+++ 2010 alkaen haaveilleet ja plussanneet +++

Ja heti jatkan perään, kun itsensä kanssa on niin kiva puhella

Kristen Ikävää, että alkuraskautesi on ollut niin kivulias Onko kriittinen vaihe keltarauhasen suhteen nyt kuitenkin jo ohi? Pahoittelut myös lähipiirisi ikävistä uutisista :hug: Jostain syystä ne tuppaaavt kasaantumaan aina samoille :/ Ihana ultra- ja mahakuva! :heart:

Huldasharks Ihana viivakollaasi sinulla Ovistestiparka… Kovasti jaksamista pahoinvoinnin kanssa sinulle ja manzulle myös. Perässä tultaneen…

Liikkeiden tuntemisesta oli ollut puhetta. Esikoisesta tunsin rv 14. Minulla oli silloin juuri vuotoja, ja pienessä päässäni pari päivää kuvittelin vaan tuntevani jotain verisuonen pientä pulputusta… Kunnes ultran jälkeen hoksasin, että nehän olivat liikkeitä Istukka olikin alhaalla ja takaseinällä.

Skorpioni Syvältä tuollaiset pomot :/ Onneksi saitte asiat puhuttua halki, mutta eihän se paljon tietysti lämmitä, kun vahinko on tapahtunut

NeliApina Selvä poika, onnea Sinullakin alkaa olla jo ihailtavan turvalliset viikot menossa

Synnytyksestä Esikoinen syntyi rv 40+4, supistukset alkoivat aamulla ja synnärille lähdettiin aika pian. Kaikki meni tosi nopeasti, hetken olin suihkussa, sain epiduraalin kun kipu alkoi lyödä yli ja sen vaikutuksen lakattua pääsinkin jo ponnistamaan. Kokonaiskesto oli 10 tuntia ja kätilöt tosi mukavia ja avuliaita. Tosi positiivinen kokemus oli ja ihana pikkuinen tyttö saatiin :heart:

 

Mäki varovaisesti kurkkaan tänne... :wave:
Osa teistä onki tuttuja ennestään tuolta vauvakuume puolelta Raskaustestiin ilmesty keskiviikkona selkeet kaks viivaa :heart: Tänään tein uuden testin ja positiivista seki näytti...
Oireita ei juurikaan ole muuta ku mahaa jomottelee...
Laskettuaika olis menkkojen mukaan 23.9 mut arvelen kyllä viikkoja olevan viikko vähemmän ja la:n olevan syyskuun lopussa/lokakuun alussa Esikoinen on syntyny lokakuussa 2009

 

tervehdys uusille!! :wave::wave:
mä oon kans mg:n pinosta tullu, olikohan elokuussa plussasin?! ja siis odottavan aika on pitkä, mutta toivotaan kasvavia mahoja.. :heart:

salainen toive sä tuolla vauvakuumeisissa ihmettelit oireettomuutta, ja voin lohduttaa että mun kaikki raskaudet (tää nyt pikku kolme) on ollu oireettomia.. siinä vaan kusee se että kun muut sanoo että nauti vaan; itse miettii että oonkohan mä nyt edes OIKEASTI raskaana, kun en halaa vessanpönttöä niin kun muut?! :stick: mut siltikin kolmas "oireeton lapsi" tulossa.. täytyy vaan odottaa, tosin tossa alussa tuntuu ettei viikot mene mihinkään; ja aika matelee.. mut mä taas oon alkanu heräämään todellisuuteen, että kohta pitäis synnyttää.. (?!?) pojat syntyny rv 36 ja rv 37+4..

kasvavia masuja kaikille!! :heart:

äizikkä ja murunen 27+6

 

äizikkä
Kiitos Tosiaan tää oireettomuus laittaa epäilemään kaikkea mahollista... Esikoisesta oireita oli enemmän, mahaa jomotteli, tissit oli kipeet, munasarjat oli ikään ku tulessa... Raskaus oli musta melko helppo, jotain pikkusta nyt oli mut se kuulu asiaan ja kaipasinki aika pian sitä mahaa sekä raskaana oloa

 

Pikaisesti vain Mirage ja Salainen toive hirmu paljon onnea plussauksesta ja tervetuloa joukkoon kirjavaan

Päivittelen viikonlopun aikana teidätkin listaan, nyt en jaksa enkä kykene. Iski vielä kaiken päälle kaamea flunssa, toiv. ei influ ja jos onkin, toiv. ei sika Mutta kunhan olo tokenee, palaan ajatuksen kanssa ja päivitän listan, ette siis ole unohtunut

