2 IVF elo/syyskuu

näitten hoitojen kans on varmaan sama kuin raskaus ajan kans nainen kokee kaiken omassa kropassaan ja mies näkee vain sen miten ne vaikuttaa meihin itkuisuus, kärtyisyys ja kaikki muut oireet kokevat ehkä olonsa ulkopuoliseksi kun ei voi viedä osaa oireista/kärsimyksestä itselleen

 

Ulpulummukalle ja helinäkeiju75:lle ja kaikille muillekkin piinailijoille :hug:
Mulla itselläni on vasta huomenna kakkoshoidon eka suunnittelukäynti... Katotaan nyt miten sitten aletaan hommaa hoiteleen. Toivottavasti ei taas ihan samaa rataa kuin ekalla kerralla. Meinaan vaan kun ekasta kerrasta ei toivottua tulosta syntynyt :ashamed: Ekalla kerralla mentiin lyhyen kaavan mukaan ilman sumutteluja yms. mutta katotaan nyt sitten. Huomenna ollaan viisaampia

 

paljon.. :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: , sinulle!
en oikein muuta voi sanoa :ashamed: . alkaako sinulla nytten sitten ihan kaikki alusta...meinaan sulla ei ole enää mitään pakkasessa.. :headwall: . piru sentään......

 

Sori nyt, roikun ainavaan täällä teidän kans, vaikken periaattees tänne enää kuulukaan... En vain tiedä mihin mennä... :|

Joo, työpäivä oli ja meni, jotenkuten. Sain inspiraation tilata mielen virkistykseksi niitä jääkaappirunomagneetteja. Niitä missä on aina yks sana jne. Saa isäntä taas haukkua rahanmenosta...

Ja sitte meni hermot!
Ajattelin työpäivän päätteeksi, että haen kaupasta isoja perunoita ja mustaa makkaraa, ja teen muusia, kun ollaan syöty huononlaisesti viikko ku on toi kassavirta vähä epäsuhdas. menee enemmän ku tulee. Ollaan siis syöty suurinpiirtein makaroonia ja jauhelihaa...
Niin, tunti sitte sain kuoritut perunat kattilaan kypsymään ja aivan mieletön nälkä! siis aivan vatsaa väänsi. Perunat sitte kypsyi ja aloin pannulla kärhentämään mustaa makkaraa ja sit muussasin potut. Otin kaapista tänään ostetun laktoosittoman rasvattoman maitopurkin ja aloin kaatamaan sitä muusin joukkoon. Oli siis aivan helvetin herkullisen näkööstä!!!! sit ku puolet olin kaatanu, ja se maito jäi lillumaan siihen muusin päälle, niin huomasin että se on aivan HÖKKYLÄÄ!!!!!!!!! VOI JUMALAUTA! mun muusi oli pilalla.
Itkuhan siinä pääsi, ja itken sitä vieläki, nyt ku kirjootan tätä tänne.. Huomenna Valintatalo ja VALIO saa kuulla kunniansa! Me tuotetaan valiolle maitoa mielettömät määrät, ja mun täytyy ostaa sitä purkis takaasi niin luulis ny saavansa eres tuoretta maitoa!!!! siinä oli eräpäivääkin 2.9.07 asti joten en osannu aavistaakaan.
Ja siis isäntähän sen maidon on aamulla ostanu, ja nyt sitte marssin maitopurkki kädes tonne navettaan ja huusin ihan naama punaasena, (on muutenkin niin paha olla) et miksei se ollu käyny jossain muussa kaupassa.... Arvakkaas oliko se aiva että mitä **** tuo hullu tuos meuhkaa??!?!
Sitte poistuin näyttävästi navetasta samalla nakaten sen märäntyneen purkin keskelle pihaa... Siinä sitä hökkylää ny sitte on.!
Tää on kyllä aika naurettavaa, mutta mulla napsahti. Sen jälkeen istuin sitte saunas itkemäs.

Kuinka voi ollakaan näin Paha mieli????? ei mulla näin tuskanen olo ollu aiemmin. No sen keskenmenon jälkeen kyl olin aika rikki, mut nyt on aivan toivoton olo! Ja NÄLKÄ! Valmiiksi lämmitetyt mustat makkarat annoin koiralle. Ollaan sitte ihan periaatteesta iliman.!
Mä oon varmaan ammattiauttajan tarpees....

T. Ulpis (menkkoja odotelles....)

 

Pakastin on tyhjä.
Sydän, sielu ja pääkin on ihan tyhjät.

