tervettä?

Myös se jos kertoo siitä keskustelupalstalla, on käytännön toimi.

 

Et sitten malttanut olla pois tästäkään keskustelusta. Eikö sulle ole tehty selväksi, että parempi pysyä pois, kun et mitään seksistä tajua, jankkaat vaan kuinka on kiva nauttia. Edelleen on hyvässä muistissa se, kuinka sinä seksipalstalla kertoilit kokemuksistasi lasten kanssa. Kuinka tuntuu hyvältä pitää lasta sylissä ja kuinka sait siitä erektion. Myös se sun ymmärtämättömyys siitä, mikä on seksuaalista hyväksikäyttöä ja sopimatonta käytöstä ei vaan mene jakeluun... saat kai jotain nautintoa näistä keskusteluista.

Kyllä sinunkin pitkävihaisuutesi jostakin kertoo, et varmaan pysty elämään niin, että et joka päivä olisi katkera viistä vääryyksistä, joita joskus on tapahtunut. Olisi varmaan viisasta opetella antamaan anteeksi, niin ei tarvisisi sitä taakkaa kantaa.

Tuo Onnistuvan miehen mollaaminen kääntyy jo sinua itseesi vastaan, koska jos Sinä olisit oikeassa ja Sinä olisit hyvä, niin onnistuva mies ei kirjoittaisi sanaakaan tuolla nikillä. Mutta hän ottaa päivästä toiseen vastaan sen paskan, mitä sinun näppikseltäsi suolletaan. Pisteet onnistuvalle miehelle ja harmittelut siitä, että on tuollaisen ivan kohteeksi joutunut. Onnistuva mies on kertonut, että hänen liittonsa ei kuulu yhdyntä vaimon kanssa, mutta silti hän rakastaa vaimoaan ja käsittääkseni he elävät onnellisessa parisuhteessa; arvostan häntä, joku toinen voisi jo laukata vieraisiin tai jättäisi perheensä ja senkin tavallaan ymmärtäisin.

 

Kyllä sinunkin pitkävihaisuutesi jostakin kertoo, et varmaan pysty elämään niin, että et joka päivä olisi katkera viistä vääryyksistä, joita joskus on tapahtunut. Olisi varmaan viisasta opetella antamaan anteeksi, niin ei tarvisisi sitä taakkaa kantaa.
Onnistuva mies on kertonut, että hänen liittonsa ei kuulu yhdyntä vaimon kanssa, mutta silti hän rakastaa vaimoaan ja käsittääkseni he elävät onnellisessa parisuhteessa; arvostan häntä, joku toinen voisi jo laukata vieraisiin tai jättäisi perheensä ja senkin tavallaan ymmärtäisin.

Ootko sä itse aina tollainen raivopää? Muuta lääkitystäs! Kun sun juttuja lukee, huomaa ettei kaikki ole kohdallaan. En oo katkera, ällöttää vaan tuo äijä. Yleensäkin ällöttää kaikki jammusedät. Ei tollaisia juttuja tartte unohtaa. Itse on vastuussa kirjoituksistaan. Susta on siis soveliasta kertoa seksipalstalla kuinka saa erektion kun pitää lasta sylissään? Kertoo paljon sun arvoista. Mikähän on muuten syy, ettei seksiä vaimon kanssa ole? Päästäisitkö oman kakarasi onnistuvan miehen kanssa keinumaan, vaikka on kertonut saavansa seksimielihyvää asiasta? Harmittaa etten silloin aikanaan laittanut viestiketjua poliisille. Saattaishan se vieläkin jostain arkistoista löytyä.

 

Ootko sä itse aina tollainen raivopää? Muuta lääkitystäs! Kun sun juttuja lukee, huomaa ettei kaikki ole kohdallaan. En oo katkera, ällöttää vaan tuo äijä. Yleensäkin ällöttää kaikki jammusedät. Ei tollaisia juttuja tartte unohtaa. Itse on vastuussa kirjoituksistaan. Susta on siis soveliasta kertoa seksipalstalla kuinka saa erektion kun pitää lasta sylissään? Kertoo paljon sun arvoista. Mikähän on muuten syy, ettei seksiä vaimon kanssa ole? Päästäisitkö oman kakarasi onnistuvan miehen kanssa keinumaan, vaikka on kertonut saavansa seksimielihyvää asiasta? Harmittaa etten silloin aikanaan laittanut viestiketjua poliisille. Saattaishan se vieläkin jostain arkistoista löytyä.

Etkö ihan totta ole katkera? Kyllä meille välittyy sinusta katkeruus. Minusta aika monelta tähänkin ketjuun kirjoittaneelta on mopo karannut käsistä, netti on niin uusi väylä kommunikoida, että täällä varsinkin vihantunteet ja pettymykset ryöpsähtävät kaikkien silmille. Jos tämä kone toimisi oikein vuorovaikutuksessa, niin sen pitäisi reagoida puolustavasti. Tässä tapauksessa minä olen nyt se sinun peilisi, joka heristää sormeaan, että lopeta tyttö tuo vanhojen kaivelu.

 

Etkö ihan totta ole katkera? Kyllä meille välittyy sinusta katkeruus. Minusta aika monelta tähänkin ketjuun kirjoittaneelta on mopo karannut käsistä, netti on niin uusi väylä kommunikoida, että täällä varsinkin vihantunteet ja pettymykset ryöpsähtävät kaikkien silmille. Jos tämä kone toimisi oikein vuorovaikutuksessa, niin sen pitäisi reagoida puolustavasti. Tässä tapauksessa minä olen nyt se sinun peilisi, joka heristää sormeaan, että lopeta tyttö tuo vanhojen kaivelu.

Kelle teille, onko sussa monta persoonaa? En ihan totta ole, en myöskään vihaa ketään. Heristele vaan itsellesi sormea. Luin sun teksit tästä ketjusta, huh mitä nettiraivoa. Enkä tule lopettamaan, tuo limanuljuska on kirjoituksillaan ansainnut kaiken. Miks aina täytyy edes änkeytyä keskusteluihin joissa puhutaan hyväksikäytöstä ja aina ne samat ihmettelyt mikä on oikein ja väärin, kun ei se ymmärrä. Sun kanssa jankkaamisen lopetan, sä oot vaan kai vähän yksinkertainen kun et tajua.

