Joku kyseli mikä auttaa negakiertoihin. Laskeskelin karkeasti, että mulla on kaikkien näiden yritysvuosien aikana (vuodet ennen esiaikoista ja vuodet toisen lapsen yrittämisessä) arviolta siinä 55-60 negakiertoa. Ainoat selvät plussat alkionsiirroista, ilman niitä useita haamuviivoja, jopa ihan vaaleanpunaisia välillä ja roskisplussia mut valtaosa negakiertoja. Sanomattakin selvää, että olen kyllä ollut myös pitkiä aikoja testaamatta, mutta ollut myös aikoja, että olen testannut ihan vimmatusti.
Mulla ei ole mitään yhtä konstia, jolla negan tekemiä tunnelmia vois vähentää. Se on ollut sellaista aaltoilua. Välillä ollut vaikeaa. Välillä ei tunnu miltään. Alussa oli vaikeaa. Vaikeinta oli siinä vaiheessa kun oli yrittänyt esikoista vuoden ja alkoi tajuta kunnolla, et kaikki ei ole hyvin. Aavistus siitä, että raskautuminen on mulle vaikeaa on jostain syystä ollut mulla aina.
Arkisiin asioihin, tavallisiin juttuihin keskittyminen auttaa. Tekee käsitöitä, lenkki koiran kanssa, jos on jo lapsi, niin hänen seurassaan ajan viettäminen, töihin keskittyminen, sit vaan se hiljalleen käyvä hyväksyntä et tällasta tämä on vaan mulla, minkäs teet ja mitäs läksit. Auttanut paljon myös se ettei yksinkertaisesti testaa. Nyt mä en esim testaa ollenkaan. Talvella vielä tein sitä ja keväälläkin, mut nyt en. Parhaiten auttaa jos antaa itsensä olla hetken surullinen eikä paina sitä pois. Jos antaa surun olla läsnä, se on siinä hetken mutta lähtee sit pois ja sitten voi taas suunnata katseen eteenpäin, kuten mummo lumessa.