Hei, oletteko muut jo hakeneet äitiyslomaa. Eikö se ollut niin, että riittää, kun sitä hakee 2kk ennen kuin sen pitäisi alkaa, vai onko tuo kahden kuukauden raja vain sille työnantajalle ilmoittamiselle? Saako ne äitiyslomalaput neuvolasta samalla kun äitiyspakkauslaputkin?
Näin olin nimittäin olettanut, kun terkkari viimeksi sanoi, että ensi kerralla saat Kelan paperit (neuvola on ensi viikolla, silloin 23 + jotain). Tänään tuli kuitenkin kanslisti töissä kysymään, että kai tiedän, missä vaiheessa pitää hakea äitiyslomaa. Itse hän ei muistanut, kun ei varsinaisesti käsittele asiaa, toimittaa vain paperit palkanlaskijalle. Tuli sitten sellainen olo, että en kai vaan ole myöhässä! Mutta jos se raja on 2kk, niin sitten mulla on vielä muutama viikko aikaa (tuntuu uskomattoman vähältä!), äitiysloman pitäisi nimittäin alkaa 11.2.
Oletteko muuten saaneet kommenttia mahanne koosta? Mulla parikin ihmistä on tällä viikolla sanonut, että kylläpäs sun maha on nyt kasvanut nopeasti. En kauheasti lotkauttanut korvaani, ennen kuin eilen näin itseni sovituskopin peilistä. Maha ei ole alhaalta vielä kovinkaan iso, mutta ylhäällä se kohoaa rintojen alta kuin joku seinä! Ehdin jo surkutella, että se varmaan räjähtää ennen maaliskuuta, mutta sitten tänään yksi sijainen ihmetteli (kuultuaan, että la maaliskuussa), että kylläpäs on pieni masu siihen nähden. Tuttavallaan on kuulemma la samoihin aikoihin ja maha vaikeuttaa jo aika paljon liikkumistakin. Vähän helpotti, että ehkä tässä ei sentään ihan maitovalasluokassa sentään olla (vaikka mies mut leikillisesti maitovalaaksi nimesikin, kun mulla oli hupaisalla tavalla liian pieni valkoinen huppari päällä
)
Santun tukivyövinkistä huolimatta ajattelin toistaiseksi kuitenkin pitää omaani vain lenkillä ym. ja ottaa vasta myöhemmin työkäyttöön. Kiitos tiedosta Santulle kumminkin.
Äsken olin hampilääkärissä, siinä odotusajan tarkastuksessa. Ovat sitten keksineet uuden helvetinkoneen: sen sijaan että raaputtaisivat hammaskiveä niin kuin ennenkin (ei juuri satu, ja kestää pari minuuttia), ovat kehittäneet korvia särkevästi ulisevan laitteen, joka vihloo tosi pahasti, ja käsittely kesti melkein puoli tuntia! (on kai sitten tuloskin hyvä, mutta silti...) Otus alkoi pyristellä hullun lailla mahassa, en tiedä oliko se se ääni, vai nousiko äitsyn stressihormonit niin korkealle... ainakin hikoilin niin, että lammikko jäi tuolille (sitten pitikin palkita itsensä suklaalla... fiksua, eikö?).
Tulipas pitkä ja sekava vuodatus. Tämä siitä seuraa, kun mies on pitkään töissä (=ei muita vuodatuksen kohteita) ja pitäisi siivota (=keksitään mahdollisimman paljon korvaavaa toimintaa).
Kohtahan on jo viikonloppu, sitkutellaan vielä perjantai.
Sintti rv22+5
). Aika lailla enemmän pelottaisi ja olisi turvaton olo, jos en tietäisi että oma rakas tulee mukaan elämäni tärkeimpään tapahtumaan. (Hitsit, tirahti ihan kyyneleet silmään kun ajattelinkin tulevaa synnytystä yhdessä rakkaani kanssa). Ainankin silloin voi kiroilla miehelle jos ei muuta ;o)