 

pikapikaa, vauva täs sylissä, eli meille syntyi pikkunen tyttönen 15.1. klo. 22:18 :heart:

synnytys oli vähän alle 9h, josta ponnistus 8min ja jälkeiset 5min, synnytys oli raskas, mutta eipä jälkeenpäin harmita yhtään, eli ihan onnistunut olo jäi Arkea tässä opetellaan uudestaan ja oma maito ei oo ihan kokonaan viel noussut, joten lisämaidon voimin mennään, mutta nyt jatkamaan -->

piupula ja esteri 6pv :heart:

 

Onnea Piupulalle :flower:

Kristenille jaksuja!

Tervetuloa kaikki uudet ihanat :heart:

Toivottavasti saataisiin pinoa aktiivisemmaksi, mä en ainakaan nyt pysty paljon ketään piristämään, oma jaksaminen on aika äärirajoilla. Voisin antaa äizikälle vähän oireita tasapainoittamaan tätä oloa Mä taidan olla allerginen raskaudelle Yritän silti jaksaa ajatella vaan sitä, että toivottavasti tämä taas helpottaa, kunhan 1 kolmannes menee ohi.

7+3

 

PIUPULALLE rekka lastillinen onnen haleja tytöstä! :flower::flower:

Huldasharks en mä kiitos halua enempää oireita, mulla on alkanu lopun oireet; eli siis lantio ynnä muut liitokset huutaa tuskasta, kun pienenkin reippailun teen ulkona.. pingviini kävely myös on alkanut, ja yöllä herään kahden kolmen tunnein välein vessaan, eli nyt kyllä oireita löytyy joka nurkkaan; vaikkakin alussa ne "puuttu"..

tosissaan itsellä siis loppu alkaa jo häämöttää; ja kun kevät vauvaa odottolen, toivon kevään vain tulevan ihan vaan nurkan taakse.. tosin täällä helsingin seudulla näyttää kyllä aika epätoivoselta tilanne kun ulos katsoo, lunta on lähes metri (lisää sataa jälleen); ja pakkasta.. :|
tosin linnut on alkanut laulamaan aamuisin, ehkä se kevät vielä tulee?

 

Piupula > TUlin kurkkimaan oletko jakautunut ja olihan täällä ihania uutisia. Paljon onnea ja ihanaa vauva-aikaa!

Kristen > Jaksamista!

Mirage ja Salainen toive > Kiva nähdä teidät täällä. Toivottaavasti pääsen itse pian perässä ja moni muukin tulee ihan lähiaikoina. Onnea teidänkin odotukseen!

äizikkä > Kyllä se kevät ja kesä tänäkin vuonna tulee vaikka nyt näyttääkin sen osalta pelottavan lumiselta. Olen täällä sisämaassa tottunut siihen, että maaliskuussakin tulee vielä paljon lunta, mutta toukokuussa pääsee nurmikoille. Itse otin varaslähdön kevääseen sisustamalla keittiön uusiksi ja tuli pirteä ilme ja mieli. Tarkoitus oli lykätä tuota maaliskuulle, mutta en malttanut. Ei yhtään harmita, vaan suosittelen vastaavaa muillekin. Tsemppiä loppuraskauden vaivojen kanssa jakseluun!

 

NeliApina > Sulle unohtui kommentoida, joten onneksi jäin lukemaan pitemmälle taaksepäin. Mahtava tuo ultrakuva! Ihan selvästi näkyy jalkovälin varustus. Taitaa olla hyvä ultralaitekin, kun noin selkeää kuvaa näyttää. Tuostahan erottaa vartalon muitakin kohtia vaikka yleensä minun on vaikea saada selvää.

 

Piupula Onnittelut pienokaisesta!

äizikkä Täällä toinen hermoileva oireeton, kiitos rauhoittelusta Onhan se niin, että jokainen raskaus on erilainen, mutta silti mietityttää.. Mutta vahvat viivat on vahvat viivat.