 

Kelle teille, onko sussa monta persoonaa? En ihan totta ole, en myöskään vihaa ketään. Heristele vaan itsellesi sormea. Luin sun teksit tästä ketjusta, huh mitä nettiraivoa. Enkä tule lopettamaan, tuo limanuljuska on kirjoituksillaan ansainnut kaiken. Miks aina täytyy edes änkeytyä keskusteluihin joissa puhutaan hyväksikäytöstä ja aina ne samat ihmettelyt mikä on oikein ja väärin, kun ei se ymmärrä. Sun kanssa jankkaamisen lopetan, sä oot vaan kai vähän yksinkertainen kun et tajua.

En tajua, olen sitten yksinkertainen. Sen verran yritän ymmärtää, että mielipiteitä maailmaan mahtuu, mutta syytöksien kanssa on vähän vaikeampaa...

 

Täällä on kaksi leiriä. Me, joilla on 0-toleranssi lasten ja toki kaikkien muidenkin kaikenlaisiin hyväksikäyttöihin, jopa niistä ääneen fantasioiville, vaikka puheet eivät totetuisikaan. Sitten ovat ne, jotka haluavat ymmärtää myös näitä sairaita mieliä. Ihan totta on se, että ap:n mies ei meidän tietojemme mukaan ole tehnyt mitään mistä hänet voisi tuomita juridisesti. Mutta, eikö ihmisellä oikeasti ole sen vertaa älyä ja moraalista tuntoa, että pitäisi mölyt mahassaan jos ja kun tietää ettei esim. 12-vuotiaan tytön kuvaileminen seksikkääksi miellytä vaimoa. Ei kaikkia aivopieruja tarvitse vapauttaa.

Olen aivan varma, ettei kukaan palstan naisista jättäisi huomiotta ja paheksumatta miehensä kommenttia: "niin..mies on suostunut myöntämään, että tämä 12 v tyttö oli mielestään seksikäs mutta ei kuulemma ole ongelmaa, koska ei sitä menisi panemaan??"

"Mies totesi, että ei tässä mitään poliisia tarvita, koska ei aio lähteä niitä teinejä panemaan.
Kunhan fantasioi vaan."

Miksi lauseet eivät säväytä jonkin toisen kokemana, puuttuuko jonkinasteisesti myötäelämisen kyky? Ap on lähes tuomittu joidenkin toimesta täällä, koska ei osaa ymmärtää miesreppanaa ja kehtaa haukkua häntä keskustelupalstalla.

Ap ei ole kommentoinut enää ketjua, liekö jättänyt ketjun kokonaan? Huomasin vasta nyt hänen maininnan, että pariskunta on jo jonkin muun asian tiimoilta känyt terapiassa. En voisi ikinä olla tuon tyyppisen miehen kanssa, joka haluaa naisen leikkivän pikkutyttöä, jotta mies saisi lisää itsetuntoa seksiinsä. En edes haluaisi olla heidän kanssaan samassa huoneessa. Ihan varmasti näitä teinejä katselevia ja ajatustasolla hyväksikäyttäviä miehiä on paljon, mutta onneksi suurimmalla osalla on moraalia ja sitä järkeä päässänsä, etteivät tuo fantasioitaan kaiken kansan tietoon, saati sitten että toteuttaisi niitä. Kun ongelmia on muitakin, niin todellakin kannattaa laittaa kannat vastakkain ja erota. Voimia ap:lle totetuttaa uusi elämä ja onnea siihen!

 

Miksiköhän naiset saa pusutella lapsia, ja samalla tuntea hyvänolontunnetta, mutta miehet ei?

Onko kaikki ihmistenvälinen hyvänolontunne seksuaalista?

Vastatkaa vain näihin kysymyksiin.
Vanhoihin kysymyksiin olen jo saanut vastauksia riittävästi, ja tilanne on kondiksessa niiltä osin.

Rakastan vaimoani kokonaisvaltaisesti, ja seksiä on riittävästi vaikka teemmekin sitä omalla tavallamme.

 

Täällä on kaksi leiriä. Me, joilla on 0-toleranssi lasten ja toki kaikkien muidenkin kaikenlaisiin hyväksikäyttöihin, jopa niistä ääneen fantasioiville, vaikka puheet eivät totetuisikaan. Sitten ovat ne, jotka haluavat ymmärtää myös näitä sairaita mieliä. Ihan totta on se, että ap:n mies ei meidän tietojemme mukaan ole tehnyt mitään mistä hänet voisi tuomita juridisesti. Mutta, eikö ihmisellä oikeasti ole sen vertaa älyä ja moraalista tuntoa, että pitäisi mölyt mahassaan jos ja kun tietää ettei esim. 12-vuotiaan tytön kuvaileminen seksikkääksi miellytä vaimoa. Ei kaikkia aivopieruja tarvitse vapauttaa.

Olen aivan varma, ettei kukaan palstan naisista jättäisi huomiotta ja paheksumatta miehensä kommenttia: "niin..mies on suostunut myöntämään, että tämä 12 v tyttö oli mielestään seksikäs mutta ei kuulemma ole ongelmaa, koska ei sitä menisi panemaan??"

"Mies totesi, että ei tässä mitään poliisia tarvita, koska ei aio lähteä niitä teinejä panemaan.
Kunhan fantasioi vaan."

Miksi lauseet eivät säväytä jonkin toisen kokemana, puuttuuko jonkinasteisesti myötäelämisen kyky? Ap on lähes tuomittu joidenkin toimesta täällä, koska ei osaa ymmärtää miesreppanaa ja kehtaa haukkua häntä keskustelupalstalla.

