<3 kesäkuun kullannuput 2013 <3 toukokuussa

Mäkin olen varma, ettei tämä kyllä aikaisemmin synny -- ei ole muutkaan syntyneet ennen laskettua.

Mua riepoo lääkärikohtaiset mielipiteet. Yksi puhuu käynnistyksestä, toinen ei sano sanallakaan. Eikö olisi helppoa, että olisi joku samanlainen linja kaikissa sairaaloissa.

Mun kireys näkyy nyt tämmöisenä lääkärien vastustamisena.

Olo on paska, tosi tukala olo koko ajan, pienikin syöminen närästää.. Istuin taas suihkussa ja yritin parannella oloa..

 

Painoarvioista, yleisen puolen lääkärien puolustukseksi sanottava, että ei oo varmasti helppoa laskea painoa liikkuvalle, kippuraiselle 3D-objektille, kun mitat on otettava 2D-kuvasta. Siinä jos joku luu on vähän vinossa suhteessakameraan niin hetihän se näyttää lyhyemmältä.

Mutta kuriositeettina, mut ultrannut lääkäri kysyi painoarvion yhteydessä, että miltä tää vauva musta tuntuu esikoiseen nähden. Sanoi, että heidän kokemuksensa mukaan uudelleenodottajien omat arviot on yleensä hyvinkin tarkkoja. Ja jos linjassa ultran arvioon niin sitten se ois aika hyvä arvio... Mutta paino sanalla arvio.

Oman navan puolesta ei kuulu mitään uutta, ei mitään erityistä. Lauantaina täyskuu, saa nähdä josko se vaikuttaisi vauvojen tuloon? Todella tieteellistä ja silleen, mutta nää on niin mysteerijuttuja muutenkin!

 

Eulalie mun äiti on semmonen kunnon hömppähippi ja hän heitti että vauva syntyy lauantaina 25.5 ja nyt kun menit sanomaan että sillon on täysikuu nii alko melkee itteeki vähän pelottamaan että josko se sitten lauantaina tulis

Tänään kävin neuvolassa ja siellä kaikki hyvin. Neukkuihmiset arvioi että tämä vauva ois nyt noin 3,3kilonen ja 52cm pitkä! Pää siellä mukavasti kiinni ja vauva on laskeutunu "nii alas ku pääsee", mutta pylly oli silti mun kylkiluiden alla Oon niin lyhyt että neuvolatätikin sanoi "Voi, kun vauva selkeesti toivoo että sillo ois lisää tilaa täällä" sf-mitta oli sen 35-36 riippuen vauvan jalan/polven heluttelusta

Onnea vauvautuneille! Ihanaa :heart:

Ens viikollahan alkaa jo meidän kuu :O

Lindacandy ja vaava 37+3 :heart:

 

Miijane Mulla eka synty 39+1 ihan itsekseen käynnistyneenä, toka käynnistettiin ja synty 38+2 ja kolmas syntyi 39+0, polikäynniltä jäin kalvojen puhkasuun, kun ois kuulemma ihan just puhjennut. Mä en kyllä nytkään usko, että tää menis laskettuun, mutta tuskinpa tuo vieläkään tulee. Mutta sais tulla. Jännittää se vyöhyketerapia.. saako jotain aikaseks. Sillon voi saada, jos paikat ja vauva muutoin kypsä.. muuten en usko, että mikään saa mitään käyntiin, paitsi lääketiede sairaalassa.

 

Mä miettinyt akupunktiota tähän oloon. Mä syönnyt tänään yhden Goudasämpylän ja sen jälkeen en ole pystynyt edes ajattelemaan syöntiä. Tämä närästys ajaa mut hulluksi.

Ekaa kertaa alkuraskauden jälkeen meinaa itku tulla. Selkää polttanu koko päivän, tämä närästys ja muutenkin olo vaikea.. En saisi valittaa, itse toivoin raskautuvani neljä vitun pitkää vuotta ja nyt kun olen raskaana niin valitan.. :/ Jotenkin on vaikee päivä.. Ihan uusia tuntemuksia nämä, olen niin yrittänyt nauttia tästä masusta ja raskaudesta kaiken paskan keskellä..
Mulla on kaikki ok, mutta tuo selkäsärky laittaa mut itkemään. Polttaa polttaa, mutta ei vielä ole kyllä synnytyssupistuksia. En tajua, mikä ihme mulla on tänään. Itkettää ja kiukuttaa, vaikka kaikki on hyvin.