Kiitos onnitteluista :flower: ja mg toivottavasti saadaan sieltä loputkin teistä nopeasti tänne

 

Laitetaan tännekkin ekat mahakuvat tästä kolmosen odotuksesta <3

 

Hellurei tyttöset, täältä palataan virtaa täynnä (ja pöh) kurkkimaan kuulumisia

Lista pitäis olla nyt ajantasalla, puuttuvia tietoja voi lisäillä tekstin mukana, mutta toivoisin, että ne vaikka mustattais niin olis tän hönön helpompi ne sieltä poimia

Toivottavasti kaikilla mukaanhyppäävillä nyt pysyy nuo plussat testeissä. Vihonviimonen homma, mitä haluan tehdä, on poistella noita nimiä listasta

Piupulalle ja piupulan perheelle suuren suuret vaaleanpunaiset onnittelut pikku tytöstä :heart: opetelkaa arkea ja tutustukaa toisiinne kaikessa rauhassa, ja sitten kun jaksat ja kerkiät, tulethan päivittämään meille uteliaille synnytyskertomusta

Mirage Mä en tiedä siitä keltarauhasesta, johtuko nää ongelmat ollenkaan siitä. olin siis joulunjälkeen viikon sairaalassa, jossa keksivät mun kärsivän endometrioosista, joka siis tekee kiinnikkeitä kohtuun, ja kun niitä on enemmän ja kireitä, ne kipuilee helpommin. Mutta jokatapauksessa kipujen kanssa pärjää, kunhan muistaa huilata tarpeeksi.

Salainen toive Laitoin sut vielä ilman LA:ta, niin kunhan vähän tarkentuu, saadaan sut oikealle paikalle Juu, laiska päivittäjä, anteeksi

äizikkä Voimia nyt sitten loppuraskauden oireisiin. Tuossa vaiheessa ei varmaan auta enää kun ootella, että pikkanen haluaa syntyä :hug:

Huldasharksillakin jo ihuna pikkumasu :heart:

Ja kiitos kaikille tsempeistä. Se on ihan totta, että tää raskaus nostaa entisestään tunteita pintaan, ja kun mä olen vielä kaiken lisäks muutenkin aika tunneihminen. Joten en ole yhtään yllättynyt, että olen näin väsynyt, henkisesti ja fyysisesti. Lisäksi kun lääkkeet vielä väsyttää ja nää kouluhommat painaa niskaan. Eikä muuttojutusta ole nyt oikein varmuutta, mihin kaikki tavarat saadaan, ja kun pakata ei voi ennen kun alkaa tavaroita saada pois tieltä, ja sitten taas niitä tavaroita olis pakattava, että kerkiää remontoida, ennen kun mies lähtee loppukuusta helsinkiin.

Eli siis painetta ja stressiä pukkaa joka puolelta. Lisäksi tuo suuren suuri huoli miehen siskosta, sekä hänen miesystävästään ei taatusti yhtään helpota tätä pään sisäistä hullunmyllyä.

Mutta josko se tästä. Perjantaina pitäisi selvitä muuttoasiat, kouluhommat jos saan kirittyä kiinni, nekin pitäisi vähän helpottaa, ja kun päiväkin pitenee joka päivä enemmän ja enemmän, joten pikku hiljaa ja päivä ja hetki kerrallaan.
Olen mä ennenkin mutakasasta noussut Täytyy pitää katse vahvasti suunnattuna kesään. Silloin voin ottaa luvallisesti kesälomaa, nauttia lämmöstä ja muuttohommatkin pitäis olla jo menneen talven lumia. Lisäks On luvattu kuulemma tosi lämmintä ja kosteaa, ai ihanaa Joo, tosi ihanaa ison maha ja muutenkin tukalan olon kanssa, vaikka mä kyllä lämpösestä nautin Että onnea vaan meille kesäraskaille :kieh:

 

tänään viikko täynnä.. eipä täällä ihmeellisiä itellä, loppu häämöttää; sitä ja siis kevättä odotellessa.. ollu aika tasaista viime päivät, kun on tullu vaan maattua ja levättyä kunnolla.. tosin vaikuttaa siltä että muhii sellanen naistenvaiva kehossa, kun hiiva.. :headwall: mä en edes muista milloin sellanen ois mulle pamahtanu, mut nyt sitte.. :headwall: no pojilla huomenna 5.v. ja 1.v. neuvolat, joten siinä kyselen lääkettä vaivaan; kun lääkeoppaan mukaan raskausaikana pitäs lääkärin kanssa jutella canestenin käytöstä.. :stick: en vaan ymmärrä miks pitäs lääkäriin asti toteemaan;- joo'o tatit kasvaa... :headwall: äitiä alkaa vähän vissiin väsyttäää; anteeksi tilitys.. :ashamed: löysin uuden tickerin, tää on ihana; kun antaa mielikuvan vauvan koosta..