 

Voi Ulpulummukka!! :hug: :hug: :hug:
Kylläpä nyt elämä potkii sua päähän ja kunnolla! Kumma että kun tapahtuu jotain ikävää niin tuntuu että lisää huonoja asioita alkaa tapahtumaan ja niitä tulee sit ryminällä niin että kaikki kaatuu päälle!! Vaikka mulla menossa vasta pp4 niin silti olen jo valmistautunut siihen että nega sieltä tulee. Tai sit käy niin kun viimeksi, plussa ja sit kesken. Mä olen niin pessimisti!
Mutta toivon sulle Ulpulummukka niin kovasti voimia ja jaksamista tuon vaikean vaiheen yli! Kyllä se aurinko taas paistaa risukasaan, jossain vaiheessa :heart:

 

Piti vielä vastata tuohon miten mies on mukana hoidoissa.
Alussa mies ei ollut niin mukana. Aukiolotutkimuksessa olin yksin. Vasta kun tehtiin inssejä niin mies oli siinä mukana. Missään ultrissa mies ei ole ollut mukana. Kun alkoi nämä IVF hoidot niin mies oli mukana punktiossa ja ekassa siirrossa. Oli kyllä korvaamaton tuki siellä punktiossa! Nyt tässä toisessa siirrossa mies ei ollut mukana. En koennut sitä tarpeelliseksi. Turhaa töistä olla pois...Eipä siellä ollut kellään miestä mukana siirrossa kun seurasin muita jotka olivat siirrossa.
Kotona sitten..ei mies paljoa kysele että mikä vaihe nyt on jne. tietty häntä kyllä kiinnostaa ja jaksaa kuunnella kun valitan lääkkeiden sivuvaikutuksista ja punktioaikaan valitin pistoksista. Ihan kiitettävästi ollut tukena. Ymmärrän ettei hän voi ymmärtää mitä mä käyn läpi.

 

ulpulummukalle voimia tulevaisuutta ajatellen :hug: ja uskoisin ettei se ketään haittaa että seurailet miten muille kanssa piinailijoille käy ja kertoilet miten voit henkistä tukea kaikki tarvitsee oli tulos sitten miinus tai plus eli ei ainakaan minua haittaa vaikka olet mukana vaikka tulos olikin miinus

 

Ei munkaan mies hirveesti juttele tästä...Oli aika kova juttu että vika löytyi hänessä ja uskon että siitä johtuu aika paljon tuo hiljaisuus. Mullakin on ollu ihan sama fiilis kun sulla Miina-76 että olis niiiin kivaa kun mies olis enemmän mukana. Olen kans yrittänyt sanoa mutta ei se..Kyllä se sitten aina tulee mukaan jos mä pyydän, mutta harvoin se jotain kyselee ja aina mä joudun kertomaan kaikki päivämäärät koska mennään mihinkin. Mä olen sanonut sille että musta se olis ihanaa jos senkin kalenteri olisi täynää sairaalaaikoja kun mun on...

Voi täällä olikin surullisia uutisia...

ulpulummukka...Olen erittäin pahoillani negasta... Iso lohdutus :hug: ! Tsemppiä! Ja kyllä sä tottakai tänne voit kirjoitella jatkossakin. Se on ihanaa kun on tukijoukko kun tietää mistä puhuu.

Ihanaa viikonjatkoa kaikille ja tsemppiä!! :heart:

Amssu

 

Niin, siis on mun mies ollut mukana muutamissa insseissä ja molemmissa punktioissa ja toisessa siirrossa. On se ollut alussa ultrissakin. En mä silleen sitä moiti mut joskus vaan tulee sellainen olo että kaipais enemmän tukea. Mutta täytyy yrittää ymmärtää ja kestää. ei auta nyt masentua kun on muuten niin kohtuullisen rento olo..

 

Heips!

Rupesi vaan mietityttämään, että minkälaisilla annostuksilla olette pistelleet Puregonia kypsyttelyvaiheessa? Minulla on ollut koko ajan 300iu päivässä, vaikka ultrassa lääkäri sanoi, ettei juuri mitään ole tapahtunut?? annosta ei siis nostettukaan. Olen vielä niin vihreä näissä asioissa, että takertuu miettimään kaikenlaista... :ashamed:

Jännittää hirveesti, kun torstaina meen taas ultraan, et onko nyt "tapahtunut" mitään.. pikkusen harmittaa jos ei päästäkään punktioon asti...

