Huhtikuiset 2020

@Jenpulla voimia todella paljon!

Täällä käyty n. pari viikkoa sitten verikokeissa, mutta omakantaan ei ole tullut vielä tuloksia. Vähän ihmettelen, mutta jos se on niin, että ne saa tietää vasta kun on ultra ? Sekin on ensi viikolla, hui kun jännittää

Pääseekö vielä fb-ryhmään? Ajattelin liittyä jos ultrassa tulee hyviä uutisia.

 

@Jenpulla voimia todella paljon!

Täällä käyty n. pari viikkoa sitten verikokeissa, mutta omakantaan ei ole tullut vielä tuloksia. Vähän ihmettelen, mutta jos se on niin, että ne saa tietää vasta kun on ultra ? Sekin on ensi viikolla, hui kun jännittää

Pääseekö vielä fb-ryhmään? Ajattelin liittyä jos ultrassa tulee hyviä uutisia.

Mulla verikokeet ensi viikolla ja ultra siitä 2 viikkoa eteenpäin. Tämän jälkeen (ja sen jälkeen että olen perheelle kertonut että odotellaan ensimmästä) niin voisin liittyä ryhmään. Sehän oli salainen ja suljettu ryhmä, eikö vain? Ennen ultraa on pakko vielä mennä perhejuhliin leikkimään normaalia, ja meillä on tarjoilla ravut. Jossain luki että tuoreita rapuja voisi syödä, mutta emmä riskiä ottaisi silti. Nämä ovat pakastettuja... Saa nähdä miten "leikin" syöväni niitä. Alkoholia voin välttää olemalla kuski onneksi!

 

@Jenpulla voimia todella paljon!

Täällä käyty n. pari viikkoa sitten verikokeissa, mutta omakantaan ei ole tullut vielä tuloksia. Vähän ihmettelen, mutta jos se on niin, että ne saa tietää vasta kun on ultra ? Sekin on ensi viikolla, hui kun jännittää

Pääseekö vielä fb-ryhmään? Ajattelin liittyä jos ultrassa tulee hyviä uutisia.

Minulla ne seulontalabrat ei missään vaiheessa tulleetkaan näkyville omakantaan (aiemmissakaan raskauksissa), joten kysyin ne neuvolasta. Meillä päin ne vastaukset tulee olla mukana nt-ultrassa, siellä sitten laskettiin ja ilmoitettiin riskiluvut. Itse kävin ultrassa alkuviikosta, laskettu aika aikaistui minulla 30.3. Mutta taidan nyt kuitenkin kirjoitella tässä ryhmässä sen mitä ehdin. Riskiluvutkin oli kaikki onneksi hyvin pienet.

Pahoittelut kaikille joilla raskaus ei ole jatkunut. Kannattaa rauhassa ottaa aikaa surutyöhön. ♡

 

Moikka kaikille, fb ryhmään mahtuu hyvin meitä on 33 siellä ja kaikki halukkaat mahtuvat

 

Tasan 2 viikkoa sitten kävin varhaisultrassa raskauden keston määrityksessä. Tuolloin näkyi pelkkä ontelo ja sain uuden ajan. Onpa olleet pitkät ja huolia täynnä olevat viikot. Mutta tänään selvisi täydeksi yllätyksekseni, että kyllä siellä joku on, ja 7+5 olisi nyt tilanne. Tälläkin kertaa jouduttiin katsomaan tosi pitkään, koska kohtuni on kuulemma taaksepäin kallistunut ja häpyluusta tuli voimakas varjo. Laskeaika on siis vasta 2.5. joten siirrynkin tuonne toukokuisten puolelle. Tsemppiä ja onnea kaikille täällä!

 

Tasan 2 viikkoa sitten kävin varhaisultrassa raskauden keston määrityksessä. Tuolloin näkyi pelkkä ontelo ja sain uuden ajan. Onpa olleet pitkät ja huolia täynnä olevat viikot. Mutta tänään selvisi täydeksi yllätyksekseni, että kyllä siellä joku on, ja 7+5 olisi nyt tilanne. Tälläkin kertaa jouduttiin katsomaan tosi pitkään, koska kohtuni on kuulemma taaksepäin kallistunut ja häpyluusta tuli voimakas varjo. Laskeaika on siis vasta 2.5. joten siirrynkin tuonne toukokuisten puolelle. Tsemppiä ja onnea kaikille täällä!

