Aikamoinen puutarha

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Tässä Bluza lauantailta enkkusubeilla jos joku haluaa vielä katsoa:


Tämä nousi omaksi suosikikseni uusista biiseistä. Nuo lyriikat on itselle kyllä niin K-coded, että kivistää
Olen rakastunut tähän biisiin. Ja tuon käännöksen myötä vielä enemmän.
 
vierailija
Tässä Bluza lauantailta enkkusubeilla jos joku haluaa vielä katsoa:


Tämä nousi omaksi suosikikseni uusista biiseistä. Nuo lyriikat on itselle kyllä niin K-coded, että kivistää
Mä tykkäsin tuosta kans tosi paljon. Melodia on tosi kaunis ja toivon, että tuosta saataisiin hyvää studio versio 🥰
 
vierailija
B: Jere, we made the rules that are followed on the gig bus. It's good for you to know them too, when we travel together. Which is, by the way, wonderful.

J: Of course. I don't want to be a disturbance in any way. One of you, of course.

B: You are one of us. But the rules: No smoking in the bus, snuff is always put in the trash, everyone washes their dirty dishes, fangirls or any other girls are not allowed on the bus.

Nace whispers a little bit too loudly to Jan: But Jere is.

Jan whispers back: But Jere is not a fangirl. He is the best boyfriend, friend or something more and much that we don't even know.

B: You guys are right. He is much more than you know.

Jere blushes and looks away: I don't want to be part of this discussion. Please, can you stop,

Nace: In our gig bus you really are a part of discussion. You have been that almost a one yer.

J: Sorry for that. I can't help being so irresistible.

B: You are. Are you?
😂
 
vierailija
Laitetaan tännekin tämä.

ANALYYSI: ŠTA BIH JA & Bluza (Osa 1)

Tein analyysin uusien kappaleiden Bluzan ja Šta bih jan sanoista, yhdessä analysoituna. En ole opiskellut kirjallisuustiedettä, enkä siten käytä juuri sen alan termistöäkään. mutta olen kirjoittanut runsaasti julkaistuja runoja, pari levytettyä biisiä (ei tunnettujen artistien), runokritiikkejä ja opettanut runojen kirjoittamista. Osaan myös vähän serbiaa mm. muun slaavikielitaitoni perusteella, toki joutunut nojautumaan muiden tekemiin käännöksiin (pääasiassa https://www.tumblr.com/lila-ramonda/743867527776649216/šta-bih-ja-translation ja https://lyricstranslate.com/en/joker-out-bluza-english ) ja voi olla, että teen virheellisiä oletuksia liittyen esim. aspektiin, idiomeihin ja rekistereihin. Analyysi perustuu vain tekstiin, koska musiikin tietämykseni ei riitä analysoimaan sitä puolta syvemmälle. Toki SBJ:stä voi sen verran sanoa, että kappaleen sydäntäsärkevät sanat ovat hieman "piilossa" serbiaa osaamattomille - se on sen verran rempseä, ettei sitä uskoisi noin angstiseksi.

On kiinnostavaa, että biisit ovat molemmat serbiaksi eivätkä sloveeniksi, kun aiemmin JO julkaissut yhteensä vain kaksi serbiankielistä biisiä (+ ASTP keikoilla). Bojan on sanonut Slovenian ja sloveenin tuntuavan kahlitsevilta kiltin pojan imagoon. (Yksi mahdollisuus toki on, että näissä biiseissä on sen verran balkanilainen/ex-Yug-rock -soundi, että siksi ne on haluttu tehdä Balkanin "de facto" -kielellä serbokroaatilla.)

SBJ on näistä huomattavasti henkilökohtaisemman oloinen teksti. Jotkut ovat yrittäneet sanoa, että se kertoo jonkun muun ihmisen tarinan, esim. Krisin kaipuusta tyttistään kohtaan, mutta itse en usko tähän ollenkaan. Voin uskoa, että se ei kerro Jerestä, vaikka tämä vaikuttaa minusta epätodennäköiseltä (ja esitän syitä miksi uskon näin, muitakin kuin shippilasit), mutta se vaikuttaa kyllä kertovan Bojanista itsestään, vaikka toki voi kertoa myös aiemmasta rakkaudesta.