 

Onnea Piupula :flower:

Kristen
Juu siis tällä hetkellä mennään noilla menkkojen mukasilla viikoilla ja la 23.9. Mut laittaa sitten vaikka ku tarkentuu... Tosin seki saattaa mennä tuonne maaliskuulle


Mirage
Millaset fiilikset sulla on siellä?
Mä teen varmasti vielä testin ellen kakski... Tää oireettomuus rassaa...


Salainen toive ja vielä nimetön rv.5+3

 

Kristen kiitos, kunnossa on tiedot Kovasti yritetään olla tippumatta listalta

Salainen toive öö... kaikkinensa voisin sanoa samaa kuin sinä, että oireettomana mennään. Kun itseään oikein on tarkkaillut, niin:
-tositosi pientä ellotusta jos on pitempään syömättä (esikoisesta oli vahvempana jo nyt)
-pientä huimausta, kun nousee tosi nopeasti pystyyn (tätä oli esikoisesta ihan raskauden lopuille asti...)
-väsyttää, mutta ei kuitenkaan ihan kuollut fiilis
-rinnat ei arista, ei sitten pätkän vertaa (toisin kuin esikoisesta)
-turvotusta ei juuri ole (toisin kuin esikoisesta)
-pieniä vihlaisuja, mutta ennen kaikkea selkä- ja menkkajomotusta. Ihan olen ollut varma, että täti tulee :kieh:
Mites sinulla?

Mirage ja pieni 4+2

 

Nyt on virtaa ainakin jollakin tasolla, joten laitoin listan kuntoon. Piupula pääsi viimein synnyttäneisiin ja Salainen toive sai alustavan lasketun ajan

Anteeksi tää mun hitaus ja laiskuus :ashamed:

Mutt nyt on hehkutettava, kun vähän puoliajatuksella sain kirittyä viime viikon kouluhommat kiinni! Huomenna sitten aloitan kuluvan viikon, tosin tuskin siitä sen helpompi tulee, kun torstaina alkaa uusi kurssi |O
No ei tässä onneks ole kuin pari viikkoa, kun eka kurssi noista tulee jo päätökseensä...

raskausoloista Maha olla möllöttää. Eilen havahduin ekaa kertaa siihen miten lihavalta mä jo näytän :O Ei se mahan kasvu niinkään. Kun pitää kireempiä paitoja, se näyttää kyllä vauvamahalta, eikä läskiltä, mutta kun se leveys on tullut jo naamaankin. Kun yksi kriisi ratkesi, toinen tuli tilalle

Supistuksia tulee aina silloin tällöin, onneks harvemmin kipeenä. On vaan edelleenkin yritettävä rentoutua. Onneks mies on nyt kotona, niin on avuks lasten hoidossa sen mitä pystyy. Talo asiatkin ratkes sen verta, että perjantaina pitäis kirjoittaa kauppapaperit...

vaivoista Onko kellään muulla ollut millonkaan vaivaa istumisessa? Sellanen pystyistuminen tekee kurjan paineen mahaan ja kivun alaselkään jos yhtään pidempään joutuu istumaan. Eilinen Jyväskylän reissu oli tuskaa loppuajasta.
Ei se sitten ,jos saa ns. löhötä, olla takakenoon kallistettuna, mutta ihan varsinainen pystyssä istuminen tekee kurjaa Voisko johtua jostain kohdun asennosta ja kohdasta, koska esikoisesta mulla ei ollut kuin se selkäkipu...

Kristen + tirpana 13+1

 

Mirage
No mulla ei edelleenkään kyllä ole muuta ku mahaa vähän jomottaa joskus. Ehkä pissattaa ja väsyttää enemmän...

Mä jo illalla mietin ku en unta saanu et soitan neuvolaan ja kysyn pääsisinkö johonki veritestiin :ashamed: Jätin kuitenki soittamatta...
Oon niin hankala uskoa et oon raskaana ja ei tästä raskaudesta oikeen osaa nauttia...