Ihanaa kuulla että oli positiivinen lopputulos teillä Ihanaa odotusaikaa!

Mulla laskettu aika on 18/19.4. mutta varhaisultran mukaan se voi siirtyä, mutta kätilö sanoi että pysytään nt-ultraan saakka näillä lukemilla, ja siellä muuttavat sitä jos se on yli viikon väärässä tms. (ei se kyllä voi olla koska sain dpo 12 ekan haamun, ja mun laskelmien mukaan jos viikolla siirrettäisiin se olisi ollut tosi paljon aikaisemmin!) Mutta sitä tässä odotellaan!

Uusin oire:selkäjomotus. Eilen alkoi oikealla puolella jomottaa tietyissä asennoissa ja aamulla kun heräsin niin eipä oikeastaan tuntunut hyvältä vieläkään. Rv 10 meneillään, voihan se olla näitä kasvamiskipuja jotka oireilevat selkäpuolella nyt, mutta ainahan sitä googlaa ja löytää syitä miksi se olisi km Mun vinkki, älä googlaa! Kyselehän vaikka mieluummin kaverilta tms.

 

Mä kävin ti labrassa iltapäivällä ja tulokset oli kaupungin applicationissa pe-aamuna.

Edit: En ole varma oliko kaikki tulokset siinä, en oikeastaan edes katsonut mitä määrättiin. Kuuntelen sitten ekassa kunnon ultrassa ammattilaiselta mielummin.

 

Ai ja tiistaina oli neuvolalääkäri (10+6 silloin) lähinnä lääkitysten vuoksi ja yllätyksekseni ultrasi samalla.
Alkuraskauden ultrassahan olin jo yksityisellä.
Siellä oli sellainen melske menossa, ettei lääkäri meinannut saada kuvaa. Kaverilla oli kunnon diskojumpat menossa. Sykekin yli 160.
Eli meillä ainakin toistaiseksi kaikki paremmin kuin hyvin.

 

Meillä vietetään huomenna pojan yksivuotias synttäreitä ja mietin olisiko se hyvä hetki kertoa sukulaisille ja ystäville että lisää olisi tulossa. Jotenkin taikauskoinen siihen viikkoon 12 asti. Tosin kaksi läheistä ystävää saanut keskenmenon juurikin rv 12+ viikolla. Toki olisi ihanaa pitää vielä hetki salassa. Osa kyllä tietää jo ettei tämä salaisuus ole minulla kovin hyvin pysynyt.
Mieheltä kysyin koska heidän suvulle kerrotaan niin kuulemma kun on syntynyt(yritä aina sitten ymmärtää hänen huumoria.). Hänen vanhemmille tämä olisi 10.lapsenlapsi ja mies saa kertoa kun haluaa, mie hoidan oman suvun ja tuttavat, hän saa hoitaa omansa.
Joko muut olette kertoneet ilouutiset muille ja onko siihen liittynyt joku kiva teko, puhe, vaate tms. ?

 

Meillä vietetään huomenna pojan yksivuotias synttäreitä ja mietin olisiko se hyvä hetki kertoa sukulaisille ja ystäville että lisää olisi tulossa. Jotenkin taikauskoinen siihen viikkoon 12 asti. Tosin kaksi läheistä ystävää saanut keskenmenon juurikin rv 12+ viikolla. Toki olisi ihanaa pitää vielä hetki salassa. Osa kyllä tietää jo ettei tämä salaisuus ole minulla kovin hyvin pysynyt.
Mieheltä kysyin koska heidän suvulle kerrotaan niin kuulemma kun on syntynyt(yritä aina sitten ymmärtää hänen huumoria.). Hänen vanhemmille tämä olisi 10.lapsenlapsi ja mies saa kertoa kun haluaa, mie hoidan oman suvun ja tuttavat, hän saa hoitaa omansa.
Joko muut olette kertoneet ilouutiset muille ja onko siihen liittynyt joku kiva teko, puhe, vaate tms. ?

Läheisimmät ystävät tietävät meillä. 11+4.
Muille me ei aiota kertoa ennen kuin/jos rakenneultrassa on kaikki hyvin.

Noi eleet/teot/tmv eivät oikein ole meidän juttuja. Varmaan kuolisin, jos joku ehdottaisi tyyliin baby showeria.

