**2010 loppu- ja 2011 alkuvuonna lapsettomuushoidoista plussanneet**

Onnea Jennalle liikkeiden tuntemisesta

Minulla oli vatsan kovettumisia useampia päivässä ennenkuin pissatulehdus todettiin ja hoidettiin. Se jälkeen niitä ei ole oikeastaan ollutkaan, en ole ainakaan tiedostanut samalla tavalla. Kova vatsa on ainoastaan silloin kuin vauva punkeaa itsensä vatsanahkaan kiinni. Varsinkin aamulla on aina ihan pinnassa

Meillä ei myöskään ole mitään työnimeä pikkuiselle. Asutaan maalla, niin mies sanoo, että se on niitä kaupunkilaisten hömpötyksiä.

Neuvolakuulumisista sen verran, että aina aikaisemmissa neuvoloissa sykkeet olleet 150 luokkaa ja nyt viime viikon ma oli 140. Olisko sitten sydän kasvanut, että jaksaa pumpata vähemmillä lyönneillä :heart:

Kelan paperit vein tiistaina, että sekin asia on hoidossa. Palkkatulojen osalta kertoivat, että kun työnantaja toimittaa lomakkeet palkkatuloista, niin käyttävät automaattisesti sitä äidille parempaa vaihtoehtoa, kun en osannut sanoa, että olisiko tulot kasvaneet.

kaz 25+0 *poks*

 

Mukavia kuulumisia monella, onnea tyttölupauksista :heart:

Kovin on tosiaan tyttöpainotteista meidän ketjussa, josko sitten loppupää saa niitä poikalupauksia.. Meille on tosiaan poika tulossa ja ihan varma juttu. 4D-ultrasta muistona niin varma kuva, että lääkärikin sanoi että "jos teille tyttöä tarjotaan, niin kieltäydytte vastaanottamasta" Hiukan toivoin tyttöä, kun tytöstä on jo pieni tuntuma kolmelta vuodelta. Ihan uskomattoman upeaa olla pienen prinsessan äiti :heart: Odotuksen edetessä ajatus on muuttunut kovasti, aivan ihanaa saada poika. Monilta ystäviltä olen kuullut, että äitinä olo eri sukupuolille on aivan erilaista. Meillekkään ei lapsia lisää tule, niin saadaan kokea sitten molemmat.

Lomaillut olen jo toukokuun puolivälistä, työnantaja "pakotti" pitämää kaikki lomat ennen äitiyslomaa, kun lomakauteen sattui. Mielummin olisin edes osan jättänyt ensi vuoteen. Tyttö jäi mun kanssa kotiin kesäkuun alusta ja ihania kesäpäiviä ollaankin vietetty. Mä niin rakastan aurinkoa ja lämpöä, hiukkasen oon masupalloakin rusketellut biksuissa. Ei siihen tunnu väri kyllä samoin tarttuvan kuin muuhun kroppaan. Ehkä hyväkin niin. Turvotusta tai muutakaan vaivaa ei ole vielä tullut. Pihaa olen koukkinut kaiket päivät ja kyllähän se touhuuminen jo hiukan tuntuu, mutta niin kauan kuin hyvin pystyy niin aion touhuiluja jatkaa.

Vauvalle alkaa olla kaikki kunnossa, huoneen sisustus kaipaa pientä viilailua vielä. Vaatteet on pestynä kaapissa ja kehtokin petaamista vaille. Sairaalakassia en ole vielä miettinyt, saati pakanut. JOtenkin en jaksa uskoa, että vauva syntyisi ennen aikojaan ja suunniteltu sektio tehdään hiukan ennen laskettua aikaa.

Pikku hiljaa alan tehdä lähtöä lääkäriin, flunssa vaivannut jo viikon.. Jospa onkin jotain lääkekuurin vaativaa sorttia, kun ei tunnu yhtään helpottavan.

Koittakaahan nauttia lämmästä ja voikaa hyvin :heart:

 

Kaz meilläkin on sykkeet laskenut hieman ajanmyötä. Kai se on ollut ihan ok kun neuvolassa ei asiaan ole kiinnitetty mitään huomiota.
Pimpamille onnea pojasta. Varmaankin on mukavaa kun on sekä tyttö että poika.
Minä kävin eilen työterveydessä ja sain heti 2 viikkoa sairauslomaa jolla pärjään kesäloman alkuun. Menin muusta syystä, mutta kerroin siellä, matalasta verenpaineesta ja että välillä loppupäivästä tulee jokusia supistuksia kivullisia ja kivuttomia ja muutenkin juilii häijysti. Oireita tuntuu etenkin jos on ollut rankempi työpäivä, kotona en sitten olekkaan enää itseäni rasittanut. Sitten lääkäri antoi valmiiksi Kelan paperit erityisäitiysrahan hakemista varten ennen varsinaista äitiysrahakauden alkamista. Näinollen taitaapi näyttää vahvasti siltä, että seuraava työpäivä koittaa ehkä joskus parin vuoden kuluttua Tai riippuu kauanko aion olla kotona lasten kanssa.
Neuvolassa ei juuri noteerattu noita tuntemuksia mutta työterveys passitti heti lomille. Taitaa siellä olla parempi käsitys tämän alan työn fyysisestä vaativuudesta. Olisin varmaan kyllä pärjännyt kesälomaan asti, sanoinkin sen lääkärille, mutta hän oli sitä mieltä, että ei nyt kannata siellä töissä huhkia yhtään ylimääräistä. Saanpahan nauttia kesästä ja lämmöstä nyt ihan rauhassa.

Jenna ja kakkoset 18+0

 

Tänne kuuluu myös ihan hyvää. Huomenna on ensimmäinen virallinen äitiyslomapäivä, pari viikkoa olen jo ollut kesälomalla ja onkin sattunut hyvään kohtaan ilmojen puolesta

Maha on kyllä jo TOSI iso. Se on siis sen kokoinen että useampaan otteeseen on kysytty onko sieltä kaksi tulossa. Eilen oli neuvola ja sf-mitta oli 34cm. Viimeisen parin viikon aikana on ilmestyneet raskausarvetkin mahaan, vaikka luulin jo että selviän ilman niitä. Kyllä harmitti alkuun, mutta enpä tätä kokemusta vaihtaisi arvettomaan mahanahkaan.

