<3<3<3TOUKOKUUN TUHISIJAT TOUKOKUUSSA<3<3<3

Onnea miida poika vauvan johdosta :heart: :flower:
EM Kiitos synnytys kertomuksesta! :heart: Täällä kyllä jännitetään tuota sektiota on se jännää kun tietää syntymäpäivän etukäteen.
Sompio ja Snowball Täällä kanssa yritetään pihaa laittaa mahasta huolimatta ja sen kyllä huomaa sitten illalla :ashamed:
Minuakin vaivaa tuo vauvojen pukeminen tai lähinnä vaatekertojen määrä. Kun ei oikein osaa ajatella että paljon sitä vaatetta tarvitsee pistää päälle vauvalle :| No ajattelin ensi viikolla neuvolassa terkalta kysyä. Ja kaipa ne hoitajat laitoksella neuvovat myöskin.
Kaikille paljon suppareita :whistle:
Tämä pallomaha lähtee pihatöihin..
 
Onnea taas uusille vauvautuneille! :flower:

Alan kyllä olla niin kade.. tahtoo oman nyytin kotiin NYTHETI!! :kieh:
Miten voikin aika madella näin viimemetreillä!! :headwall:

Siivoilin tossa aamulla,laitoin pyykkejä ja tein vaaville pedin valmiiksi ymym. ja ei mitää tuntemuksia missää.. paitsi häntäluu kipiä.. |O Kauhea tekemisen into, mut ei mitään tekemistä! Taian lähteä katsomaan kaverin vaavelia.. :wave:

Kärsimätön Toukotytsy+Masukki 40+3
 
Oikein paljon onnea kaikille vauvaantuneille :flower: :heart: :flower:

Ja kiitti kaikille, ketä jaksanut kertoa synnytystarinoita. Niitä tosi kiva lukea ja toivekkaana ajatella että jospa pian itsekin =)
Syzyanne on kyllä ehtinyt kokemaan jos jotain hurjaa. Ihanaa että sait viettää äitienpäivää :hug:

Neuvola takana ja kaikki ok. Sitä sokeria ei löytynyt taaskaan, eli oli sen hiton actimel jugurtin vika 2vkoa sitten!! Paino oli sama kuin viikko sitten- ONNEKSI!
Paineet on pikkuhiljaa nousseet normilukemiin, minkä toivon tarkoittavan alkavaa synnytystä! Sf-mitta oli 2 viikon takaisesta noussut 1cm eli oli jo 36.5cm. Sykkeet huiteli 150 paikkeilla. HUH :eek: Neuvolatäti sit vaihtui kivasti tässä vaiheessa, kun toinen jäi äippälomalle! Uus kyllä lupas soittaa heti äippäpolille kun on LA, ettei pääsis kovasti yli 4kg!

Pihahommista mä oon kokeillu kaikki nurtsin tekemisestä puiden sisälle kantoon ja aikaseks saa mtn. Ei tosin särkyjäkään!! Leikkasin jopa vanhaa nurtsia äitienpäivän kunniaks, kun ajattelin että meidän mäkitontti sais aikaan synnytyksen- mut pah!
Olen alkanut asennoitua että saan juhannusvauvan!
Mutta nyt jumpalle tv:n eteen =)

kypsä äippä + masukki 39 POKS
 
Kylläpäs oli masentava neuvolakäynti... ei mitään muuten mutta puhui yliaikais ajasta koska se sitten tilataan.. :headwall: Vähän oli valkuaista vielä, turvotuksia +, mutta verenpaine edelleen hyvä. Vauvan syke 130-134.
Hemppa 115.
Ja anteeksi nyt rumat sanat mutta tätä äiteetä vituttaa. :kieh: Suutuspäissäni sitten pesin saunan..kuurasin suihkukaapin ja pesin toisen vessan. Ajattelin kohta painua ulos hakkaamaan petivaatteita mattopiiskalla etten räjähdä kiukusta.

Therean&Neiti joka viihtyy hyvin yksiössään.
 
Hurjan paljon onnea kaikille, jotka ovat saaneet pienen nyyttinsä jo syliin!! :flower: :heart:

Tekstiä on tullut taas niin paljon, että ei meinaa perässä pysyä! :)

Kotiintulo vaatteista oli puhetta. Me tultiin autolla ovelta ovelle. Vauvalla oli ihan tavan sisävaatteet, pipa, tumput, töppöset ja sellainen kevyttoppapuku. Oli kyllä ihan lämpöinen kun kotiin päästiin.