Haluaisin jo nyytin syliin ja samalla se merkkaisi tämän närästyksen loppumista.. Ja selkäsäryn.

 

Onnea tiuhti :flower: :heart:

Ja MiiJanelle tsemppiä tuskaisen olon kanssa! : /

( . ) Meneillään on kolmas äippälomapäivä ja olen täynnä virtaa! Mua alkujaankin ahdisti jäädä pois töistä, kun koen että täytyisi saada jotain fiksua aikaiseksi kun kotona on. Olen kai liian suorittaja-luonne, se varmaan kostautuu seuraavien kuukausien aikana. Olen ollut nämä ensimmäiset päivät kyläilemässä omalla äidilläni ja tuntuu etten ole saanut mitään aikaiseksi. No oikeesti kyllä olen, mutta kun en ole omassa kodissani, niin tuntuu etten ole. Loppuviikolle olen siis varannut itselleni (remontin lisäksi) viljelylaatikon rakentamista, kasvihuoneen kasaamista, mattopyykkiä ja kai se tarttee koko kämppä siivota, kun mies on ollut siellä itsekseen monta päivää. Viikonloppuna tulee anoppi mun kanssa kaivamaan kukkamaata (en kuulemma saa itse kaivaa), joten pitää varmaan hakea multakuorma ennen sitä. Josko sitten viikonloppuna / alkuviikosta saisin jotain kukkiakin maahan. Josko mä sitten vähän hengähtäisin ja yrittäisin "lomailla" tämän loppuajan ennen vauvan syntymää. Ahdistaa moinen lomailu jo valmiiksi. Onko kukaan muu teistä tälläinen suorittaja? Mulla on nyt ollut nämä kolme äippälomapäivää kello soimassa aamulla 7:00 etten vaan nuku päivästä ohitse. Oon mä hullu. Toivottavasti vauvan syntymän jälkeen osaan ottaa iisisti, enkä valahda mihinkään "en oo saanu mitään aikaiseksi"-masennukseen.

Tämmöistä tällä kertaa

-iitu 35+1

PS. Onko kukaan tehnyt itse imetystyynyä? Meinasin ommella sellaisen, kunhan sattuu kohdalle seuraava sadepäivä

 

Iitu: Huh, musta ei tuohon kaikkeen olisi. On mullakin muutama roikkuva homma, mutta en jaksa nyt ottaa stressiä. Pitäisi noi tuoreet yrtit laittaa kasvamaan. Jotenkin ei virtaa edes siihen..

Mä oon kade teille kaikille, jotka jaksatte tehdä kaikkea näinä vimosina viikkoina. Itse makaan joko lepolassessa auringossa, suihkussa helpottamassa olo tai sängystä käsin katson Netflixin tarjontaa. Tietty noina lapsiviikkoina olen hieman enemmän energisempi ja teen lapsille ruokaa, pesen pyykkiä jne. Näinä viikkoina, kun olen miehen kotona, en tee mitään.. Jotenkin selitellyt itselle sen, että kerään voimia.

Ensi viikolla on neuvola, Jorvi, miehen terapiaistunto ja vielä joku muu homma. Menenee viikko nopsaan.. Perjantaille varaan Brunolle ajan, jos keskiviikon ultraus ei mielestäni ole edes suuntaa-antava..

 

Lindacandy, mä oon periaatteessa tieteen ja teknologian ystävä, mutta näissä raskaus- ja vauvapuuhissa oon muuttunu pöhköksi luontoäiti-hippeilijäksi, kun ei nää jutut tunnu seuraavan mitään tunnettua logiikkaa. Etenkään mitä tulee vauvojen mielenliikkeisiin...

MiiJane, kyllä saa toivoa raskautta ja vauvaa vaikka sata vuotta ja silti valittaa!! Etenkin näillä viikoilla! Sullakin ollut noita vaivoja ja kremppoja enemmän kuin keskivertomeiningissä, niin sitä suuremmalla syyllä. Jaksamista!

Mulla muuten tulee säännöllisesti sellainen olo että alan just itkemään. Vielä en oo kirjaimellisesti alkanu, mutta sellainen olo on että ihan just alan, ja ihan täysin ilman mitään syytä. Oon pistäny hormonien piikkiin, ja verensokerin laskun joskus. Mutta ihan kauhea tunne se on.

