Ruuhkamaksut on oikeasti työssäkäyntivero, jollaisia ei pidä luoda. Onneksi vihreiden kannatus on lähtenyt äkkijyrkkään laskuun.Sittenhän olisi hyvä laittaa ruuhkamaksut suoraan niille, joille se kuuluu, näyttää hyvältä tilastoissa!
Ruuhkamaksut on oikeasti työssäkäyntivero, jollaisia ei pidä luoda. Onneksi vihreiden kannatus on lähtenyt äkkijyrkkään laskuun.Sittenhän olisi hyvä laittaa ruuhkamaksut suoraan niille, joille se kuuluu, näyttää hyvältä tilastoissa!
Ai autoillako esi-isämme ovat levittäytyneet kaikkialle Suomeen. Oisko antaa linkkiä?Sisältyykö noihin haittoihin yhdyskuntarakenteen hajautuminen joka autoilusta seuraa? Se tulee kalliiksi sekä kunnille että yksityisille, kun etäisyydet yhdyskuntarakenteen sisällä pitenevät ja palveluiden järjestäminen ja inftastruktuurin rakentaminen kallistuu.
Autoilun aikana rakennetut kaupunginosat ovat paljon harvemmin rakennettuja kuin ennen autoilua rakennetut. Puhutaan ns. haulikkokaavoituksesta, missä talot on ripoteltu ympäri metsiä kuin haulikosta lentäneet haulit. Sellaisessa ympäristössä on hyvin vaikea saada muita liikennemuotoja kuin autoilua kilpailukykyisiksi.Anteeksi kuinka? Suomessa on autoiltu vuosikymmeniä. Miten se on yhdyskuntarakennetta hajauttanut? Kai ymmärrät, että sinunkin vuokrayksiösi vuokra nousee moninkertaiseksi, jos kaikki pakkaantuisivat samaan paikkaan?
Minähän olen ollut koko ajan tässä keskustelussa mukana. Huomautin vain, että verotus on fakta. Ei se ole mitään Autoliiton tai Palstapesun mutua. Kuuluu yleissivistykseen tietää se, että autoilijat ovat nettoveronmaksajia autoillessaan. Jos sitä vastaan alkaa taistella, koko keskustelulta putoaa pohja pois.Mä mietinkin, että koska hyppäät paikalle kannustamaan persuja. Mitä tällä kertaa? Vihervassareilla pyyhitään lattiaa? palstapesu vie kirkkaan voiton? poppareita esille tms?
Ehkä eniten saastuttaa tuo turbourpoilu.
Niin... Mitenköhän ne esi-isät pärjäsivät ilman autoa? Eivät päässeet varmaan ollenkaan töitä tekemään tai asioille?Ai autoillako esi-isämme ovat levittäytyneet kaikkialle Suomeen. Oisko antaa linkkiä?
Tiedoksesi, että myös mm. kunnat käyttävät tieverkkoon merkittäviä summia.Autoilun verotus:
Valtio keräsi tieliikenteestä veroja 8,3 miljardia – palautti tieverkolle alle miljardin
Tieliikenteen verotulot kasvoivat viime vuonna yli 300 miljoonaa euroa.www.kauppalehti.fi
Valtio ottaa autoilijalta 8,3 mrd ja antaa 1,8 mrd: katso taulukoista, mistä kaikesta valtio rokottaa autoilijaa
Yksi kuuma vaaliperuna on autoilun verotus ja liikenne. Mutta minkälaisista rahoista puhutaan?www.tekniikkatalous.fi
Liikennejärjestelmä | Tieto Traficom
liikennejarjestelma.fi
Jos lähdekritiikki ei muuten onnistu.
Missä tällainen kaupunki on? Onko antaa jotain esimerkkiä?Autoilun aikana rakennetut kaupunginosat ovat paljon harvemmin rakennettuja kuin ennen autoilua rakennetut. Puhutaan ns. haulikkokaavoituksesta, missä talot on ripoteltu ympäri metsiä kuin haulikosta lentäneet haulit. Sellaisessa ympäristössä on hyvin vaikea saada muita liikennemuotoja kuin autoilua kilpailukykyisiksi.
Kuinka paljon kunnat käyttävät? Ja mitä verovaroja siihen käytetään?Tiedoksesi, että myös mm. kunnat käyttävät tieverkkoon merkittäviä summia.
Jos olisi vain valtion tiet (= ne 1,8 miljardin tiet), niin eipä silloin paljon autoiltaisi.
Koita sä nyt selvitä sun murrosiästä ensin ja tuu räöpimään sitten, kun pää tass toimii.Eli kaikkien pitää maksaa, jotta sinä pääset helposti töihin ja kuskaamaan lapsia. Selvä. Aloita hankkimalla se työpaikka.
