A
arggggh
Vieras
Inhoan itseäni. Erosin miehen kanssa 14 vuoden avioliiton jälkeen, kun mies ihastui toiseen ja petti minua. Avioero tuli virallisesti voimaan nyt syyskuun alussa.
Mies muutti yhteisestä kodista omaan asuntoon huhtikuun lopussa. On siitä alkaen ollut yhdessä sen kanssa, jonka kanssa minua petti. Tämä on melkein joka yö mieheni luona yötä (asumme lähekkäin ja parkkipaikalta näkyy naisen auto), reissaavat yhdessä ja tama nainen kutsuu miestäni poikaystäväkseen. Exäni sanoo, etteivät seurustele, vaan katsovat hitaasti mitä tuleman pitää.
Eroomme sisältyi paljon katkeruutta ja vihaa. Exäni sanoi, ettei ole koskaan minua rakastanut ja kertoi, miten paljon paremmalta läheisyys toisen kanssa tuntui. Minä sitten kostoksi haukuin ja loukkasin erilaisin viestein. Kumpikin yritti satuttaa toistaan mahdollisimman paljon. Asiat menivät niin nopeasti ja suurissa tunnekuohuissa alkuvuonna eteenpäin, ettemme menneet pariterapiaan.
Inhoan itsessäni tätä tunnetta, kun huomaan ikävöiväni exää. Haluaisin, että olisimme yhä yhdessä, yhä perheenä. Etta yrittäisimme kaikkemme avioliiton eteen...nyt emme sitä tehneet. Mutta samalla sitten exällä on se uusi nainen jne. Miten saan estettyä, etten lähetä ikävöivää viestiä exälle? En toisaalta haluaisi olla ruikuttaja, joka roikkuu kiinni ja imarrella exää näin.
Mies muutti yhteisestä kodista omaan asuntoon huhtikuun lopussa. On siitä alkaen ollut yhdessä sen kanssa, jonka kanssa minua petti. Tämä on melkein joka yö mieheni luona yötä (asumme lähekkäin ja parkkipaikalta näkyy naisen auto), reissaavat yhdessä ja tama nainen kutsuu miestäni poikaystäväkseen. Exäni sanoo, etteivät seurustele, vaan katsovat hitaasti mitä tuleman pitää.
Eroomme sisältyi paljon katkeruutta ja vihaa. Exäni sanoi, ettei ole koskaan minua rakastanut ja kertoi, miten paljon paremmalta läheisyys toisen kanssa tuntui. Minä sitten kostoksi haukuin ja loukkasin erilaisin viestein. Kumpikin yritti satuttaa toistaan mahdollisimman paljon. Asiat menivät niin nopeasti ja suurissa tunnekuohuissa alkuvuonna eteenpäin, ettemme menneet pariterapiaan.
Inhoan itsessäni tätä tunnetta, kun huomaan ikävöiväni exää. Haluaisin, että olisimme yhä yhdessä, yhä perheenä. Etta yrittäisimme kaikkemme avioliiton eteen...nyt emme sitä tehneet. Mutta samalla sitten exällä on se uusi nainen jne. Miten saan estettyä, etten lähetä ikävöivää viestiä exälle? En toisaalta haluaisi olla ruikuttaja, joka roikkuu kiinni ja imarrella exää näin.