Marraskuiset 2022❄️

Mulla alko pahoinvointi vasta 7+ jotain ja jatkuu edelleen, tulee tietyissä tilanteissa mutta ei se aina ”päällä” oo. Liikuntaa en viäkään halua harrastaa pahoivoinnin takia, kävelylläkin tulee yökkäilyjä toisinaan.

Jotkuthan saattaa pahoinvoinnista kärsiä koko raskauden, toiset vain pienen ajan tai ei ollenkaan. Toivotaan, että te vaan pääsette vähällä! 😊
 
Mä myös olin pahoinvoinnilta turvassa johonkin 6+ asti. Sitten olikin aamuisin sängystä noustua kamala olo ja oksentelin joka aamu. Nyt olin jo jonkun aikaa saanut nauttia pelkästään pahoinvoinnista ja etovasta olosta, kunnes tänään tuli taas oksennus. Onneksi mies pystyy tekemään välillä kotoa käsin töitä ja saa silloin tuoda mulle sänkyyn aamupalaa. Vitsailtiin, että pitää varmaan hankkia minulle oma pikku jääkaappi sängyn viereen, josta voi ottaa aamusmoothiet.

Liikuttua oon saanut melko normaalisti. Saa nähdä jaksanko tänään lähteä illalla jumppa-tunnille. Koiran kanssa tulee väkisinkin lenkkeiltyä, vaikka välillä jätänkin suosiolla lenkit miehen vastuulle oman olon takia.

Hassua kyllä, paras olo hetkeen oli sen jälkeen kun olin syönyt kunnon hesen hampurilaisaterian :D Samana päivänä ei ollut yhtään huonoa oloa ja ulkoilukin oli suorastaan mukavaa kun ei koko ajan etonut! Ei kuitenkaan passaa ottaa tavaksi..
 
  • Tykkää
Reactions: 4nniin4
Mulla ollut jo viikon pahoinvointia, nyt vasta 6+2 viikot.
Pelkään koko ajan että pahenee, oon aloittanut myös uudessa työssä jossa mulla on tosi vaativaa perehtymistä, enkä todella voi olla saikulla enkä myöskään kertoa raskaudesta vielä (en ollut raskaana vielä silloin kun työsopimus tehtiin). Tämäkin yksi stressin aihe!
Mutta kun pääsisi edes voinnin suhteen suht helpolla.. 😢🙏🏻

Syön usein, ja ihan sitä mitä mieli tekee. Välillä se on hiilaria kuten pastaa, ranuja, hampurilainen, puuroa tms. Välillä salaattia, mehukeittoa, marjoja...
Meinaan nääntyä sekä nälkään että huonoon oloon jos ruokailuväli ylittää 3 tuntia. Painokin on jo noussut.

Noh, tällaista tää nyt on. Muistan kyllä että esikoisen alkuraskaus oli ihan samanlaista.
 
Kävin katsomassa mun kirjauksia esikoisen odotusajalta ja suurin piirtein näillä main olin silloinkin ihmeissäni oireiden katoamisesta pari päivää, kunnes ne palasivat rytinällä takaisin. Toivon kovasti, että nyt on samasta kyse.
 
Mulla ollut jo viikon pahoinvointia, nyt vasta 6+2 viikot.
Pelkään koko ajan että pahenee, oon aloittanut myös uudessa työssä jossa mulla on tosi vaativaa perehtymistä, enkä todella voi olla saikulla enkä myöskään kertoa raskaudesta vielä (en ollut raskaana vielä silloin kun työsopimus tehtiin). Tämäkin yksi stressin aihe!
Mutta kun pääsisi edes voinnin suhteen suht helpolla..

Syön usein, ja ihan sitä mitä mieli tekee. Välillä se on hiilaria kuten pastaa, ranuja, hampurilainen, puuroa tms. Välillä salaattia, mehukeittoa, marjoja...
Meinaan nääntyä sekä nälkään että huonoon oloon jos ruokailuväli ylittää 3 tuntia. Painokin on jo noussut.

