajallisesti. Eli ei ole onneksi kumpikaan joutunut odottamaan toisen kypsymistä ajatukseen.

Miuta kiinnostaa että pelottaako teitä muita? Miuta nimittäin pelottaa ihan hirveästi! Ei raskaus eikä synnytys vaan se että osaanhan ja pystynhän olemaan hyvä, riittävän hyvä äiti lapselleni. Lapsen saaminen ja kasvattaminen on ehdottomasti miun elämän suurin, tärkein ja samalla pelottavin asia. Mie olen aina ihmetellyt (ja ehkä välillä myös kadehtinut) että miten jotkut pystyy suhtautumaan siihen niin kevyesti ja huolettomasti. Miulle se tuo tosi paljon paineita ja en voi olla ajattelematta miten sitten kaikki miun tekemiset ja valinnat voi vaikuttaa siihen pieneen ihmiseen, niin hyvässä kun pahassakin.

 

Liljah: täällä ihan sama pelko ja jännitys äitiydestä.

Parisuhteesta: mies minua jonkin verran vanhempi. Kun alettiin tapailla niin oltiin heti yhdessä melkein joka yö ja parin kuukauden päästä muutettiinkin saman katon alle. Nyt ollaan oltu yhdessä reilu vuosi (vasta! ), mutta iän puolesta ei hirveesti kannattanut vetkuttaa hankintaa. Ensimmäinen kerta elämässä kun ajattelin, että tästä taisi löytyä se mies mitä hakenutkin. ja samaa on mies sanonut, eka nainen, jonka kanssa haluaa lapsia. <3

 

Kiitos kannustuksesta! Soitin polille eilen ja ei sieltä kauheesti osattu sanoa muuta, kuin että kohtu on verekäs alue ja syy voi olla selittämätön tai sitten on jotain vialla. Enemmän stressaan sitä, että pahoinvointi on niin hetkittäistä. Olisin saanut aikaistaa ultraa, mutta ei muutettu, koska mulla on kaksi edellistä mennyt kesken juuri 6+5 kohdilla ja nyt aika olisi 7+4 kohdalla.

Mites cherillä oireet? Testiäsi odotellaan...

Peloista. Mua ei pelota yhtään äitiys, koska tiedän olevani hyvä äiti. Sen sijaan pelottaa tällä taustalla aivan järjettömästi se, että emme saa sitä kaivattua lasta ollenkaan. Raskaus on pelottavaa, koska missä vaiheessa vain voi käydä huonosti. Se pelottaa.

 

Vauvatoiveinen, ymmärrän kyllä hyvin tuon huolen vaikka vielä ainakin toistaiseksi olen hieman helpommalla päässyt. Itseäni pelottaa siis myös itse raskaus tai siis sen onnistuminen. Ei niinkään muuten raskaus tai synnytys, eikä liioin äidiksi tuleminen. Mutta juuri tuo, että meneekö kaikki hyvin ja onnistuuko se. Onko omassa kropassa jotain vikaa jne. Kaikki nämä perusmietinnöt, jotka pitäisi vain osata heittää vielä tässä allekirjoittaneen vaiheessa vain romukoppaan, mutta joka ei aina ihan onnistu. Sieltä ne kurkkii kannen alta...

Mutta juu, äitiys ei sinänsä pelota. Meillähän miehellä on jo lapsia, joten olen seuraillut jo useamman vuoden miten ihana isä hän on. Ja tiedän, että jos joskus tuleekin avuton tai epätietoinen olo, niin on mies tukena ja rauhoittelemassa (ja palauttamassa järjen äänen). Toisaalta koen myös itse kasvaneeni viimeisen 10 vuoden aikana "aikuiseksi" (jos nyt ikinä oikeasti kasvan...), ja sitä myöten on jotenkin osannut heittää nurkkaan ajatukset siitä, miten pitäisi ja miten olisi oikein ja ja ja. Sitä luottaa itseensä ja omaan maalaisjärkeensä.

Ainoa äitiyteen liittyvä pelko tulee omasta lapsuuden kodistani. Yksi sisaruksistani on hyvin erilainen luonteeltaan kuin äitimme ja he eivät ole oikein koskaan ymmärtäneet toisiaan ja siitä on seurannut paljon ristiriitoja, väärinkäsityksiä ja mielipahaa. Se olisi kieltämättä aika kurja tilanne, jos oma ainokainen lapsi olisikin luonteeltaan sellainen, että en edes tajuaisi, että en ymmärrä... : / Itse tekisi parhaan kykynsä mukaan, mutta se ei riittäisikään tuottamaan lapselle onnea.

 

Täällä dpo9-10, ei niin minkäänlaisia oireita...pessimistinä olen jo päättänyt että aukkarin vois tehdä vaik maaliskuussa kun mies ekana hoitanut oman osuutensa, lupasi oman näytteensä toimittaa helmikuussa. Sit saatais jatkosuunnitelma ja heti huhtikuun matkan jälkeen hoitoihin. Että aatteellisesti olen jo tuossa, tuntuu etten edes seuraa tätä loppukiertoa enää.