 

@Lumikko84 Meillä oli eilen sukujuhlat ja mä mietin kauan samaa että kertoisiko jo, mutta olen nyt päättänyt että vasta nt ultran jälkeen kerrottaisiin jos kaikki on hyvin. Juvlissa tarjottiin rapuja, joten oli pakko leikkiä syöväni pari. Vaikka liha meni kuorineen roskiin. Ei näyttänyt siltä että kukaan huomasi.
En aina ymmärrä että olen raskaana vieläkään, ja huomaan että nään unia asiasta todella usein. Juon tai syön jotain väärin, tai sitten käyn sukeltamassa tai matkustan isolla mahalla. Ehkä unet ovat vähän rauhoittuneet mutta kyllä niissä on vielä potkua. Mieheni intoilee raskaudesta, mutta mä stressailen. En ole antanut itselleni luvan olla iloinen vielä, en ennen nt ultran tuloksia. Jos kaikki on hyvin niin pitää kertoa pojalle, ja sitten vanhemmille koska poitsu ei tuu olemaan hiljaa asiasta, niin kauan on jo toivonut pikkusiskoa ( vaikka mieheni kanssa ollaan aika varmoja pojasta).

 

Mulla on jotenkin vielä pelkoo siitä meneekö kaikki hyvin, np-ultrassa kaikki oli ok. Mutta kai se epävarmuus kalvaa loppuun asti tai ehkä ennemminkin pelko. Miten tästä vois päästä pois? Tuntuu harmittavalta kun nää ajatukset kuluttaa

 

Mulla on jotenkin vielä pelkoo siitä meneekö kaikki hyvin, np-ultrassa kaikki oli ok. Mutta kai se epävarmuus kalvaa loppuun asti tai ehkä ennemminkin pelko. Miten tästä vois päästä pois? Tuntuu harmittavalta kun nää ajatukset kuluttaa

Neuvolasta saisi varmasti keskusteluapua ja tukea.

 

Jäi vielä osittain uutinen kertomatta juhlissa. Isäni oli vähän outo kuten aina isoissa juhlissa ja mummoni 86 vuotta oli vähän sekava joten ajattelin että näissä juhlissa ja puoli tuntemattomissa miehen puolen sukulaisissa on tarpeeksi jännitystä.
Kahdelle tädilleni kerroin ja he ovat ihmisiä joille voi myös helposti kertoa jos menee kesken.
Aikaisemmin ollut hyvä ja varma fiilis raskaudesta mutta tänään olen pelännyt koko päivän keskenmenoa. Ajatuskin siitä ja näistä pojan yksivuotias juhlista tekee pahaa. No juhlat ohi eikä keskenmenoa näy. Nyt unta ja huomenna paremmalla mielellä eteenpäin!
Vältetään kaikki stressiä, se ei tee hyvää meille

 

Eilen googlailin hauskoja tapoja paljastaa raskautta kuvin ja löysin tähän aikaan sopivat aiheet: halloween ja kurpitsat. Hokkaido kurpitsa tuli mukaan kotiin tänään kaupasta ja ajattelin tehdä tästä kiva idea. Eli kurpitsaan kirjoittaa esim. "tulossa huhtikuussa 2020" ja kurpitsa pitää vatsan korkuudella ja mies (+ mahdolliset lapset) pitävät kiinni siitä samalla Toinen idea oli että ostaisi erikokoisia kurpitsoita ja ottaisi sellainen missä lukee syntymävuodet, viimeisessä toki 2020 sitten Mieheni nauroi mulle ja sanoi että riittää kun sanoo ne sanat yhdessä Whatsapp-viestissä! "Meille tulee vauva!" mutta mä en ole niin perus

Tähän tapahtumaan on vielä reilu 2 viikkoa ja toivotaan että kaikki on hyvin ultrassa vielä. Sitten lähdemme kertomaan! Mulla on ollut hyvin oireetonta aamuisin, ehkä väsynyt mutta vatsassa on hiljaista, onkohan nyytti nukkumassa sitten? Iltapäivällä alkaa selkäjomotus ja vatsajomotus myös, mutta ne tuntuvat erilaisilta kuin ennen. EHkä se perusmenkkajomotus on ohi, ja nyt on niitä kohdun kasvukipuja meneillään? Tuntuu niin surrealilta tämä raskaus vieläkin, ja odotan etä heräisin unistani kohta! Täällä mennään rv 10+2 tänään, eli pahimmat viikot ovat ohi ja nyt pitäisi pikkusen kasvu alkaa. Vanhat farkut ovat aika tiukat (olivat vähän löysät ennen) ja mieluummin käytän löysiä housuja. Verikokeissa kävin tänään, eli saan tulokset veriryhmästä jne. ja kilpirauhasen arvot kiinnostaa, jotta tiedän missä mennään sen kanssa!