Turvotusta on mulla tosi paljon, jalat on ihan pallot illalla ja nivelet aamuisin kipeät. Mutta onneksi verenpaineet sun muut on ok, joten raskausmyrkytyksestä ei ole kyse. Täytyy vaan yrittää juoda tarpeeksi ja pitää jalkoja mahdollisuuksien mukaan ylhäällä. Muuten olo on oikein mainio, vaikka välillä tuntuu ettei keuhkoihin saa tarpeeksi ilmaa kun maha painaa. Vauva oli kääntynyt pää alaspäin, mutta ei ole vielä kiinnittynyt.

Mehän ei tiedetä vauvan sukupuolta, mutta mulla on ihan tyttöolo. Kaupoissa tuppaan katselemaan aina tyttöjen vaatteita, enkä oikein osaa kuvitella meitä pojan vanhempina. Ei meillä kyllä toiveita ole sukupuolen suhteen, tulee kumpi tulee, rakas se on silti!

Vauvanvaatteita olen pessyt, viimeinen satsi on vielä silittämättä. Reunapehmusteen ompelu on vielä vaiheessa, ja jotain pientä pitää vielä hankkia kuten vanna, mutta muuten alkaa olla valmista. Sairaalakassia en vielä ole pakannut.

Synnytysvalmennuksessa käytiin tällä viikolla ja se oli ihan kiva kokemus. Päästiin tutustumaan osastoon ja synnytyssaliin ja kuultiin eri kivunlievitysmahdollisuuksista. Jännä muuten kun multa ainakin on monet kysyneet että jännittääkö synnytys ja mua ei kyllä ainakaan vielä jännitä yhtään. Oon kyllä miettiny sitä, mutta kun ei ole kokemusta ennestään, en osaa sitä oikein pelätä. Aika rauhallisella mielellä siis toistaiseksi ollaan. Mites teillä muilla?

-Hugsy ja Bebe :heart: rv 34+4

 

Huomenta kaikille! Toivottavasti kaikki pystyy nauttimaan näistä lämmöistä. Ite olen tyytyväinen, ettei maha ole vielä järin iso, niin ei paljon tuota tuskaa.
Käytiin torstaina 4D:ssä ja Bruno-setä totesi myöskin masussa olevan 100% varmuudella pojan. Mä en vieläkään niitä keleksejä siellä nähnyt, mutta kai mun on pakko luottaa.. Kaikki edelleen hyvin ja pieni painaa jo 570g, koko vastaa viikkoja ja vähän yli. Perjantaina oli neuvola, paino noussut 4kg ja Hb oli edelleen hyvä ja kaikki mallillaan. Sf mitta oli 19, eli keskikäyrällä mennään. Hmm.. Hämmentävän hyvin menee vielä!!! Enään kaksi viikkoa töitä ja sitten on kesäloma. Oisin jo niin valmis jäämään pois töistä! Viimoiset yövuorotkin tuli onneksi tehtyä.
Täällä tosissaan on noita tyttöjä tulossa, mutta se on vaan hyvä, ett meidän Tarmolla on sitten tyttökamuja.. Tarmo kerää energiaa nytten, kun se vaan nukkuu!!! Eilen herätettiin se kuuntelemaan musiikkia kuulokkeilla ja jo alkoi jytäämään. Röllin jälkeen ei jytäilystä meinannut tulla loppuu.. Vai oisko reppana säikähtänyt.. Mä en tiedä mitä hän välillä tuolla tekee, kun mulle tulee sellaisia kipeitä säpsähdyksiä, lieneekö hän potkii rakkoon??? Tai hyppii päällään. 4D:ssä oli tunkenut päänsä syvälle mun lantioon ja oli siellä nenä lutussa, joten kasvokuvaa ei juuri saatu, kun hän vaan nukkui.
Kesästä nauttien laiska Smirg ja vielä laiskempi Tarmo 23+1

 

Onpa kiva kuulla, että niin monella on kivoja kuulumisia!

Loppuvaiheessa olevat varmasti huokaisevat helpotuksesta, kun ilmat viilenee. Nyt on 17 viikkoa täynnä ja tuntuu, että maha kasvaa ihan silmissä. Mutta se on tosi outoa, että mun paino ei ole noussut vielä juuri ollenkaan. Vaihtelua on päivittäin mutta alle kilon joka tapauksessa. Missä vaiheessa teillä muilla on alkanut lisääntymään? Olen reilun viikon päästä menossa neuvolaan, joten silloin kuulee heidän mielipiteen. Tuntuu vaan oudolta kun yhdestä kohdasta paisuu, mutta kai sen jostain pitäis vähentyäkin samalla

Itse en ole vielä liikkeitä tuntenut. Välillä jänniä tuntemuksia, mutta ei ne kuitenkaan potkuilta tunnu. Pitänee vielä jaksaa odotella

Olen intohimoinen uimari ja miettinyt, miten uimapuku sopeutuu kasvavaan mahaan. Oletteko löytäneet jostain mammauikkareita vai miten olette tämän ratkaisseet?