SBJ:ssä on vahva eksistentiaalinen epätoivon vire. Kaikki on synkkää, ahdistavaa, yksinäistä ja loputonta, epätodellistakin. Ei ole kiinnekohtaa paikassa ja aikakin vääristyy täysin. Rakastetun ihmisen koko olemassaolokin tuntuu kaukaiselta ja vähän epätodelliselta. Hänellä on vain kasvot ja ääni (mutta ei esim. hymyä). Tulee tunne, että rakas tunnetaankin etenkin kasvojen ja äänen, ts. videopuheluiden kautta, on melkein tutumpi niin kuin koko kehonaan ja olemuksenaan. Kertoja ei edes osaa kaivata tämän kosketusta, halausta tai muuta, vain kasvoja ja ääntä. Ei tule todellakaan tunnetta, että tämä olisi esim. Ljubljanassa odottava tyttis/poikkis, jota näkee kyllä silloin kun ei ole kiertueella/Lontoossa jne. Tässä näen itse vahvan vihjeen Jereen, nimenomaan ihmisen jonka näkee harvoin eikä edes vaikka kerran kuussa.

Myös ylipäätään "Internet"-sanan käyttö on kiinnostavaa, koska näin klassisessa lyriikassa harvoin tehdään niin ja puhutaan ennemmin puhelimesta tai viesteistä. Henkilö odottaa toisen osapuolen soittoa, mikä toki on lyriikan klisee (mutta ei uskalla itse soittaa?). Vain rakkaan soitto tekee häilyvän ja sekavan ajan konkreettisemmaksi hetkeksi (trenutak). Tässä en ole ihan varma kaikista odottamisen vivahteista, engl. käännös toki viittaa mm. siihen että puhelu tosiaan on tulossa, mutta slaavikielissä verbeillä kuten "odottaa" on tyypillisesti erilaisia aspekteja*, joita ei voi aina suoraan kääntää ja jotka voivat tuoda tähän kiinnostavia lisävivahteita.

"in this city women really love me / they say I'm so sweet and kind / in this city they can't resist me / as darkness falls over my eyes" (toisessa käännöksssä viimeinen rivi on käännetty "while I'm zoning out" mutta tämä hukkaa mielestäni sekä runollisuuden että ko. kielikuvan yhteyden biisin synkkiin öihin). Tämä kohta kappaleessa tuntuu tavallaan aika erisävyiseltä (ei olla hahmottomassa epätoivossa vaan yhtäkkiä on tarkkojakin detaljeja). Minulle tämä kohta on ollut äärimmäisen koskettava, biisin muita osuuksiakin koskettavampi, koska se tuntuu kertovan Bojaniin kohdistuvista kahlitsevista odotuksista ja itse näen tuossa hetero-oletuksen myös. On jännä, että se on niin aikaisin biisissä, koska yleensähän sävy vaihtuu enintään C-osassa. Muutos herättää myös kysymyksen, onko kaikissa kohdissa kyseessä sama kaupunki kuin muualla, vai onko eri kaupungeissa eri viat. Siinä on myös useita adjektiiveja, joita muussa biisissä on vähän, paitsi musta/pimeä. Esim. kaupunkia ei kuvata juurikaan adjektiiveilla tai muuten detaljeiilla vaan se maalataan abstrakteilla, negatiivisilla, pahaenteisillä substantiiveilla.

SBJ on lyriikoiltaan ilmeisesti sukupuolineutraali lukuunottamatta sanaa "draga", kulta, joka on feminiinimuodossa, mikä minulle herättää kysymyksen, onko biisi kenties voitu kirjoittaa alun perin sukupuolineutraalina ja tuo kohta lisätä myöhemmin. On myös syytä muistaa, että Bojan on itse sanonut Barve oceanan kertovan hänestä, vaikka se on kirjoitettu feminiinisessä muodossa. Bluza on ilmeisesti kokonaan sukupuolineutraali. Molemmat biisit ovat lähinnä yksikön toisessa persoonassa (sinä), joka on mahdollista pitää sukupuolineutraalina, kunhan ei käytetä esim. adjektiiveja tai mennyttä aikamuotoa, jotka serbokroaatissa ovat sukupuolitettuja. Kolmannessa persoonassa tämä ei olisi mahdollista, ei ole mitään sellaista muotoa kuin englannin "them" (yksittäisissä lauseissa voisi jättää pronominin kokonaan pois, mutta pidemmässä tekstissä se olisi kummallinen).