(.) Täällä menee tytön kanssa ihan hienosti. Kova on syömään esikoiseen verrattuna. Tämä uusi pakkaus saattaa olla tunninkin tissillä. Kapinoi vaan rintakumia vastaan... Viime yönä nukuttiin ensi kertaa. Neiti on ollut öisin todella levoton, mutta jospa se tästä kun alkaa vähän rytmiä muokkaantumaan.

Synnytyskertomusta voisi yrittää sepustaa samalla, kun kerran koneelle pääsin;
eli viime torstaina heräsin esikoisen kanssa ennen kuutta ja supistuksia alkoi tulemaan heti. Niitä kesti koko päivän 5-30min välein. Välillä olivat niin kipeitä, että itku pääsi. Kahden jälkeen soitin sairaalaan, että kuinka kauan supistuksia kuullostelen. Kätilö sanoi, että koska on supistanut koko päivän, olisi hyvä illalla tulla käymään, että saadaan vauvalta sydänkäyrää. Vauvallekin kuulemma raskasta, jos kauan supistaa.
No, neljän aikaan supistukset alkoivatkin tulla tasaisesti 8-10min välein. Hälytettiin mummo lapsen vahdiksi, kun alkoi olla jo tuskainen olo ja sairaalaan matkaakin yli 100km. Sairaalassa oltiin vähän ennen seitsemää, ja olin silloin 2,5cm auki. Istuskelin terapiapallon päällä jonkin aikaa, mutta sitten alkoi kipu viedä voiton. Lääkäri kävi puhkaisemassa vedet ja epiduraalin sain yhdeksän aikaan. Puoli kymmenen maita tuli yövuoron kätilö esittäytymään ja silloin olin 4cm auki. Kymmeneltä lääke tuntui menettävän tehoaan, ja alkoi vähän "kakattaa". Kätilö kävi katsomassa tilanteen ja 7cm auki. Sen jälkeen supistukset kipenivät ja tuntui, että "kakka" tulee ihan väkisin ulos! Käskin miestä hälyttää kätilön. Kello oli puoli yksitoista ja olin täysin auki, ja sain luvan alkaa ponnistaa. Kolmannella supistuksella ihanaakin ihanampi tyttö oli rinnalla. :heart:
Shokki oli kova!! En todellakaan osannut edes haaveilla niin "helposta" synnytyksestä ja lyhyestä ponnistusvaiheesta!!! (esikoista tein melkein vuorokauden, ponnistin 2h ja lopulta neiti syntyi imukupilla, joten tästä synnytyksestä jäi aivan erilainen maku suuhun)
Pelkäsin kovasti, että viimekertainen välilihanleikkaus haava repeää, mutta huoli oli turha. Tuli vain kaksi kahden tikin vaativaa pientä haavaa! :)
Vauvan sokerit olivat salissa vain vähän yli yhden, mutta ONNEKSI lisämaito sai arvot nousemaan, eikä tällä kertaa tarvinnut antaa vauvaa pois!! :)

Mukava on ollut lukea muidenkin synnytyskertomuksia, ja varsinkin elinamarian sektio kertomus, niitä kun harvemmin missään lukee..

nasu (maailman onnellisin kahden ihanan prinsessan äiti!!!! :heart: )
ja neito 6vkr
 
Tasapuolisesti kaikille vauvaantuneille onnittelut :flower: :heart:

Täällä pikku-Paprica asustelee koko ajan äidin tissillä. Hyvä vaan,kun sairaalasta lähtiessä paino oli vain 2300g,hui miten pieni :heart:
Perjantaina neuvolan täti tulee meillä käymään,saa nähdä missä lukemissa paino sitten on =)
 
Onnittelut miida pikkuprinssistä! :heart:

Kiitoksia kaikille synnytystarinoita rustanneille.

Iski sitten flunssa vielä näin loppumetreille. Eipä tee yhtään mieli lähtee synnyttää, vaik eroon tuosta mahasta kyl hiljalleen haluisinkin...

Fox, 38+3
 
Voi miten suloinen pieni Paprica :heart: Onnea muillekin vauvan saaneille, tämä tuleva äiti ei pysy enää perässäkään, ketkä kaikki on jo vauvansa saaneet. Mukava, että olette jaksaneet vauvanhoidon ohessa käydä kirjoittelemassa kuulumisia. Olisikin kiva lukea ensimmäisistä päivistä kotona, kun itsellä esikoinen, eikä tiedä yhtään mitä tuleman pitää =)

Minä lähden valmistautumaan neuvolaan.

