Ihanaa lauantaita kaikille muruille, ikävä on ollut kova :heart: Tulin taas pitkästä aikaa kertoilemaan kuulumisia myös tänne
Ihan ensimmäiseksi suuren suuret onnittelut ja halaukset
viida (näin selvän haamun!!) ja
Gabrielle plussista!!!! Ihana lukea hyviä uutisia murut!
tiuhti Voi ei, taasko se massu vaivaa? Ei oo reilua :kieh: Jo ois aika tapahtua niitä hyviä asioita sulle muru! Pikaista paranemista ja suuren suuret :hug: Kun voisin ihan oikeasti rutistaa sua, rutistaisin kunnolla!
Emby^ Ihana, kun kyselit muru :heart: Todella ikävästi on lääkäri kommentoinut ja laittanut sinut kotiin tutkimatta
Mä en ymmärrä yhtään just tuota, että lähetetään vaan kotiin, tutkimatta! Tutkimisen jälkeen voisi sitten sanoa, että "liian kipuherkkä kohdun kasvukivuille", mutta tutkimatta ei mun mielestä voi jättää - vastuutonta sanon minä! Olen niin ylpeä sinusta, että jaksoit taistella ja et jättänyt asiaa siihen. Nyt se on kuitenkin tullut päätökseen ja minusta on hienoa, miten tällä hetkellä asiaan suhtaudut. Eikun vaan keskustelemaan ammatti-ihmisen kanssa, tekee varmasti hyvää ja pääsr käsittelemään asiaa henkisellä tasolla ja saat itsesikin asian suhteen kuntoon :heart: Paljon tsemppiä ja ennen kaikkea voimia kaiken läpikäymiseen!
OIKEIN SUURET PLUSSAPUHURIT JA TAIKAPÖLYT PUHALLAN LIIKKEELLE KAIKKINE TYKÖTARPEINEEN LIIMOINEEN JA TAIKASAUVOINEEN +++++++++++++++++ NYT ON IHAN PAKKO ALKAA NIITÄ PLUSSIA SADELLA KUIN SIENIÄ SATEELLA!
Kuulumisia Kylläpäs aika menee nopsaan eteenpäin, uskomatonta mutta totta. Todella vähän olen nykyisin palstaillut. Ihan tarkoituksella olen pitänyt vähän etäisyyttä tähän hommaan, etten liikaa stressaisi ja tiedän hyvin, että jumitun helposti sitten useiksi tunneiksi koneelle
Ja nyt lomalla ollessani olen kirjaimellisesti rentoutunut!!! Kotihommia olen pakon edessä tehnyt sen verran, mitä on ollut ihan pakko tehdä. Puhti on jotenkin pois ja ei vaan yksinkertaisesti jaksa. Vähän suruakin on ollut, yksissä hautajaisissa kävimme ja sieltä kotiintullessa kuulin lisää ikäviä uutisia. Minulle tietyllä tavalla suht läheinen ihminen ehti menehtyä ennen kuin itse ehdin häntä tapaamaan... oli tarkoitus, että kotimatkalla pistäydyn katsomassa häntä, viemisetkin oli jo valmiiksi hommattu ja vielä aamulla poimin marjoja puskasta viedäkseni ne hänelle. Käyntireissusta tulikin suruvalittelukukkien vientireissu hänen avopuolisolleen
Harmittaa eniten se, etten sittenkään ehtinyt ajoissa, vaikka tarkoitus nimen omaan oli se, että kun kerran ohi ajetaan, niin nyt pysähdytään pistäytymään. Hautajaiset ovat parin viikon päästä. Surullista tässä on se, että edesmenneen ihmisen iäkäs äiti on elossa ja hälle tyttären poismeno on tietysti kova paikka.