Hyviä vointeja

Lala + salamatkustaja rv 17

 

Lala-77 kyseli painon noususta. Minulla oli paino noussut rv 17+5 pari kiloa. Alkuraskaudesta paino laski hieman ja kaksosia siis odottelen.
Liikkeitä tunnen vielä aika harvakseltaan, mutta viikon kuluessa on alkanut tuntumaan jo hieman voimakkaampana. Miten paljon/useasti niitä liikkeitä oikeastaan pitäisi tuntua, siis sitten kun ne alkavat oikein kunnolla tuntumaan?
Smirgillä oli mukavia ultrakuulumisia. On se aina ihanaa käydä kurkkaamassa mitä sinne masuun kuuluu.
Mites teillä muilla on ollut mielialojen kanssa? Onko hormonit tehneet tepposia ja mieli mennyt matalaksi? Mä olen aika räiskyvä luonne, mutta nyt raskauden aikana oon ollut tasainen kuin viilipytty. Mieskin on asian huomannut ja mietti saisiko tästä jotenkin pysyvän olotilan. Pääsääntöisesti on niin rauhallinen, hyvä fiilis ja onnellinen. Välillä on sellainen herkkä fiilis ja esim. joku dokumentin ihmis- tai eläinkohtalo tuo vedet silmiin.
Nyt on muutenkin niin mukavaa, kun saa olla vaan kotona ja puuhastella omaan tahtiin kaikkee pientä.

 

Huomenta! Nyt on täälläkin käyty moikkaamassa Bruno setää... Meidän neitonen ei ole kyllä milläänlailla filmitähti, ei suostunut antamaan kasvoja ollenkaan kuvattavaksi! Ja muutenkin makoili kaksinkerroin kokoajan, rapsuttaen varpaillaan nenäänsä :heart: Maha oli ihan hellänä ultran jälkeen, kun Bruno yritti saada tyttöä liikkeelle!
Kaikki vaikutti olevan hyvin, joten ei kai se kasvojen piilossa pito nyt niin paljoa haittaa.
Mielialoista sen verran, että välillä huomaan kiihtyväni 0-100 hyvinkin nopeasti, varsinkin jos nälkä pääsee yllättämään. Ja huomaan olevani todella hellyydenkipeä päivittäin vaikka ennen en juurikaan tykännyt kylkikyljessä nyhväämisestä Minäkin Jenna vuodatin isoja krokotiilin kyyneliä katsoessani eläinohjelmaa, missä hevonen lopetettiin ja vaikka tajusin, että voin vaihtaa kanavaa, niin oli jotenkin pakko sotia itseään vastaan ja katsoa sitä ja vollottaa!

 

Heipsun hei!

Helteet on helpottaneet, kerrankin moinen on ihan jees.
Lala: Uikkareista, en ole edes yrittänyt mahduttaa mahaani tavan uikkareihin, mutta napakat bikinit on toimineet hyvin. Pysyy päällä hyvin, kuppikoon vaihdoin vain hitusen isompaan.

Mielialoista: Hiukka herkistelijäksi on täälläkin muututtu. Varsinaisesti ei salamoi ja rytise yhtään tavallista enempää, pikemmin päinvastoin. Mutta tippa on linssissä kaikista pöntöistä asioista ja kamalimmatkin nyyhkyleffat on tosi koskettavia.

Minkäslaisissa asennoissa teidän pidemmällä olevien vauvelit viihtyy? Täällä on tarkastuksissa ollut aina pää alaspäin, mutta eilen oli tosi hurjaa mylläämistä ja aamulla niin oudosti tukalaa ja ihan ylämahalla tuntui iso kiinteä pallo että sen on kyllä pakko olla pää. Ei tarttis nyt kyllä yhtään mitään perätilaa ruveta kokeilemaan. Mutta kivaa tuo muuten on että jaksaa myllätä.

Kukka 32+ jotain

 

Moikka,

Kesä on tainnut tuoda monelle menoja, kun pino on aivan täysin hiljentynyt. Tämä on toivottavasti merkki siitä, että kaikilla menee hyvin mahojen kanssa!

Painosta olette jutelleet ja minulla on noussut viime neuvolaan(34+0) ensimmäisestä neuvolasta 11kg eli aika reippaalta nousulta kyllä tuntuu. Turvotusta painosta on jonkun verran. Aika tasaista on nousu ollut, joten siihen ei ole neuvolassa puututtu. Nyt olen totaali herkkulakossa, kun sanotaan, että tässä loppuvaiheessa vauva imee itseensä kaikki ylimääräset hiilarit ja kasvaa sen mukaan. Perätilaveikkauksen ja raskausajandiabeteksen takia en haluaisi, että vauva kasvaa yhtään liikaa ruokavalion takia! Synnärilläkin sanottiin, että repeämiä ehkäistään parhaiten vauvan kasvua kontrolloimalla.

Meillä on käyty perhevalmennus ja käytiin sairaalassakin tutustumassa muutama viikko taaksepäin. Aika paljon sitä itse jo kaikesta on ottanut selvää, ettei kyllä yllätyksiä tullut. Luulen, että oli miehelle mukavaa kuitenkin taas kuulla oman roolin tärkeydestä yms.

Mielialat täälläkin heittelee melkoisasti. Välillä kaikki ärsyttää ja välillä itkettää, kumma kyllä mieheen ei juurikaan hermo mene vaan kaikki ärtymys kohdistuu ystäviin ja heidän suhtautumiseen raskauteen. Mulla on myös ollut vaikea löytää omaa roolia omassa elämässä raskautumisen myötä kun vajaassa kolmessa vuodessa olen rakentanut selvästi identiteettini perustuen lapsettomuuteen ja sen tuomaan tuskaan. Välillä tulee todella yksinäinen olo, kun ei tiedä mihin kuuluu. Ei ihan äiti, mutta ei enään lapsetonkaan. Vauvaa kohtaan tuntema rakkaus on kyllä onneksi niin suurta että näistäkin hetkistä pienillä töytäisyillä usein selviää

Raskaus etenee rauhallisesti. Nivunen on välillä ilkeästi kipuinen, välillä närästää kun vauva painaa vatsalaukun ruttuun ja yöt on todella levottomia ison mahan kanssa. Raskaana oleminen ei ole mielestäni mitenkään super ihanaa vaikka hetkiä vauvan kanssa bondatessa en vaihtaisi mihinkään. Kolme koiraa olen kyllä pystynyt lenkittämään sujuvasti itsekseni vieläkin. Raskausarpia ei vielä ole, mutta niitä odotellessa! Meillä vauva oli viime neuvolassa perätilassa ja tuntuukin, että tyyppi viihtyy suurilta osin joko perätilassa tai poikittain. Jännittää kamalasti jos ei käännykään oikein päin, kun tila ja aika käy pikkuhiljaa vähiin! Torstain neuvolaa odotan kovasti josko vauva olisi kääntynyt vai saanko lähetteen äippikselle katsastamaan tilanteen ultralla. Mahdollinen perätilasectio ei kauheasti houkuttelisi...

