neitiperho
Ite täytyy sanoa että anopista ei juurikaan mitään kokemusta kuin kaikki vähän huonoa kans. Ensinnäkin missään tekemisissä ei juurikaan olla. Olenhan mieheni toinen vaimo ja aina sellainen. Ja muka vielä rikoin hänen poikansa avioliiton. No siinä meni ekat vuodet. Häissä sitten lopulta tervehti mua ja onnitellessaan sanoi että muista sitten että miehelläsi on ennestään jo lapsia, niitä sitten ei unohdeta.
Jouluna sitten miehen porukat kutsuivat itse itsensä meille viettämään joulua...siis edelleenkään ei oltu missään tekemisissä oltu edes. Joulu kuitenkin meni tekohymyä vääntäen ja esittäen.
Nyt sitten anoppi kuulemma vaatinut, että tekee tulevalle vaaville villavaatteet ja lapsen tulee mennä sitten usein sinne hoitoon. Mutta edelleen mun kanssa ei haluta olla tekemisissä. Anteeksi vaan mutta miksihän mulla ei hirveesti ole sellainen olo, että haluisin lastani viedä miehen vanhemmille, kun tiedän tulevalla lapsella olevan myös sellainen mummo (oma äitini) joka oikeasti odottaa tulevaa ensimmäistä lapsen lapsea perheeseen ja jonka kanssa miehenikin tulee loistavasti toimeen...hmmm.....
Jouluna sitten miehen porukat kutsuivat itse itsensä meille viettämään joulua...siis edelleenkään ei oltu missään tekemisissä oltu edes. Joulu kuitenkin meni tekohymyä vääntäen ja esittäen.
Nyt sitten anoppi kuulemma vaatinut, että tekee tulevalle vaaville villavaatteet ja lapsen tulee mennä sitten usein sinne hoitoon. Mutta edelleen mun kanssa ei haluta olla tekemisissä. Anteeksi vaan mutta miksihän mulla ei hirveesti ole sellainen olo, että haluisin lastani viedä miehen vanhemmille, kun tiedän tulevalla lapsella olevan myös sellainen mummo (oma äitini) joka oikeasti odottaa tulevaa ensimmäistä lapsen lapsea perheeseen ja jonka kanssa miehenikin tulee loistavasti toimeen...hmmm.....