Ap ei ole kommentoinut enää ketjua, liekö jättänyt ketjun kokonaan? Huomasin vasta nyt hänen maininnan, että pariskunta on jo jonkin muun asian tiimoilta känyt terapiassa. En voisi ikinä olla tuon tyyppisen miehen kanssa, joka haluaa naisen leikkivän pikkutyttöä, jotta mies saisi lisää itsetuntoa seksiinsä. En edes haluaisi olla heidän kanssaan samassa huoneessa. Ihan varmasti näitä teinejä katselevia ja ajatustasolla hyväksikäyttäviä miehiä on paljon, mutta onneksi suurimmalla osalla on moraalia ja sitä järkeä päässänsä, etteivät tuo fantasioitaan kaiken kansan tietoon, saati sitten että toteuttaisi niitä. Kun ongelmia on muitakin, niin todellakin kannattaa laittaa kannat vastakkain ja erota. Voimia ap:lle totetuttaa uusi elämä ja onnea siihen!

Onhan noissa lauseissa yllyöntejä, joten en minä niitä yksyhteen menisi vaimolle sanomaan.

Mutta se on tosiasia, että lapsia puetaan seksikkäästi.
Mutta ei sekään ongelma ole, koska en milloinkaan ole edes ajatellut lasta seksikumppanina.
Kamalaa suorastaan hirveää.

 

Miksiköhän naiset saa pusutella lapsia, ja samalla tuntea hyvänolontunnetta, mutta miehet ei?

Onko kaikki ihmistenvälinen hyvänolontunne seksuaalista?

Vastatkaa vain näihin kysymyksiin.
Vanhoihin kysymyksiin olen jo saanut vastauksia riittävästi, ja tilanne on kondiksessa niiltä osin.

Rakastan vaimoani kokonaisvaltaisesti, ja seksiä on riittävästi vaikka teemmekin sitä omalla tavallamme.

Kysytkö ihan tosissasi? Ymmärrätkö seksuaalisen hyvänolon ja ei-seksuaalisen hyvänolon erot? Onko sinulla vaikeuksia erottaa ja toteuttaa erilaisia kosketuksia?

Pakko kysyä, onko tuo "husin" kertoma totta? Tuollaista kirjoitellut seksipalstalla?

 

Kysytkö ihan tosissasi? Ymmärrätkö seksuaalisen hyvänolon ja ei-seksuaalisen hyvänolon erot? Onko sinulla vaikeuksia erottaa ja toteuttaa erilaisia kosketuksia?

Pakko kysyä, onko tuo "husin" kertoma totta? Tuollaista kirjoitellut seksipalstalla?

Vanhoihin kirjoitteluihin en vastaa muuta kun sen, että ne ymmärrettiin väärin.

Kyllä minä nuo ensimmäiset kysymyksenne ymmärrän, mutta on edelleen epäselvää ymmärtääkö täällä kirjoittelevat naiset sen myös.

Tästä samasta aiheesta oli silloin vuosia taaksepän kysymys.
Eli eroittaako naiset tuon ei seksuaalisen hyvänolontunteen seksuaalisesta.

Se pitää ensin tulla selväksi haluaako lukija ymmärtää kirjoituksiani.
Eli joka ei ymmärrä ei-seksuaalista hyvänolontunnetta, niin hänen kanssaan en pysty keskustelemaan järkevästi.

 

Vanhoihin kirjoitteluihin en vastaa muuta kun sen, että ne ymmärrettiin väärin.

Tästä samasta aiheesta oli silloin vuosia taaksepän kysymys.
Eli eroittaako naiset tuon ei seksuaalisen hyvänolontunteen seksuaalisesta.
.

"Miksiköhän naiset saa pusutella lapsia, ja samalla tuntea hyvänolontunnetta, mutta miehet ei?"

Kukas sen on kieltänyt? Saahan toki isät ja vaarit halia lapsia. Kyllä minusta tuntuu, että naiset ymmärtävät ei seksuaalisen läheisyyden paremmin kuin miehet.
Miten ne ymmärrettiin väärin? Eikö pitäisi puolustaa kunniaansa, jos ei ole pahaa tehnyt? Vai oletko sinä kirjoittanut jossain erotiikkapalstalla/seksipalstalla: "Kuinka tuntuu hyvältä pitää lasta sylissä ja kuinka sait siitä erektion."

 

Vanhoihin kirjoitteluihin en vastaa muuta kun sen, että ne ymmärrettiin väärin.

Voi hitto! Miten asian ymmärtää väärin, kun äijä kirjoitti SEKSIPALSTALLA saaneensa erktion kun keinui lapsen kanssa! Normaalisti lapsiin suhtautuva ihminen ei seisokkia saa, saatikka kertoilisi siitä SEKSIPALSTALLA. Väärin ymmärretty asiasta tuli vasta kun porukat suuttuivat. en todellakaan oo ainut joka raivostui kirjoituksista. Että oikeesti pysy poissa näissä ketjuista!

 

"Miksiköhän naiset saa pusutella lapsia, ja samalla tuntea hyvänolontunnetta, mutta miehet ei?"

Kukas sen on kieltänyt? Saahan toki isät ja vaarit halia lapsia. Kyllä minusta tuntuu, että naiset ymmärtävät ei seksuaalisen läheisyyden paremmin kuin miehet.
Miten ne ymmärrettiin väärin? Eikö pitäisi puolustaa kunniaansa, jos ei ole pahaa tehnyt? Vai oletko sinä kirjoittanut jossain erotiikkapalstalla/seksipalstalla: "Kuinka tuntuu hyvältä pitää lasta sylissä ja kuinka sait siitä erektion."

Olen puolustautunut aikoinaan, mutta kun se ei mene perille, niin minkäs sille teet.

 

Olen puolustautunut aikoinaan, mutta kun se ei mene perille, niin minkäs sille teet.

Ei kannata, parempi on kun poistuu seurasta, eivät he ole terveitä.

 

Ei kannata, parempi on kun poistuu seurasta, eivät he ole terveitä.