Noh, tällaista tää nyt on. Muistan kyllä että esikoisen alkuraskaus oli ihan samanlaista.
Meilläkin tulossa töissä syksyllä muutoksia, ja tiedän että mun tilanne aiheuttaa esimiehelle päänvaivaa sitten kun raskaudesta kerron. En kuitenkaan halua hänelle sanoa mitään ennenkuin oma perhe tietää asiasta ja siksi stressaa myös palaverit, joissa joudun valehtelemaan tulevaisuudensuunnitelmista.

Ja tuo nälkäännääntyminen on kyllä kauheaa, jos muutamankin tunnin syömättä niin semmoinen olo, että voisi syödä hevosen! 😅 Ei ihme kun painoa kertyy.. Tää turvotus on silti pahinta.
 
Pieniaarre
Täällä meneillään 7+1.
Pahoinvointi on kokopäiväistä, en kuitenkaan oksenna. Aamut on hankalia, kun vissiin nälkä on aika kova, mutta syöminen erittäin vastenmielistä. Pitää syödä monessa erässä, aloittaen kotona ja jatkaen töissä. Sitten helpottaa pikkusen.

Mulla käy nälän kanssa niin, että syöminen käy sitä vaikeammaksi, mitä enemmän pitkittää. 2 tuntia on maksimi syömättä. Yöllä herää pahaan oloon, johon pakko syödä. Herkkuja ei tee mieli, mut ravintolaruoka houkuttaa enemmän, kuin ruoan teko itse tai omalle jääkaapille meneminen…

Palelu on myös ihan hullua!? Lämmöt on koholla useita kertoja päivässä. Oon mittaillut, kun ihan kuumeinen olo sen palelun kanssa.

Me ollaan kerrottu raskaudesta muutamille läheisille ystäville ja sisaruksille. En tiedä, milloin kertoisi vanhemmille. Nt-ultraan on kuitenkin vielä niiiin monta viikkoa… ja tätä pahaa oloa on inhottavaa peitellä ja keksiä aina jotakin ihme tekosyitä olla tekemättä jotakin tai lähtemättä jonnekin! :D
 
Mulla on taas kanssa tuota lämpöilyä. Eilen olin illan täysin sängyssä peiton alla. Ei vaan ollut voimia mihinkään.

Pahoinvointirannekkeet ainakin pitäisi käydä ostamassa. Mä uskon siis eläväni taas synnärille asti tän kanssa. Sain kyllä vinkin myös siitä, että jostain syystä tukisukat vois myös oloa helpottaa. Nyt tähän mennessä paras on tuo, että syö/juo vähän väliä jotain pientä.

Olis kyllä kiva saada energiaa ja hyvää oloa vähän lisää. Eihän tästä tuu yhtään mitään näin. 😂

Ps. ajattelin, että haluan Facebook-ryhmään vatsa ultran jälkeen, mutta en mä malta odotella. Miten sinne pääsikään? 😊
 
Mulla pahoinvointi selvästi helpottaa iltaa kohti. Eilen kävin jopa jumpassa vaikka ihan viime hetkelle asti arvoin onko liian oksettava olo. Pahin painajainen olisi joutua lähteä kesken kaiken oksentamaan.. Onneksi kaikki meni hyvin!

Minä myös voisin kuitenkin liittyä jo faceryhmään, vaikka oli samat ajatukset kuin @MACUDAHAKKI . En malta enää kuukautta odottaa ultran jälkeiseen aikaan... :D En nyt muista kuka asiaa hoitaa, mutta yksityisviestillä pitäisi tulla ohjeet :)
 
1,5vkoa sitten kävin ensimmäisessä varhaisultrassa ja koko oli viikon liian pieni. Silloin oli kaksi vaihtoehtoa, myöhäinen ovulaatio tai kehityshäikkä. Tänään käytiin uudestaan ja kesken on mennyt :( Nyt vaan toivon, että vuoto alkaisi spontaanisti, mutta veikkaanpa, että lääkkeet pitää ottaa. Mitään pienintäkään vuotoa ei meinaan ole ollut ja oli ilmeisesti jo viikko sitten mennyt kesken. Poistun siis porukasta. Tsemppiä kaikille loppuraskauteen! ❤
 