Salainen toive ja vieläkin nimetön rv.5+3

 

tää mun seuraava teksti tulee olemaan valitusta, ja kiukkua; joten jos ei huvita lukea, älä lue... purkaan tuntojani vaan.....................

siis joo, poikien neuvolassa tuli mun sokerirasituksen tulokset; ja voi #"#¤"#%#¤%# selvis että tulokset yli sallituiden arvojen................. :headwall::headwall: elikkä nyt pää tyhjänä peloissani yritän itteäni vähän kasailla ennen miehen tuloa....... eli nyt siis sokeri mittari kotona, ja kahdeksan kertaa päivässä mittaus; eli siis ennen ruokaa, ja tunti ruan jälkeen.. ja tiedossa vierailu kättärille diabetes hoitajan juttusille.. en tiiä, jotenkin vaan oon ihan halolla löyty; kun aina arvot ollu hyvät....................................... :headwall: pelottaa jotenkin kaikki kun etenkin tiedän riskit, jos tämä raskausdiabetekseks menee............. en tiiä sekava fiilis, pahoittelen purkausta... :ashamed:

 

äizikkä :hug: Totta kai riskit pelottavat, joku sanoi, että tieto lisää tuskaa. Kun tietää, mitä periaatteessa voisi tapahtua ja asioista seurata, niin pelkää montaa sellaistakin asiaa, jotka oikeasti tapahtuvat vain harvoille. Suomessa on kuitenkin hyvällä mallilla nämä seurannat ja hoidot, ja nyt kun asia tiedetään, niin sitä voidaan hoitaa. Sinulla on jo niin hyvät viikotkin, että älä turhia stressaa :hug: Sitten murehditaan, kun oikeasti on murehtimisen aihetta, eikös joo

 

äizikkä Voi kurja, ettei arvot olleet kunnossa Mä voin kuitenkin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että diabeetikoiltakin voi syntyä ihan terveitä lapsia Mein esikko oli syntyessää vain 3030 kiloa, sokereissa eikä missään muussakaan mitään ongelmia

Tietysti se teettää enemmän työtä kun joutuu mittailemaan, mutta jos vaan saat arvot pysymään edes jotenkuten kohdallaan, ei sulla ole mitään hätää :hug:

 

äizikkä :hug:
Voi ku kurjaa... Mut mäki kyllä tähän oman sanaseni sanon ku mun kaverilla oli myös rd ja täysin terve 3v sillä on Älä huoli, kyllä täällä oikeesti osataan hoitaa tuota rd:tä jos se siksi menee :hug:



Mä tein aamulla sen kolmannen testin ja pakko se on uskoa että raskaana oon! Viiva oli vahvempi ku kontrolliviiva Ei pitäs verrata eri raskauksia mut minkäs teet...
Nyt mennään tällä eteenpäin ja nautitaan ku ollaan raskaana :heart:

Salainen toive ja vielä nimetön rv.5+4 :heart:

 

no siis ei mua niin kään huoleta masukaveri(paitsi se ettei kasva jätiks); mut enemmän mietityttää kaikki ympärillä; siis mullahan on pojat 5.v. ja 1.v. ja siis jos mä joudun ton diabeteksen takia sairaalaan, entäs pojat? siis kyllä meillä mummeja/kummeja riittää mut silti mietityttää..
ja sitten semmonen mörkö mikä suvusta löytyy eli ihan insuliinihoitonen diabetes (mihin mun yksi sukulainen kuoli; siis sokeri shokki, ei ehtinyt saada insuliiannosta tarpeeksi ajoissa), ja siis täähän nyt lisää mun riskiä siihenkin.. siis miljoona asiaa pyörii mielessä..
ja ahdistaa ajatus sairaalaan joutumisesta (olin ekan kanssa, oli raskausmyrkytys), ja mahdollisesta sektioon joutumisesta.. siis mutta kuten jo aikasemmin sanoin, tiedän riskit ilman kertomista; oli sillon raskausmyrkytys sairaala vierailulla aikaa jutella muille mammoille kellä oli kyseinen riesa..

ja eniten ketuttaa mä kun oon normaalipainossa ja nuori ja liikun paljon; ja tämä on tulos.... oon aikalailla siis poikkeus monella tapaa............... :headwall:

no mut eteenpäin vaan, sano mummo hangessa.. nyt vaan siivoamaan liika sokeria aterioilta, toivottavasti se riittäis ettei tarvi sille natsi dietille, minkä ohjeet sain ryhtyä jos ei ala parantua arvot...

 

äizikkä, voi kun mä osaisin rauhotella sua. Mulla on ollyt diabetes kohta 17 vuotta, ja sen kanssa pystyy elämään. Noita sokerisokkeja (toisinsanoen liian korkeita sokereita liian pitkän aikaa) ei pääse tulemaan, jos yhtään pitää huolta, että insuliinit on mukana ja mittailee edes kerranpäivässä verensokereita, että tietää insuliinien vaikuttavan. Mun siskollahan oli juuri tuo sokerisokin aiheuttama happomyrkytys, koska hänen insuliininsa olivat jäätyneet, ja menettäneet tehonsa. Eikä hän mittaa koskaan vs:ää, joten ei sitten olostakaan huomannut ennen kun ambulanssi piti soittaa.
Toinen ääripää on sitten insuliinisokki, ketoosit, mutta niihin pätee vähän samat ohjeet; pidät ruokaa mukanasi ja tunnustelet oloasi niin pärjäät.

