2011 kevään ja kesän lapsettomuushoidoista plussanneet

Kiva kuulla toiviksesta pitkästä aikaa! Mietinkin viikonloppuna että mitähän sulle kuuluu :wave: Eikö oo älyttömän mageen tuntuista kun pikkuinen tökkii sisältä päin? Ja sitten se kun se näkyy. Ihan kuin joku tuuppisi että "päästä ulos!". Meidän poika varmaan pitää mua jo kiusaaja-äitinä kun aina tökin sitä hereille kun on liian hiljaista ja keskustelen hänelle tuuppimalla kun hän tuuppii minua. Toivottavasti siitä ei oo haittaa ? Kummallisen myöhään tunsit kunnon potkut? Tosi kiva kuulla että teillä on kaikki hyvin :heart:

Mollis ja Kekeläinen

 

Heippatirallaa naiset. Ihanaa, kun niitä hipaisuja ja potkuja satelee muillekin. Se on niin rauhoittavaa.

Mä olen sitten taas saikulla. Ehkä nyt vaan tämän päivän, katsotaan. Mulla on nivuset ja häpyluu vihoitelleet liikkuessa, erityisesti liikkeelle lähtiessä. Ja viime yönä nukkumaan mennessä mun häpyluu jotenkin posahti. Valtava kipu, joka ei helpottanut mitenkään. Jalka petti alta aina kun yritti astua. Sopivaa makuuasentoa en löytänyt, tosin ihan kauheasti ei voinut etsiäkään, kun niin paljon teki kipeää kaikki liikkeet. Siinä sitten valvottiin yö. Aamu on soiteltu erinäisiin paikkoihin, TAYSin päivystykseen viimeksi. Tilanne on ihan ookoo, tällaiset kivut kuuluvat joidenkin raskauteen eikä niille voi oikein mitään. Muuta kuin kestää. Ja kyllä ne nyt jo vähän helpottaakin, voi jo istua ja jalallekin vähän varata. Kaikenlaista sitä eteen tulee.

Ostin Lassien turkoosit haalarit koko 62 cm. Mun mielestä väri menee molemmille vaikka ehkä enempi tietty on poikien väri. Mutta mieluummin se tytölle kun vaaleanpunainen pojalle Äitiyspakkauksessahan on 74 senttinen haalari, se menee sitten vasta ensi talvena. Tai alkutalvesta. Saattaa olla, että joutuu kesken talven jo vaihtaa isompaan. Mutta liian iso se olisi syntyvälle vauvallekin. Niinpä sitten ostin ne vähän pienemmät tulevalle kevättalvelle.

Tsemppiä naiset ja erityisesti Mollis. Kunpa sun ressikäyrä saatais asettuu, sitten ehkä saisitte Keijon kanssa kunnolla nukuttua kaikki yöt.

 

Pikaiset kuulumiset Päijät-Hämeestä... Viimeinen viikko on tosiaan mennyt enemmän ja vähemmän supistellessa. Juuri äsken kävin 4d ultrassa, ai että mä oisin voinut maata siellä koko päivän :heart: Neitokainen kääntyi viikonloppuna raivotarjontaan (heräsin siihen yöllä, sen verran napakasti tuli potkuja ja eka kertaa oikein näki vatsapeitteiden läpi) Kasvoista saatiin ainoastaan sivukuvaa mutta oikein sirolta ja suloiselta hän näytti (nenäkin normaali, nenäkammoisena pelkäsin hirmuista pottua ) Tutkimuksissa oli koko kohdunkaula tallessa, hieman pehmeää (tai jotain), supistukset eivät siis ainakaan toistaiseksi ole tehneet pahojaan. Käski ottaa rauhassa mutta saa viettää normi elämää siten miten pystyy. Kyselin taas raskausmyrkytyksestäkin... siitä alkaa tulla aikamoinen ahdistuksen aihe Pelottaa aivan mielettömästi että mitä jos se tällä kertaa tuleekin tosi pahana. Mutta ei se auta kuin mennä eteenpäin ja katsoa mitä tuleman pitää. Unohdin muuten kysellä ja sanoa puolet vaivoista kun olin nii tohkeissani siitä 4d:stä... Noh, onnneksi on vielä neuvola keskiviikkona niin valitan siellä loput.
Unet edelleen kadoksissa ja sen huomaa lepopulssista, se on noussut ihan mielettömiin lukemiin

Mutta nyt töitä ja illalla sitten kommentointia muille! Muksaa päivää!

Team Uttinen 22+0 (501g täyttä tyttöenergiaa)

 

mollis: mulla on istukka edessä ja taaksepäin kallistunut kohtu joten kait ihan normaalia että tuntui nyt vasta. mutta kyllä kävi kärsivällisyyden päälle odotella.....