Olen voinut erityisen hyvin ja päässyt todella vähällä alkuraskauden (oireiden) suhteen. Väsymys kyllä vaivaa lähes päivittäin ja olen tarvinnut parin tunnin päikkärit. Maanantaina aloitan sen uuden työn ja toivottavasti jaksan, uusi työkin meinaan väsyttää.
Tämän viikon maanantaina käytiin nt-ultrassa ja kaikki hyvin :heart: Raskaus onkin luultua pidemmällä (viikon), mikä onkin hyvä asia! Tänään lauantaina poksutaan eli tänään tuli täyteen tasan 14 viikkoa :heart: Laskettu aika siirtyi siis viikolla taaksepäin, tällä hetkellä arvioitu eräpäivä on 25.2.2012 eli päivää aiemmin kuin
Memelisalla. Hyvin saatiin ultrattua, pieni nukkui aluksi, mutta sitten oikoi itseään (nauroin miehelle, että taitaa tulla iskään, että ollaan aamu-unisia silleen, että heräämiseen tarvitaan pari tuntia
), vilkutteli käsillään, käänsi kylkeä, pyöritteli päätään, heilutteli jalkojaan ja toi kuvaruutuun jalkaphjansa :heart: Pituutta tirppanalla oli kuvauspäivänä 7cm eli taitaa tulla aika lyhyt kaveri ihan niinkuin vanhempansa. Niskaturvotus oli normaali 1,8mm. Ainoa huono puoli tässä raskauden kestossa on se, ettei veriseulat onnistuneetkaan, koska verikokeet tietysti tehtiin luultujen viikkojen mukaan ja viikkoja veriseulaan ei saa olla niin paljon kuin mulla oli verikoepäivänä. Sain lähetteen 2.seulaan, joka on suuntaa antava, muttei kuitenkaan yhtä luotettava kuin tuo 1.seula olisi ollut.
Tällä hetkellä minua stressaa ihan älyttömästi uuden työn aloittaminen ja se, että miten siellä suhtaudutaan uutiseen. Tähän kaipaisinkin vinkkejä, tsemppausta ja neuvoja kipeästi teiltä rakkaat murut, jotka olette kulkeneet osan pitkää ja kivistä matkaani tukien ja ymmärtäen! Olen ihan hukassa ja ihan liian stressaantunut, ja tämä olotila ei tee yhtään hyvää sikiölle. Mun esimies on aivan ihana ihminen, helposti lähestyttävä ja tullaan hyvin juttuun. Minua pelottaa vietävästi se, että entäs jos suhtautuminen minuun muuttuukin uutisen kuultuaan ja mitäs sitten. En haluaisi mitään riitoja/erimielisyyksiä heti uudessa työssä enkä kyllä muutenkaan, eikä todellakaan mulla olisi hyvä mennä joka aamu töihin sellaiseen työympäristöön, jossa minut olisi "leimattu". Sehän se vasta stressaisikin. Tiedän, ihan turhaa miettiä tällaisia, mutta en voi sille mitään. Pelottaa niin pelottaa! Mikään pakkohan mun ei olisi vielä kertoa, mutta haluan kuitenkin olla rehellinen ja ekan päivän vietänkin esimiehen kanssa, myöhemmin olen eri pisteessä kuin esimieheni. Tiedän, että suojana on TES ja liitto apuineen, mutta en halua mitään katastrofia... ja kun tiedän, miten kävi viimeksi sen mun selkäjutun takia (kun menetin juurikin uuden työpaikan sen takia) eikä minulla silloin ollut voimia taistella (vaikka liiton asianajaja suosittelikin) ja arvatkaapas miten täällä pienillä mailla tällaiset asiat leviää ja tietysti väärennettynä... nytkin oli niin vaikeaa saada työpaikkaa, niin jos tämäkin menee pieleen (mulle pieleen meneminen tarkoittaa jo sitä, ettei mun uutista oteta hyvällä), niin mitkä huhut minusta sen jälkeen liikkuu... voi elämä että on mullakin ongelmat. Mut auttakaa!