Paraskin puhuja ... Täytyy olla mieleltään sairas kun puolustaa tuollaisia limakasoja. Päästäistkö pentusi tuon äijän syliin? Sairas on myös se joka ei osaa erottaa normaalia hellyyttä kiihottumisesta. Huomaaks muuten, tolla äijällä ei ole hyväksyttävää selitystä kirjoituksillen eli AN , turha oottaa sitä.

 

Aihe provosoi, jos se on tunteita nostattava, keskustelupalstallakin. Provosoituminen näkyy tunneperäisessä vastaustyylissä, keskustelun asian sijasta kirjoittajan henkilöön kohdistuvissa huomautuksissa ja rivien välistä luetun uuden merkityssisällön mukaan tuomisessa (tällä en nyt viittaa kehenkään erityisesti, vaan ihan yleisenä kommenttina).

Korostan edelleen, etten tee diagnooseja vaan havaintoja, ja niiden pohjalta kerron ajatuksiani. Jos joku kuvittelee niitä diagnooseiksi, en voi sille mitään. Voisin tietenkin pitää mielipiteeni omana tietonani, mutta se veisi mielestäni jujun pois keskustelupalstan luonteesta.

Länsimaissa tällä hetkellä vallitseva avoimuuden ja vapautuneisuuden kulttuuri on paljolti seurausta protestanttisen jäyhyyden ja estyneisyyden vastareaktiosta. Heiluri on vain päästetty heilahtamaan ainakin joissakin kohdin ehkä jo turhankin paljon pois siveydestä ja "hyvätapaisuudesta" vai miksi sitä nyt kutsuisi. Yliseksualisoituminen on tästä hyvä esimerkki.

Joka tapauksessa ihminen on itse tehnyt itselleen neurooseja omasta olemuksestaan ja luonnollisuudesta, eikä mitenkään tunnu osaavan suhtautua terveellä tavalla siihen. Suomessa on toki ollut esim. tämä saunakulttuuri, joten meillä alastomuus ei ehkä ole ihan niin iso tabu kuin jossakin muualla, mutta näkyy se olevan ongelmallista meilläkin. Tasapainotilaa on vaikea löytää, ja mielipiteet heiluvat aina ajoittain ja kohderyhmittäin vapautumisen ja ahdistumisen välillä.

Se on nimenomaan kasvatuksen seurausta, mitä ihmiset ajattelevat ja miten he asioita kokevat. Kasvatus tarkoittaa kaikkea sitä tahallista tai tahatonta syöttöä, jota ihmiseen kohdistetaan tai ollaan kohdistamatta hänen elämänsä aikana. Opimme näkemään asiat sillä tavalla, kuin me ne näemme. Luulemme ajattelevamme itse, mutta periaatteessa kaikki ajatuksemme ovat joko suoraan tulleet itsemme ulkopuolelta, tai ainakin välillisesti ovat ulkoista vaikutusta.

Pukeutumismuoti on hyvä esimerkki tällaisesta kasvatuksesta. Kuvittelemme mielellämme päättävämme itse, miten haluamme pukeutua, mutta tosiasiassa sekä ideamme että valinnanmahdollisuutemme tulevat jonkun muun tahon sanelusta ja tuotannosta (ellemme itse tee vaatteitamme, ja nekin silloin yleensä jonkun jo olemassa olevan ajatuksen pohjalta).

Ihan samoin kaikki käyttäytymisemme ei ole mitään geneettisesti saneltua automatiaa, vaan ihan ympäristömme muokkauksen tulosta. Toki vastaamme itse siitä, miten itse käytämme saamiamme vaikutteita - ja siksi korostan kasvatuksen osuutta - mutta ulkoinen vaikutus joka tapauksessa vaikuttaa siihen, miten elämme ja olemme.

Kun taas puhumme jostakin mielen häiriöstä (kuten esim. pedofiliasta tai käytöshäiriöistä), niidenkin merkityksellisimmät taustatekijät ovat samoin kokemuksellisessa (eli kasvatuksellisessa) taustassa. Hyvin harva mielentilan ongelma on suoraan osoitettavissa johtuvaksi jostakin synnynnäisestä syystä.

Korostan sitä, että koulutus ja kasvatus ovat kaksi ihan eri asiaa, jotka ovat vain osittain limittäisiä. Usein onkin niin, että ihminen, jolle koulutus on tärkeätä, on loppupeleissä vain kiinnostunut sen kautta saavutettavasta yhteiskunnallisesta valta- tai varallisuusasemasta. Henkiset arvot - jotka taas kasvatuksessa pitäisivät olla ensisijaisia - ovat koulutetulle valitettavan usein jopa merkityksettömiä. Valtaa ja varallisuutta hamuavat ihmiset, joilla ei ole elämälleen todellista sisältöä ja merkitystä. Tämä näkyy sitten myös heidän suhtautumisessaan ja asenteissaan muuta olevaisuutta kohtaan.

"Hyvin kasvatettu" ihminen osaa ja uskaltaa puolustaa omaa integriteettiään. Ellei näin ole, se johtuu yleensä siitä, ettei hän osaa kokea omaa todellista ihmisarvoaan, tai häneltä puuttuu asiallinen metodi hallita tilanteita järkevällä tavalla. Kummatkin ovat seurausta siitä, ettei hän ole saanut riittävästi tukea niiltä tahoilta, jotka hänen kasvattamisestaan ovat olleet vastuullisia, eli yleensä omilta vanhemmiltaan.

Lopuksi vielä totean, että vaikkemme haluaisikaan nähdä sitä, niin paljastavalla pukeutumisella ja kuolaavilla äijillä on selvä syy-seuraussuhde. Jos äijä kuolaa, siihen on syynsä. Jos alaikäinen valitsee pukeutua "paljastavasti", siihenkin on aina syy. Annan kömpelön vertauksen: jos haluaa kävellä tiikerien asuttamalla alueella, pitää varautua siihen, että tiikereitä voi kohdata. Ellei halua tulla syödyksi, ei ainakaan kannata tarjoutua lounaaksi. Vasta sitten, kun on opettanut tiikerit käyttäytymään niin, etteivät ne syö ihmisiä, voi tiikerien olemassaolosta rentoutua. Siihen asti kannattaa siis suojautua tiikereiltä. Kysymys kuuluu, voiko tiikereitä opettaa siihen?