 

engeli, puvut kuulostavat tosi hyviltä! Mitäs kummaa? Sun häpyluu mossahti??! :O Ookkei...kuulostaa kivuliaalta. Tsemii nainen! Löysin muuten kirpparilta ihan kivat, ehkä seuraavalle keväälle sopivat vaalean vihreät Ciraf'n (?) mokkakengät beigeillä nauhoilla, 4e. Sopii Kekelle. Lisäks Lindexiltä lähti matkaan vihreä-valkoraidalliset pöksyt.

Meitsi sai lokakuun alkuun sen sairaanhoitajapsykiatrin ajan. Ehkä sit helpottaa. Elän toivossa että olen siihen saakka saikulla/etätöissä. Tietty mielellään olisin sinne viikolle 28 niin alkais olla taas jo Keijon selviytymismahdollisuudet paremmat. Mä en tajua missä pimeydessä taas elän. Univelka tekee negatiiviseksi. Silti olen niin onnellinen. Itku tuli kun kuuntelin autossa Jukka Pojan Silkkiä, "sä oot silkkii mun sylissä, niin kuin lämmin vesi joka lainehtii...samasta puusta meidät veistettiin, päästä jalkoihin...". Jotenkin muistuttaa mua hirmuisesti Keijosta :heart:

Toiviksen päivittämän listan mukaan voisin todeta: hitsi meitä onnekkaita kertyy pinoon! Wau, hyvä me!! :heart:

Toivis, oukei no se istukka ja kohdun kallistuneisuus selittääkin asiaa. Täytyykin joskus ihan mielenkiinnosta muistaa kysellä että mihin mun kohtuni töröttää. Vai onko sitä vielä näillä viikoilla tulkittavissa että minne päin törröttää?

Ja uttisella paukkui viissataset! Ihanaa :heart: Kertomasi 4d uutisten jälkeen mun on ehkä IHAN pakko päästä myös =)

Tässä muuten meidän Keijon kutsuille tilattu kakku Aijaa.com - Keijolle - 8721455.jpg , tulee sinisenä, aikas tyttömäinen mutta niinhän mä ehkä oon..

Mollis ja Keke

 

Tervehdys pitkästä aikaa! Olen kyllä käynyt joka päivä lukemassa, mutta ollut tosi laiska itse kirjoittamaan. Tänään oli rakenneultra ja kaikki näytti hyvältä. Kätilö oli tosi mukava ja lupaili tyttöä, sanoi, että ihan selvä prinsessapeppu:heart: Helpotus oli kyllä suuri, sillä minulla on edelleen ajoittain pieniä verenvuotoja, joille ei mitään erityistä selitystä löydy. Ja kateellisena kuuntelen millaisia potkuja ja melskeitä te muut jo tunnette. Toivis minulla myös istukka edessä, joten en ole juuri mitään liikkeitä vielä tuntenut, jotain pientä epämääräistä lepatusta vaan välillä.

Sairastin kolme viikkoa hirmuflunssaa ja lopuksi jouduin antibioottikuurille keuhkoputken tulehduksin vuoksi. Vieläkin olen ihan väsynyt ja yskäinen. Mutta positiivisella tuulella=) Onneksi nukkuminen sujuu kyllä sutjakkaasti. Kovasti toivon Mollis sinulle sitä nukumattia kylään. Ja ihana kakku sinulle tulossa=)

Seinäkukkanen 20+2

 

Seinäkukkaselle onnea hienosta ultrasta ja tyttölupauksesta :heart:

 

Huhuu ihanat masunkasvattajat :wave:

Tänään neuvolassa. Huomenna lääkäriin jälleen. Sairasloma jatkuu. Kiloja 6 viikossa tullut "vain" 2, vaikka olen syönyt pullia ja herkkuja ja suklaata kuin viimeistä päivää! Hb edelleen 133. Syke 160. Poika potki kokoajan anturia niin että hyvä kuin sai sykettä monitoriin. Äippäpakkaushakemus lähetetty Kelaan. Nyt alkaa sitten sen odotus. Vaunuja ihastellessahan tämä aika kuluu Kohdunpohjan korkeus oli muuten yläkäyrän yläpuolella, 22! Ei ollut täti vielä huolissaan, mutta katotaan seuraavalla kerralla miltä näyttää...

Minulle äitiyspakkaus? Täh häh? Ihan huisii

Mollamaija ja pikku-Keijo 22+1

 

Heippa täältäkin tosi pitkästä aikaa! Minulla vähän sama juttu kun muillakin, etten ole vaan saanut kirjoiteltua vaikka uutisia lukemassa käynkin.

Uskomatonta, että moni teistä on jo niin hirvittävän pitkällä! Ja ihanaa, että niin monella liikkeet tuntuvat. Meillä ei vielä tunnu mitään. Toisella kaksosista on istukka edessä, joten se selittää hiljaisuuden toisella puolella. Toinen on kai hissukseen muuten vaan =)

Rakenneultrassa käytiin maanantaina ja kaikki kädet, jalat ja elimet löytyivät molemmilta. Vauvat ovat molemmat samankokoisia, pari päivää normaalia pienempiä kuten kuulemma IVF-vauvat yleensäkin, mutta mitään poikkeavaa tai huolestuttavaa ei löytynyt. Sukupuolta ei haluttu tietää, joten se jää yllätykseksi. Seuraavaa ultraa saakin sitten odottaa 9 viikkoa eli viikolle 28 asti.