Toki monet rakkauslaulut on kirjoitettu yksikön toisessa persoonassa muutenkin ja tämä ei sinänsä tarkoita, että valinta olisi tehty juuri sukupuolineutraaliuden takia. On kuitenkin kiinnostavaa, että niissä ei ole käytetty (dragaa lukuunottamatta) sanoja, jotka olisivat vaatineet sukupuolituksen. Sattumana se on jännä, tai sitten voi ajatella, että biiseissä keskitytään tosi vahvasti kertojan itsensä fiiliksiin ja vähemmän siihen, millainen ko. rakastettu on. Shippi/queerlaseilla voi pohtia, miksi rakastetusta ei kerrota juuri mitään, mikä minusta voisi olla myös alitajuinen valinta, että kun en voi kertoa rakastetustani, niin keskityn omiin fiiliksiini. Bluzan kohdalla voisi tietysti sanoa syyksi sen, että se ei perustu mihinkään tiettyyn romanssiin, niin siksi rakastettua ei myöskään kuvata, ja SBJ:ssa taas biisin tunnelma on abstraktimpi.

Haluan myös sanoa, että en usko Jeren särkeneen Bojanin sydäntä mitenkään suuremmin - tunteet ovat minusta olleet ja ovat yhä suuria, mutta siellä taustalla on vahva ystävyys ja sielunkumppanuus ja selvää on, että se tuo hänelle paljon onnea. :) Minun näkemykseni mukaan SBJ sisältää joidenkin yksittäisten angsti-iltojen tunteita, joihin sekoittuu myös muuta ahdistusta, taiteen nimissä suuremmaksi melodraamaksi paisuteltuna.


* https://www.skrause.org/language/serbocroat/verb1.shtml
 
vierailija
ANALYYSI: ŠTA BIH JA & Bluza (Osa 2)

BLUZA

Bluza (työnimi!) on minusta sanoituksiltaan huomattavasti SBJ:ta vähemmän henkilökohtainen (ja vähemmän kiinnostava) biisi. Sen suhteen hyväksyn tulkinnan, että se kertoo vaikkapa Krisin tyttiksestä (onhan se hauska ajatus, jos muuten niin jämpti Kris olisi umpirakastuneena kuin känni-Krisko!) tai vaikkapa mielikuvitusromanssista. Siinä on kuitenkin jotain mielenkiintoisia seikkoja. Bluzan nimi on sanaleikki sanasta blues ja sanasta (naisten) pusero, jolla on ilmeisesti suunnilleen sama merkitys kuin englannin sanalla blouse. Siten kostopitsi voisi olla "bluza", mutta se ei voi olla pasipaita, bolero tai muukaan Jeren vaate, kuten jotkut ovat ehdottaneet (nimestä vähän lisää vielä lopussa).

Bluza-kappaleessa tanssitaan, mikä toki on hyvin yleistä musiikissa ja slovenialaisssa musiikissa tuntuu olevan vieläkin yleisempi ilmaus. Joksuillahan tanssitaan vaikka miten monessa biisissä. Mutta biisi rakentuu paljolti tietylle ilolle ja leikkisyydelle, joka sitten vaihtuu haikeuteen. Moni on kiinnittänyt huomiota, että tuo juopuneelta idiootilta vaikuttaminen toki tuo mieleen Bojanin käytöksen Jeren seurassa. Se on melko spesifi ja vähän biisin yleistä geneeristä kuvastoa spesifimpi ilmaus (olettaen että tämä ei ole joku tyypillinen serbiankielinen ilmaus!). Biisissä on kolme päätunnetilaa: ilo, huoli lähestyvästä (väliaikaisesta?) erosta ja epäusko: en olisi uskonut että _minä_ rakastun _näin_. Itse en kuitenkaan näe tätä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvänä, kuten jotkut ovat sen nähneet, vaan nimenomaan siihen täyteen _päättömyyteen_ liittyvänä. Tunnelma vaihtuu loppua kohden ilosta lähes suruun varsin äkisti.