Niiksu 37+3
 
ONNEA uusille nyyttinsä hakeneille! :heart:

Ei kerkee oikein mitään rustaamaan, kohta tulee lastenneuvolan täti kylään.

Vauvan pukemisesta Jännitin myöskin että mistä sitä tietää mikä määrä vaatetta on sopiva, mutta kyllä sitä jonkinnäköset vaistot vaan on senkin suhteen ja hyvin on pärjätty. Me kun vanhassa omakotitalossa asutaan niin vauvalla sisällä päivisin päällä bodyn ja puolipotkarin lisäksi collegepaita ja villasukat jalassa. Ulkona nukkuu vaunuissa vanupuvussa makuupussissa ja vielä fleecepeitto päällä. Sitterissä kun istuskelee niin saatan siihenkin heittää jonkun viltin päälle jos siltä tuntuu..
Ja tuosta pukemisesta, kyllä sitä aika varovainen oli alkuun, varsinkin kun vauva huusi kuin palosireeni pukiessa... nyt jo ymmärtää ettei se tosiaan mene rikki siitä pukemisesta ja kaikki sujuu hienosti. =)


Voimia taas kaikille tähän päivään!

Naralle energiaa jotta jaksaisit vauvan tiheät syömiset. Siinä on äippä aika sidottu kun tuntuu että toinen roikkuu vaan tissillä tunnista toiseen. :hug:


Jasmin ja poika tasan 2vkoa :heart:
 
heip!!

illalla lueskelin jo ja tosi paljon vauvoja oli tullu, onnea kaikille!!!

Neuvola kuulumisia aamulta
paino +500g, turvotus yhellä +
aluksi paineet 154/88 ja lopuksi 146/88, pulssi 72
fs mitta oli pompannu kahella sentillä, jo 37cm
vauvan sykkeet oli ekan kerran alle 150 eli nyt 145

pitäisi lähteä päivystykseen hakemaan allergialääkkeitä, kun astmaan otettavista lääkkeistä saan nyt liikaa kortisonia kroppaan... pikkusen alko pelottaa vauvan puolesta, et mitähän se kortisoni sille voi tehä, jos saan sitä kert liikaa... ans kattoo suostuuko lääkäri mitään allergialääkettä kirjottaan... vai mitä tässä tapahtuu. Odottelen rauhassa et mies kotiutuu ja meen sit illaksi istumaan päivystykseen... akuutti aikoja ei oman alueen lääkäreille ollut ja keuhkopoli on montapäivää tukossa myös. Toivottavasti eivät ota sairaalaan seurantaan tän typerän allergian takia. Tänään on ollu suht helppo hengittää...

alakerrassa juilii ja jomottaa ja vauvakin tuntuu levottomalta... joskos menis ottamaan pienet unet, kun esikkokin nukkuu...

tukkoinen maariana + pikkuveli(?) 39+4
 
Neuvolassa käyty. Kävin itsekkin puntarilla kaikki raskauskilot veke ja varmaan vielä putoaa lisää. Poitsu on vähän rauhottanut syömistään viime yönä söi "vain" kahden tunnin välein kyllä tää tästä. Tänään vedin pojan kanssa 2h päikkäritkin. Mulla tulee välillä hirveitä vilunväristyksiä kaukana raskausajan hikoilut heh..ei oo kyllä yhtään ikävä mahaa ihanan kevyt olo vaikka tätä ylimäärästä rasvaa nyt vielä onkin.
Neukkutäti unohti puhua d-vitskuista mitään kai ne nykysin alotetaan vielä 2vkon iässä???
nyt ostin apteekista disflatylia tuntuu tota ilmaa riittävän mahassa vaikka poishan tuo itsekseenkin tuolta rutisee ... antaa yötä vasten ainakin.

Hirveesti vaan voimia kaikille kärvistelijöille. Se on jännä että raskaana aika matelee mutta synnytyksen jälkeen päivät ja aika alkaa kiitämään.

Nara ja poika 5 vrk
 
Ihana äitienpäivä sai parhaan mahdollisen päätöksen
kun tuli lähtö sairaalaan :D

Meille syntyi suloinen tummatukkainen poika 11.5.-09 klo 1:00 (rv 40+3). Paino 3640g, pituus 49cm ja pipo 36cm.

Kirjoitan synnytyksestä myöhemmin, mutta alkoi supistuksilla (ja ihan omilla jee jee :D ) ja kesto 5h30min. josta ponnistusvaihe 8min.