Vauvalle on lähes kaikki jo valmiina ja olen maalannut satumaiseman vauvan huoneeseen Täytyy kyllä sanoa, että siitä tuli ihana! Olen myös ommellut imetystyynyyn päälisen ja nyt projektina on äitiyspakkauslaatikon päälystäminen. Projekteja on vielä edessä sen verta, että ei pitäisi aika käydä pitkäksi vaikka yli menisikin!

Kauheasta tsemppiä kaikille ja ihania 4D kuulumisia teillä!

Ihanaa kesäpäivää ja tulevaa juhannusta kaikille!

 

Onpas täällä hiljaista..

Meillä oli tänään viimeinen neuvolalääkäri. Bebe oli asettunut pää alaspäin, eikä kuulemma enää tässä vaiheessa mahdu kääntymään perätilaan. Huh! Ei kuitenkaan vielä ole laskeutunut. Kohdunkaula oli lyhentynyt ja kohdunsuu pehmennyt, mutta ei ole vielä kuulemma ulos tulossa, mikä on ihan hyvä. Pari viikkoa saisi vielä viihtyä kohdun lämmössä =)

Turvotuskin on pikkuisen hellittänyt kun ilmat on viilenneet ja sen seurauksena mulla oli paino tippunut vajaa 200g viikossa! Yhdessä vaiheessahan sitä tuli reilu kilo viikossa. Lääkäri ei painoarviota antanut, sanoi että ei ole pieni vauva, muttei mikään isokaan. Mullahan on sf-mitat menneet koko ajan yläkäyrillä ja ihmiset on kyselleet että onko kaksoset tulossa, niin sen takia olen vähän pelännyt että onko sieltä tulossa joku viiskiloinen vauva. Mutta lääkäri sanoi että sellaista ei ainakaan tässä vaiheessa tarvitse pelätä =)

Olo on muuten aika mainio, vaikka maha alkaa olla sen kokoinen että esim. nukkuessa kääntyminen on hankalaa. Tietysti vielä liitoskivutkin vaivaa sen verran että täytyy jotenkin varovaisesti ja pikkuhiljaa vaihtaa aina asentoa öisin. Myös sohvalta nouseminen on alkanut olla vaikeaa, lähinnä sen takia että upottavasta sohvasta ei meinaa päästä ylös ja myös sen takia että mulla on polvinivelet ja jalkapohjat tosi kipeet jos on ollu paikallaan pitempään. Kyllä ne siitä sitten vetristyy vähän ajan päästä, mutta alku on hankalaa.

On hullua ajatella että kohta se vauva syntyy ja meitä on sitten kolme! Vauvan sänky on valmiina ja vaatteet pesty, sairaalakassia en ole vielä pakannut, täytyy kai kohta siihenkin perehtyä. Toisaalta odotan synnytystä jo kovasti, toisaalta se alkaa vähän jo jännittää.

Mitenkäs muilla?

Mukavaa juhannusta kaikille!

T. Hugsy ja Bebe :heart: rv 36+2

 

Huh huh, kylläpä mei poitsu säikytti meitä tänään. Massu oli koko päivän töissä ihan outo, jotenkin turvoksissa ja pieni oli ihan tosi alhaalla ja ei tehnyt mieli kävellä. Kipuja ei onneksi ollut, mutta alkuillasta sitten vuosi vähän verta kun kävin vessassa ja paniikki iski. Siitä sitten naikkarille päivystykseen ja kattomaan, ett kaikki ok. Pieni onneksi mylläs rauhassa ja pakoili käyriä. Ultrattiin ja tutkittiin. Ilmeisesti vaan kohdun kaula niin herkkä, ett se vuosi. Ottivat näytteitä ja laittoivat kotiin. Helpotus!! Olin niin säikkynä!! Noh, nyt on pieni katsottu ja siellä hän kerrankin oli hereillä ultrassa ja touhus omiaan, hikkakin vaivas. Mitään syytä vuodolle ei löytynyt onneksi!!! Tää oli siis mulle eka kerta kun mitään vuotoa tuli, joten paniikki oli sen mukainen. Huomenna ois saanut töihinkin mennä, mutt tää tyttö jää nyt kyllä lepäileen! Pää vieläkin ihan sekaisin!!! Ainiin, käväisin sokerirasitusessa, ei onneksi mitään hälyyttävää!
Hugsyllä alkaa oleen sitten viimeiset metrit!!! Ihanaa!!!
Naattikeehan kesästä ja auringosta!!

Smirg ja Tarmo 24+6

 

Kohta ekat saa pienokaiset syliin :heart:

Smirg Onneksi ei ollut mitään vakavampaa =)

Minulla alkaa tänään kesäloma eli kolme seuraavaa viikkoa saa olla huolehtimatta työasioista

Lääkärineuvolassa kävin maanantaina. Se otettiin pikkusen aikasemmin, kun en uskaltanut lomalle mitään aikoja varaamaan, kun en tiedä miten ollaan maisemissa. Lääkärineuvolassa kaikki oli hyvin, mittoja oli vaikea saada, koska pieni oli niin liikkuvaista sorttia. Vieläkään ei saatu tarkkaa tietoa sukupuolesta, mutta sivuprofiilin perusteella lääkäri katsoi, että mitään uloketta ei näy. No selviäähän tuo reilun kolmen kuukauden kuluttua viimeistään.