Kaikki kaupungit Suomessa ovat enemmän tai vähemmän sellaisia.Missä tällainen kaupunki on? Onko antaa jotain esimerkkiä?
Autoilun verotulot tilitetään valtiolle. Joten kunnallisista autoväylistä maksavat kaikki kuntalaiset mm. kunnallisveron ja kiinteistöveron muodossa.Kuinka paljon kunnat käyttävät? Ja mitä verovaroja siihen käytetään?
uiui. Henkilökohtaisuuksia, kun ei osata argumentoida. Mitä seuraavaksi. Olen lapsellinen vai lääkkeissä?Koita sä nyt selvitä sun murrosiästä ensin ja tuu räöpimään sitten, kun pää tass toimii.
Ennen oltiin omavaraisia. Työpaikkana oli oma pelto, navetta ja metsä. Ei tarvinnut matkustaa mihinkään.Niin... Mitenköhän ne esi-isät pärjäsivät ilman autoa? Eivät päässeet varmaan ollenkaan töitä tekemään tai asioille?
Ja valtio tilittää autoiluveroja takaisin kunnille.Autoilun verotulot tilitetään valtiolle. Joten kunnallisista autoväylistä maksavat kaikki kuntalaiset mm. kunnallisveron ja kiinteistöveron muodossa.
Sekä että.uiui. Henkilökohtaisuuksia, kun ei osata argumentoida. Mitä seuraavaksi. Olen lapsellinen vai lääkkeissä?
Eli miksi muiden pitäisi maksaa siitä, että Helsingissä ei ole osattu kaavoittaa?Kaikki kaupungit Suomessa ovat enemmän tai vähemmän sellaisia.
Koska ilmeisesti tunnet Helsingin hyvin, niin kannattaa vertailla asumistiheyttä Helsingin kantakaupungissa (= ennen autoilun aikaa rakennettu alue) sekä seudun muissa osissa.
Laajamittainen autoilu tuli vasta 1960-luvulla.Ennen oltiin omavaraisia. Työpaikkana oli oma pelto, navetta ja metsä. Ei tarvinnut matkustaa mihinkään.
Eli edelleen on valtiolle tilitettynä 5,3 miljardia euroa autoilijoilta.Autoilun verotulot tilitetään valtiolle. Joten kunnallisista autoväylistä maksavat kaikki kuntalaiset mm. kunnallisveron ja kiinteistöveron muodossa.
Niin, millainenkohan mahtoi asumistiheys olla esim. Kontulan alueella 1800-luvulla. Ei kovin heppoinen. Tästä voidaan päätellä, että autoilu mahdollisti merkittävästi tiheämmän asutuksen kuin hevoskyyti, vai mitä?Koska ilmeisesti tunnet Helsingin hyvin, niin kannattaa vertailla asumistiheyttä Helsingin kantakaupungissa (= ennen autoilun aikaa rakennettu alue) sekä seudun muissa osissa.
Koskee kaikkia kaupunkeja.Eli miksi muiden pitäisi maksaa siitä, että Helsingissä ei ole osattu kaavoittaa?
Onko kaupungit harvaan rakennettuja? Eivät ole.Koskee kaikkia kaupunkeja.
Sitä paitsi ei kyse ole siitä, että miten osataan kaavoittaa vaan siitä, että miten halutaan kaavoittaa. Kaavoitus on pääliikennemuodon valinnan suhteen joko tai -kysymys. On esimerkiksi mahdotonta kaavoittaa alue, joka olisi samalla hyvä autoilun kannalta että hyvä vaikkapa kävelyn kannalta.
Autoilu johtaa väistämättä harvaan rakentamiseen, jotta parkkipaikoille, autoväylille ja autoväylien suojaviheralueille olisi tilaa. Niin ikään autoilu johtaa toimintojen eriytymiseen siten, että muodostuu erillisiä nukkumalähiöitä, palvelualueita ja työpaikka-alueita.
Ilman autoilua Kontula olisi voitu rakentaa paljon tiiviimmin. Tai vaihtoehtoisesti ja todennäköisimmin niin syrjään ei ylipäätään olisi tarvinnut rakentaa mitään.Niin, millainenkohan mahtoi asumistiheys olla esim. Kontulan alueella 1800-luvulla. Ei kovin heppoinen. Tästä voidaan päätellä, että autoilu mahdollisti merkittävästi tiheämmän asutuksen kuin hevoskyyti, vai mitä?
Suomalaiset kaupungit ovat poikkeuksellisen harvaan rakennettuja. Mistään muualta Euroopasta ei löydy yhtä harvaan rakennettuja kaupunkeja. Ei edes toisista pohjoismaista, Baltiasta tai Venäjältä.Onko kaupungit harvaan rakennettuja? Eivät ole.