Mut torstaina varmaan olen taas vähän viisaampi! (toivottavasti B) )

 

Helinäkeijulle ja ulpulummukalle suuret :hug: . On niin vaikea keksiä mitään lohduttavaa, mutta edes halit.
Itsellä pp7, vatsaa nippailee välillä, muuten ok olo. Uniinkin jo rupee menemään nää jännitystouhut ja heräilen jatkuvasti. Ja vielä viikko pitäisi jaksaa odottaa...blääh
Voimia kaikille!!! Ja hermoja!!

 

kristanna: Mulla lugeja (200mg) on yks aamuin illoin eli sul on tosi iso määrä muhun verrattuna vai onko sulla niitä 100mg:sia? Mä olen ottanut luget koko ajan suun kautta en sit tiiä et onko yhtä hyvä vaikutus. Mut käyttömukavuus huomattavasti parempi niin käytettynä. Ja testipäivä olis tosiaan se 4.9 jos nyt sit sinne asti malttaa oottaa...epäilen

ulpulummukka :hug:

 

Mulla on niitä 100mg.
Meinaatkos testailla ennakkoon? Ajattelin ehkä sunnuntaina kokeilla, toisaalta haluaisi testata, mutta toisaalta ei! Pelkää niin pettymystä
Koitetaan sinnitellä!!

 

Ulpulummukka: tiedän mistä sulta tuntuu! meilläkin pakkanen "tyhjä". siksi """" merkit, koska pakkasessa on vielä 2 alkiota, muttemme niitä kerkeä käyttää sen laintulon vuoksi. ne meidän "pikkaset" sitten joutuvat 1.9 hävitykseen. en ole edes vielä soitellut meidän hoitopaikkaa täällä kotikaupungissa jatkoista (että, miten sitä spermaa on ja milloin mahd voisi päästä vai joutuuko tässä jonottelemaan) ja seuraavasta suunittelusta. itse miehen kanssa eilen juteltiin, että hyvä olisi jos vielä tän vuoden puolella alkaisi sumuttelut ja muut tammikuussa, niin säästäisi melkoisen summan kun maksukatto apteekkiin täynnä. tämä ventta-aika menisi päänupin kasaamisessa ja pikkasen jos koittaisi saada painoakin pois ja lopullisesti päästä sauhuttelustakin (hyi minua :kieh: ).

mulla oli onneksi maanantaina vapaapäivä joten sain kaiken pettymyksen purkaa yksikseni kotona, leivoin taas kaikkea hyvää pakkaseen ja roikuin täällä. ihmeen helpolla mul nyt olo helpottui, ehkä olin asennoitunut nyt niin ettei onnistu. en tiedä.
kamalasti kuitenkin masentaa, että miksi juuri meidän pitää käydä lapsettomuushoidoissa, eikä esim. naapurin. mitä pahaa olemme tehneet ettei meille sitä onnea suoda, että saisimme lapsen. mun lääkäri kuitenkin ihanasti kannustaa aina, että estettä raskautumiseen ei ole, koska 2006 alussa oli tuulimunaraskaus inssistä.
kävin tossa viime vuonna lapsettomuusryhmässä, meitä oli siinä 3 naista. sekin piti lopettaa, koska 1 tuli raskaaksi (sai tytön) ja toinen katsoi ettei saa siitä mitään irti ja tällä hetkellä hän odottaa kaksosia.
sen aikaa mitä ollaan kahlattu hoidossa on minun lähipiiriin tullut lukematon määrä vauvoja ja NIIN HELVETIN pahalta tuntuu, vaikkakin olen onnellinen heidän puolestaan. mutta silti...!

 

Hei kaikille, Eilen oli sitten se ultra niistä kystista munasarjoissa. Aivan varmaa ei ole mutta siellä oikealla munasarjassa näky jotain, voi kuulemma olla myös ovulaation jälkeinenkin tila. No kuitenkin hoidetaan keltarauhashormoonilla munasarjakystana.

On se kumma kun on huolissaan terveydestä niin täkeimmäksi tulee vain että kunpa siellä ei olisi mitään vakavaa ja ajatus adoptiosta kuulostaa ihan hyvältä. En ole tähän asti pystynyt ajattelemaankaan meille tai meidän kohdalle adoptio lasta, mutta nyt ajatukset muuttui.
Meinataan kyllä marraskuussa lähteä ensimmäiseen pas-hoitoon, jos se vaan on silloin mahdollista. Siis jos kaikki näyttää hyvältä.