Tiikereitä ehkä ei voi, mutta ihmisiä kylläkin. Jos oikein yritämme, ehkä ihminen oppii lopulta suhtautumaan rennosti ja terveesti omaan seksuaalisuuteensa ja muuhunkin olemukseensa. Sitä kautta saatamme vielä kokea päivän, jolloin nuoret tytöt voivat kävellä rauhassa törkeiltä äjiltä mieleisissään asuissa. Sitä ennen meidän on joko hyväksyttävä se tosiseikka, että sitä saa mitä tilaa, tai sitten osattava nähdä asiat niin kuin ne reaalimaailmassa ovat, ilman provosoitumista tai ylireagointeja, puolin ja toisin.

Ja ei, en sano, että meidän tulisi alistua hyväksymään sitä, että äijät kuolaavat ja käyttäytyvät törkeästi. Sanon vain, että meidän on opittava näkemään asiassa piilevät todelliset osatekijät. Vain silloin kun näkee asiasta sen totuudellisen olemuksen, siihen voi suhtautua rakentavasti. Sitä ennen se vain herättää ylimääräisiä tunteita, ja ylimääräiset tunteet estävät meitä ajattelemasta kirkkaasti ja tekemästä toimivia ratkaisuja.

Ei tarvitse mennä Arabiaan asti löytääkseen asioille toimivan tasapainon.

Tähän "soppaan" minäkin haluan työntää "lusikkani", koska itselläni ja tyttärellänikin on kokemusta huomattavastikin itseämme vanhempien miesten ahdistelusta.

Kommenttisi "paljastavasta pukeutumisesta" toi ikävästi mieleeni lomakkeet joita raiskauksien uhrit joutuvat täyttelemään poliisilaitoksella. (En ole asianosainen, vaan ex-valtion virkamies.)

Minä ja tyttäreni emme ole koskaan pukeutuneet paljastavasti, ja/tai tiukkoihin vaatteisiin. Silti olemme saaneet ala-asteikäisistä kuulla aikuisten miesten asiatonta kommentointia. Muistan elävästi sen päivän jolloin sillä hetkellä 10-vuotias tyttäreni tuli kotiin ja kysyi silmät pyöreinä: "Äiti, mikä on huora? Mitä tarkoittaa paneminen?" Ainoastaan järkevä aviomieheni sai estettyä minua lähtemästä paikalliseen matkahuoltoon (jossa näitä älyn jättiläisiä, paikallisia syrjäytyneitä, piti kantapaikkaansa) hutkimaan pesäpallomailallani näitä kommentoijia. Olisin kuulemma itse saanut syytteen.

Äitini kertoi että "ennen vanhaan", hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan 1930-1940 - luvuilla, tällainen miesten kommentointi oli normaalia, samoin se että miehet kävivät jopa käsiksi nuorten tyttöjen "muotoihin". Nykyään onneksi näin ei ole - ei ainakaan pitäisi olla!

Ihmettelen miksi tuohon pukeutumisasiaan vedotaan miesten taholta koko ajan. Kyllä lapsi näyttää lapselta. Aikuisella on vastuu - ja järki.

 

Näin egyptiläisen elokuvan, jossa miehet kopeloivat ja lähentelivät naisia täysissä busseissa, työnsivät seisovan munan naisten takapuolta vasten, kuiskailivat hävyttömyyksiä korvaan. Töissä seksuaalinen häirintä oli tavallista, puhelinmyyjät saivat kuulla mitä oudoimpia hävyttömyyksiä. Kadulla käveleviin naisiin käytiin auton ikkunasta käsiksi...

En tiedä onko siellä oikeesti tuollaista, kauheeta olisi asua tuollaisessa paikassa.

 

Mielenkiintoista että netissä löytyy aina muutama "mies" joka puolustaa pedofiilisiä taipumuksia. Kai se niin menee että joillain ihmisillä on niin heikko tahto että halut menevät moraalin edelle. Jos ajattelee nuoria tyttöjä seksuaalisesti, pitäisi ymmärtää hakea ammattiapua sairauteensa, eikä yrittää perustella itselleen miksi tuo tunne ei olekaan väärin.

 

Naisten huono kohtelu ja ahdisteleminen - heidän iästä riippumatta - ovat vakavaia asioita, joista on hyvä puhua ja jossa vielä Suomenkin kaltaisessa suhteellisen tasa-arvoisessa maassa riittää vielä tekemistä. Minusta on esimerkiksi aivan uskomatonta ja selittämätöntä, että ihmiselle maksetaan vähemmän samasta työstä sen takia, että hän on nainen eikä mies, muista epäkohdista puhumattakaan. Mutta naisiin yleinen suhtautuminen ja heitä kohtaan käyttäytyminen on silti oikeastaan koko ongelman ydin.

En mitenkään ole yrittänyt erikseen korostaa pukeutumista tässä asiassa, vaan se on liittynyt AP:n nimenomaiseen tapaukseen. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että koko tämä "identiteettiteollisuus", josta olen täällä puhunut, vaikuttaa paitsi sekä tyttöjen mielikuvaan itsestään että heidän olemukseen, käyttäytymiseen ja pukeutumiseen, myös siihen, miten miehet tyttöihin oppivat suhtautumaan ja missä valossa heidät näkemään. Sen lisäksi koko "bisnes" (sillä rahasta on pohjimmiltaan paljolti asiassa kyse) on selvä merkki ja osoitus juuri tästä, missä asemassa naista yhteiskunnassa pidetään ja miten heihin on suhtauduttu - esineinä miesten iloksi ja hyödyksi - ja edelleen tullaan suhtautumaan, ellei asialle jotakin tehdä.