 

Me kerrotaan mun perheelle ultran jälkeen. Tosin nyt viikonloppuna oli kuumottelevaa kun oltiin vierailemassa mun kotikonnuilla (poikaystäväni on Intialainen ja hänen perheensä asuu sielä ).

Perjantaina oli mun äidin äidin eli mummun muutto ja lauantaina käytiin siellä auttamassa purkaan joitakin laatikoita. Sielä oli kaksi laatikollista tavaraa että ottakaa jos tarvitte muuten heittäkää roskiin.

Päällimmäisenä oli meidän suvun kastemalja, jota meidän mummu on säilyttänyt vuosikymmenet, mutta nyt kuulemma riitti säilytys. Äiti ja mummu melkein yhteen ääneen totesivat että me kumminkin ollaan ne jotka ensimmäisenä tekee. (serkkupoika teki kyllä mummusta isomummun jo pari vuotta sitten mut nyt on meidän sisaruuskatraasta se odotus)

Naurun saattelemana ukolle sit englanniks et jaahas mummu ja äiti odottaa että alappas hommiin ja mies virnuilee vieressä. Laatikoista löyty myös mummun tekemät pienet kudotut vauvan tumput ja pipo.

Hetkinen?! Arvaako ne jotain?

Höpöhöpö, sattumaa vain.

Sunnuntaina sit mun kummipojan synttärilahvit enon luona. Äidin puoleinen suku paikalla. Enolla ollut suvun kastemekko viimeiset 11 vuotta tallessa ja mummu halusi sen juuri nyt mukaansa että hän vie sen pesulaan. Yritti sitä kyllä myös meille tarjota.

Jossain vaiheessa tuli myös meidän äidin tupakoinnista puhetta ja äiti sanoi että hän lopettas tupakoinnin kun hänestä tulee mummu.

Pikkusiskolle olin viikkoa aikaisemmin kertonut ja kun ajeltiin takas hänen luokseen (jossa yövyimme viikonlopun) mietittiin että aavistaako mein mummu tai äiti jotain, vai onko vain puhdasta sattumaa? Muutama viikko pitäis vielä odotella ultraa ja sit päästään kertomaan.

Ja saatiin hyvä idea miten kerrotaan meidän äitelle, liittyen tuohon tupakoinnin lopettamiseen. Nikotiinipurkkarasia, ultrakuva väärinpäin teipillä päälle ja takana lukee "kannattaa alkaa harjoittelemaan"

~*~*~*~

Tsemppiä kaikille joilla on raskaus keskeytynyt

 

Huh huh, nyt saa hieman rauhoittua kun mulla oli tänään nt-ultra ja matkalaisella oli kaikki hyvin! Oli ihan kamala jännitys ja pelko että onko siellä edes elämää kun ei tullut käytyä varhaisultrassa. Itkuhan siinä pääsi ja nyt on kyllä niin kiitollinen olo.

Laitoin sulle @Emiilie viestiä fb-ryhmään liittymisestä.

Tsemppiä kaikille nt-ultriin!

 

Moi!
Ensinnäkin voimia kaikille keskenmenon kokeneille!

Päätin nyt vihdoin liittyä keskusteluun, olen kyllä seuraillut taustalla jo pidempään. Meillä olisi pikkuselle laskettu aika 24.4. Yritystä takana yli kolme vuotta ja taustalla yksi keskeytynyt keskenmeno. Lapsettomuushoidoissa olemme olleet toista vuotta, toki ennen tätä syitä pitkälle yritykselle oltiin jo etsitty yksityisen puolella. Lopulta sain adenomyoosi ja endometrioosi diagnoosit. Sen vuoksi ennen ivf aloitusta, kävin läpi muutaman kuukauden vaihdevuodet, jotta paikat saatiin otollisemmiksi. Keskenmenon jälkeen huomattiin, että kohdussani on rakennepoikkeavuus ja multa puuttuu toinen munanjohdin kokonaan. Elikä mulla on unikorninen kohtu. Tieto tuli yllätyksenä, sillä yksityisen puolella oltiin tehty alkutaipaleella jo aukiolotutkimus, jossa todettiin että molemmat johtimet on kunnossa.