Itseäni kiinnostaa myös rivi "huoneemme on pieni". Se voi olla ilmaus, joka on valittu ihan riimien ja rytmin takia, riiminä on sana "pieni" feminiinimuodossa (mala), mutta "meidän huoneemme" on varsin harvinainen ilmaus biiseissä. Ei tule mieleen oikein mitään kappaletta, jossa sanottaisiin niin, ja siitä tulee mieleen esim. hotellihuone. Lisäksi kappaleessa puhutaan kilometreistä välillämme. Tämä on toki melko yleinen ilmaus biiseissä, eikä aina viittaa erityisesti etäsuhteisiin tai -rakkauteen (ja tietysti voi ajatella, että Bojanille mikä tahansa rakkaus olisi osittain etänä). Tässä kesken loppuva aika kuitenkin viittaa siihen suuntaan. Aika päättyy tässä auringonnousuun (tai siihen kun valot laitetaan päälle), sekin perinteinen rakkauslyriikan klisee, mutta vie ajatukset helposti myös vaikkapa viisuihin (mihin se "meidän huoneemme" myös sopisi), etenkin kun kappale loppuu tunnelmaan, jossa minusta on hieman epäselvää tapaammeko vielä.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että tekstissä on aina sisällä ne konnotaatiot, jotka olisivat sille itsestäänselviä. Ts. jos Bojan vaikkapa päättää nimetä Joksujen seuraavan levyn "The Green Album" Beatlesin kunniaksi, bändikaverit kysyisivät, että haluatko varmasti tehdä albumin, josta ihmisille tulee Jere mieleen. Ja ehkä tämä ei olisi Bojanin alkuperäinen tarkoitus, mutta jos hän valitsisi pitää tuon nimen, silloin se Kärtsä-assosiaatio olisi hyväksytty siihen mukaan alkuperäisten konnotaatioiden päälle. Tämä koskee minusta myös Bluzaa, vaikka se nimi olisi tullut kappaleen kohdasta "blues". Olisihan se vähän hassu valinta edes työnimeksi, jos se puserous ei siellä tarkoittaisi yhtään mitään, ja kun Bojan sen keikalla myös mainitsi. Tämä työnimi on myös ollut kappaleella jo pidempään, koska siihen on törmätty aiemminkin.

Samalla lailla näissä biiseissä on molemmissa elementtejä, jotka voi yhdistää Jereen ja Bojan tietää fanien etsivän sellaisia. Minusta on validi kysymys, kumpi on todennäköisempää, että hän kirjoittaa biisejä Jerestä, vai kirjoittaa biisejä, joista faneille tulee hänen tahtomattaankin mieleen Jere sen sijaan, että keskittyisi esim. toiseen henkilöön liittyviin kielikuviin, joista ei tule mieleen Jere tai jopa sulkevat Jeren pois, kuten pitkä tukka?


LOPPU
 
vierailija
Wau, kiitos analyyseistä. Näitä pitää vähän pureskella.

"Haluan myös sanoa, että en usko Jeren särkeneen Bojanin sydäntä mitenkään suuremmin - tunteet ovat minusta olleet ja ovat yhä suuria, mutta siellä taustalla on vahva ystävyys ja sielunkumppanuus ja selvää on, että se tuo hänelle paljon onnea."

Superihanasti muotoiltu ja tuosta olen aivan samaa mieltä, ihan yleisen elämänkokemuksen ja ahkeran Bojere-seurannan perusteella.
 
vierailija
Kiinnostavia näkökulmia sanoituksiin Ennen niiden lukemista olin ajatellut, että Šta bih ja'n inspiraationa olisi ollut Krisin suhde, mutta nyt en enää tiedä, mitä ajatella.
Minusta Krisiin ei oikein sopisi moni asia voimakkaan angstin ja henkilökohtaisuuden lisäksi, kuten serbian kieli, se "sweet and kind" (joka kuulostaa minulle paljon enemmän Bojanin kuvaukselta, johon hän on lopen turhautunut), se miten "fyysisesti epäläheiseltä" biisin rakastettu vaikuttaa ja se, että miksi Krisin tyttiksestä tehtäisiin biisi, jonka pystyy lukemaan Jere-linssin läpi yhtä ainutta feminiinistä päätettä lukuunottamatta.
 
vierailija
Kai sitä täytyy sitten Ruissiin lähteä kesällä. Onneksi festarit on tässä lähellä, mut nyt on haasteena löytää kaveri sinne kun en oo enää missään parhaassa festari-iässä niin moni kaveripiiristä ei enää jaksa mitään Ruissin kokoisia festareita, vai uskaltaako sitä yksin lähteä..😅 Se olis kyllä kauheeta jättää menemättä, kun käytännössä kuulisin JO:n keikan kotiin saakka, mut en pääsisi kokemaan sitä paikan päällä 🤔
Teinitytär on mankunut Ruissiin pitkään, olen käskenyt kysymään isältään, "minä en enää ikinä kävele Via Dolorosaa!!!"
Tänään minä tyttärelle: "Sun Ruissiongelma saattoi ratketa..... Joker out tulee sinne...."