Voidaan hyvin ja kotiuduttiin tänään, isoveli on innoissaan ja ihmeissään pikkuveljestä. Imetys lähti hyvin käyntiin ja painokin lähti takaisin nousuun jo.


Onnittelut muillekin vauvan saaneille ja jaksamista masun kanssa eleleville :heart:


Siksakkia & prinssi 2vrk
 
Onnittelut Siksakkia prinssistä! :flower: Onhan tuota jo odotettukin :heart:
Onnea myös kaikille muille vauvautuneille.

Täällä ei vauvauduta vielä. Mutta pääsinpä sanomasta ettei mitään krenkkaa ole eikä mitään tunnu tapahtuvan. Nyt on pari päivää tuntunu, että pikkunen painaa itteensä alaspäin. Vähän on erilaiset tuntemukset alapäässä. Meinaa jopa vähän sattua :saint: Mutta ei sitten kyllä muuta. Ja ei tuo kovin kummosta kipua ole.

Kotiutumisvaatteiksi oon varannu pitkähihaisen bodyn (tai lyhythihaisen+paita, riippuu vielä siitä, että löytyykö Jyväskylästä sitä bodya mikä haluan 50 senttisenä, mies kattoo perjantaina), veluurihousut, sukat+tumput+pipo ja sellanen vuorellinen veluurihaalari, umpikärkinen, ei kauheen paksu, mutta kuitenki. Pitäsköhän olla jotku potkarit alle... Otan ehkä varalle. Ja äitin neuloman peiton vois ottaa sitten vielä.

Edelleen mukava lueskella synnytystarinoita :heart:

Pistänpä poksumisen kunniaksi kuvaa mahasta.



Ansku ja masunen 38+0
 
Mun synnytyskertomus

Eli sillon lauantaina 9.5. heräsin puol kuuden aikaan pissalle, ei mitään tuntemuksia sinne päinkään että synnytys olis lähellä. Vessareissun jälkeen ei meinannut uni enää tulla, mutta pötköttelin sängyssä ja yritin saada unenpäästä kiinni ja juuri kun joskus puol kasin aikaan olin vaipumassa viimein uneen tuli ensimmäinen kipeä supistus. Ja kohta toinen perään. Tunnistin heti, että nyt nää on niitä oikeita supistuksia. Ennakoivat supistukset tuntu enemmän sellaselta kiristävältä ja synnytyssupistukset viiltävänä kipuna alavatsalla. Nousin sitten ylös kuulostelemaan suppareita ja aika tasaseen tahtiin niitä tuli, en jaksanut missään vaiheessa kellotella välejä, mutta varmaan jotain 5-10 minutin välein niitä tuli heti alkuunsa.

Söin siinä sitten aamupalaa ja sen jälkeen menin suihkuun helpottamaan oloa ja suihku tekikin kivuille hyvää, mutta mulle tuli muuten jotenkin huono olo siellä, että oli pakko tulla pois. Ravasin sitten ympäri kämppää, juoksin tavallaan karkuun kipua, mitä enemmän sattu sitä kovempaa kävelin. Pärjäilin kuitenkin hyvin kivun kanssa.

Yhdeksän jälkeen mies sitten soitti mun vanhemmille, jotka oli meidän isojen poikien kanssa mökillään että pikkuhiljaa kun kerkeevät voisivat lähteä hakemaan taaperonkin mökille, että varmaan saadaan synnärille vielä sen päivän nimiin lähteä. Poika haettiin joskus kymmenen jälkeen ja mä jatkoin ympäri kämppää ravaamista. Meillä on taaperolla sisällä katosta roikkuva keinu ja keksin sitten supistuksen tullessa alkaa roikkua sen naruista kiinni pitäen ja roikkuminen helpottikin ihan mukavasti. En vieläkään ollut mitenkään tajuttoman kipeä ja olisin kestänyt vielä pidempäänkin kotona, mutta takaraivossa oli koko ajan pieni pelko, että mitä jos ei ennätetä ajoissa sairaalaan kun tuo nelonen oli aika täpärällä, kun en sillonkaan ollut kovin kipeä.