Vaikka kuinka ihminen itse on älyllinen olento ja itse vastuussa käyttäytymisestään, juuri kasvatuksella (sen laajassa merkityksessä) on ratkaiseva osuus siinä, millaisen muodon tämä käyttäytyminen saa. Siksi juuri ei pesäpallomailaan tarttuminen anna muuta kuin omakohtaista koston tyydytystä, mutta kärjistää vain ääriasettelua ja taisteluasemia entuudestaan.

Oikea tie asian ratkaisemiseksi on pitää huolta, ettei ketään enää markkinoitaisi tavarana, ja että jokainen syntynyt lapsi saisi omakohtaisen kokemuksen kautta oppia kokemaan, että jokainen ihminen on arvokas ja ainutlaatuinen, ja jota kohdellaan arvonsa mukaisesti rakkaudella ja kunnioituksella - oli hän sitten poika tai tyttö.

 

Mielenkiintoista että netissä löytyy aina muutama "mies" joka puolustaa pedofiilisiä taipumuksia. Kai se niin menee että joillain ihmisillä on niin heikko tahto että halut menevät moraalin edelle. Jos ajattelee nuoria tyttöjä seksuaalisesti, pitäisi ymmärtää hakea ammattiapua sairauteensa, eikä yrittää perustella itselleen miksi tuo tunne ei olekaan väärin.

Pedofilia ja muu vahingollinen toiminta ovat vakavia juttuja, jota ei missään tapauksessa myöskään tule suvaita. Mutta se ei ole este sille, että näiden ilmiöiden taustaa ja olemusta ruoditaan ja yritetään ymmärtää. Ymmärtäminen ei ole hyväksymistä, eikä niistä puhuminen myöskään - edes ymmärtävässä valossa puhuminen.

Täällä Elleissä on muutamia merkkejä myös siitä, että nämä tunteita nostattavat ilmiöt ovat herättäneet selvää "noitavainoa" ihmisiä kohti, jotka ovat jollakin tavalla itseään ilmaisseet tavalla, jonka joku on saattanut tulkita juuri tällaiseksi kielteiseksi ominaisuudeksi, valittujen sanojen kautta tai sanottuja asioita epäedullisesti yhdistelemällä.

Kukaan ei siis käsittääkseni ole täällä puolustanut esim. juuri pedofiliaa ilmiönä, vaan näitä ilmeisen syyttömiä ihmisiä, jotka tällaisen leiman ovat varomattomista lausunnoistaan saaneet.

 

Huoh...

ehkä eniten hämmästytti nämä "ai niin" -nikin kommentit siitä, kuinka tässä parisuhteessa ei ole osattu kommunikoida ja keskustelu on mennyt huutamiseksi ja kuinka hän voi vaan kuvitella tilanteen, jossa mies on "suostunut myöntämään"...

Ensinnäkään, se että kirjoitin, että tekisi mieleni "kirkua" ei tarkoita sitä, että olisin huutanut. Vaikka tosiaan mieleni teki.

Sillä, että mies tulee kertomaan, että 12 vuotiaalla tytöllä oli nirunarutopit ja minun tulisi pukeutua samoin, ei ole mitään tekoa kommunikaatio-ongelmien kanssa.

Nimenomaan asiallista keskustelua käytiin tästä nirunarutoppi asiasta ja tiedustellessani, miksi minun tulisi näitä nirunarutoppeja käyttää, mies totesi, että näyttäisin seksikkäältä niissä.

Kysyessäni mikä hänet saa näin ajattelemaan tai kuvittelemaan, vastaus oli; "tyttö rannalla näytti seksikkäältä"

Koska olin tyrmistynyt, varmistin vielä itsekin, puhummeko me nyt tasan topeista vai tytöstä, että olisiko nämä nirunarutopit näyttäneet seksikkäiltä myös pullukkatytön päällä tai fyysisesti ei-viehättävän tytön päällä, vastaus oli EI.

Vaan juurikin nämä 12 vuotiaan tytön viehättävät olkapäät yhdistettynä nirunarutoppeihin tekivät tytöstä seksikkään.

JA ei, mies ei erehtynyt luulemaan 12 vuotiasta lasta 16-17 vuotiaaksi. Hän tasan kuvasi tyttöä 12 vuotiaaksi.

Miestä EI painostettu eikä johdateltu kommentoimaan asiaa näin, eikä tunnustamaan mitään.

Minkäänlaiseen rikokseen hän ei ole syyllistynyt. Mutta ajatus-ja tunne-elämältään on kyllä hiukka vinksahtanut.

Kun tiedustelin, mitä hän olisi kommetoinut, jos tytön isä olisi ollut paikalla ja tullut kysymään, mitä katselet? Mies hämmentyi ja totesi, että kai hän olisi sanonut , että niitä nirunarutoppeja. Ja kun kysyin, mitä olisi vastannut, jos tytön isä olisi kysynyt miksi? Niin mies totesi, että ei hän tiedä, ei hän olisi kehdannut tytön isälle sanoa, että no siksi, kun skidisi on seksikäs.

Mies vielä totesi, että isänä hän todennäköisesti olisi itse liiponut turpaan siinä vaiheessa, jos joku äijä hänen tytärtään katselisi sillä silmällä.


Minä kyllä, mutta ei muut. Minä voin tehdä näin, mutta ei muut. Ajatella saa, kunhan ei tehdä. Tämä on ollut siis kumppanin ajatusmalli aikalailla monessakin asiassa.


Kuten K.W kirjoittikin, mies on kokenut suurta epävarmuutta seksin suhteen. Ymmärtäessä tämän epävarmuuden ja keskenjääneen aikuistumisen tällä(kin) saralla olen ollut valmis kokeilemaan roolileikkiä. Se ei ole tarkoittanut pikkutytöksi pukeutumista, vaan lähinnä passiivisuutta. " Tarkoittaen tällä sitä, että mies on se aktiivinen osapuoli ja nainen passiivinen vastaanottaja, jotta mies voi edetä omaan tahtiinsa ja kuvitella olevansa se osaavampi, itsevarmempi ja taitavampi. Ei siinä ole tarvinnut tekeytyä pikkutytöksi tai teiniksi muuten, kuin periaatteessa vain maata kuin lahna ja olla ns. tietämätön mistään, jopa omasta kropastaan. Vallan typerää mielestäni, eikä tosiaan anna naiselle yhtään mitään, ainakaan minulle- päinvastoin, mutta parisuhteen eteen ihminen on valmis kokeilemaan aika lailla kaikkea. Olen kokenut sen samanlaisena taipumuksena tai mieltymyksenä kuin esim. kumi-fetissin. Jos parisuhteen toinen osapuoli kiihottuu esim. kumisaappaista, niin miksipä niitä ei sitten kerran kuussa voisi vetäistä jalkaan.