Ja tyttären isälle viesti tänään (olemme eronneet): "Mä luulen, että mun on pakko mennä Ruissiin ku se slovenialainen bändi, mitä olin la kattoo, tulee sinne ni mä otan tyttären mukaan sinne......."
🤭🤭

Tänään myös linkkasin exälle EW:n. "Tätä mä olin kattomassa!"

(Lapset olivat ekaa kertaa yöhön asti kahdestaan ja toki exä sen tiesi ni siksi meuhkasin sillekin Joksuista. Olisin saattanut muutenkin 🤭 Koska täytyyhän ilosanomaa jakaa 🥰)
 
vierailija
ANALYYSI: ŠTA BIH JA & Bluza (Osa 2)

BLUZA

Bluza (työnimi!) on minusta sanoituksiltaan huomattavasti SBJ:ta vähemmän henkilökohtainen (ja vähemmän kiinnostava) biisi. Sen suhteen hyväksyn tulkinnan, että se kertoo vaikkapa Krisin tyttiksestä (onhan se hauska ajatus, jos muuten niin jämpti Kris olisi umpirakastuneena kuin känni-Krisko!) tai vaikkapa mielikuvitusromanssista. Siinä on kuitenkin jotain mielenkiintoisia seikkoja. Bluzan nimi on sanaleikki sanasta blues ja sanasta (naisten) pusero, jolla on ilmeisesti suunnilleen sama merkitys kuin englannin sanalla blouse. Siten kostopitsi voisi olla "bluza", mutta se ei voi olla pasipaita, bolero tai muukaan Jeren vaate, kuten jotkut ovat ehdottaneet (nimestä vähän lisää vielä lopussa).

Bluza-kappaleessa tanssitaan, mikä toki on hyvin yleistä musiikissa ja slovenialaisssa musiikissa tuntuu olevan vieläkin yleisempi ilmaus. Joksuillahan tanssitaan vaikka miten monessa biisissä. Mutta biisi rakentuu paljolti tietylle ilolle ja leikkisyydelle, joka sitten vaihtuu haikeuteen. Moni on kiinnittänyt huomiota, että tuo juopuneelta idiootilta vaikuttaminen toki tuo mieleen Bojanin käytöksen Jeren seurassa. Se on melko spesifi ja vähän biisin yleistä geneeristä kuvastoa spesifimpi ilmaus (olettaen että tämä ei ole joku tyypillinen serbiankielinen ilmaus!). Biisissä on kolme päätunnetilaa: ilo, huoli lähestyvästä (väliaikaisesta?) erosta ja epäusko: en olisi uskonut että _minä_ rakastun _näin_. Itse en kuitenkaan näe tätä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvänä, kuten jotkut ovat sen nähneet, vaan nimenomaan siihen täyteen _päättömyyteen_ liittyvänä. Tunnelma vaihtuu loppua kohden ilosta lähes suruun varsin äkisti.