Lähdettiin siis vähän ennen puolta kahtatoista ajelemaan sairaalalle. Matkalla kuitenkin supistukset alkoivatkin hiipumaan ja käskin miehen ajaa vähän pidemmän lenkin kautta. Ja mietittiin jo, että palataanko takas kotiin, mutta päätettiin mennä kuitenkin käymään näytillä kun kerran liikkeellä jo oltiin. Oltiin klo 12 sairaalassa ja selitin kätilölle tilanteen ja vähän oli sellanen olo, että turhaan tultiin. No, olin kuitenkin auki jo reilut viisi senttiä ja päästiin suoraan saliin ja käyrille. Kätilö kysyi haluunko että käyrää otetaan istuen vai makuulla ja valitsin keinutuolin kun makuuasento ei oikein houkuttanut, mutta vauvan syke oli vähän turhan matala, vain sadan pintaan ja aikansa sitä katseltuaan kätilö passitti makuulle ja kyljellään maaten syke sitten onneksi korjaantuikin. Supistuksia tässä vaiheessa tuli todella harvakseltaan ja ei edes kovin kipeitä, joten aattelin jo että siihen tyssäs koko synnytys.

Joskus ennen yhtä alkoi sitten supistukset uudelleen tulemaan kipeämmiksi ja välit tihenemään niin että pian niitä tuli jo parin minuutin välein. Klo: 13.10 pyysin saada ilokaasumaskin varuille ja siitä lähtien sitä sitten käyttelinkin. Alkuun yritin käyttää sitä mahdollisimman vähän että en ihan menis sekasin, mutta kipujen yllyttyä en jaksanut enää välittää siitä kuinka sekasin olen. Klo: 13.30 kohdunsuuntilanne oli lähestulkoon sama kuin tullessakin, eli 5-6 senttiä. Tuossa vaiheessa vielä pärjäilin hyvin ilokaasun kanssa ja välillä olin ihan järjissäänkin vielä.
Klo:14.15. mua alko hetkellisesti yhtäkkiä ponnistuttaa ja mies jo soitteli kätilönkin paikalle, mutta en ollut kuin 6 senttiä auki. Tässä vaiheessa olin jo niin kipeä ja aivan kaasussa, että vaikka olin ajatellut pärjätä ilman puudutuksia pyysin kuitenkin saada spinaalin kun kohdunsuun tilannekaan ei ollut tuon kummoisempi. Klo 14.25 sain sitten sen spinaalipuudutuksen ja toiveet korkealla odottelin että koska se taivas aukenee ja kivut helpottaa ja voin heittää ilokaasumaskin veke ja olla edes vähän aikaa ihan järjissään. No, eipä se taivas auennut, spinaali meni jotenkin pieleen eikä siitä ollut mitään helpotusta. Kätilö ehdotteli kyllä kohdunkaulanpuudutusta, mutta en sitä halunnut enää laitettavan. Tässä vaiheessa alkoi kohdunsuukin sitten aueta ripeästi ja klo 14.50 olin jo 9 cm auki ja iso kalvorakko pullotti. Vauva kuitenkin pysytteli koko ajan kovin korkealla, joten kätilö ei uskaltanut puhkaista kalvoja vaan soitti lääkärin ne puhkomaan. Lääkäri kävi klo 15.15 puhkasemassa kalvot ja sitten vauva laskeutuikin rytinällä, klo 15.20 alkoi ponnistusvaihe ja klo 15.27 poika oli maailmassa ja karjui heti kuin syötävä ja samantein kun tuli ulos pissasi valtavat pissat! Ponnistusvaihe oli tässä synnytyksessä kaikista helpoin verrattuna edellisiin, aiemmin ponnistaminen on ollut tuskaisempaa, mutta nyt ekaa kertaa ponnistaminen todella autto kipuun. Mieskin sanoi, että näytti siltä etten joutunut kovasti tekemään työtä. Ihme kyllä oon tajunnut sentään ponnistaa siinä kaasussa.