Mutta nämä em. roolileikit on kokeiltu ENNEN kuin sain tietää tästä viehtymyksestä teini-pornoon ja näihin esiteini-tyttöjen tiirailuun- sen jälkeen on ollut hyvin vaikea edes ajatella seksiä ja kuten aiemmin kirjoitinkin- roolileikkeihin suostuminen teki sitten normaali seksistä aika lailla mahdotonta.


Mies on todellakin lukenut tätä palstaa ja hyvä niin. On pikkuhiljaa itsekin ymmärtänyt, että kiinnostus teini-ikäisiin ei ole tervettä ja onkin terapeuttinsa kanssa käsitellyt myös tätä asiaa. Suoraan sanottuna oli aika kauhuissaan ymmärrettyään, että on oikeuttanut itselleen ajatuksia ja fantasioita, joita ei kuitenkaan itsekään hyväksyisi. Tämä toimintamalli on hyvin yleistä hänen sairaudessaan, psykiatri on dg.n antanut. Ja ei, ei ole pedofiili, ei lapsiinsekaantuja.


Nimimerkille "ai niin"----pariterapiaan hakeudutaan kun halutaan todella etsiä niitä sovittelumalleja ja oppia kommunikoimaan entistä paremmin. Mutta kaikkea ei voida sovitella. Kun koet jonkun asian moraalisesti täysin vääräksi ja eettisesti arveluttavaksi ja tajuat , että kumppanisi kokemus on erilainen, ei siinä sovittelulle ole sijaa. Vai miten ihmeessä itse sovittelisit moista? Että joo, katsele vain niitä lapsosia sillä silmällä, kunhan pidät sen omana tietonasi?? Huh-huh.


Kyse ei myöskään ole lasten ja teinien pukeutumisesta. Jokaisella on oikeus ja lupa pukeutua miten haluaa ja LASTEN TULEE VOIDA LUOTTAA SIIHEN, ETTÄ YMPÄRILLÄ ON TERVEITÄ AIKUISIA JOTKA NÄKEVÄT LAPSEN LAPSENA OLIPA HÄNELLÄ PÄÄLLÄÄN MITÄ TAHANSA TAI EI YHTÄÄN MITÄÄN.


Jatkakaa keskustelua, kaikin mokomin. Mielenkiintoista luettavaa. Ja varmasti herättää ajatuksia kaikilla.


Suhde on loppunut, mutta keskusteluyhteys kavereina on tallella. Miehen henkinen sairaus ei mahdollista parisuhdetta, mutta ystävyyden kyllä.

 

Huoh...

ehkä eniten hämmästytti nämä "ai niin" -nikin kommentit siitä, kuinka tässä parisuhteessa ei ole osattu kommunikoida ja keskustelu on mennyt huutamiseksi ja kuinka hän voi vaan kuvitella tilanteen, jossa mies on "suostunut myöntämään"...

Ensinnäkään, se että kirjoitin, että tekisi mieleni "kirkua" ei tarkoita sitä, että olisin huutanut. Vaikka tosiaan mieleni teki.

Sillä, että mies tulee kertomaan, että 12 vuotiaalla tytöllä oli nirunarutopit ja minun tulisi pukeutua samoin, ei ole mitään tekoa kommunikaatio-ongelmien kanssa.

Nimenomaan asiallista keskustelua käytiin tästä nirunarutoppi asiasta ja tiedustellessani, miksi minun tulisi näitä nirunarutoppeja käyttää, mies totesi, että näyttäisin seksikkäältä niissä.

Kysyessäni mikä hänet saa näin ajattelemaan tai kuvittelemaan, vastaus oli; "tyttö rannalla näytti seksikkäältä"

Koska olin tyrmistynyt, varmistin vielä itsekin, puhummeko me nyt tasan topeista vai tytöstä, että olisiko nämä nirunarutopit näyttäneet seksikkäiltä myös pullukkatytön päällä tai fyysisesti ei-viehättävän tytön päällä, vastaus oli EI.

Vaan juurikin nämä 12 vuotiaan tytön viehättävät olkapäät yhdistettynä nirunarutoppeihin tekivät tytöstä seksikkään.

JA ei, mies ei erehtynyt luulemaan 12 vuotiasta lasta 16-17 vuotiaaksi. Hän tasan kuvasi tyttöä 12 vuotiaaksi.

Miestä EI painostettu eikä johdateltu kommentoimaan asiaa näin, eikä tunnustamaan mitään.

Minkäänlaiseen rikokseen hän ei ole syyllistynyt. Mutta ajatus-ja tunne-elämältään on kyllä hiukka vinksahtanut.

Kun tiedustelin, mitä hän olisi kommetoinut, jos tytön isä olisi ollut paikalla ja tullut kysymään, mitä katselet? Mies hämmentyi ja totesi, että kai hän olisi sanonut , että niitä nirunarutoppeja. Ja kun kysyin, mitä olisi vastannut, jos tytön isä olisi kysynyt miksi? Niin mies totesi, että ei hän tiedä, ei hän olisi kehdannut tytön isälle sanoa, että no siksi, kun skidisi on seksikäs.

Mies vielä totesi, että isänä hän todennäköisesti olisi itse liiponut turpaan siinä vaiheessa, jos joku äijä hänen tytärtään katselisi sillä silmällä.


Minä kyllä, mutta ei muut. Minä voin tehdä näin, mutta ei muut. Ajatella saa, kunhan ei tehdä. Tämä on ollut siis kumppanin ajatusmalli aikalailla monessakin asiassa.


