3,5v ei osaa perusasioita?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja apujakaipaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Puhuuko lapsi hyvin? Miten kuivaksi oppiminen? Kyllä esim lievästi kehitysvammainen lapsi usein käyttäytyy tuolla tavalla. Kuuntelisin päiväkodin ammattilaisten mielipidettä, jos suosittelevat jatkotutkimuksia lähtisin hakemaan niitä lapselleni.

Kuiva ollut puolitoista vuotta jo, täysin. Puhuu paremmin kuin useimmat ikätoverinsa.Osaa siis ihan uskomattomiakin sanahirviöitä ja kirjainten ääntäminen on miltei täydellistä.
 
[QUOTE="vieras";27617698]Meidän 3,5v on syönyt jo pari vuotta itse, pukemisessa tarvitsee apua vetoketjuissa ja takissa muutenkin, housut ja paidatkin saa aika hyvin ite. Tietää ettei kadulle saa juosta mutta vahdin sitä tietenkin, ei huomiokyky vielä riitä jos näkee jotain muuta mielenkiintoista samaan aikaan eikä muutenkaan varmaan. Nätisti kävelee kyllä vieressä ilman taluttamistakin.

Toi tytön tosi kova puheääni vähän särähti, oisko hänellä jotain ongelmaa sosiaalisissa taidoissa? Ettei keskity muihin ihmisiin vaan kailottaa omiaan vaan..? Onko hänellä kavereita päiväkodissa?[/QUOTE]

Nimenomaan, ei keskity muihin vaan kailottaa omiaan, kaiket päivät. Muuten on kyllä sisänsä sosiaalinen, ottaa kontaktia innokkaasti ihan ventovieraisiinkin, mua kiinnostus lopahtaa alkuunsa. Ei saa kavereita koska kukaan ei saa leikkiä hänen kanssaan, ei osaa tehdä mitään ryhmässä.
 
Eiköhän tämä ole taas tätä ylihysteriointia kun kaikkien pitäisi olla prikulleen samasta muotista muuten olet joko jälkeenjäänyt, kehitysvammainen, autisti, asperger tai vähintään se ADHD. Nykyisessä diagnoosien ihannemaassa kun mikään normaali ei ole enää normaalia.

Lapsesi siis osaa muttei vain halua. Uskoisin että lähinnä temperamentista ja uhmasta on tässä tapauksessa kysymys. Et osaisi luultavasti edes huolestua ellei tuota painostusta päiväkodista tulisi. Sepä se!

Mitäpä jos yhdessä kaupasta kävisitte ostamassa jonkun kivan lasten aterinsetin, sellaisen mihin lapsi ihastuisi. Hän voisi hyvinkin innostua syömään itse. Ja koita itse olla ahdistumatta tai hermostumatta jos ei nyt tällä kertaa haluakaan syödä itse. tai tee kompromissi, sinä syötät yhden lusikallisen, lapsi itse toisen. Ole luova ja keksi, mutta muista että sun lapsessa ei ole mitään vikaa vaikkei käyttäytyisi päiväkodin normien mukaan!

Tuon ikäiset ovat kovasti seikkailunhaluisia ja lähtevät omille teilleen, riippuen vähän luonteestakin. Se ei siis kerro mitään epänormaaliudesta, mutta tokihan niitä päiväkodin tätejä rasittaa kun yksi ei pysy ruodussa ;)

Olisiko pukemisessa sellainen juttu että tuskastuu helposti jos ei heti mene oikein ja haluaa sen takia jättää koko homman kesken? Mitäpä jos keksisitte pukemisesta jonkun kivan leikin? Esim. joku päivä leikkisitte muotinäytöstä ja kas, lapsi alkaisikin tykätä pukemisesta :) Ja jos lapsi hermostuu jossain vaiheessa kun ei vaikka housut mene jalkaan niin rauhoittelet vain ja sanot että ei tässä mitään hätää ole, hienostihan se menee ja kyllä sinä opit.

Ja sitten niitä hyviä asioita mitä lapsi osaa, niitä nostat esille ja kehut kovasti. Sillä tavoin lapsi saa enemmän luottamusta itseensä. Näin olet varmaan toiminutkin :)

Tsemppiä! Olen kyllä melkoisen varma että tuo vaihe menee ohi ja asia kerrallaan.
 