Kaikenkaikkiaan synnytyksestä jäi hyvä mieli, kaikki meni oikein hyvin! Jos nyt jotain jäi hampaankoloon niin hiukan se on harmittanut, että olin taas niin kauheassa kaasussa että mitään selkeitä muistikuvia ei synnytyksestä oikein ole. En edes tiennyt ponnistaneeni vauvan maailmaan kyljellään vaan luin sen sitten synnytyskertomuksesta, luulin että oon ponnistanut perinteisesti puoli-istuvassa asennossa. Kaasussa ollessa mulle tuli sellasia tavallan dejavuu ilmiöitä, olin niinku aikasemmissa synnytyksissä ja niistä tuli mieleen jotain kätilöiden sanomisia ja tilanteita. Monesti sitten luulinkin olevani jo pidemmällä synnytyksessä ja kun hetkeksi palasin takas "kartalle" niin oli vähän pettymys kun esim. ei ollutkaan vielä edes vedet menneet. Mutta toisaalta, olin kyllä viimeset pari tuntia melkoisen kipeä ja ilman ilokaasun tuomaa helpotusta kivut olisi olleet varmasti aivan sietämättömät. Harmi, että se spinaali sitten epäonnistu ja kaikenlisäks sain siitä lystistä vielä postspinaalipäänsärynkin, sunnuntaina alko aamupäivällä tajuton päänsärky johon ei mitkään lääkkeet auttaneet, ainoastaan makuuasennossa oli vähän helpompi. Eilen sitten kun käytiin vauvan "kotiinlähtötarkastuksessa" sairaalassa niin puhuin samalla tuosta särystä ja sainkin jäädä samantein osastolle odottelemaan että pääsen heräämöön veripaikan laittoa varten. Veripaikan laiton jälkeen särky sitten onneksi loppui samantein!

Pojalla oli tarkastuksessa kaikki hyvin, ei löytänyt lääkäri mitään moitittavaa Paino oli jotain 3360g, tasan 5% oli laskua lähtöpainosta, eli aivan sallitusti. Maitoa alkoi tulla paremmin 1,5 vrk:n kuluttua synnytyksestä. Syntymä iltanaan ja seuraavana päivänäkin vauva pärjäsi vielä niillä tippasilla mitä maitoa tuli, mutta sillon sunnuntai iltana oli sitten jo niin nälkäinen että karjui kuin syötävä eikä maitoa vielä kunnolla tullut, joten silloin sai parikytä milliä korviketta. Sen jälkeen sitä ei ole tarvinnut, kun maito alkoi mulla sitten yöllä kunnolla nousta ja nyt sitä tulee jo yllinkyllin. Neuvolantäti tulee sitten maanantaina kotikäynnille vaavia tarkastamaan. Kaikki on mennyt vauvan kanssa loistavasti, ihanan rauhallinen tapaus ainakin vielä. Nukkuu hyvin yöllä ja päivällä ja syö ja kakkii J Jaksaa jonkin verran olla jo hereilläkin ja ihmetellä maailman menoa.

Kotiutumisvaatteina meillä oli body, puolipotkarit, sukat, velourhaalari, neulehaalari, tumput, töppöset ja lakki. Turvakaukalossa on lisäks ohut kevyttoppapussi. Ihan sopivasti tuntu olleen päällä.

ONNEA TAAS UUSILLE VAUVOILLE!!!

Ja Suzyannelle minunkin puolestani oikein superonnittelut, oli aivan valtavan liikuttava kertomus! Ihanaa, että teillä nyt on vauva!

villahousu & Sulo 4vrk
 
APua.. tuleepa näitä vauvoja nyt rytinällä.. Onnea taas Kerran uusille vauvan saanneille! :flower: Emmä ees pysy enää perässä.. :whistle:

Täällä pikkarit ja päällis housut kastuneet tänään kahdesti,mutta ei niin että olisin tuntenut kunnon valahduksen.. täällä juuri oottelen että tihkuileeko sieltä nyt sitten jo lapsivettä ja ootan sitä kunnon valahdusta, jos sitä on.. :D APUVA!
Mun yks tuttava oli nähny viimeyönä unta ja laitto mulle vaan että "näin unta,poika syntyy huomenna" .. Aika pelottavaa tavallaan! :) mutta toivotaan että huomenna ois nyytti kainalossa! :heart:

Aurinkoista loppuiltaa.. Tää jatkaa miehen kuorsauksen kuuntelua! :kieh:
 
Niin joo, varasin meille jo ristiäispäivänkin. Ristiäiset on 31.5., tulee aika pian mutta alunperin ajatellut päivät 14.6. tai 7.6. oli papeilla ihan täys, joten niille päiville ei saatu ja halutaan ennen juhannusta juhlat pitää niin ovat nyt sitten jo vajaan kolmen viikon päästä. Ja tuohan on kyllä mitä mainioin kastepäivä, kun sillon on helluntai. Pitäs nyt vaan ne kummit sitten keksiä ja alkaa miettimään tarjoiluja. Mitään kauheeta kasaa leipomuksia en tee, aattelin jos tekis paria salaattia ja ehkä jonku suolasen piirakan ja sit täytekakku ja korkeintaan yks makee leivonnainen sen lisäks.

 

Yhteistyössä