Me kerrottiin nyt pääsiäisen aikana raskaudesta ensimmäisen kerran muutamalle läheiselle. Oli jotenkin hirveän pelottavaa ja kädet tärisi, kun asiasta aloin kertomaan. Toisessa paikassa vastaanotto oli aivan ihana ja toisesta paikasta jäi aika ristiriitaiset fiilikset, kun tuli useamman minuutin hiljaisuus. Asiasta sitten onniteltiin nopeasti ja aihe vaihtui saman tien. Meille siis tulossa esikoinen ja miehen kanssa odotetaan pientä innokkaasti. Vähän tultiin asiasta surullisiksi, koska kyseessä kuitenkin meille tärkeät läheiset, jotka tulevat olemaan pienen elämässä tiiviisti mukana. Jospa he vain tarvivat aikaa käsitellä asiaa, vaikka ei tässä kyllä pitäisi olla mitään ihmeellistä tai murehdittavaa. Ja varmaan odotettukin, että tuleeko meille lapsia. Mutta nousipa kynnys kertoa asiasta enää muille....
10 + 1
10 + 1