Tosi ikävää, että monilla on jo nyt hieman tukalaa liitoskipujen, supistusten ym. kanssa. Univaikeudet tunnistan teidän teksteistänne, vaikka minulla ne ovat huomattavasti helpottaneet ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Vessassa ei tarvitse enää juosta, mutta jostain syystä herään aina n. klo 2 tai 3 ja joskus nukahtaminen uudelleen on vähän vaikeaa. Mistäköhän johtunee? Ymmärrän hyvin huolen, jotka vuodot ja kivut tuovat tullessaan, toivottavasti ne teillä kaikilla helpottavat vähän (nyt kun vielä h-hetkeen on aikaa). Minulla itselläni ei ole mitään raskaustuntemuksia -/ oireita, joten täällä eletään normaalisti. Mahtaakohan sitä sairaslomalle "päästä" lainkaan? (Me muutimme syyskuussa uuteen asuntoon ja kotona olisi vaikka kuinka paljon tekemistä. Mutta tuo työssäkäynti häiritsee...) Vatsa on kyllä vähän kasvanut, mutta aika vähän ajatellen, että kaksoset tuolla sisällä pyörivät. Mammahousuihin piti siirtyä viime viikon alussa.

Tervetuloa kaikille uusille! Ja hienoa ja rentouttavaa odotusta jokaiselle! Toivottavasti saatte kaikki nukuttua ja vietettyä kivutonta ja huoletonta syksyä. Mollis, söpö kakku! Keijo olisi varmasti ylpeä!

Hoppis + kaksoset (19+2)

 

Iltoja :wave:

Hoppiksellakivoja kuulumisia rakenneultrasta Haluatte jännäillä loppuun asti sukupuolien kanssa, huisii =)

Molliksellasaikke vain jatkuu, mut kaikki kuitenkin hyvin? Mä en taida myöskään "päästä" sairaslomalle (paitsi olihan mulla se flunssatauti), tuntuu et oon elämäni kunnossa. Aika kovia sydämentykytyksiä kyllä tänään oli...tuntu, että sydän hyppää rinnasta ulos, huh heijakkaa : /

Välillä on kyllä aikamoista kuplintaa tuolla massussa, hurjaa :heart: Töissä jo kovasti asukkaatkin vauvasta kyselee... koska syntyy, kumpi se on, mikä sen nimeksi tulee.... mut hiukan saa paria asukasta pelätä ettei tule iskuja vattaan, taidanpa vaan pysytellä pienellä etäisyydellä heistä.

Keken kakku on kyllä tosi hieno, ja varmasti maistuukin tosi hyvälle Pisteleekö muuten kukaan teistä klexanea? Meitsi on jo ainakin 10vk:a pistellyt, ja loppuun asti pitäis jatkaa. Mulla kun on kaksi riskitekijää geeneissä, ja laskimotukoksen olen leikkauksen jälkeen sairastanut. Ei noihin pistoksiin vain totu... pyllystä!

Nanniga & Tirris16+1 :heart:

 

Nanniga, tsemppiä pistelyyn. Mulla on ollut yhden leikkauksen jälkeen myös tuota Klexanea. Ole tosiaan varovainen siellä töissä!

Hoppis, onnea rakenneultran hienoista kuulumisista!

Mollis, hyvä että sait lisää saikkua! Tulisipa nyt vihdoin myös unta!

Seinäkukkanen, onnea tyttölupauksesta ja muista hyvistä kuulumisista! Hurja flunssa sulla ollut, onneksi alkaa helpottaa.

Team Uttinen, vau, olitte 4d-ultrassa! Toivottavasti säästyt raskausmyrkytykseltä. Sulla on siis ollut se aiemmin..?

Auts Engeli, kuulostaa hurjalta. Toivottavasti kivut on helpottamaan päin!

Heippa Toivis! Mahtavaa kun tunnet Urkin mellastukset!

On: Olin aamulla sokerirasitustestissä. Litku oli kirkasta ja pahaa, mutta 3dl sai onneksi alas kohtuuhelposti. Jano auttoi myös hiukan asiaa. Yllättävän hyvin se 2h myös kului, kun oli lukemista ja tekemistä mukana. Huomenna saa soitella neuvolasta tuloksia.

Pikku-O tuntuu myllänneen tänään mahassa normaalia enemmän. Ihana seurailla sen sukeltelua. On niin onnellinen olo, kun on raskaana. :heart: Ostin myös äitiystakin Stockalta, tavallisessa takissa oli jo pari viikkoa nappi vatsan kohdalta auki...