Sokerirasituksen viimeinen arvo oli 0,1 liian suuri, joten pitää ruveta loman alettua mittailemaan sokeriarvoja. Eilen tosin muuten vain mittasin hesen kerrosaterian jälkeiseksi arvoksi 6,0 (tunti syönnistä) ja korkeintaan saa olla 7,8, että aikas kaukana. Paastoarvokin oli aamulla reilusti alle maksimiarvon. Mietin jo, että soitan neuvolatätille, että turhaan näitä mittailen. Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä ultran perusteella, että hyvä mittailla, kun vauvan vatsan koko oli hieman iso pään kokoon verrattuna. Painoarvioksi saatiin maanantaina 1150 g eli hyvin on nyt kasvanut, vaikka rakenteessa olikin muutaman päivän pienempi.

Vieläkään ei olla mitään hankintoja uskallettu pienokaiselle tehdä. Mies oli sitä mieltä, että elokuussa sitten. Tosin hankitaan etukäteen vain välttämättömimmät, koska ei tiedä mitä tarvitsee sitten kun vauva on syntynyt. Eilen mieskin oli mielissään kun tunsi vauvan liikkeitä korvaansa vasten, kun yritti kuunnella vatsaa, että kuuluuko mitään Milloinkohan sitä uskaltaisi luottaa, että vauva saadaan elävänä syliin saakka

kaz 27+0 *poks* aina täällä vaan poksumassa

 

Onneksi Smirg ei ollut vakavampaa!

Mullakin kaz narahti diabetesdiagnoosi raja-arvolla eli oli juuri sen 5,3 nyt oonkin sitten mittaillu kotona paastoja ja välillä muitakin ja hyvin on pysynyt arvojen alle. Mä en ainakaan mittailusta pääse eroon vaikka niissä ei ole mitään ollutkaan...

Ja meidän vauva on sitten vieläkin perätilassa. Kiirrellinen lähete äippäpolille 1-7 pv niin siellä ultraavat ja sitten pohditaan miten tämä lapsi sitten synnytellään. Jännittää aivan todella paljon! Hassua hugsy, että sinulle sanoivat ettei mahdu enään kääntymään, mutta minulle sanoivat, että voi vielä kääntyäkkin!

apsu ja perätilavauva 36+3

 

Hei kaikki!

Oikein aavistelin nuo meidän pikkuörkin kiemurtelut, eli perätilassa täälläkin kökötetään. Saisi kyllä heittää vielä kerran sen voltin. Lääkärineuvola on parin viikon päästä eli sitten jos asento ei muutu tulee tännekin synnytystapa mietinnän alle.

Muutenpa ei ihmeitä. Vauhti on selvästi hyytynyt. Loman alussa jaksoi enemmän tehdä kaikkea. Olen kyllä tosi iloinen että töissä ei enää ole tarvinnut käydä, äitiyslomakin kun alkaa vasta ensi viikolla. Olisiko osa kuitenkin ihan vaan luontaista vapaan tuomaa vetelyyttä

Ihanaa juhannusta teille kaikille! Uunissa paistuu kakku (ja tuoksuu liian hyvälle) sitä odottelemassa.

Kukka 34+0

 

Täällä onkin käyty ahkerasti ultrissa. Ihania kuulumisia.
Hygsylla H-hetki lähenee ja vauvelikin on oikein päin. Hienoa. Mulla on myös ollut jalkapohjat kipeinä etenkin aamuisin. Jotenkin tuntuu kummalliselta vaivalta. Nyt olen ollut lomalla, niin se on helpottanut senmyötä.
Smirgillä on ollut draamaa. Onneksi kaikki on kunnossa ja toivonmukaan ei enään tule vastaavaa eteen.
Toivonmukaan Apsun ja Kukan vauvelit vielä kääntyvät kiltisti oikein päin.

Sokerirasituksesta... Minulle tehtiin se jo alkumetreillä koska BMI oli 31. Arvot olivat hyvät. Pääsen sinne vielä toistamiseen, koska täällä sokerirasitus tehdään kaikille joskus viimeisen kolmanneksen aikana.

Oma napa voi hyvin ja se erkaantuu selkärangasta yhä etäämmälle. Aamuisin tahtoo uni loppua, mutta onneksi nyt on aikaa ottaa päikkärit joka päivä. Silloin kun on töissä, niin kyllä sitä unta piisais aamuisin vaikka kuinka pitkälle.
Tiistaina pääsen rakenneultraan, on sitä jo odotettukin. Pääsee kurkkimaan miltä siellä asukit näyttää. Aina välillä mieleen putkahtaa ajatus, että onkohan kaikki kunnossa... Liikkeet ovat parin viikon aikana voimistuneet. Tuntuu, että vasemmalla puolella olisi vilkkaampi vipeltäjä. Ainakin liikkeitä tuntuu silläpuolen useammin.
Täällä saadaan tänään juhannuksen ohessa juhlistaa puoltaväliä. Kauan odotettu välietappi on nyt saavutettu!! Varovainen veikkaus kyllä on, että käytännössä ollaan jo yli puolenvälin, koska kaksoset usein syntyvät hieman aikaisemmin. Mutta se jää nähtäväksi ja toivonmukaan malttaisivat pysyä aloillaan mahdollisimman lähelle eräpäivää.

Jenna ja kakkoset 20+0

Hyvää juhannusta kaikille!

 

Onpa jännä kuulla, että noin monella jo loppu häämöttää. Mullakin tulee puoliväli viikon kuluttua. Jotenkin tuntuu että ekan kolmanneksen jälkeen aika on mennyt tosi nopeasti.

