Huomentapäivää.
Lisey Harmi kun sulla ei ole nuo vuotelut vieläkään rauhottuneen Ei kivaa ollenkaan. Itseltä huomasin sen, että mitä enemmän "rehki" sen todennäkösemmin vuoti ja jätinkin sitten suuremmat muutot yms miehen kontille ihan omaa mielenterveyttä säästääkseni
skorpionilla varmaan turvotusta tossa painonnousussa. Tai sitten vauva ottaa loppukiriä kasvussa Muista juoda tarpeeksi, jos se saisi nesteitä vähän liikkeelle...
(.) Mä voisin taas tehdä tästä sellasen valitusvirren, ettei loppua näy Alkaa paikat hajota jo niin liitoksistaan + kaikki muut vaivat, että hermo on ennätyksellisen lyhyt ja kaikki asiat ärsyttää
Että mistähän sitä alottais :kieh:
Mies nyt sitten otti ja lähti sinne reissutöihin muutamaks päiväks. Hänen piti lähteä jo viikko sitten, mutta eivät olleet paikanpäällä saaneet hommattua tavaroita, joten homma siirtyi. Mä sanoin jo sillon, että ei oo enää ollenkaan hyvä idea lähteä, kun tää mun olokin vaan tuskastuu päivä päivältä ja kun on niitä supistuksia ollut ja millon hulahtaa housuun jotain ettei tiedä onko se lapsivettä vai mitä ja mun pitäis sitten pärjätä pojan kanssa yötä päivää kaksistaan kaikkine kipuine ja kaikkine muine ongelmine.
No sinne se mies kaikesta huolimatta lähti ja mä kiukuttelin sille koko eilisen päivän ja illan x)
Väsymyksestä päätellen se nestemäinen rauta on vähän auttanut tohon hb:seen. Tosin se ei sitten käykään mun mahalle niin vaan; suoli tukossa, mahakivut älyttömiä ajoittain ja huono olo tulee hetken päästä kun on tippoja ottanut Täytyy siis koittaa, jos ottaa vähän joka toinen päivä ja vähän vähemmän mitä se suositus on ja sitten koittaa vetää noita edellisiä lääkkeitä siinä välissä... Ei tääkään meinaan mitenkään kivaa ole
Lonkka ja selkä kipeytyy päivä päivältä. Nyt on oikeapuoli lonkasta alkanut vihottelemaan niin, että tuntuu kun se vääntäis välillä astuttaessa ja sen myötä tuntuu kun jalka lähtis alta Tähänkin auttaa onneks jonkun verran särkylääke, kun en mä pääsis muuten ollenkaan liikkeelle... Ja selän kanssa onkin sitten se ongelma, että kun ei oikein pääse liikkumaan, se jumittaa ylhäältä alas ja mä en tahdo päästä ylös mistään tuolista / sängystä Ja sitten kun noi särkylääkkeet ei tunnu auttavan kunnolla, niin yöt on ihan yhtä tuskaa!
Kaikki kun ynnään, mä olisin suurista peloistani huolimatta valmis vaikka heti siihen lapsivesipunktioon ja sitä myöten käynnistykseen heti kun vauva olis valmis syntymään!
Viime aikoina on kyllä ollut supistuksiakin taas enempi, viime yönäkin heräsin pariin otteeseen vähän kipeempään, mutta ei mitään merkittävää, vieläkään. Ja tota häpyluuta poltteli siihen malliin, että tais vaavi taas mallailla itseään entistä alemmas
Ja jotta tää elämä muuten ei sujuis niin mallikkaasti, pojan unirytmi jau net meni han sekasin kun pari päivää jäi päikyt vähän lyhyemmäks ja sen myötä juhannuksen unet ne sekasin vasta menivätkin! Meillä poika on siitä hassu, että mitä enemmän menee yli väsyneeks, sitä vaikeempi häntä on saada nukkumaan. Ja sitten onkin ihan villi tapaus, jonka korvat on jäänyt jonnekin sängyn alle...