Neela ja Pikku-O 26+0

 

Hoppis kiva lukea että odotuksesi sujuu hyvin. On aina jotenkin superhellyyttävää kun parit teistä puhuu kaksosista. Mikähän siinä on että se tuntuu mielestäni niin vekkulilta? Voidaan sopia sitten seuraavassa odotuksessa että otat näitä "pikku" ongelmia ja annat meille kipuilijoille/hermoilijoille/vuotelijoille terveyttä .

Hui kamala, nanniga! etkö sais joitain turvamiehiä? Mietin muuten just yks aamu kun olin viiden jälkeen koiran kanssa kävelyllä, että mitä jos joku hyökkäisi jostain puskasta? En mä pystyis juoksemaan karkuun!! Ja sitten pelkään myös mahani puolesta, jos vaikka joku kajahtanut urpo ohikulkija mäjäyttää masuun?

ON: olen ilmeisesti pääsemässä työstressistä eroon, no siis joiltain osin. Viikon saikku on siis auttanut. MUTTA...olin pari päivää pimennossa, eli en tehnyt töitä kotona. Eilen avasin meilin, jossa oli 50 viestiä. Mulle tuli kamala itkuntuska ja huono olo. Kävin oksentamassa. Yrjöt veks suunpielestä ja töihin...:kieh:

Olisin saanut yöllä nukuttua, tuuletin makkaria koko illan, join kaakaota ja vaihdoin lakanat. Ja voi jumalautasentään! Äijä tuli aamukuudelta yövuorosta ja kolisteli ja sytytti makkariin valot ja kadulla koirat haukkuivat. Tsiizus että sapetti!! |O Sitten tulikin pissahätä ja armoton nälkä!!

Oletteko muuten menossa sokerirasitukseen? Mulla 17.10. aika.

Ai Neela onkin! Voi hitsi mua pelottaa se litkun juonti aivan älyttömästi. Eikä se pistelykään kivaa oo...Muistan peräsuolentähystyksestä ennen endon laparoskopiaa että paksuhkon litkun juominen oli kamalaa yrjöt kurkussa...:ashamed: Neela, saat vastaukset ilmeisesti huomenna? Onko mitään oiretta? Takin kanssa sama juttu. Pitäis ostaa syksyksi uusi! Enää ylin nappi menee kiinni, onneksi on vyö puolessa välissä...

Mollamaija ja Keke 22+2

 

Huomenta saikkarilta!
Sainkin sitä kokonaista kaksi päivää... lääkäri vaan totesi, kun valitin supisteluista, että mene vaakatasoon, niin ne helpottaa. Mietin vaan, että luokan eteenkö sitä pitäisi kesken työpäivän mennä makaamaan? Olisi lapsilla ainakin hauskaa. Oli muutenkin ihan spede koko lääkäri, lykkäsi minulle reseptin kouraan lähtiessä ilman mitään ohjeita (raskausdiabetekseen) ja kun sitten menin hakemaan lääkkeitä apteekista, niin farmaseutti kovin ihmetteli, että voiko annostus olla oikea, kun oli niin poikkeava tavallisesta. Sanoin vaan, että en tiedä, kun ei lääkäri mitään ohjeita antanut. Eikä sanonut sokereiden mittaamisestakaan mitään. Mies oli mukana lääkärissä ja sanoi joutuneensa hillitsemään itsensä, ettei olisi avautunut lääkärille tiukkasanaisesti. Mutta vauvalla kai kaikki hyvin, oli kääntynyt raivotarjontaan ja painoikin jo 900 grammaa.
Toivottavasti neela et saa rd-diagnoosia!
Mollikselle voimia unettomuuteen!

 

Addis, siis mit vit? Kaksi päivää suppareiden takia saikkua? Nihkeetä!! Mistä noita paskoja lääkäreitä oikein tulee???! :kieh: Mitä meinasit lääkityksen kanssa? Meidänkin Keijo roikkui pääalaspäin aamulla. Ei kuulemma ihme jos paineen tunnetta alapäässä...

ON: Saikku jatkuu 2 vkoa. Paikat ok mutta kivut inhottavia. Mies varmaan ampuu mut. Kävin ostoksilla: pöntön kansi, seinätarra "Home is where our story begins", palovaroitin, hyllykkö ja lamppu. Ainoo mille oli tarvetta oli tuo palovaroitin :xmas:

 

Mollis, myös minä olen kokenut tuon paksusuolentähystyksen endon takia ja voin kertoa ettei MIKÄÄN ikinä ole ollut niin yrjöttävää kuin se litku. Sitähän piti juoda vielä joku 4 litraa tai jotain... :$ Tuo sokerineste oli ihan lastenleikkiä siihen verrattuna! Ei hätää siis!

AdAstra, tsiisus mikä lääkäri! Onko se teidän työterveydessä? Voitko mennä toiselle lääkärille jos supistelut vielä jatkuu? Pitäähän sun kunnon sairasloma saada - ja kunnon ohjeet lääkityksiin! Oletko uskaltanut ottaa lääkkeitä kun farmaseuttikin kerran ihmetteli annostusta? Mulla on joskus ollut joku epäselvyys lääkityksessä ja silloin ne apteekista soittivat lääkärille ja varmistivat mitä on tarkoitettu.

