Perätilaterveisiä!
Joo uppiniskaista sakkia täälläkin, oltiin iltapäivällä kääntöyrityksessä, mutta ei onnistunut, istuu tukevasti pää mun kylkiluita vasten. Oli kyllä ihan irti vielä, ja peppu lähti hienosti liikkeelle, mutta pää ei. Pari kertaa yritettiin mutta ei siitä tullut mitään. Vauva voi koko ajan hienosti, ja oli aika mukavaa vaan istua ja ihmetellä ennen ja jälkeen siinä sykekäyrällä, kun ei täällä arjen hulinassa kauheasti ehdi keskittyä pikkuseen. Kakkosen kohtalo on karu jo ennen kuin ehtii syntyäkään...
Painoarvio ultratessa tänään 37+1 oli 2900 g, eli hyvin keskikokoinen. Menen ensi viikon lopussa pelvimetriaan (eli lantion magneettikuvaus), ja tavoitteena tosiaan olisi ensisijaisesti alatiesynnytys. Jos lantion mitat sallii (ja pitäisi sallia kun esikoinen syntyi ihan normaalisti), niin näillä mennään, vkon 41 yli ei kuulemma päästetä, eikä mielellään käynnistetä, eli noilla checkpointeilla katsotaan miten mennään.
Lääkärin kommenttina oli, että niillä on hyvät valmiudet ja paljon kokemusta hoitaa pt-synnytys, eli jos kriteerit täyttyy lantion mitoista, vauvan koosta ja viikoista, niin ei pitäisi olla mitään hätää. Ja koska vauvalla tosiaan peppu heilui niin ylhäällä edelleen, niin voi hyvin vipsauttaa itsensä ympäri itsestäänkin. Nyt vaan odotetaan!
Epparista ja repeämistä, esikoisesta tuli vähän molempia, ja mulla ne parani nopeasti ja hyvin. Nyt vanhan arven just ja just tuntee jos tietää mistä etsiä, mutta muuten se on kyllä ihan täydellisen parantunut. Eikä haittaa elämää mitenkään ollenkaan. Eli niistä en ole huolissani ollenkaan. Sektiohaavaa sen sijaan en halua edes kuvitella, se on niin eri kokoluokan juttu. Vaikka varmasti paraneekin hyvin, jos sellaiseen päätyy.
Ekassa synnytyksessä suurimmat kivut ja säryt tuli lantion liitoksiin puoli-istuvassa asennossa ponnistamisesta - ei pääse häntäluu ja liitokset "väistämään" niin hyvin kun istuu niiden päällä... Nyt toiveena ois joku muu asento, mutta jos tulee pt-synnytys, niin se on pakollinen asento että lääkäri saa autettua vauvan ulos. Eli kaikkea ei tässä elämässä saa vaikka kuinka hyppis tasajalkaa ja vaatis... Yritin kyllä
Tai saa nähdä, kuten sanottu, mitä vaan voi vielä tapahtua.