Jenna kuvasi mainiosti masun kasvua navan erkaantumisena selkärangasta. Siltä se todella tuntuu! Kävin neuvolassa ja painoa oli onneksi tu?lutkin jo 2,5 kg. Olin itse siitä vähän huolissani, mutta muistin alkupainon väärin ja taitaa puntarit olla vähän eri tasapainossa kotona ja neuvolassa. Masuasukin sydänääniä oli aika vaikea kuulla, kun lymyili jotenkin istukan takana, mutta kovaa vipellystä kuului sitäkin enemmän. Mulla on kahden viikon kuluttua toinen ultra, joten siellä selvinnee enemmän. Lääkitykseni saattaa tehdä pienikasvuisuutta, joten siinä jännättävää riittää.

Meilläkin neuvolassa sanottiin, että jossain vaiheessa kaikille tehdään sokerirasitus, mutta vielä ei ollut puhetta viikoista. Milloin se on teille tehty? Ólen ollut siinä kerran aiemmin ja olo oli ärsyttävä sen jälkeen.

Mikä teillä on käsitys, saako pehmeitä juustoja syödä jos ne on tehty pastöroidusta maidosta? Ajoittain tekee mieli brie-juustoa ja kuvittelin sen olevan sallittua, jos tarkistaa pastöroinnin. Kuulin yhdeltä, että siitä huolimatta ei sais. Mikä on teidän näkemys?

Mukavaa juhannusta!

Lala 19 +

 

Sokerirasituksista: mulle niitä on tehty kolme. Mulla on siis PCOS mikä on noiden sokereiden kanssa tekemisissä ja lähisuvussa runsaasti diabetestä muutenkin. Ensimmäinen rasitus tehtiin samalla viikolla kun oli nt-ultra eli olisiko ollut rv12. Toinen tehtiin ihan omasta pyynnöstä rv20 (suvussa myös diabeteslääkäri niin hän suositteli ylimääräistä, jotta jos RD löytyy niin löytyisi mahdollisimman ajoissa) ja viimeinen sitten rv24-26. Viimisestä narahdin paastoarvolla 5,3 ja tästä johtuen on siis nyt raskausdiabetes diagnoosi ja omamittailu seurantaa. Kotona arvot olleet hyvät, joten ei sen suurempaa huolta kuitenkaan.

Pehmeitä juustoja olen syöty jos on maininta pastoroinnista ja muutenkin neuvolasta saamani tieto oli, että isojen meijereiden tuotteita voisi syödä pastoroimattominakin, kun siellä listeria tarkastukset on niin luotettavia.

Nautinnollista juhannusta kaikille!! Vauvakin lähettelee vatsasta möyrintä terveisiä tässä samalla.

 

Toivottavasti kaikilla on juhannukset menneet hyvin!

Onneksi Smirg selvisi säikähdyksellä!

Kaz mietti sitä että milloin uskaltaa ajatella saavansa vauvan elävänä syliin saakka. Kyllä mulla ainakin vieläkin tulee hetkittäin kamala menettämisen pelko. Mietin joskus mitä kaikkea voi synnytyksessäkin sattua. Mutta kai se on vain totuttava näihin pelkoihin, en usko että ne ikinä katoavat kokonaan, sittenkään kun lapsi on isompi. Varmaan sitä aina jollain tasolla pelkää että jos sille käy jotain..


Meillä ei sokerirasitusta tehdä automaattisesti, tai ei mulle ainakaan kukaan ole sitä ehdottanut, vaikka painoakin on tullut reippaasti. En myöskään ole saanut missään vaiheessa painoarviota vauvasta, tai arviota siitä että mahtuuko se alakautta tulemaan. Kysyin viimeisessä lääkärineuvolassa vauvan koosta ja lääkäri sanoi että sitä on niin vaikea arvioida ilman ultraa ettei hän osaa sanoa. Ja kuulemma ultran kanssakin heittoja voi tulla. Kuulemma ihan normaalikokoinen vauva, jos menee yliaikaiseksi niin sitten aletaan katsoa kokoa tarkemmin.

Mulla on muutenkin kyllä ollut vähän inhottava tilanne neuvolassa, oma terkka jäi yllättäen eläkkeelle ja sen jälkeen joka kerralla on ollut eri ihminen vastassa. Samoin neuvolalääkäri on ollut joka kerralla eri ihminen. Yritäpä siinä muodostaa jonkinlaista turvallisen tuntuista suhdetta hoitohenkilöstöön.

Yksikin terveydenhoitaja sanoi mulle, että ei sun tarvii tulla välttämättä tulla kahden viikon päästä, tuut sitten vasta kuukauden päästä seuraavan kerran, mutta ite sanoin että haluan ehdottomasti käydä kaikki käynnit mitä mulle kuuluu. Samoin neuvolalääkäri sanoi mulle nyt että ei tarvitse katsoa kohdunsuun tilannetta välttämättä jos et halua, mikä oli musta vähän ihmeellistä. Sanoin että katotaan vaan, kun halusin tietää onko siellä jo jotain tapahtunut.

Vähän on ollut välillä sellainen olo, että itse on pitänyt huolehtia että kaikki tulee tehtyä mitä pitääkin. En tiedä onko tuo sokerirasitustestikin sitten vaan jääny vahingossa pois.

Juustoista: Mä oon syöny Arlan fetaa, vaikka sekin oli jossain listassa kiellettyjen joukossa, ja nyt vikalla kolmanneksella oon muutenkin vähän höllänny ja syöny esim. kylässä juustokakkua. Kotiin en oo tuorejuustoja ostanu, mutta oon kyllä illanistujaisissa patongin päälle vähän sipaissu.

Hyviä vointeja kaikille!