On: En sit muistanut puhelinaikana soittaa neuvolantädille, oli taas sen verran säätöä töissä... Pitää huomenna laittaa joku muistutus sekä peukut pystyyn että arvot olis ok!

 

Hellou ladies! Ihanaa että on perjantai! Miten nämä viikot voivatkaan kulkea näin hitaasti

Mollisositiivista kuulla, että unta OLISI ehkä riittänyt ilman mekastelevaa siippaa mä olen alkanut suosiolla mennä nukkumaan jo 20-21 välissä (yhtä aikaa lasten kanssa), unta riittää ehkä siihen 02-03, mutta onhan sitä sitten tullutkin jo melkein 6h. Mutta näillä mennään, päätin lopettaa siitä unesta ressaamisen. Ihanaa että sä voit lepäillä päivällä, sekin auttaa varmasti. Mä voisin muuten antaa sulle muutaman kilon noiden "vain 2" lisäksi... itselleni kun niitä tahtoo kertyä vaikken edes voi syödä mitään
Ja aivan mahtava oli se kuva kakusta

AdAstra, käsittämätön lääkäri... Ei ne vaan tajua... Mutta olishan se lapsille aika mahtavaa kun ope sanoisi laittavansa hetkeksi pitkälleen, tehkää te lapset hommia sillä aikaa

Naninga Olehan tosiaan varovainen töissä... Jäätkö sä sitten varhennetulle mammikselle vai meinasitko uskaltaa olla loppuun asti töissä?
Neela, hyvä kuulla että sokerirasituskokeesta selviää. Olen menossa siihen 3 viikon kuluttua ja tuntuu että ajatuskin jo laittaa yökkäämään...
Raskaumyrkytyksestä olen tosissaan kärsinyt molemmissa raskauksissa ja molemmat on käynnistetty 4vk etuajassa... Nyt on mies vaihtunut, mutta se kuulemma tuskin vaikuttaa Mutta kun tietää mitä mahdollisesti odotettavissa on niin osaa toisaalta suhtautuakin, vaikka pelottaakin.

Hoppis, mahtavaa että rakenneultrassa oli kaikki kunnossa! Ja ihanaa että joku vielä malttaa pitää salaisuuden sukupuolien suhteen

Onnea vielä muillekin tyttölupauksista ja onnistuneista ultrista. Aivan mieletöntä, että vaikka osaa meistä äideistä meinaakin vaivata vaikka mitkä unettomuudet ja kivut, niin pienokaisemme voivat masussa hyvin ja normaalisti. Voi meitä onnekkaita!

ON: kävin vielä neuvolassa keskiviikkona. Verenpaineet olivat ehkä hieman kohollaan, ei kuitenkaan huolestuttavasti. Hb oli pudonnut rautamehun litkimisestä huolimatta 99, joten ei ihme jos mammaa väsyttää Meinasi heti laittaa tutkimuksiin ja lääkärille, mutta sovittiin että yritän vielä ruokavalion avulla ja mehulla nostaa sitä seuraavat 3 viikkoa. Minä kun en niitä rautatabletteja pysty syömään, oksennan jokaisesta merkistä. Neuvolatädin kanssa kauhisteltiin myös turvotuksiani, kivat sentin kuopat sukista ei ole muuten tällaista ollut edellisissä raskauksissa... Häpyluut ovat täälläkin olleet kovilla tämän viikon, ihme juilimista ja välillä tuntuu ettei kävelemään pääse! Masu on jo niin iso että takkikaupoille on lähdettävä, ihanaa

Mutta tsemppiä meille kaikille ja ihanaa syksyistää viikonloppua...

Team Uttinen 22+4

 