Akupunktiosta, oon käyny muutamia kertoja vuosien varrella, saattaa auttaakin mutta ennen kaikkea musta on ihanaa se tunne, että joku pitää huolta ja saa keskittyä itseensä hetken. Tän kääntöyrityshässäkän keskellä kävin myös (t.nimim. Kaikki keinot kehiin), ja sen jälkeen "kotikuurina" moksausta, jossa siis lämmitetään akupisteitä. Ei se oo vauvaa kääntänyt, mutta tuntuu tosi hyvältä 15 min illassa istua, olla hoivattavana ja kirjaimellisesti keskittyä omaan napaansa.

Kotikäynnistyskikoista muuten, en usko että ne saa itsessään aikaiseksi mitään ilman vauvan yhteensopivia suunnitelmia, muutenhan nekin ois varmasti jonkun virallisen tahon kieltolistalla ennen rv38, tai jotain... Mutta oikeana hetkenä voivat ehkä edesauttaa jotain? Noh, kuten sanottu, ei noita vauvoja - kohdussa ja maailmassa - voi järjellä ymmärtää...

 

Olen nyt sitten toista päivää äippälomalla ja kauhean huonotuulinen ja äksy. En oikein pääse enää liikkumaan, nää liitoskivut on aikamoiset. Mieli tekisi tehdä vaikka mitä, mutta voimat ei riitä.

Viikonloppuna minireissu pääkaupunkiseudulle, jää varmaan viimoseksi ennen vauvan syntymää.

Tänään 35 :heart:

viikko ja päivä synnytystapa-arvioon.

 

Onnea vauvojen syntymistä !!! Ihanaa!

Itse odottelen että nämä toista viikkoa kestävät menkka kivut sais jotain aikaiseksi.. Nytkin jomottaa ihan kivasti ja ovat kuulemma supistuksia päivystykseen mukaan mutta eipä ne ollut viikossa saanut mitään aikaiseksi kun Ma kävin lääkärillä. Vauvan koko arvio on 2900g ja 13 päivä kesäkuuta viimeistään aloitetaan pallongi käynnistys jod pieni ei oo syntynyt ennen sitä. Alkaa olemaan aika väsynyt fiilis kun heräilen jo yölläkin tähän. Hb on laskenut 99:/ ja voimat on vähissä senkin suhteen. Anteeksi valitukseni:/ rv37+1

 

Teille jotka metitte kättärille pääsyä niin viime pe juttelin synnärin kätilön kanssa ja on kaksi synnytys osastoa ( ei haikaran pesää nyt) ja kahden viikon aikana ollut kaksi täyttä sulkua. Ja kehoitti että soittaa hyvissä
Ajoin sinne niin kertovat tilanteen ja ohjaavat muualle jos näyttää siltä että ei mahdu sinne.

 

^ meille taas kättärin tutustumiskäynnillä kätilö nimenomaan sanoi ettei saa liian aikasin soittaa ja varata itselleen paikkaa. Normaalisynnyttäjän täytyy odotella supistusten tihenemistä olikohan se nyt alle viiteen vai kymmeneen minuuttiin ja kestoltaan yli minuutin. Tottakai neuvoja saa soittaa. Mutta sitten kun ilmoittaa synnytyksen olevan käynnissä niin varaavat paikkaa.

Muoks. Ainiin, tänään taas oli neuvola. Kaikki ok, turhaa lässytystä vaan...

 

Mikähän karvahulluus muhun on iskenyt Sain tänään päähäni, että säästänpä rahaa ja trimmaan koirat itse. Kaksi ja puoli tuntia ajelin isommasta yksilöstä karvoja kaksin kerroin kylppärin lattialla, kunnes kroppa oli niin paskana (ja koira kyrpiintynyt) että katsoin parhaaksi lopettaa. Siis oonko mä hullu?! Pakkohan se piski oli vielä pestä, kuurata kylppäri ja käydä ite suihkussa... Ja silti tota karvapölyä löytyy kämpästä varmaan vielä juhannuksenakin! Jalat on ku elefantilla ja selkä ihan romuna... Tästä lähtien keskityn ihan vaan omaan puskaani.....

poks 37

 