Nyt olen juossut alkuraskauden ultrissa melkein viikottain, jottei joutuisi kokemaan samaa kohtaloa kuin viimeksi, joilloin kannoin kuollutta mukanani kuukauden päivät. Silloin toki alkionsiirto oltiin tehty lääkkeelliseen kiertoon ja jouduin käyttämään tukilääkkeitä rv 12 asti, joka saattoi osaltaan vaikuttaa siihen ettei sikiö tullut luonnollisesti ulos. Nyt pääsimme tekemään siirron omaan ovulaatiooni, joten keskenmenoriski siltä osin hieman pienempi. Viimeksi alkion koko laahasi päivän pari perässä, kun nyt se on joka kerta ollut hieman isompi kuin mitä päivien mukaan olisi tarvis. Siitä huolimatta olen ollut pelko persiissä keskenmenon suhteen, eikä tuo rakennepoikkeavuus ainakaan paranna ennusteita.

Tämä raskaus oireiltaan on ollut aika samanlainen kuin ensimmäinenkin. En oksentele,lukuunottamatta muutamaa kertaa hampaiden pesun yhteydessä, mutta jo ennen plussaa alkoi närästys ja turvotus. Lisäksi mahan alueella on voimakasta paineentunnetta etenkin iltaisin. Ja heti plussattuani sairastin flunssan, joka ei oikeastaan vieläkään ole kunnolla parantunut. Lisäksi on pientä päänsärkyä, joka saattaa kyllä johtua vaan siitä, että olen liikkunut todella vähän vaikka normaalisti olen tottunut urheileen. Harrastan kontaktilajia, jonka olen joutunut aina jättään taka-alalle jokaisen alkionsiirron jälkeen. Nyt lähinnä kävelen ja pyöräilen, mutta täytyisi kyllä löytää joku laji, jota on mukava touhuta näillä oloilla.
Nyt mennään rv 9+4 ja oireet on hieman helpottanu viimeisen viikon aikana. Np-ultra on kahden viikon päästä ja neuvolalääkäri tämän rakennepoikkeavuuden takia jo tällä viikolla.

Tuli pitkä teksti, mutta ajattelin samantien kirjottaa hieman enemmän tuntemuksistani, jos joku samanlaisten asioiden kanssa kamppaileva saisi tästä jotain irti. Tuo unikorninen kohtu on sen verran harvinainen, ettei siitä meinaa oikein löytää mistään tietoa.
Minäkin jään tod.näköisesti roikkuun tälle palstalle, enkä liity missään vaiheessa fb-ryhmään.

 

Päivitys mun jännittävään elämään: Eilen alkoi aamu kauhu skenaariolla, katselin punaista verihyytymää paperillani kun kävin vessassa. En ollut vuotanut yhteen sitten heinäkuun menkkoja joten olin ihan shokissa. Katselin netistä ohjeita ja useimmissa luki että soita vaan neuvolaan. Soitin vaikka tiesin että sieltä tulee se "ota iisisti ja katsotaan mitä tapahtuu", kävin läpi neuvolatädin kanssa oireita, ei ollut kovaa kipua, vuoto tai hyytymät eivät tulleet siteeseen asti edes. Kaikki kuulostaa vaarattomalta, mutta kun luulee ettei pitäisi tulle mitään ennen synnytystä niin kyllä stressaa hetken. Hyytymät loppuivat jo päivällä, ja sitten tuli ruskeeta valkovuodon seassa. Eiliset jomotukset ja kivut eivät tänään tunnu enää niin pahalta. Viimeksi kun tuli km niin vuodot kyllä olivat kivuliaat ja runsaat. Tämän kokemuksen perusteella sanoisin että ei pitäisi olla huolissaan, mutta olen kanaemo jo, olen aina huolissaan
Anyways, tänään aamulla oli taas vain ruskeata valkovuodon seassa, eli sehän on "vanhaa" verta, eikä kovin runsasta ole ollut. Kävin verikokeissa maanantaina, ja tänään vein uuden virtsakokeen aamulla taas, kun oli ollut jotain epäselvää edellisen kanssa. Toivottavasti nyt selviää onko mulla vti tulossa tms, ja saataisiin asia kuntoon! Kuten varmaan olen sanonut 100 kertaa jo, nt ultra vasta parin viikon päästä ja sinne asti pitäisi nyt jaksaa odottaa tuomiota. Lisäksi mies lähti matkoille nyt koko vkl:ksi eli jos jotain tapahtuu niin pitää ottaa taksi alle ja poika mukaan. Toivotaan toki ettei sellaista tapahdu Mitäs muille? Onko yhtä jännittäviä tilanteita?