[QUOTE="huoh";27617765]Eiköhän tämä ole taas tätä ylihysteriointia kun kaikkien pitäisi olla prikulleen samasta muotista muuten olet joko jälkeenjäänyt, kehitysvammainen, autisti, asperger tai vähintään se ADHD. Nykyisessä diagnoosien ihannemaassa kun mikään normaali ei ole enää normaalia.

Lapsesi siis osaa muttei vain halua. Uskoisin että lähinnä temperamentista ja uhmasta on tässä tapauksessa kysymys. Et osaisi luultavasti edes huolestua ellei tuota painostusta päiväkodista tulisi. Sepä se!

Mitäpä jos yhdessä kaupasta kävisitte ostamassa jonkun kivan lasten aterinsetin, sellaisen mihin lapsi ihastuisi. Hän voisi hyvinkin innostua syömään itse. Ja koita itse olla ahdistumatta tai hermostumatta jos ei nyt tällä kertaa haluakaan syödä itse. tai tee kompromissi, sinä syötät yhden lusikallisen, lapsi itse toisen. Ole luova ja keksi, mutta muista että sun lapsessa ei ole mitään vikaa vaikkei käyttäytyisi päiväkodin normien mukaan!

Tuon ikäiset ovat kovasti seikkailunhaluisia ja lähtevät omille teilleen, riippuen vähän luonteestakin. Se ei siis kerro mitään epänormaaliudesta, mutta tokihan niitä päiväkodin tätejä rasittaa kun yksi ei pysy ruodussa ;)

Olisiko pukemisessa sellainen juttu että tuskastuu helposti jos ei heti mene oikein ja haluaa sen takia jättää koko homman kesken? Mitäpä jos keksisitte pukemisesta jonkun kivan leikin? Esim. joku päivä leikkisitte muotinäytöstä ja kas, lapsi alkaisikin tykätä pukemisesta :) Ja jos lapsi hermostuu jossain vaiheessa kun ei vaikka housut mene jalkaan niin rauhoittelet vain ja sanot että ei tässä mitään hätää ole, hienostihan se menee ja kyllä sinä opit.

Ja sitten niitä hyviä asioita mitä lapsi osaa, niitä nostat esille ja kehut kovasti. Sillä tavoin lapsi saa enemmän luottamusta itseensä. Näin olet varmaan toiminutkin :)

Tsemppiä! Olen kyllä melkoisen varma että tuo vaihe menee ohi ja asia kerrallaan.[/QUOTE]

Kiitos täsä, rupesn jo hädissäni lueskelemaan lievän kehitysvamman oireita yms.. Huh! En halua lokeroia lastani heti jotenkin sairaaksi, kyllä nappeja nykyään löytyy ties mihin"mielen vaivaan", miten ennenvanhaan oikein pärjättiinkään? Tuntuu että lisääntyneet diagnoosit lisäävät oireiluakin...

Ja viestisi oli hyvä muutenkin, hyviä vinkkejä pukemiseen yms. Ja lapsella todellakin on KOVA uhma!
 
Kannattaa käydä tampereen nepsy-sivuilla (googlella löytyy). Sieltä löytyy tietoa kaiken maailman häiriöiöistä, mutta ennen kaikkea toiminnanohjauskortteja. Niitä voi käyttää ilman diagnoosiakin. Niistä meillä on ollut apua. Hommat jaetaan osiin ja joka vaihe on kuvillla tehty niin että niitä voi käyttää jo pienelläkin. Auttaa myös ennakoinnissa, lapsi tietää mitä on tulossa seuraavaksi, huomenna jne.

Siellä on myös käytöksen liikennevalot, millä voidaan opettaa pois ei toivottuja tapoja sekä hyviä palkitsemistaulukoita. Suosittelen lämpimästi.

Kuri, johdon mukaisuus ja lähes kellontarkka päivärytmi auttavat myös, oli vaiva mikä hyvänsä.
 
Ihan kuin puhuisit meidän 3v pojasta. On motorisesti lahjakas, puhuu ja "kirjoittaa" todella hyvin ja on siis kiinnostunut numeroista ja kirjaimista. Käy potalla omatoimisesti mutta useimmiten lirahtaa housuun kun ei kerkeä istumaan. Mutta ei syö eikä pue itse. Ainoastaan leipää syö ja useimmiten sanoo että syötä äiti. Ruokaa sekoittelee lautasella mutta lusikka ei mene suuhun asti. Pukeminen on sen verran edistynyt että laittaa bokserit jalkaansa potalta tullessaan mutta pitkiä housuja ei. Riisuminenkin on aikamoista tappelua..
 