Täällä kaikki hyvin. Unettomuus on vähän hiipinyt aamuyön kaveriksi, niin kuin niin monella muullakin. Mutta kun pärjään silti ihan ookoo, niin Uttisen tavoin yritän olla ressaamatta asiasta. Liitoskivut taisivat tulla jäädäkseen, tosin onneksi se pahin kipu on takana. Rappusia ei voi kävellä eikä pitkään istua, välillä särkee ja vihloo. Mutta ei mua kipu pelota eikä haittaa, kun se on kohtuullista ja antaa välillä hetken nukkuakin ja kun siitä kivusta huolimatta vauvat voivat hyvin. Tänään oli neuvola, KELA-neuvola Eli äitiyspakkaushakemuksia kehiin. Ehkä laitan jo tänään, niin saankin ne mahdollisimman pian. Pääsee taas hiplaamaan Hemppa oli 120 ja verenpaineet kunnossa. Sydämet sykkivät hyvin molemmilla ja kumpikin oli siirtynyt boksissaan roikkumaan pää alaspäin. Kaikki siis oikein hyvin vauvojen kannalta. Se riittää äidille. Eilen tunsin ensimmäisen potkun, kunnon potkun. Omat vanhempani olivat kylässä ja äiti laittoi käden masun päälle (vauvojen isä oli yövuorossa eikä siksi saanut tätä etuoikeutettua kokemusta itselleen). Hänkin tunsi potkun. Nyt nappulat ovat olemassa eri tavalla muillekin. Eivät enää pelkästään mun tuntemusten varassa. Painoa oli tullut viimeisten viikkojen aikana noin 300g/viikko, yhteensä reilut 6 kiloa ja yli puolen välin mennään. Neuvolan täti oli tyytyväinen. Viikon päästä on sitten taas TAYSin ultra. Pääsee ehkä tutkimaan jalkojen väliäkin, mitä sieltä löytyykään. Minä EN malta odottaa syntymään saakka. Ihailen kyllä niitä, jotka malttavat. Mutta mä olen muutenkin toisinaan aika kärsimätön luonne ja tässä jos jossain se korostuu.

Hyvää viikonloppua naiset ja onnellista odotusta meille kaikille.

:heart: engeli ja Mortti ja Vertti 22+2

 

Heippa ihanaiset

Pikanen kyssäri, kun tänään on taas miehen työnkautta jotkut kekkerit, ja ruokana tarjoillaan kokonaista sikaa, salaatti ja leipää. Mietin vain (hysteerikkona), että uskallankohan tuota possua syödä...

 

Kiitokset kaikille myötätunnosta, ihan tyksin erikoistuva lääkäri oli kyseessä, nousi taas pisteet sitä laitosta kohtaan synnytystä ajatellen huimasti. Soitin eilen neuvolaan ja sieltä sitten täti antoi parhaansa mukaan neuvoja sokerimittauksiin ja lääkitykseen ym. Ja varasin tiistaille ajan yksityiselle, kun tyksiin sain pelkän soittoajan keskiviikolle, aika velho saa lääkäri olla, että puhelimen kautta kohtuun näkee...No paikat olivat kiinni, joten ei sen puoleen huolta, inhottavalta vaan tuntuu kun supistelee. Niin ja kaaduin maanantaina töissä, kun oltiin suunnistamassa, sekin vähän säikäytti.
Mollis sentään sait kunnolla saikkaria, toivottavasti saat nukuttua nyt kunnolla.
Neela toi soittaminen kesken päivää on kyllä meidän ammatissa välillä vaikeeta, itsekin puhuin viimeksi lääkärin kanssa kesken liikuntatunnin puhelimessa ja koitin samalla toisella silmällä katsoa, ettei kukaan putoa pää edellä puolapuista.
Uttinen mun luokka kyllä keksisi hommaa, eri asia sitten, että mitä! Sulla on kyllä tosi alhainen hb, koita jaksaa.
engelikin jo saavuttanut Kela-neuvola etapin! Itselläni meni tosin kuukausi ennen kuin sain paperit laitettua eteenpäin. Ekat ulospäin tuntuvat potkut ovat kanssa ihana kokemus, itse huomasin eilen, nyt kun Viuh-viuh on siirtynyt pää alaspäin, että potkut oikein näkyy kunnolla ulospäin, maha vaan hytkyy sohvalla makoillessa.
ON: meillä on toinen koirista kipeenä, oli eilen tiputuksessa. Ovat nuo karvakorvat kyllä niin rakkaita, että jos vauva saa edes puolet siitä rakkaudesta, mitä koirille on vuosien mittaan annettu, niin hyvä on. Onneksi voi jo paremmin ja olen itse nyt kotona seurana.
Hyvää viikonloppua kaikille!
AdAstra ja Viuh-viuh 27+1

 

Neela kiva kuulla että rasituksen litku ei ole mitään siihen edellä mainittuun verrattuna! =)

engelillä ihania kuulumisia ja potkujakin on ollut! Huippua :heart:

nanniga, eikös possu tarjoilla AINA kypsänä. Kyllä mä uskaltaisin...ehkä...tsekkaat vähän että millaselta näyttää?

Mitäs se Addis oikein kompuroi? Otahan nainen rauhallisesti. Tiedän, supparit tässä vaiheessa on ilkeitä!! Mäkin olen tänään sinnitellyt niiden kourissa ja nyt otin napin naamariin jos se vähän rauhoittais tuota vatsanseutua.

Mä olen niin onnellinen. Nukuttiin ekaa kertaa kuukauteen Keijon kanssa 8h! Ja sitten aamiaisen jälkeen torkuttiin vielä 2h!! Koska eilen toikkaroin pitkin kylää ostoksilla ja illalla vielä rauhallisella lenkilläkin, on tänään sitten uupumuksen ja kipujen vuoro. No, ennemmin kyllä otan tän uupumus-väsymyksen kuin unettomuuden! Eli engelillekin ja muille tsemppiä aamuyön unettomuuteen!

