Kivunlievityksestä on ollu puhetta. Tässä tulevassahan mulla ei paljoo oo sananvaltaa ku menee siihen sekstioon, mut aikasemmissa...
Ensimmäistä kun olin tekemässä en halunnut aluksi mitään vaikka kätilö vähän ehdottelikin, ajattelin et on kuitenkin tulossa niin pitkä synnytys et otan sitten muutamien tuntien päästä. Pötköttelin jumppapallon päällä,mies hieroi selkää ja istuskelin pitkän tovin suihkussa, lopulta olo alkoi käydä tukalaksi ja siirryin sängylle. Pyysin ilokaasua, otin muutaman henkäyksen ja siitä tuli jumalattoman paha ollo, oksensin :x Sitten pyysin epiduraalin. Anestesialääkärin saapuessa lopulta pistämään puudutteen minuun sanoin et nyt kyllä tuntuu et tulee kakka
Kätilö kurkkas haarojen väliin ja sano et tukka näkyy eikun alat vaan ponnistaa kun supistus tulee... Et eka synnytys meni sitten periaatteessa ilman mitään puudutuksia, kestoltaan 4h20min, ponnistusvaihe 7min.
Tokassa synnytksessä sain epiduraalin aika varhaisessa vaiheessa. Supistukset oli tosi kovia ja kivuliaita ja epiduraali vei kivut niin hyvin et sain jopa nukutta muutaman tunnin. Poika istui ja ei suostunut kääntymään synnytyksen ollessa käynnissäkään eikä pyllykään sitten kiinnittynyt ollenkaan. 10 tunnin jälkeen lääkäri kokeili tehdä vielä ulkoista käännöstä vauvalle, mut eipä poika suostunut yhteistyöhön, joten sektioon päädyttiin sitten lopulta 12 tunnin uuvuttavan uurastuksen päätteeksi.
Viimesin synnytys käynnisteltiin 37vkolla isokokoisen vauvan takia, oli siis RD kahden edellisen raskauden aikana. Käynnitelyjä tehtiin kahtena aamuna ja lopulta laittoivat mut saliin oksitosiini tippaan jolloin sitten supistukset alkokin ihan todenteolla ja oli niiiiin pirun kipeitä! Sain tuolloin epiduraalin kipuja hillitsemään, siitä ei ikävä kyllä ollut tuolloin juuri minkäänlaista apua. Kivut pysyivät siedettävinä n. puol tuntia. Vaikka supistukset olivatkin hyviä ja kaiken piti olla kohdallaan niin synnyts ei kuitenkaan edennyt. Vauvan sydänäänet sitten alko heikkenemään ja lopulta ne romahti tosi alas, sillon lääkäri hyppäs mun sängylle ja sillon mentiin leikkuriin isolla kiireellä. Minut nukutettiin ja hätäsektio tehtiin. Illalla sain sitten nähdä pikkuprinssin ja kaikki oli kuitenkin ihan hyvin. Napanuora oli ollut kaulan ympärillä ja minun kohtu oli revennyt, siitä johtuen supistukset eivät "työntäneet" vauvaa ulos.
Nyt siis suuniteltu sektio mun ja vauvan takia, turvallisin vaihtoehto. Ja sterilisaatio tehdään samalla kun vatsa aukastaan, jotta viimestä viedään
NK30+6