Ja nyt mä saan yksikseni kaikkine kipuineni sitä täällä paimentaa ja yrittää muokata unijutut entiselleen, kun se miesretale jätti mut tänne kärsimään :kieh:
Kristen + tirpana 35+1
Lisey Harmi kun sulla ei ole nuo vuotelut vieläkään rauhottuneen Ei kivaa ollenkaan. Itseltä huomasin sen, että mitä enemmän "rehki" sen todennäkösemmin vuoti ja jätinkin sitten suuremmat muutot yms miehen kontille ihan omaa mielenterveyttä säästääkseni
skorpionilla varmaan turvotusta tossa painonnousussa. Tai sitten vauva ottaa loppukiriä kasvussa Muista juoda tarpeeksi, jos se saisi nesteitä vähän liikkeelle...
(.) Mä voisin taas tehdä tästä sellasen valitusvirren, ettei loppua näy Alkaa paikat hajota jo niin liitoksistaan + kaikki muut vaivat, että hermo on ennätyksellisen lyhyt ja kaikki asiat ärsyttää
Että mistähän sitä alottais :kieh:
Mies nyt sitten otti ja lähti sinne reissutöihin muutamaks päiväks. Hänen piti lähteä jo viikko sitten, mutta eivät olleet paikanpäällä saaneet hommattua tavaroita, joten homma siirtyi. Mä sanoin jo sillon, että ei oo enää ollenkaan hyvä idea lähteä, kun tää mun olokin vaan tuskastuu päivä päivältä ja kun on niitä supistuksia ollut ja millon hulahtaa housuun jotain ettei tiedä onko se lapsivettä vai mitä ja mun pitäis sitten pärjätä pojan kanssa yötä päivää kaksistaan kaikkine kipuine ja kaikkine muine ongelmine.
No sinne se mies kaikesta huolimatta lähti ja mä kiukuttelin sille koko eilisen päivän ja illan x)
Väsymyksestä päätellen se nestemäinen rauta on vähän auttanut tohon hb:seen. Tosin se ei sitten käykään mun mahalle niin vaan; suoli tukossa, mahakivut älyttömiä ajoittain ja huono olo tulee hetken päästä kun on tippoja ottanut Täytyy siis koittaa, jos ottaa vähän joka toinen päivä ja vähän vähemmän mitä se suositus on ja sitten koittaa vetää noita edellisiä lääkkeitä siinä välissä... Ei tääkään meinaan mitenkään kivaa ole
Lonkka ja selkä kipeytyy päivä päivältä. Nyt on oikeapuoli lonkasta alkanut vihottelemaan niin, että tuntuu kun se vääntäis välillä astuttaessa ja sen myötä tuntuu kun jalka lähtis alta Tähänkin auttaa onneks jonkun verran särkylääke, kun en mä pääsis muuten ollenkaan liikkeelle... Ja selän kanssa onkin sitten se ongelma, että kun ei oikein pääse liikkumaan, se jumittaa ylhäältä alas ja mä en tahdo päästä ylös mistään tuolista / sängystä Ja sitten kun noi särkylääkkeet ei tunnu auttavan kunnolla, niin yöt on ihan yhtä tuskaa!
Kaikki kun ynnään, mä olisin suurista peloistani huolimatta valmis vaikka heti siihen lapsivesipunktioon ja sitä myöten käynnistykseen heti kun vauva olis valmis syntymään!
Viime aikoina on kyllä ollut supistuksiakin taas enempi, viime yönäkin heräsin pariin otteeseen vähän kipeempään, mutta ei mitään merkittävää, vieläkään. Ja tota häpyluuta poltteli siihen malliin, että tais vaavi taas mallailla itseään entistä alemmas
Ja jotta tää elämä muuten ei sujuis niin mallikkaasti, pojan unirytmi jau net meni han sekasin kun pari päivää jäi päikyt vähän lyhyemmäks ja sen myötä juhannuksen unet ne sekasin vasta menivätkin! Meillä poika on siitä hassu, että mitä enemmän menee yli väsyneeks, sitä vaikeempi häntä on saada nukkumaan. Ja sitten onkin ihan villi tapaus, jonka korvat on jäänyt jonnekin sängyn alle...
Ja nyt mä saan yksikseni kaikkine kipuineni sitä täällä paimentaa ja yrittää muokata unijutut entiselleen, kun se miesretale jätti mut tänne kärsimään :kieh:
Kristen + tirpana 35+1