Laitoin muuten eilen illalla pienen soittopeli-norsun pari kertaa soimaan paljaan masun päälle. Keijo potki sitä niin kovasti että norsu hyppeli :heart:

Mollis ja Keke 22+3

 

AdAstra, voi teidän karvanakkia! :hug: Ja hui kun olet kaatunut, nyt kieli keskellä suuta vain! Toivottavasti yksityislääkäri antaa sairaslomaa, eihän siitä mitään tule jos kipeänä siellä yrität toimia.

Mollis, mahtavaa että sait nukuttua! Teki varmasti hyvää.

Engeli, hienoa kun oli arvot kunnossa ja pikkuisilla kaikki hyvin! Oli varmaan ihana juttu äidillesikin kun sai tuntea potkut.

Team Uttinen, en ihmettele yhtään että väsyttää kun hemppa noin alhaalla. Toivottavasti rautalitku ja ruokavalio auttaisivat nyt siihen. Ja turvotusta ja juilimistakin vielä... Tsemppiä sinne!

On: Muistin tänään soittaa neuvolaan ja onneksi sokeriarvot olivat mallillaan! =) Kysyin neuvolantädiltä onko joissain kunnissa edelleen harvempi seula sokerirasitukseen ja hän sanoi että näin todella on. Helsingissä (vai olisiko koko HUS-alueella) testataan nykyään kaikki yli 25-v ensisynnyttäjät. Luin vielä Käypä hoito -ohjeistakin että nykyään suositellaan toimittavaksi näin. Omituista ettei tämä ole sitten valtakunnallinen käytäntö.

Meillä on huomenna työpäivä! : / Onneksi "vain" koulutus, ei tarvitse kuin nuokkua penkillä, mutta kuitenkin... Saa nähdä kuinka väsynyt olen ensi viikolla kun ei ole kunnon viikonloppua takana.

Leppoisaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikki ihanat (tulevat) äidit!

Neela ja Pikku-O 26+2

 

Heippa! On ollut kyllä sellainen viikko, että huhhuh. Töitä on tullut enemmän kuin kehtaan kertoa, mutta nyt alkaa helpottaa. Saatiin projekti lähes pakettiin ja jäljellä olevat työviikot aion ottaa aika rauhassa. Ehkä vähän "pitämättömiä sairaslomia", etätyöpäiviä jne. Olen voinut siis vain haaveilla tänne kirjoittamisesta, mutta nyt taas linjoilla

Engeli - tosi ihanaa, kun teillä on ne hankalat ajat nyt takanapäin ja voit taas nauttia odotuksesta. Kun potkut tuntuu ulospäin niin tosiaan raskauden iloa voi uudella tavalla jakaa muidenkin kanssa.

AdAstralle on sattunut aika tympeä lääkäri Yleensähän ne antavat kai raskaana oleville aika helposti saikkua, mutta nyt sulla on ollut kyllä huono tuuri ja ymmärtämätön tapaus. Tsemppiä, toivottavasti olo paranee ja saat parempaa hoitoa ensi viikolla.

Mollikselle onnittelut hyvistä yöunista! Tekee kyllä ihmeitä. Mun kokemuksen mukaan sokerirasitusta ei kannata pelätä. Litku on tosiaa äklömakeeta, mutta ei sitä niin hirveästi ole. Mun virhe oli se, etten ollut ottanut evästä mukaan ja sitten kun viimein olisi saanut syödä, oli jo niin kiire töihin, etten ehtinyt senkään jälkeen pariin tuntiin hankkimaan itselleni mitään suuhun pantavaa. Kolme verikoetta otetaan, mutta itselläni ei ole ikinä ollut piikkejä kohtaan mitään kammoa ja neuloista tuli vähän turhankin arkinen asia kaikkina niinä hoitokuukausina, kun tuli itseään pisteltyä... Makean näköinen tuo sulle tuleva kakku

Hoppikselle onnittelut rakenneultrasta!! Jännää, että sulle oli sanottu IVF-vauvojen olevan yleensä pieniä, kun mulle sanottiin, että ovat yleensä isompia... :O Mullahan oli tosiaan rakenneultrassa reilun viikon ikäänsä edellä koossa ja siitä syystä oltiinkin tiistaina kontrollikäynnillä. Siellä oli tosi mukava ja asiantuntevan oloinen lääkäri, joka totesi kaiken olevan kunnossa. Koko oli edelleen yläkäyrällä, mutta mitään huolen aiheita. Sukupuoli oli pysynyt samana =D eli poikaa edelleen odotetaan. Ultrassa oli myös 3d-ominaisuus ja saatiin muutama kuva, mutta poitsu ei suostunut näyttämään naamaansa. Oli pää alaspäin ja kasvot kohti selkää, eli kuulemma täydellinen asento synnytystä varten Hurjaa...

