Onnea onnea vauvan saaneille
Ja
@Piipaa93 voimia ihan hirmuisesti! Pitkät sairaala jaksot on ihan hirveitä niin henkisesti kun fyysisesti ja sit kun on viel tuollainen ei niin pieni vaiva miksi sielä olla
Ei ihan mennyt niin ihanasti vauva arkeen kotona totutellen vaan sairaalassa. Onks teille väläytelty ollenkaan valoa että milloin mahdollisesti vois kotiin päästä? Vai meneekö vaan päivä kerrallaan katsoen?
Omaa vointia vähän kartottamaan taas. Täälä neitosten kanssa huidellaan rv 27 loppu puolella ja on kyllä sellaset olotkin
Neidit ottaneet kasvuspurttia ja tuntuu et maha kasvattanu kokoaan tuplaksi viimesen kuluneen viikon aikana
Kontrolli ultra oli tuossa puoles välis kuuta ja pienempi neiti oli ottanut siskonsa kiinni ja molemmat oli himpan vajaa 700g paino arvioltaan
Itsellä kivut senkun jatkuu ja pahenee mikäli se nyt oikeesti enää on mahdollista
Kävely on aamusta iltaan tooooodella hidasta, riittää kun kävelee etupihalta takapihalle niin järjettömät harkkasupparit alkaa ja loppua ei näy
Onneks viime ultrassa katottiin niin paikat vaikutti ok ja kohdunkaulaa 48mm et vaikka ollut todella kovat harkkarit niin paikat hyvin pysyny vielä ainakin
Lisäks tässäkin raskaudessa veriryhmä ongelmia (itsellä rh - ja jommalla kummalla/kummallakin tytöllä rh+) eli saa nyt sit jännäillä et joudutaanko tyttöjen kanssa myös valohoitoon kuten nuorimman pojan kanssa jouduttii reilu viikko olee
Ja lisäks itsellä rauta arvot ihan päin prinkkalaa jälleen kerran. Ihme kun on olo aika huono kaikinpuolin (mm. Hengitys todella vaikeeta,hengästyn pelkästään puhuessa, väsyn ihan olemattomista asioista,lihakset hapilla todella nopeesti ja lista senkun vaan jatkuu), ferritiini huikean 4 ja hb 106. Et nyt sit seuraaval käynnillä keskustellaan fuusiosta josko pääsis sit tipan kautta hakee vähän rauta vahvistusta loppuraskauteen.
Ja sit iski joku ihmeen pesän rakennus vietti ja räjäytin nuoremman pojan huoneen ja aloin repii tapetteja irti et saa siitä tyttöjen huoneen (vielä kun vointi oli ihan hyvä tossa 3viikkoo sitten) niin nyt o vähä jumittanu remontointi ja saas nähdä saanko valmiiks ennen kun tytöt syntyy
Ja poikien huonekkin ihan kesken et saa molemmat mahdutettua samaaan huoneeseen
Mies vuorostaan taas takapihan räjäyttäny kaivinkoneella ja tokasin et noh, ristiäisiä ei tulla tolla pihalla ainakaan juhlimaan
Tää on taas ehkä näit hetkii kun vois vilkasta peiliin ja kysästä että mites meni noin niinku omast mielest?