Kuten K.W kirjoittikin, mies on kokenut suurta epävarmuutta seksin suhteen. Ymmärtäessä tämän epävarmuuden ja keskenjääneen aikuistumisen tällä(kin) saralla olen ollut valmis kokeilemaan roolileikkiä. Se ei ole tarkoittanut pikkutytöksi pukeutumista, vaan lähinnä passiivisuutta. " Tarkoittaen tällä sitä, että mies on se aktiivinen osapuoli ja nainen passiivinen vastaanottaja, jotta mies voi edetä omaan tahtiinsa ja kuvitella olevansa se osaavampi, itsevarmempi ja taitavampi. Ei siinä ole tarvinnut tekeytyä pikkutytöksi tai teiniksi muuten, kuin periaatteessa vain maata kuin lahna ja olla ns. tietämätön mistään, jopa omasta kropastaan. Vallan typerää mielestäni, eikä tosiaan anna naiselle yhtään mitään, ainakaan minulle- päinvastoin, mutta parisuhteen eteen ihminen on valmis kokeilemaan aika lailla kaikkea. Olen kokenut sen samanlaisena taipumuksena tai mieltymyksenä kuin esim. kumi-fetissin. Jos parisuhteen toinen osapuoli kiihottuu esim. kumisaappaista, niin miksipä niitä ei sitten kerran kuussa voisi vetäistä jalkaan.

Mutta nämä em. roolileikit on kokeiltu ENNEN kuin sain tietää tästä viehtymyksestä teini-pornoon ja näihin esiteini-tyttöjen tiirailuun- sen jälkeen on ollut hyvin vaikea edes ajatella seksiä ja kuten aiemmin kirjoitinkin- roolileikkeihin suostuminen teki sitten normaali seksistä aika lailla mahdotonta.


Mies on todellakin lukenut tätä palstaa ja hyvä niin. On pikkuhiljaa itsekin ymmärtänyt, että kiinnostus teini-ikäisiin ei ole tervettä ja onkin terapeuttinsa kanssa käsitellyt myös tätä asiaa. Suoraan sanottuna oli aika kauhuissaan ymmärrettyään, että on oikeuttanut itselleen ajatuksia ja fantasioita, joita ei kuitenkaan itsekään hyväksyisi. Tämä toimintamalli on hyvin yleistä hänen sairaudessaan, psykiatri on dg.n antanut. Ja ei, ei ole pedofiili, ei lapsiinsekaantuja.


Nimimerkille "ai niin"----pariterapiaan hakeudutaan kun halutaan todella etsiä niitä sovittelumalleja ja oppia kommunikoimaan entistä paremmin. Mutta kaikkea ei voida sovitella. Kun koet jonkun asian moraalisesti täysin vääräksi ja eettisesti arveluttavaksi ja tajuat , että kumppanisi kokemus on erilainen, ei siinä sovittelulle ole sijaa. Vai miten ihmeessä itse sovittelisit moista? Että joo, katsele vain niitä lapsosia sillä silmällä, kunhan pidät sen omana tietonasi?? Huh-huh.


Kyse ei myöskään ole lasten ja teinien pukeutumisesta. Jokaisella on oikeus ja lupa pukeutua miten haluaa ja LASTEN TULEE VOIDA LUOTTAA SIIHEN, ETTÄ YMPÄRILLÄ ON TERVEITÄ AIKUISIA JOTKA NÄKEVÄT LAPSEN LAPSENA OLIPA HÄNELLÄ PÄÄLLÄÄN MITÄ TAHANSA TAI EI YHTÄÄN MITÄÄN.


Jatkakaa keskustelua, kaikin mokomin. Mielenkiintoista luettavaa. Ja varmasti herättää ajatuksia kaikilla.


Suhde on loppunut, mutta keskusteluyhteys kavereina on tallella. Miehen henkinen sairaus ei mahdollista parisuhdetta, mutta ystävyyden kyllä.

Ja lisään vielä- se oli se mies joka alkoi huutamaan kun asiasta yritin keskustella. Nyt jo tästäkin asiasta kykenee puhumaan huutamatta- totuuden kohtaaminen kun on joskus niin tuskallisen kipeää, että on valmis jopa huutaen puolustautumaan. 8 v terapia on tosiaan arvio- mutta huomattavasti todellisempi kuin esim. 3-5 vuotta.

 

Mielenkiintoista että netissä löytyy aina muutama "mies" joka puolustaa pedofiilisiä taipumuksia. Kai se niin menee että joillain ihmisillä on niin heikko tahto että halut menevät moraalin edelle. Jos ajattelee nuoria tyttöjä seksuaalisesti, pitäisi ymmärtää hakea ammattiapua sairauteensa, eikä yrittää perustella itselleen miksi tuo tunne ei olekaan väärin.

No eihän sairas ymmärrä hakea apua tai näin olen ymmärtänyt. Onhan sellaisia äitejä, jotka altistavat omia lapsia pedofiilileikkeihin, mutta ehkä se on harvinaista.

 

Miksiköhän naiset saa pusutella lapsia, ja samalla tuntea hyvänolontunnetta, mutta miehet ei?

Onko kaikki ihmistenvälinen hyvänolontunne seksuaalista?

Vastatkaa vain näihin kysymyksiin.
Vanhoihin kysymyksiin olen jo saanut vastauksia riittävästi, ja tilanne on kondiksessa niiltä osin.

Rakastan vaimoani kokonaisvaltaisesti, ja seksiä on riittävästi vaikka teemmekin sitä omalla tavallamme.

No toki mies voi pussata lapsia. En ainakaan ajattele, että se olisi väärin. Jotenkin jotkut asiat halutaan vääristellä. Jos miehelle tapahtuu sillä hetkellä jotain muuta tunnetta, niin se on vääränlaista tunnetta mielestäni. Täytyy erottaa hyvänolon tunne seksuaalitunteesta. Ovat eri asioita. Jokainen normaali-ihminen tuon käsittää.