Ulpulummukka[/b Voimia, ymmäärrän kyllä sen vitutuksen mikä on siis olen kokenut sen saman VITUTUKSEN.
Se on henkisesti niin hiton raskasta ja mitkään sanat jotka tulee ulkopuolelta siis keneltä vain niin ei ole oikeat. Ystäväni sai juuri lapsen, heillä oli ennen raskautta semmoinen on/off suhde ja ainakin ystäväni, nainen, juoksi vieraissa. Nyt on sitten kaikki niin hyvin ja ihanaa.
En pysty mennä katsomaan heidän uutta tulokasta kun ajattelen heidän pinnallista elämäänsä ja sitä valheiden vyyhtiä kaiken takana.

Taas vain ajattelee, että elämä on sitten reilua.
No uskon että kaikella on tarkoitus, sitten kun meille koittaa se ihmeen päivä kun ensin plussaamme ja raskauskin sujuisi loppuun asti ja ongelmitta niin miettikää kuinka onnellisia osaamme olla.

 

Lugeista...mä kysyin lääkäriltä tuosta suun kautta ottamisesta ja hän oli jyrkästi sitä mieltä että ei saisi ottaa suun kautta koska annostus on ihan liian iso suun kautta otettavaksi ja siitä tulee enemmän sivuvaikutuksia eikä sille ole lainkaan yhtä hyvää paikallista vaikutusta kun alakautta otettaessa. Mä olen ainakin päättänyt kestää, vaikka ällöttää jo niiden laittaminen kolme kertaa päivässä.

Angelina pp5

 

Kristanna: kyl mä ajattelin ehkä lauantaina (mut toivon et jaksaisin sunnuntaihin) testata Kun ajattelin silleen et sit jos nega niin saa rauhassa surra eikä tartte olla heti menossa töihin. Ja sit jos tulee plussa niin saa rauhassa hehkuttaa kaikille läheisille, meillä kun kaikki tietää näistä hoidoista ja tietää et milloin olis testausaika niin ne oottaa malttamattomana uutisia.

Noista lugeista vielä niin mulla taitaa itseasiassa olla vähemmän sivuoireita kuin viimeksi kun laitoin niitä alapäähän. Silloin oli kyl yks kapseli enemmän päivässä. Mulla ei oo muita sivuoireita kuin väsymys ja huimaus muutaman tunnin lugen oton jälkeen. Ja mä kysyin lääkäriltä tuosta et voiko ottaa suun kautta ja sain luvan.

 

Hei!

Pp6 on menossa. Parina päivänä on vatsaa juilinut ja äkkinäisiä liikkeitä olen saanut välttää - nyt on vatsatuntemukset poissa. Rinnat ovat arahkot. Voi, kun sitä niin toivoo... Sitten tulee mietittyä, että onkohan nämä ihan oikeasti niitä kiinnittymiseen liittyviä juttua - ja taas toisaalta, yritän valmistella itseäni pettymykseen. Kyllä on naisen elämä rankkaa!!! Me tunnetaan niin monta asiaa kropan kautta ja aika hyvin sitä oppii lukemaan itseään, välilllä sitten vain realistinen pessimismi iskee...

Ulpulummukka, voin vain kuvitella tuota tilannetta, kun maitopurkki on lennellyt... Ja nuo äpyli-jutut ovat minulle lapsuudesta niin tuttuja, kyllä sitä on tullut lypsimien kanssa erinäisiä kertoja kyykittyä siellä paskakourun vieressä. Voimia sulle tuon kaiken läpi käymiseen! Vanha sanontahan kuluu "Vastatuuli tekee viisaaksi ja vahvaksi", mutta omalla kohdalla olen kyllä useasti joutunut miettimään, että kuinka v...tun vahvaksi ja viisaaksi ihmisen pitää tulla!!!
Kaverini odottaa kaksosia... Hieno homma heille! Tuntuu vain kurjalta oma tilanne, kun toisilla tulee "vahinko" ja sitten toisilla ei edes toiveesta onnistu, ei sitten millään.

Miehen mukana olosta näissä hoidoissa. Me käytiin yhdessä ensimmäisellä kerralla klinikalla. Kaikki perustutkimukset tehtiin mulle julkisella puolella ja sitten oli siirtyminen yksityiselle klinikalla, koska olin silloin jo 39. Mies on ollut mukana punktioissa ja mulle vatsakipukammoiselle ihan suunnaton apu ja tuki (ja hyvin punktiot ovat meidän kohdalla onnistuneet, ekalla kerralla noin 20 min ja nyt viime viikolla 40 min). Yksin olen sitten käynyt seurantaultrassa pistelyiden aikana ja siirrossa olin myös yksin. Me asumme mieheni kanssa eri paikkakunnilla ja välimatkaa on useampi sata kilometriä, joten on selvää, että hän ei voi kaikilla kerroilla olla mukana. Ja tietysti punktiopäivänä tarvittiin myös hänen "panoksensa" tähän asiaan.