Itseäni kiinnostaa myös rivi "huoneemme on pieni". Se voi olla ilmaus, joka on valittu ihan riimien ja rytmin takia, riiminä on sana "pieni" feminiinimuodossa (mala), mutta "meidän huoneemme" on varsin harvinainen ilmaus biiseissä. Ei tule mieleen oikein mitään kappaletta, jossa sanottaisiin niin, ja siitä tulee mieleen esim. hotellihuone. Lisäksi kappaleessa puhutaan kilometreistä välillämme. Tämä on toki melko yleinen ilmaus biiseissä, eikä aina viittaa erityisesti etäsuhteisiin tai -rakkauteen (ja tietysti voi ajatella, että Bojanille mikä tahansa rakkaus olisi osittain etänä). Tässä kesken loppuva aika kuitenkin viittaa siihen suuntaan. Aika päättyy tässä auringonnousuun (tai siihen kun valot laitetaan päälle), sekin perinteinen rakkauslyriikan klisee, mutta vie ajatukset helposti myös vaikkapa viisuihin (mihin se "meidän huoneemme" myös sopisi), etenkin kun kappale loppuu tunnelmaan, jossa minusta on hieman epäselvää tapaammeko vielä.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että tekstissä on aina sisällä ne konnotaatiot, jotka olisivat sille itsestäänselviä. Ts. jos Bojan vaikkapa päättää nimetä Joksujen seuraavan levyn "The Green Album" Beatlesin kunniaksi, bändikaverit kysyisivät, että haluatko varmasti tehdä albumin, josta ihmisille tulee Jere mieleen. Ja ehkä tämä ei olisi Bojanin alkuperäinen tarkoitus, mutta jos hän valitsisi pitää tuon nimen, silloin se Kärtsä-assosiaatio olisi hyväksytty siihen mukaan alkuperäisten konnotaatioiden päälle. Tämä koskee minusta myös Bluzaa, vaikka se nimi olisi tullut kappaleen kohdasta "blues". Olisihan se vähän hassu valinta edes työnimeksi, jos se puserous ei siellä tarkoittaisi yhtään mitään, ja kun Bojan sen keikalla myös mainitsi. Tämä työnimi on myös ollut kappaleella jo pidempään, koska siihen on törmätty aiemminkin.

Samalla lailla näissä biiseissä on molemmissa elementtejä, jotka voi yhdistää Jereen ja Bojan tietää fanien etsivän sellaisia. Minusta on validi kysymys, kumpi on todennäköisempää, että hän kirjoittaa biisejä Jerestä, vai kirjoittaa biisejä, joista faneille tulee hänen tahtomattaankin mieleen Jere sen sijaan, että keskittyisi esim. toiseen henkilöön liittyviin kielikuviin, joista ei tule mieleen Jere tai jopa sulkevat Jeren pois, kuten pitkä tukka?


LOPPU
Mulle tuo "huoneemme on pieni" kuvastaa sitä liikkumatilaa, mikä suhteessa on. Eli jos biisi kertoo J&B:stä, niin onhan siinä seinä vastassa joka suunnalla. Julkisesti ei voi näyttää mitään, ei oikein liikkua yhdessä missään. Tuo biisi on täynnä mielestäni hämmentävän paljon kielikuvia, jotka viittaavat ällistyttävän suoraan J&B suhteeseen. Näin mä sen koen. Todella rohkeaa Bojanilta.
 
vierailija
Mulle tuo "huoneemme on pieni" kuvastaa sitä liikkumatilaa, mikä suhteessa on. Eli jos biisi kertoo J&B:stä, niin onhan siinä seinä vastassa joka suunnalla. Julkisesti ei voi näyttää mitään, ei oikein liikkua yhdessä missään. Tuo biisi on täynnä mielestäni hämmentävän paljon kielikuvia, jotka viittaavat ällistyttävän suoraan J&B suhteeseen. Näin mä sen koen. Todella rohkeaa Bojanilta.
mä toisaalta en ymmärrä yhtään jos nämä lyriikat (sekä tämän että sen toisen) kuvaavat asioita J:n kanssa tai Bojanin tunteita, koska nämähän eivät ole mitään heartbroken-lauluja kumminkaan, vaan kaipausbiisejä rakkaasta jota ikävöi yms. Ja kun tilanne on mikä on ja Bojanilla kaikki faktat hallussa, miin tämä tuntuisi tosi kummalliselta. Että siksi uskon ehkä ennemmin että ei kuvaa heidän ns. suhdettaan.
 