Äitiyspakkaus on odotellut postissa jo yli viikon, mutta en kertakaikkiaan ole ehtinyt sitä hakea. Heti alkuviikosta täytyy asia hoitaa, kun tahti on helpottanut. On se kyllä uskomatonta, että tähän vaiheeseen on päästy, kun vuosi sitten oli niin epätoivoiset tunnelmat hoitoja tehdessä. Ei voi olla kuin ihan älyttömän kiitollinen tästä kaikesta.

Ihanaa viikonloppua kaikille! Toivottavasti Neelan koulutus ei ole ollut rankka, niin saat sinäkin rentoutua.

DQ 29+2

 

Sunnuntaihuomenta tulevat mammat! Toivottavasti on hyvin nukuttu yö takana.

Täällä on ollut paljon kirjoitusta alkuvaiheen (ja vähän myöhemmänkin vaiheen) keskenmenopeloista, erilaisista kivuista ja unettomuudesta. Kirjoituksissa kuitenkin paistaa syvä onnellisuus tästä viimein saavutetusta raskaudesta. Ja hienoa näin. Kyselisinkin kuitenkin sitä, että onko kenelläkään syntynyt epäilystä tai jopa hienoista ahdistusta tulevasta synnytyksestä ja lapsenhoidosta? Itselle on käynyt näin. Tällä hetkellä asennoituminen synnytykseen ja äitiyteen on kovan mietinnän alla. Vaikea on kääntää ajatukset lapsettomasta naisesta siihen, että tässä ollaan kuoriutumassa oikeaksi äidiksi. Hui.

 

Huomenta!
Dancing Queen varmaan ihana tunne, että työasiat ovat nyt niin hyvällä mallilla! Itsellä huono omatunto työasioista saikkkarin vuoksi, olen niin huono olemaan pois töistä.
Neelalle onnittelut hyvistä sokeriarvoista! Meillä taitaa olla tuo sukuvika, siskollakin on nyt raskausdiabetes, vaikka on minua laihempi ja nuorempi.
Mollis ihanaa, että olet saanut nukuttua, sitä on kunnon yöunien jälkeen kuin uusi ihminen!
plastex kyllä sitä tulevaa on jo vähän miettinyt, vaikka aika pitkälle ajatukset ovat yhä vaan raskaudessa. Saatiin neuvolasta perhevalmennusajat (alkaa parin viikon päästä) ja kutsu myöskin seurakunnan pienten lasten vanhemmille tarkoitettuun parisuhdevalmennukseen (tavoitteena ehkäistä avioeroja!) ja se alkaa tänään. Että kai sitä pian ollaan ihan oikeasti lapsiperhe. Miehen jaksamisen puolesta olen huolissani, hän kun joutuu jatkamaan työssäkäyntiä ja on henkisesti melko raskaassa työssä.Tietysti se pikkuvauva-arki voi itsellekin aika raskaasti lyödä päälle, nyt olen ainakin ottanut nämä raskausvaivat henkisesti melko rankasti, fyysistä kipua kestän kyllä. Täytyy ottaa vaan päivä kerrallaan.

 

plastex kyllä mulla ainakin on vähän tuon suuntaisia ajatuksia ja pelkojakin niiden km pelkojen rinnalla. Mitä jos lamaannun synnytyksessä tai en kipuherkkänä pystykään siihen? Mitä jos vauva ei olekaan terve? Olenko hyvä äiti? Kuinka osaan hoitaa häntä oikein? Antaa tarpeeksi maitoa, ruokaa...? Tulkita itkua? Pukea oikein talvisäähän? ...:|

Addis kuulostaa mukavalta tuo seurakunnankin valmennus! Eipä ole pelkoa kyllä että saisin miestäni sellaiseen, kun meni häiden jälkeen eroamaan kirkosta...

Mites, joko on nimiasiat reilassa? Meillä sama rata jatkuu edelleen. Miehellä yksi nimi, mulla muutama. Ei päästä yhteisymmärrykseen. Kummatkin inhotaan niitä nimiä joita toinen taas diggailee... No onneks on aikaa, mutta olishan se nyt ihan kiva jo makustella nimeä vähän ennakkoon...Mulle kyllä kävis että hän olisi vaikka sitten se Keijo, mutta se ei sovi täydellisesti sukunimeemme:|

Kohtalaisen kovatkin menkkamaiset kivut jatkuneet koko viikonlopun. Vähänkin kun jotain tekee niin jo masu muistuttaa että makuulle perhana! Ja nyt on tullut tämä väsymys-uupumus. Paljon mukavampaa kyllä kuin se unettomuus. Mulla se ilmeisesti johtui km pelosta ja työstressistä. Nyt kun onneksi tuo poika muistuttaa potkuilla monia monia kertoja päivässä niin tietää että hän on hengissä, omassa tallissaan turvassa.

Mollis ja Keke 22+5 (ihan uskomatonta että kohta alkaa rv24!! Tässähän tosiaan pitää kohta alkaa asennoitumaan... Voi luoja että elämä onkin mallillaan!)