Onnea tiuhti!
Tänään oli neuvola ja aika turha reissu. Vauvan asentoa ei saatu taaskaan selville, terkan mukaan olis rt tai jopa viistossa. :O Sydänäänet kuuluu alhaalta sekä ylhäältä. Et ota tosta nyt selvää. Ens viikon to vasta lääkäri jossa voidaan ultrata. Mietin et jos on vielä silloin perätilassa, niin tuleeko kiire siihen kääntöyritykseen. Milläs viikoilla teillä joilla ollut pt:ssa ollut kääntöyritys? Kaverilla jolla sama la kun mulla oli lääkäri jo tällä viikolla pt epäilyn vuoksi, jotta ehtii kääntöön, ihmettelen vaan näitä eri käytäntöjä vaikka synnäri sama. Toinen asia mikä ihmetytti on tuo sf-mitta, viime viikolla se oli 26 ja nyt 29,5. Mittaaja sama, voiko se kasvaa viikossa noin paljoa?
Täällä kanssa ollut noita jomotuksia aika pitkään, saa nähdä onko saaneet mitään aikaiseksi. Liikkua pystyy suht normaalisti. Itkuherkkyys välillä yllättää, aioin ruveta leipomaan ja jotain tarviketta ei kaapeista löytynytkään perusteellisen etsinnän jälkeen, joten pillahdin itkuun ihan yllättäen.


Pe 35+0

 

Jee, kai mä olen niin epätoivoinen -- sain kaupasta tuliaisena kaksi tuuletinta. Yhden käsituulettimen ja toisen tommoisen isomman. On ollut niiin vaikea olla ja varsinkin tämä päivä ihan mahdoton olotila.

Piti lähteä pesismatsiin, mutta pah, heti kun liikun alkaa tuskanhiki iskeä.

 

Pe, mulla oli aika vauvan asennon tarkastukseen maanantaina, jolloin oli 36+2. aika siis kuulemma piti olla vain aika kätilölle ja ensin tarjosi kääntöaikaa lääkärille perjantaille, jolloin 36+6, mutta yllättäin maanantaina löytyi samalla aika lääkärille ja homma hoitui samalla kertaa. Tuli kyllä vähän olo, että liian aikaisin ollaan liikkeelle, kun koko ajan puhuivat, että vauva kääntyy luultavasti takaisin poikkitilaan.

Eulalie, meillä on varmaan ollut sama lääkäri, koska juuri noita asioita toisteltiin mullekin moneen kertaan vauvan painoarviosta ja siitä, että synnytyssupistukset kääntävät vauvan oikein päin. Pidän peukkuja, että sullakin käy niin.

Vaivoista ja hormooneista saa valittaa, vaikka kyseessä itse hankittu/haluttu olotila. Ei kukaan halua viikkotolkulla kärsiä, vaikka tarkoitus olisi kuinka ihana tahansa.

Mulla viimeksi synnytys oli sen verran nopea, että soitan kyllä heti kättärille ja vähän liioittelen olotilaa, että varmasti varaavat mulle paikan, jorviin meiltä on sen verran matkaa, ettei tee mieli kärvistellä sitä aikaa autossa.

 

Juu, en mäkään jää odottelemaan supistuksia. Mun synnytykset 2-3h ekasta supistuksesta, joten..

 

Paljon onnea Kristis86 ja Tiuhti! :flower:

Tsemppiä paljon supistelijoille. Kuka mahtaa olla kolmas vaavelin saaja?

Mä liityn myös valituskerhoon. Selkää säryyttää ja myös tällä viikolla olen enempi tuntenut myös liitoskipuja. Missään asenossa ei ole mukava olla. Viime sunnuntaina tein tunnin lenkin koirien kanssa ja sen jälkeen olinkin ihan liikuntakyvytön. No viisastuneena siitä, lenkit on nyt taas puolentunnin lenkkejä. Iltaisin muutun ihan levottomaksi ja yöunet on hyvin katkonaisia. Alkuyöstä saa rampata vessassa monta kertaa ja melkein peräkkäin. Sitten vielä jossain vaiheessa aamuyöstä.. Aamuisin onkin aika väsynyt eikä millään pääse käyntiin. Sormissa turvotus on jotain älytöntä, välillä sormet ei meinaa taipua lainkaan. Ja jalkapöytä myös turpoaa, crocseilla sitä vaan liikustellaan. Parin viikon sisällä on tulossa kahdet juhlat ja murehdin, että millä kengillä sitä mennään. Ei oikein crocsit ja juhla-asu mene yhteen..