1,5vkoa sitten kävin ensimmäisessä varhaisultrassa ja koko oli viikon liian pieni. Silloin oli kaksi vaihtoehtoa, myöhäinen ovulaatio tai kehityshäikkä. Tänään käytiin uudestaan ja kesken on mennyt Nyt vaan toivon, että vuoto alkaisi spontaanisti, mutta veikkaanpa, että lääkkeet pitää ottaa. Mitään pienintäkään vuotoa ei meinaan ole ollut ja oli ilmeisesti jo viikko sitten mennyt kesken. Poistun siis porukasta. Tsemppiä kaikille loppuraskauteen!
Voi kuinka kurja kuulla!! Olen pahoillani ❤
 
  • Tykkää
Reactions: Fiore85
vierailija(*PikkuMyy*)
Onko muilla ollut kuukautismaista kipua tai tuntemuksia niihin aikoihin, kun kuukautiset oikeasti olisi tulossa?
Mulla on nyt pari päivää ollut, samaa oli ihan alussa about vkoilla 4-5 ja oli siis tässä välissä pois.
Nipistelyä ja vihlontaa, vihlontaa varsinkin ylös noustessa.
Lisäksi kahtena aamuna on paperissa näkynyt ihan vähän vaaleanruskeaa.

Keskenmeno tietenkin pelottaa, tuleeko taas, kun edellinen meni kesken tammikuussa. Tosin, mulla on nyt raskausoireita paljon enemmän ja niitä on edelleen eli ei ole heikentyneet viime päivinä.

Oli pakko varata aika varhaisultraan, viimeksi oli niin tuskaa olla 1.5vkoa epätietoisuudessa, sitten ainakin näkee mikä on homman nimi. Meen sinne ens vkon ke, silloin pitäis olla 7+3.

Tänään rv 6+5
 
Pieniaarre
Fiore85, miten ikäviä uutisia! Voimia teille ❤ Tämä odotusaika on jotenkin ihan kamalaa arpapeliä.

Pikkumyy, minulla on tuota alavatsakipua nyt viikolla 7 aika lailla melkein koko ajan. Menkkakipujen tapaista aaltoilevasti, välillä taas kuin olisi joku vatsatauti. Korventaa mahaa. On venymisen tunnetta, nipistelyä, monenlaista.

Pää sanoo, ettei kannata syödä kun vatsa ei kestä (ihan kuin olisi vatsataudissa), mutta nälkä on vähän väliä. Jos sitä pahoinvointia ja nälkää edes erottaa toisistaan. Kunpa vain jotenkin selviäisi ekasta kolmanneksesta ja nopeasti!
 
  • Tykkää
Reactions: Fiore85
Mulla oli ihan alussa noita menkkamaisia kipuja, sitten viime viikolla mahatuntemukset palasi (9+). En oikein tiedä oliko ne menkkakipuja vai syömisestä johtuvaa mahakipua, jotenkin sitä alkaa ajattelemaan kaikkia villejä ajatuksia kun vähänkin mahasta nippaisee!
Enää mahakipuja ei ole, eilen pärähti 10+0 ja pahoinvointikin tuntuu kaikonneen. On tää kyllä piinaavaa odotella päivien kuluvan siihen nt-ultraan!
 
vierailija(*Pikkumyy*)
Pieniaarre, joo nälkä vaivaa tääläkin koko ajan. Välillä en kyllä erota onko nälkä vai huono olo.. Vähän jatkuva korventava olo vatsassa.. Huono olo jos on nälkä ja huono olo kun on vatsa täynnä. Lisäksi oon ihan älyttömän väsynyt koko ajan , vähän flunssainen olo ja jotenkin heikko olo, ei mitään jaksais tehdä 🙄
 