vierailija
Mulle tuo "huoneemme on pieni" kuvastaa sitä liikkumatilaa, mikä suhteessa on. Eli jos biisi kertoo J&B:stä, niin onhan siinä seinä vastassa joka suunnalla. Julkisesti ei voi näyttää mitään, ei oikein liikkua yhdessä missään. Tuo biisi on täynnä mielestäni hämmentävän paljon kielikuvia, jotka viittaavat ällistyttävän suoraan J&B suhteeseen. Näin mä sen koen. Todella rohkeaa Bojanilta.
Ei mitenkään mahdotonta, mutta vähän irrallisen oloista biisin muussa kontekstissa minusta, siis esim. nuo kolme päätunnetilaa. Vauvalla joku ehdotti, että se pieni huone liittyisi vähän samaan kuin kaapissa olo, mikä sekin tuntuisi vähän irralliselta, joskin saattaisi mätsätä siihen valojen lävähtämiseen päälle -> paljastuminen. Siinä voi olla toki vaikka mitä, mutta minulla tulee kielitaito vastaan, kun esim. suomen ja englannin sanat huoneelle ovat sisällöltään ihan erilaisia, niin en osaa oikein analysoida, mitä kaikkea se voisi täsä tarkoittaa.
 
vierailija
mä toisaalta en ymmärrä yhtään jos nämä lyriikat (sekä tämän että sen toisen) kuvaavat asioita J:n kanssa tai Bojanin tunteita, koska nämähän eivät ole mitään heartbroken-lauluja kumminkaan, vaan kaipausbiisejä rakkaasta jota ikävöi yms. Ja kun tilanne on mikä on ja Bojanilla kaikki faktat hallussa, miin tämä tuntuisi tosi kummalliselta. Että siksi uskon ehkä ennemmin että ei kuvaa heidän ns. suhdettaan.
SBJ on minusta kyllä vireeltään erittäin heartbroken, vaikkei se esim. erobiisi tietysti olekaan. Toki siinä on se, että kertoja haluaa kertoa rakkaalleen miten hänen sydäntään raastaa, mutta minusta sen voi nähdä vähä epäsuoremmin, esim. Boitsu joko puhumassa muista ahdistuksistaan tai kertomalla, että Jere on tärkeä.

Minusta molempien biisien vibat sopisivat heidän väleihinsä: rakkautta on, mutta se ei ole välttämättä suhde ja siihen liittyy myös surullisia viboja.

(MRS=3)
 
vierailija
mä toisaalta en ymmärrä yhtään jos nämä lyriikat (sekä tämän että sen toisen) kuvaavat asioita J:n kanssa tai Bojanin tunteita, koska nämähän eivät ole mitään heartbroken-lauluja kumminkaan, vaan kaipausbiisejä rakkaasta jota ikävöi yms. Ja kun tilanne on mikä on ja Bojanilla kaikki faktat hallussa, miin tämä tuntuisi tosi kummalliselta. Että siksi uskon ehkä ennemmin että ei kuvaa heidän ns. suhdettaan.
Bluza on mun mielestä totta kai kaipaus biisi ja surullinen sellainen, koska sitä välittyy mielestäni se, että suhteella ei välttämättä ole tulevaisuutta
"Don't turn on the lights on yet, don't summon the day.
Save me, think of some plan.
If the sun rises, i'll be alone"
 
vierailija
Musta on ihana ja lohdullinen ajatus, että mitä todennäköisimmin B ja K viettävät juuri nyt aikaa yhdessä, ja kenties ensimmäistä kertaa istuvat alas ja juttelevat kaikesta kokemastaan.
 
vierailija
Bluza on mun mielestä totta kai kaipaus biisi ja surullinen sellainen, koska sitä välittyy mielestäni se, että suhteella ei välttämättä ole tulevaisuutta
"Don't turn on the lights on yet, don't summon the day.
Save me, think of some plan.
If the sun rises, i'll be alone"
Tämän kappaleen sanat menevät niin syvälle ihon alle, että sitä on vaikea edes käsittää.
Ja kun kappaleen työnimi on Bluza (paita), tulee pakosta mieleen yksi uniikkipaita, joka vaihtoi omistajaa Luverpoolissa, ja johon liittyy varmasti melkoisesti tunnepitoisia muistoja. Tästä tulee ehdottomasti yksi suosikeistani.
 
vierailija
Tämän kappaleen sanat menevät niin syvälle ihon alle, että sitä on vaikea edes käsittää.
Ja kun kappaleen työnimi on Bluza (paita), tulee pakosta mieleen yksi uniikkipaita, joka vaihtoi omistajaa Luverpoolissa, ja johon liittyy varmasti melkoisesti tunnepitoisia muistoja. Tästä tulee ehdottomasti yksi suosikeistani.
Harmillisesti bluza tarkoittaa ainoastaan tietynlaisia naisten paitoja.
 

Yhteistyössä