Pamela ja Sirenia: Voi, ihanaa, että edes joku kaipailee

Lämmitti kovasti mieltä.
Mulla on monta päivää ollut jotenkin niin ranteet auki-angsti päällä, ei huvita yhtään mikään. Olen kyllä lukenut päivittäin teidän juttuja, mutta itsellä on semmonen olo, ettei mulla ole mitään kerrottavaa. Ei mitään haisua, mikä kp edes menossa. En ole nyt yhtään jaksanut laskea niitä.
Toissapäivänä sutinoitiin pikaisesti miehen kanssa ennen mun töihin lähtöä, mutta siitäkin jäi vain paha mieli, koska mies sai ensin ja sitten se jotenkin lamaantuu niin siitä orgasmista, että minä jään aina kylmäksi. Noh, en sitten tietenkään saanut ja tuli paha mieli. Sanoin jopa siitä miehelle, että enkö minä saa ja vastasi hiljaa "no mitä mun pitää tehdä". Jesh. Lähdin sitten töihin, koska itse halusin seksiä vain nimenomaan nautinnon vuoksi.
Koulu- ja työasiat stressaa tällä hetkellä aika paljon. Mutta olen niidenkin suhteen jotenkin ihan lamaantunut. Olen menossa kesätyöhaastatteluun, mutta ei jotenkin yhtään natsaa sekään (olen aiemmin ollut samassa paikassa töissä ja se verotti paljon parisuhdetta jne, enkä tiedä, olenko valmis siihen enää).
Tieto lisää tuskaa. Koulussa puhutaan pelkkiä raskaus- ja vauva/lapsiasioita tällä hetkellä ja itselleni tulee koko ajan sellainen olo, etten minä selviä ikinä mistään raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta. Tekis mieli kirjoittaa muistilappuja itselle, että muista syödä tätä ja vältä tota, kasvata lapsi näin, älä ainakaan tee näin!, tee näin jos käy noin ja näin... Asetan ilman lupaa itselleni kauheita paineita asiasta ja on sellanen olo, että minä en muista kumminkaan tehdä kaikkea "oikein". Ei ole helppo opiskella asioita, joiden kanssa painii koulun ulkopuolellakin, varsinkaan tämän asian suhteen...
Miehelläni on ollut vuosikausia lääkitys, jolla on negatiivinen vaikutus siittiöihin. Hän lopetti itse lääkkeet yli puoli vuotta sitten (lääkkeet piti lopettaa min. 6kk ennen yrittämisen aloittamista), mutta nyt lääkärit ovat sitä mieltä, että ne lääkkeet pitäisi aloittaa uudelleen, koska miehen terveys kärsii siitä jonkin verran. Ja lääkäri oli todennut, että "ei niiden (lääkkeiden) vaikutus välttämättä ole niin huono siittiöihin". No, minä en ainakaan aio ottaa sitä riskiä, että niillä EHKÄ on negatiivinen vaikutus, jolloin 1) raskaaksitulo voi heikentyä huomattavasti, koska siittiöiden liikkuvuus ja laatu huononee 2) voi aiheuttaa sikiövaurioita

((.
On vaan niin sellanen olo, että my life is unfair.
Apila: Toivon sinulle plussaa. Ehkä nyt voit jo testata, jos kerran edellisestä testi on jo 2 viikkoa?
Mamma: Toivon, että sinulla on kaikki kunnossa. Tsemppiä lääkäriin.
Oink: Älä stressaa ja suunnittele liikaa. Minusta voitte alkaa tjottailla heti, kun siltä tuntuu. Sikainfluenssa-rokote on samankaltainen kuin kausi-influenssarokotekin ja sen voi ottaa raskauden aikana. H1N1-rokotteella ei siis tämän perusteella pitäisi olla mitään vaikutuksia sikiöön. Kausi-influenssalla ja sikainfluenssalla on yhtä huonot vaikutukset sikiöön ja äitiin, mikäli sen sairastaa ilman rokotetta. Ja itse olen ainakin ymmärtänyt, että kausi-influenssa-rokotetta ei kovin moni edes ota. Minusta koko H1N1:stä on tehty vain liian suurta hypetystä. Ja WHO:han myönsi, että rokotefirmat käskivät WHO:ta sanomaan taudin olevan vakavampi kuin mitä se oikeasti edes on...
Ja olen samaa mieltä Pamelan kanssa: Sitten vasta kannattaa miettiä matkaa ym. asioita, kun on raskaana, eikä niin, että "mitä jos olen raskaana". Elämä menee ihan hukkaan ja ohi suun, jos suunnittelee ja miettii joka asiaa jokaiselta kantilta. Asioilla on tapana lutviutua
Muru kp13