Lugesteronista - mulla on annostuksena 4 * 200mg (eli aamulla kaksi ja illalla kaksi). Kysin lääkäriltäni tuota, että miksi on suositeltavaa käyttää niitä paikallisesti, kuin popsia suun kautta niin hänen vastauksensa oli: suunkautta otettaessa hävikki on niin suuri, paikallisesti saadaan paras mahdollinen hyöty.

Tällaista tänää, piinaavaa.

elina

 

Liitynpä minäkin pinoon mikäli vielä mahtuu? =) Meillä takana lapsettomuutta pian 3 vuotta ja clomit ja inssit kokeiltu eikä tulosta syntynyt. Tutkimuksissakaan ei mitään uutta ole löytynyt eli täysin selittämättömiä ollaan.
Tammikuussa tehtiin ensimmäinen IVF, josta saaliiksi saatiin 3 hedelmöittynyttä munasolua joista yksi siirrettiin -> nega. PAS piti olla toukokuussa, mutta kumpikaan alkio ei selvinnyt sulatuksesta.
Nyt seuraava IVF on suunnitteilla viikolle 38 pitkällä kaavalla. Viime viikolla pistin Procren-piikin ja syyskuun ensimmäisellä viikolla on eka ultra.
Ensimmäisessä IVF:ssä munasolusaalis jäi vähäiseksi, joten toivottavasti nyt tulisi parempi sato. Toisaalta yksikin riittäisi, jos sillä lapsi meidän perheeseen saataisiin. Odottavan aika on tooodella pitkä...

 

Minäkin palailen palstalle kesän tauon jälkeen. En tiedä muistaako kukaan minua mutta olen pyörinyt inssipinoissa keväällä. Nyt olisi edessä ensimmäinen ivf ja kyllähän jännittää!! Meillä suunnittelu ensi viikolla joten tarkkaa aikataulua ei vielä tiedetä. Vaikuttaako ovulaation osuminen viikonlopulle samalla tavalla kuin inssissä vai miten alkoin siirto tapahtuu?

 

On hyvä nimi tuo Huuru-Arvi. Toivottavasti huurupää pysyy lämpimässä...

Siis mun teksti katos taas...
Taistelutahto herää taas, vaikka muusin kohtalo vielä harmittaakin. Onneksi valio korvaa sen. Joo, myös ne perunat!

Ajattelin nyt syödä klomeja, kun on kolmea kiertoa varten vielä jäljellä niin kuluu se aikakin sitten nopeampaa... Jos vaikka tulis "luomuna" raskaaksi.... :/

Eikai siinä tartte missää ultris sitte käydä vaikka niitä söiskin?
Sillon ku oli suunnittelukäynti takana, söin klomeja puolivuotta ennen IVF:ää eikä ultrattu välis ollenkaa....

T. Ulpis.

Ps. Saako mammaks:lta Ovis testejä. Ovis mettälle olis tarkotus mennä...

 

Ulpulummukka: Kyllä Mammaksilta saa myös ovistestejä. Ite suosin niitä digitaalisia ovistestejä. Ei tarvi viivoja kytätä, tulee selkeä tulos. Mä kans mietin että sit kun pakkanen on tyhjä eikä olla onnistuttu niin pyytäisin muutamaksi kierroksi clomeja...kumpa siihen ei tarvisi ryhtyä..

 

Tänään oli sitten tuoresiirto. Muniksia olikin 9 joista vain 3 oli hedelmöittynyt. Lääkäri sanoi että munasolujen seinämässä voi olla jotain koska siittiöt eivät kunnolla pääse läpi. Kaikki 3 olivat onneksi hyviä alkioita joista 1 siirrettiin ja 2 pakkaseen. Jos vielä joskus tehdään hoito niin se olisi sitten ICSI. Mutta positiivista ajattelua. Mitenkäs ne piinapäivät lasketaan?Täivi68

 

Ulpulummukka, voimia!!!
Meilläkään ei mene kovin hyvin, pp10 menossa ja minulla on kohdussa tulehdus. Alkoi poltteena ja vihlomisena, melkein kuin menkkakivut ja yltyi repiväksi kivuksi jolloin oli pakko mennä kyykkyyn ja itkeä. No nyt olen sairaslomalla ja popsin vielä yhtä lääkettä lisää... :/
Jotenkin tuntuu epäuskottavalta, miten tämä voi olla näin vaikeaa.. aikamoinen vauva on jos se tämänkin kestää... :ashamed:
Kuunlilja