Mä jouduin esikoisen aikaan sairaalaan siinä vaiheessa, kun lapsivettä oli liian vähän, oli ilm. tihkuttanut jotakin, koska pari viikkoa aikasemmin sitö oli vielä ihan normaalisti. Diabetes ei siis aiheuttanut mun raskauteenkaan muuten, kun tiuhempaa seurantaa omalta ja lääkärien osalta.

Toki raskaudessa on mat riskinsä, mutta niinhän ne on joka raskaudessa, vähän vaan erilaiset! Sä osaat selvästi pitää huolta itsestäsi, seurata mitä syöt ja liikkua, joten en usko mitään hätää olevan. Jos sokerit ei ruokavaliolla asetu, saatat tarvita insuliinia, mutta suurin osa pääsee siitäkin pois lapsen synnyttyä.
Ja ymmärrän kyllä, että asia pelottaa, jos siitä ei ole kokemusta, mutta mulla sitä on ja vankkana. Tasapaino on aina ollut hyyyyvin heittelevä, mutta ainakin viime raskaus meni diabeteksen osalta ilman minkäänlaista ongelmaa. Asian kanssa oppii elämään ja joka elämässä ja raskaudessa on omat riskinsä, hyvin hoidettu diabetes aiheuttaa niitä hyvin vähän

Sitten vähän taas omaa valitusta. Mä vaan valitan aina, sori!
Eilen purkautu ulos se, mitä mä olen yrittänyt pyyhkiä pois ja sivuuttaa, varmaan tän kaiken ahdistuksen alku ja juuri. MÄ EN HALUA MUUTTAA! Tää on mun koti, me ollaan tehty tää sellaseks kun se on, eletty monia ilon ja surun aikoja. Odotin esikoista täällä ja tänne se syntyi ja täällä se on kasvanut.
Olen kerran jo kotini joutunut jättämään vanhempien erottua ollessani 14v, ja se oli iso juttu. Kaikki jäi, ystävät,ne ympäristöt, missä olin saanut kasvaa ja olla rauhassa. Nyt joudun tekemään se taas. Jättämään paikan, joka tuo turvaa ja lohtua, jonne saan paeta pahaa kylmää maailmaa, ja jonne mä olen tehnyt meidän oman pienen pesän.
Nyt kun me muutetaan, joudun jättämään tän vieraalle ihmiselle. Se varmasti ekana repii lasten huoneen tapetit pois, jotka me rakkaudella valittiin ja laitettiin esikoiselle, tuhoavat sen huoneen, joka on pojalle tärkeä. Osaako ne hoitaa mun kukkapenkkiäkään?
Jep, paniikkikohtaushan siitä kehkeytyi, eikä meinannut millään asettua No onpa nyt purettu se pelko ja ahistus pois, joka mun syvintä on kaivertanut jo pitkään.
Mä EN halua muuttaa, ENKÄ ostaa mitään uutta taloa

 

Olipas tänne tullut mukavasti tekstiä!

Piupulalle sylin täydeltä onnea pienen prinsessan johdosta! :heart: Ihana kuulla, että teillä on kaikki hyvin.

Tervetuloa uusille ja tarrasukkia pikkuisille matkaan! :wave:

Äizikkä pahoittelut korkeista sokeriarvoista. Mutta onneksi olet hyvässä seurannassa ja toivotaan että arvo korjaantuu ihan vaan ruokavaliolla.

Omaa napaa... eikö tää paha olo vois jo pikkuhiljaa loppua? Aamulla laattasin koko aamupalan ennen töihinlähtöä ja kiireessä en kerinnyt ottaa edes mitään välipalaa mukaan, arvatkaa onko nyt sitten kauhee nälkä ja taas sen takia paha olo! No ainoa hyvä asia on, että paino on tippunut yhden kilon siitä kun plussasin. Mulla kun on tuota lähtöpainoa jo liikaa eli ei yhtään haittaa, vaikka ei tulis raskauskiloja pahemmin.

skorpioni ja masu-nasu 14+0