Vaavelin liikkeet on jo useamman viikon ajan ollut sellaista kovaa möyrintää. Hassua katsella omaa vatsaansa silloin kun pahimmat möyrinnät menossa. Nekin vaan voimistuvat päivä päivältä. Ja se hikkaaminen on myös jokapäiväistä.

Vanilla Tea 35+1

 

Vanilla Tea symppaan sua ton turvotuksen takia. Täällä sama juttu. Aamulla ei mee sormet nyrkkiin ja särky on järkyttävä....

 

Täälläkin käyty tänään neuvolassa ja terkkari kysyikin olenko jo kuullut uusista ohjeista synnärille lähdöstä. Myös Hyvinkäällä sama ohje, että soittoa osastolle kun supistukset tulevat viiden minuutin välein säännöllisesti. Terveydenhoitaja vaan totesi että kannattaa soittaa kuitenkin jo aiemmin ja vaikka mennä sairaalan lähelle kävelemään jos eivät sisään ota. Epäili, että tiukemmat ohjeet johtuvat täälläkin naistenklinikan sulusta.

Tarjonta aiheutti täällä taas pohdintaa neuvolassa. Joko pää on jo niin alhaalla ettei siitä otetta, tai sitten se on häpyluiden yläpuolella ja jos ensiviikollath ei saa siitä selvyyttä niin tarkempiin tutkimuksiin ettei ole liian ahdas lantio synnytykseen. Nyt vasta tuollainenkin sitten tulee! Mitään synnytystapaarvioitahan täällä ei normaalisti tehdä.. Epäili tosin että saattaisi olla hartiatkin taas joista sai otteen ja nyt vain toivotaan että se pää on nin hyvin piilossa ettei siitä saatu otetta. Vasta nyt alkoi jännittämään jos tästä sektioon joutuukin, vaikka toisaalta luotan siihen että terveydenhoitaja sai vain hartioista otteen..

Viime yönä taisi tulla ensimmäiset supistuksetkin, ei kuitenkaan kovin pahat. Ja tänään päivällä yksi yksittäinen. Josko se poika ennen kesäkuuta kuitenkin tulisi ulos. Seuraava neuvola aika onkin vasta lasketun ajan jälkeen, nyt terkkari sanoikin että saa nähdä olenko jo synnyttänyt ennen sitä..

Murkku ja pallero 39+1

 

Ehtoota.

Pitkin iltaa tulee käytyä täällä kattoo, onko jollekin jotain jännää tapahtunut . Kyllä mä veikkaan että viikon sisään useampi vauva syntyy! Tsemppiä meille =)

Onko kellään tullut ennen synnytystä aiemmin niitä punasia hormoninäppylöitä mahaan tai muualle? Mulle on tän päivän aikana ilmestynyt mahaan paaaljon punasia pieniä näppylöitä, mitkä mä diagnosoin raskausajan hormoninäppylöiksi. Poikaa odottaessa niitä oli alkuvaiheessa. Nyt ei ole ollut kertaakaan, siksi ihmetyttää. (Toivoo, että olisi taas yksi enteilevä merkki :headwall: )

Puukkotuikkailut jatkuu tuolla alapäässä, pistää kyllä irvistelemään. Mutta kiitos, niitä vain aj muutakin kipua lisää .

MiiJanelle Ei kukaan varmasti toivo itselleen tukalaa oloa ja kipua, kun haluaa vauvan. Minusta sitä saa valittaa niin paljon kun jaksaa. Ja täällä se käy kaikkein parhaiten, koska tasan kaikki tietää ja voi samaistua tukalaan oloon. Siksipä tämä on ihan henkireikä käydä lukemassa ja kirjottelemassa!

 

Jos joku tunnustaa nähneensä nukkumattia niin vois pyytää käymään täälläkin, murrr... Ihan vähän ottaa päähän tää valvominen...

 

Vauvantuoksuiset onnittelut Kristis86 ja Tiuhti! :heart:

Mäkin liityn valituskerhoon. Kyllähän tässä aika romuna on paikat, eritoten jalat on tuskaisen kipeät. Kovasti touhuttaisi tehdä kaikkea, mutta ei pysty ei. Äitiä tässä odottelen siivousavuksi ihana äiti.

Muillakin näköjään hormoonit nousemassa ihan pintaan, täällä myös. Vähän jo ihmettelinkin, että kovin on ollut tasaista, mutta viimeiset viikon kaksi tää mamma on räjähdellyt ja itkenyt niin paljon, että meidän isommat lapset pyörittelee silmiään. Hävettää, mutta no can do....