Nykyisin vain vaaditaan aikaisemmin, enemmän, paremmin. Vaaditaan kaikilta: ihmisiltä, eläimiltä, kasveilta. Pitää osata entistä nuorempana entistä enemmän, lehmän pitää lypsää enemmän, sian kasvaa suuremmaksi, kasvien tuottaa isompia satoja, koiran totella kuin robotti. Kun tavoitteita ei saavuteta, äksyillään ja kiukutellaan.
 
[QUOTE="vieras";27617986]Nykyisin vain vaaditaan aikaisemmin, enemmän, paremmin. Vaaditaan kaikilta: ihmisiltä, eläimiltä, kasveilta. Pitää osata entistä nuorempana entistä enemmän, lehmän pitää lypsää enemmän, sian kasvaa suuremmaksi, kasvien tuottaa isompia satoja, koiran totella kuin robotti. Kun tavoitteita ei saavuteta, äksyillään ja kiukutellaan.[/QUOTE]

tämä on totta. Mun mielestä päiväkoti vielä ruokkii tätä ajattelua. Jos et ole juuri kuten muut, niin olet jotenkin poikkeava ja terapiamuodot on tarpeen. Lapset ei saa kehittyä omassa tahdissaan ja olla vahvoja omilla osaamisalueillaan.
 
[QUOTE="joku";27619858]Kiitos tuosta nepsy-tiedosta!! Täytyy tutustua. Voisi sopia meille nuo kortit pukemiseen.[/QUOTE]

Kumma ettei niitä ole tullut vielä myyntiin mihinkään. Helpottaisi varmaan monen lapsiperheen elämää. Meillä ainakin kolmevuotiaskin osaa jo seurata kalenteria ja laskea öitä odottamiinsa tapahtumiin. Samaten aamu- ja iltapuuhat ja lähdöt sujuu paljon paremmin korttien avulla.
 
Hetken jo mietin että olenko tehnyt tällaisen aloituksen joskus puoli vuotta sitten tai exäni mutta vähän turhan tuore juttu, oli vähän turhankin tutun kuulloista toimintaa ja varsinkin sitä toiminnan puutetta.

Syöttämisestä päästiin kun pyysimme lasta syöttämään meitä. Pari viikkoa jaksoi ja sitten totesi että mukavampi sitä ruokaa on lappaa omaan suuhunsa. Nyt on jo (puoli vuotta ap:n lasta vanhempana siis) niin isoa lasta että! Vain vauvoja syötetään eikä hän enää mikään vauva ole (paitsi kipeänä haluaa olla vauva ja se sallitaan).

Pukemisen kanssa on vieläkin hieman takkuilua mutta mieluisan harrastuksen aloittaminen on tuonut reippaasti oma-aloitteellisuutta kun yhdistää pukemisen johonkin kivaan.

Täytyy kyllä sanoa että meilläkin kokeiltiin sen seitsemänsataa konstia ennen kuin jotain toimivan tapaista löytyi. Tiellä kuljettaessa missä autot menevät aivan vierestä pidämme tiukasti kädestä kiinni ja siitä ei lähdetä mihinkään haahuilemaan. Haahuilua ollaan sitten harrastettu metsissä ja puistoissa tutkien puita, kukkia ja hyönteisiä.

Kaivannut olen kovasti jotain piirrettyä jossa pikkulapsi tai pari harjoittelevat potalla käymistä, syömistä, pukemista ja sen käsittelyä kun ei suju, ihan vain siksi kun sitä vertaistukea eli toista lasta ei ollut kotona ja meidän lapsi otti todella paljon mallia toisesta lapsesta. Kielellisesti onkin sitten huomattavan lahjakas ja on myös erittäin musikaalinen. Onneksi päiväkodissa huomataan nämä vahvuudetkin lapsissa ja osataan kannustaa ja kehua uusissa asioissa.

Tulipa taas huonoa ulosantia, piti mennä nukkumaan kun tämä ketju pisti silmään ja ajatus pätkii jo pahasti. No, toivottavasti saitte joitain tästä irti.
 

Yhteistyössä