Fiore85, voimia ❤

Mulla myös on ollut menkkamaisia kipuja, ja silloin myös tiputteli ja tuli pieniä hyytymiä mutta ultrassa näkyi pieni papu jolla sydän sykki. Sitten tulikin hiiva ja taas tullut pieniä veri viiruja paperissa. Rinnat edelleen arat ja huonoa oloa iltaisin ja uusi ultra aika parin viikon päähän, vähän ennen neuvolaa..
Tuttuvierailija mä voisin myös sinne ryhmään haluta 😊
 
  • Tykkää
Reactions: 4nniin4 ja Fiore85
Tuttuvierailija
@Fiore85 Olen niin pahoillani, paljon voimia! ❤

10+0, alavatsalla paineentunnetta, pissahätä ihan koko ajan, öitä en nuku ja aamulla saa hätäseen tunnin kaks nukuttua koiranunta, kun mies herää kuopuksen kanssa. Alkaa olemaan aika haamu olo ja maanantaina on otettava yhteys lääkäriin, kun ei enää jaksa. Pahoinvointi oli tossa pari viikkoa aika läsnä, mut nyt on paljon parempi olla. Huolestuisin, jos en kuulisi dopplerilla ääniä, enkä olisi eilen ultrassa nähnyt pikkuisen sydämen sykettä ♡ Reilu 2vko ja nt-ultra ja jännittää kovasti, että onko siellä kaikki ok.
 
  • Tykkää
Reactions: 4nniin4 ja Fiore85
vierailija
Oletteko muut joutuneet olemaan pois töistä alkuraskauden takia? Minä täällä neljättä viikkoa kotona, milloin pahoinvointi milloin flunssa tai aivan sietämätön väsy.. Mitähän lie pomo ajattelee tästä saikuttamisesta🙄
 
Oletteko muut joutuneet olemaan pois töistä alkuraskauden takia? Minä täällä neljättä viikkoa kotona, milloin pahoinvointi milloin flunssa tai aivan sietämätön väsy.. Mitähän lie pomo ajattelee tästä saikuttamisesta
Täälä tänään eka saikkupäivä. Pahoinvointi ja älytön väsymys alkoi viime viikolla, töissä vaan yritin jaksaa, mutta vkonloppuna totesin että en kyllä jaksa, pakko huilata.
Eihän tälle mitään voi, jos ei ole työkykyinen, niin ei ole 🤷🏻‍♀️

Onnellinen kuitenkin oireista, josko se olisi sen merkki, että kaikki on hyvin. Tammikuussa mulla oli keskeytynyt keskenmeno eikä silloin ollut oireina muutakuin rintojen arkuus, joka sekin alkoi helpottamaan vkon 6 jälkeen...jolloin sitten jo epäilinkin ettei kaikki ole kunnossa.

Ylihuomenna varhaisultra, jännittää 😬

Rv 7+1
Ps.oon sama pikkumyy kuin aiemminkin tässä ketjussa, nyt vain kirjautuneena 😁
 
Oon vietellyt vähän hiljaiseloa täällä keskusteluun osallistumisen puolesta, mutta tiiviisti keskustelua seurannut kuitenkin.

Itellä mennyt aika koronan kanssa taistellessa, mutta nyt pikku hiljaa helpottaa. Korona nosti huolen kyytiläisen voinnista ja päätettiin varata lopulta varhaisultra, vaikka aluksi ei meinattu käydäkään. Huomenna siis selviää, onko masussa ketään. Nt-ultraankin enää reilut kolme viikkoa aikaa, mutta ei pysty odottamaan niin kauan. Oireet edelleen hyvin vähäisiä. Rintojen arkuus ainoa selvä oire. Tuntuu epätodelliselta, että olisin raskaana.

Eka neuvolakin jo takana. 1,5h meni aikaa. Koettiin molemmat aika turhaksi tuo kerta, ei saatu oikein mitään uutta tietoa, vaikka esikoista odotetaankin.

9+2
 

Yhteistyössä