Nelli Mulla oli yhdessä vaiheessa törkeä kutina, mutta se häipynyt nyt, odottelin koko ajan että nouseeko jotain näppyjä, mutta ei tullut. Luulin, että sellasta kutinaa ei vois ilman jotain 'näkyvää' tulla. Ed raskaudessa hepatoosi, se selitti kutinan sillon, mutta nyt arvot olleet hyvät.

Eilen illasta lähtien on tullut limaista punertavaa vuotoa/kökköä, ei kirkasta verta kuitenkaan, vauva on ollut toooooosi hiljainenkin, melkein jopa niin hiljainen että hepulin partaalla saa olla. Painelin saunaan ottamaan kunnon löylyt, josko se löis pökköä pesään, ja tänään jos siivoilis, sitä kolmatta ässää ei mies suostu enää tekemään, tosin oon niin kipeä joka puolelta, ja hänkin sen tietää...

Mutta josko ennusmerkit olis nyt selvät ja jotain alkais tapahtumaan!

Aamukaste 38+2 (jos oikein muista)

 

Aamukasteella siis limatulppaa pukkaa.. Jännää, alkaako synnytys heti käynnistymään.

Täällä huono yö takana. Oksetti koko ajan, ei auttanut Renniet, eikä pystyasennot. Tuuletin oli päällä, mutta silti olo oli ihan kamala.. :/
Rupean olemaan ihan loppu. Nälkäkin olisi, mutten pysty syömään. Kroppa sanoo just sopimuksensa irti.

Ai joo, eilen mittailin vatsanympäryksen -- oli PIENENTYNYT 8 SENTTIÄ! Tosin onhan vauvan asentokin erilainen ja jotenkin nyt ei leviä sivuille, vaan tuohon eteen.

 

Täällä ollaan jo alistuttu siihen että aika on oikeastaan jo loppunut kesken. Remppa ei valmistu ajallaan mutta kai kaikki basicit on paikoillaan. Kaipa tuo ukko voi sitten isyyslomallaan pistää paikkoja kuntoon edelleen samalla kun mä imetän tms.

Tänään oon luvannut tekemään jotain töitä (idiootti!!! No yhdistän illalla tähän kampaajan kun kerran stadissa ollaan), huomenna lupauduin hakemaan kaverilta hänen vanhoja vauvakamojaan (idiootti!!! Nopeammin saisin tosta vierestä kaupoilta), viikonloppuna nähdään kavereita oikein urakalla (no tämä on ihan fiksua ), mulla jää yksi luvattu työ nyt kyllä kokonaan tekemättä ja murehdin sitä. Koska ens maanantai ja tiistai on PAKKO tehdä hankintoja tälle vauvalle ja itselleni syntymään liittyen koska hän syntyy ensi viikon keskiviikkona.

Joka päivä on ollut yhtä juoksua ja toki se tuntuu jaloissa mutta eniten edelleen tossa kohdun ylärajalla missä on pää. Ihan helevetin kipeä. Mutta eipä sitä pääse oikein ajattelemaan. Oma pää sen sijaan ei toimi, ja pitäis muka jotain järkevää tässä saada aikaiseksi. Pakko yrittää.

Oon ihan pirun katkera jos en kerkeä salilla käymään tässä mahd paljon koska varmaan sektion jälkeinen pakkomakaaminen vituttaa astetta vähemmän jos tuntuu siltä ettei kuosi kuitenkaan ihan lössö ole Tosi paljon väsyttää mutta oon ajatellut että se on hyvä asia. Jaksaa sitten makoilla paremmin pari päivää. Odotan sitä makaamista oikeastaan ihan innolla tätä vauhtia, ihan hyvä taktiikka

Naene 38+2 (6 päivää jäljellä!!!!!!!)

Muoks: tosta itkuisuudesta olen itse suurimmaksi osaksi välttynyt ja kireydestäkin ehkä, mutta eilen näin jonkun vanhan naisen haastattelun joka selvisi jenkeissä tornadosta vaikka talo meni ihan maantasalle. Mummeli kertoi hänen koiransa olevan edelleen jossain talon raunioissa. Haastattelun aikana joku kuvaaja äkkäsi koiran silmät raunioiden seasta ja he äkkiä kaivoivat koiran sieltä raunioista esiin. Harvemmin olen itkenyt noin vuolaasti