- Hugsy ja Bebe :heart: 36+6

 

Voi hugsy onpas inhottava tilanne neuvolassa! Mulla on kanssa vaikea luottaa neuvolan henkilökuntaan, kun he eivät osaa vastata kysymyksiin ja minullakin on hoitajat vaihtuneet neuvolaa vaihtaessa. Edellisessä paikassa neuvolalääkäri ei tiennyt raskausdiabeteksen rajoja...jepjep. Itse soitin neuvolahoitajalle jälkikäteen, että minusta ne ei kyllä ole niinkuin lääkäri väitti. Hoitaja oli aika kauhuissaan ja sanoi, että lääkärien sanomisia saa ja pitää kyseenalaistaa, jos itse tietää olevansa oikeassa. Tällä hetkellä mulla on ihana neuvolahoitaja, joka itseasiassa tuli arvioimaan sikiön tarjonnan lääkärin vastaan otolle, kun itseni ikäinen lääkäri ei saanut asiasta itse selkoa. Yhteenkään perätilaan liittyvään kysymykseen ei osannut lääkäri vastata. Jotenkin koen etten saa tarpeeksi tukea neuvolan puolelta!

Täällä menee kaikki aika perätilasta surffatessa ja pohtiessa antaako yrittää ulkokääntöä vai ei, koittaako synnyttää alakautta vai suoraan sectioon, mikä olisi parasta vauvalle???? Kai nämä on niitä ensimmäisiä suuria päätöksiä mitkä pitää vaan tehdä parhaan tiedon mukaan. Huolestuttaa vaan jos äippäpolillakin sattuu ikäviä kätilöitä/lääkäreitä kun siellä mennään ensi viikolla käymään. Tämä perätila on saanut melkoisen synnytys stressin aikaiseksi! Voi kun uskaltaisi vain luottaa, että kaikki menee hyvin!

apsu ja vauva 36+6, (huomenna siis jollain mittarilla oltaisiin täysiaikaisia????)

 

Hyvää juhannusta, mammat!

Täällä kärvistellään loppusuoran kipujen kanssa, on repimistä, jomotusta ja turvotusta. Neljä päivää sitten selkäkipu vei jalat alta ja diagnoosina neuvolassa olikin - noidannuoli! Sekin vielä, sanon minä! Nyt selkä on jo vähän parempi, mutta yöt erittäin katkonaisia ja turvotusta paljon. Painoa olen kirinyt sen 14 kg.

Mehän saatiin vauvan painoarvio viikolla 36 ja jotain ja se oli silloin 3 kg. Kyllä vähän mietityttää, miten iso mötky on nyt. Hurjalta tuntuu, että LA vaan lähestyy. meillä on meneillään valtava putki-lämmitys-kylpyhuoneremontti, jonka kovasti toivoin valmistuvan ennen vaavin syntymää, mutta epätodennäköiseltä näyttää. Vanhalla talolla on omat yllätyksensa. Onneksi meillä on pihasauna, jossa jussinakin tunnelmallisesti kylvettiin, kunhan en vaan synnytä sinne entisajan malliin! Olo on jo ihan hieman malttamaton ja ajatukset pyörii kovasti vauvan tulossa, kun mies yrittää kysellä mielipidettä johonkin saumauslaastin värisävyyn!

Välillä tuntuu öisin, että synnytys alkaa, kun näkee siitä unta ja herää hurjiin selkäkipuihin, mutta supistuksen supistusta ei ole tullut, vaikka pää on tosi alhaalla. Hurjan hassu tunne muuten, kun vauva pyörittää päätään tuolla alaosastossa.

Mulla on pelot hieman hälvenneet ja suhtaudun ihan luottavaisesti synnytykseen. Välillä kun puhun jollekin tutulle vauvasta, niin tulee se tuttu vihlaisu, että saankohan vauvaa koskaan syliin asti, mutta olotila on sen suhteen optimistisin kuin mitä koko raskausaikana. Mukelo tuntuu aika konkreettiselta jo, kun kantapäät näkuu selkeästi masunahkaan painautuessaan.

Jaksuja kovasti kaikille odotuksen eri vaiheisiin!

Viu & elviira 38+3

 

Jopa 18 viikkoa kasassa, kaksosesten liikkeet ei tunnu ollenkaan, etuseinämässä olevan istukan takia. Töissä on ollut rankkaa, liian rankkaa, kovat helteet ja rasitus alko taas tiputtamaan vähän verta joten saikkua ja tsekkaus että kaverit on ok. Kävin kaksi päivää töissä ennen vapaapäivää ja kesälomaa ja taas alko vahvempi tuhrutus, joten ei tarvinne miettiä kesäloman jälkeen palaavansa töihin vaikka muuten haluttaisi Kahden päivän työskentelyn jälkeen menee 2-3 päivää, että on palautunut ennalleen. Jotenkin järkyttävää olla tämmöinen rampa mutta työkin on todella fyysistä.

Masu on aikamoinen pallo jo, paino ei ole noussut suuremmin, oksensin melkein kaksi kuukautta niin rajusti ja olin poissa töistäkin että pääsin itse laihtumaan. Viime neuvola-ajalla olin lihonut 200grammaa, ha

Alkuviikosta neuvola ja joka toinen viikko Äippäpoli ja sikiötutkimusyksikössä mutkat. Lapsivesi oli turhan vähäinen viime käynnillä (eli tän viikon torstaina) joten nyt on koetettu tankata, mitään selittävää syytä ei löytynyt kuten munuaisista tai virtsateistä. Virallinen rakenneultra on tosiaan ensi kuun alussa, mutta kuten viikon 11 ultrassakin jo vähän todettiin, pojan pötkyläthän ne on tuloillaan, jos tarpeeksi pitkälle päästään. Huolta ja murhetta on tämä raskaus ollut täynnä

 

Jippii!! se olis äitipolille rakenneultraan meno tänään =) Ihana nähdä pienokaiset pitkästä aikaa :heart: :heart: Potkuja on masuun sadellu kummaltakin puolen, että kyllä siellä elossa ollaan, mutta toivottavasti myös ovat kumpikin terveitä.

Pinvi En minäkään muuten liikkeitä tunne, potkuja välillä vaan. Minä kerkisin olla vaan viikon töissä ja maha alkoi olla niin kipeä iltaisin, että neuvolantäti passitti minut lääkärille ja saikulle. Se lääkäri kirjotti vaan viikon, kun "ei näillä viikoilla viellä saikulle jäädä !!" (viikkoja oli 17+5) ja sen viikon jälkeen marssin yksityiselle. Sieltä sain tuomioksi ennenaikaiset supistukset ja nyt hyvin levänneenä kivut ovat hävinneet. Jos kuitenkin innostun enempi käveleen, niin kivut palaavat. Mitään painavampaa en edes pysty enää nostaan. Kohdunkaulahan minulla oli muuten myös pehmenny ja sitä oli vaan 3cm!! Katsotaanpas tänään mitä lääkäri sanoo. Ja painoahan minulle on tullut jo ruhtinaalliset 8kg :O !!!!!!

Minkäänlaisia tämänhetkisiä painoarvioita en ole meidän vauvoista viellä keltään lääkäriltä saanut. Jospa tänään. Ja muutenkin, olen käynyt 3:lla eri lääkärillä, jotka kaikki ovat tehneet alapääntutkimukset, mutta tämä viimeinen vasta kertoi kohdunsuun ja -kaulan tilanteen!

Meillä on onneksi aivan ihana neuvolantäti. Iso kiitos hänelle. Jos jokin painaa mieltä, niin aina saa soittaa ja ultraanki pääsee heti, kun vaan haluaa (toki virka-aikaan). Neuvolalääkärit vaihtuu täälläkin näköjään tiuhaan ja se ei ole kiva

Pehmeitäjuustoja olen minäkin syönnyt, mutta vain Valion! Minullekkin sanottiin, että ne ovat turvallisia heidän tarkastusten vuoksi. Mutta Kyllä siltikkin katson, että maito on pästöroitu (vai miten se meni =) ??) niissäkin.

Jopas tuli tekstiä =)

:heart: Vimpula ja Vampula 20+3 :heart:

 

Terve tänne pitkästä aikaa!
Hurjaa miten pitkällä alkupään porukka jo on. Kohta saadaan pinoon ensimmäiset vauvelit! :heart:
Tsemppiä loppurutistukseen Hugsy, Viu ja apsu! Ikävältä kuullostava myös vaivat mitä teillä on. Itselläkin alkaa loppuraskaus olla käsillä ja sitä myöten myös kaikki mahdolliset vaivat, supistukset, alamahan viiltelyt, alaselkäkivut, ummetus, uupumus, pissatulehduskin oli ja viimeisempänä TODELLA ärsyttvävänä vaivana yölliset levottomat jalat. Huoh. Magnesium ja säärystimet auttavat himppusen mutta viime yönäkin heräsin varmaan tunnin välein pissalle ja kävelemään ja venyttelemään jalkoja. Tuplaan nyt rautalääkityksen muutamaksi päiväksi ja kokeilen olisko siitä apua.. josko hemppa on taas pyörähtänyt matalammaksi ja tää johtuu siitä.
Nooh, huonoa tuuria kai tämä on, että hyvkuntoiselle ihmiselle tulee kaikki mahdolliset raskauden vaivat ja pitää vain yrittää ajatella sillä viisiii että sama vaikka on itse pää kainalossa nämä jäljellä olevat pari kk kunhan pikkuinen sieltä joskus hyvävoimaisena tulee ulos!! :heart:
Vuodelepoon en ole joutunut kuitenkaan vaikka supparit ovat vähän kohdunkaulaa lyhentäneet. Kiinteä ja kiinni oli kuiten vielä kohdunsuu viime viikolla neuvolassa. Saikkua sain äippäloman alkuun ja kesälomat siirtyivät sitten ensi kesälle! Hyvä asia se! Ja myös se etteivät verenpaineet ole kohonneet kovasti ja pissa oli puhdas. Toksemia se tästä vaivalistasta vielä puuttuukin. Äidillä on ollut kaikissa raskauksissa toksemiaa mutta täytyy toivoa ettei sitä itselle tule.

Mukavaa kuulla, että Katjuskalla on kaksosten kanssa kaikki hyvin. Pinville voimia. Voin vain kuvitella miten tuommoiset vuodot säikäyttävät! Toivotaan että kaikki menee kuitenkin hyvin, lepo auttaa edellee jatkossakin ja poikaset kehittyvät hyvin!

Vaivoista huolimatta olen valoisalla mielellä, nautin kun vauveli potkii ja liikkuu masussa :heart:
Tämä on kyllä ihan ihmeellistä ja välillä tuntuu ihan epätodelliselta että tuolla sisällä kasvaa uusi ihminen, oma persoonansa... Elämä on ihmeellistä ja ihanaa!
Lähiviikkoina saan pinnasängyn ja alan laittelemaan vauvalle pikkuista pesää. Vaunut myös ovat tässä jo hakusessa...

Iloa ja aurikoa kaikkien elämään!

Pirpana ja masumöyrijä rv 30+2

 

Justoista... Minä söin juhannuksena brietä, joka oli tehty pastöroidusta maidosta. Olen aikaisemmin väistänyt kaikki pehmeät juustot ja ajattelin etten syö niitä tätä yhtä kertaa enempää, ihan vaan varmuudenvuoksi...
Ompa Hygsylla ollut tympeää neuvolassa. Jos siellä joku asia tuntuu takkuavan, niin kyllä se kaivelee mieltä. Tottakai sitä haluaa, että saa käydä kaikki neuvolakäynnit mitä kuuluukin.
Pinville voimia ja toivotaan, että huolet hellittäisivät. Kurjia nuo tuhruttelut, ei ne koskaan mieltä ylennä.
Mitenkäs Katjuskalla meni rakenneultrassa?

Koittakaahan mammat malttaa huilata ja nauttia kesästä.

Minä tein ensimmäisen hankinnan ja ostin ensimmäisen menopelin lapsille. Päädyin Easywalker Duo yhdistelmärattaisiin. Olishan sitä voinut alottaa vaikka ostamalla myssyn tai bodyn, mutta hyvä ne vaunutkin on ajoissa hankkia

Lomaterveisin Jenna