 

Päivitys mun jännittävään elämään: Eilen alkoi aamu kauhu skenaariolla, katselin punaista verihyytymää paperillani kun kävin vessassa. En ollut vuotanut yhteen sitten heinäkuun menkkoja joten olin ihan shokissa. Katselin netistä ohjeita ja useimmissa luki että soita vaan neuvolaan. Soitin vaikka tiesin että sieltä tulee se "ota iisisti ja katsotaan mitä tapahtuu", kävin läpi neuvolatädin kanssa oireita, ei ollut kovaa kipua, vuoto tai hyytymät eivät tulleet siteeseen asti edes. Kaikki kuulostaa vaarattomalta, mutta kun luulee ettei pitäisi tulle mitään ennen synnytystä niin kyllä stressaa hetken. Hyytymät loppuivat jo päivällä, ja sitten tuli ruskeeta valkovuodon seassa. Eiliset jomotukset ja kivut eivät tänään tunnu enää niin pahalta. Viimeksi kun tuli km niin vuodot kyllä olivat kivuliaat ja runsaat. Tämän kokemuksen perusteella sanoisin että ei pitäisi olla huolissaan, mutta olen kanaemo jo, olen aina huolissaan
Anyways, tänään aamulla oli taas vain ruskeata valkovuodon seassa, eli sehän on "vanhaa" verta, eikä kovin runsasta ole ollut. Kävin verikokeissa maanantaina, ja tänään vein uuden virtsakokeen aamulla taas, kun oli ollut jotain epäselvää edellisen kanssa. Toivottavasti nyt selviää onko mulla vti tulossa tms, ja saataisiin asia kuntoon! Kuten varmaan olen sanonut 100 kertaa jo, nt ultra vasta parin viikon päästä ja sinne asti pitäisi nyt jaksaa odottaa tuomiota. Lisäksi mies lähti matkoille nyt koko vkl:ksi eli jos jotain tapahtuu niin pitää ottaa taksi alle ja poika mukaan. Toivotaan toki ettei sellaista tapahdu Mitäs muille? Onko yhtä jännittäviä tilanteita?

Mulla tosiaan silloin muutama viikko sitten viimeksi tuli pientä veristä vuotoa, ja viikko sitä ennen samalla lailla. Kävin varhaisultrassa, jossa kaikki ok, eikä vuodolle löytynyt syytä. Nyt menossa rv 9+ 2, pahoinvointi ja väsymys jatkuvaa, ja vuotoja ei onneksi enää ole ollut. Nt-ultraa jännitän kovasti, siihen vielä kolmisen viikkoa.

 

Päivitys mun jännittävään elämään: Eilen alkoi aamu kauhu skenaariolla, katselin punaista verihyytymää paperillani kun kävin vessassa. En ollut vuotanut yhteen sitten heinäkuun menkkoja joten olin ihan shokissa. Katselin netistä ohjeita ja useimmissa luki että soita vaan neuvolaan. Soitin vaikka tiesin että sieltä tulee se "ota iisisti ja katsotaan mitä tapahtuu", kävin läpi neuvolatädin kanssa oireita, ei ollut kovaa kipua, vuoto tai hyytymät eivät tulleet siteeseen asti edes. Kaikki kuulostaa vaarattomalta, mutta kun luulee ettei pitäisi tulle mitään ennen synnytystä niin kyllä stressaa hetken. Hyytymät loppuivat jo päivällä, ja sitten tuli ruskeeta valkovuodon seassa. Eiliset jomotukset ja kivut eivät tänään tunnu enää niin pahalta. Viimeksi kun tuli km niin vuodot kyllä olivat kivuliaat ja runsaat. Tämän kokemuksen perusteella sanoisin että ei pitäisi olla huolissaan, mutta olen kanaemo jo, olen aina huolissaan
Anyways, tänään aamulla oli taas vain ruskeata valkovuodon seassa, eli sehän on "vanhaa" verta, eikä kovin runsasta ole ollut. Kävin verikokeissa maanantaina, ja tänään vein uuden virtsakokeen aamulla taas, kun oli ollut jotain epäselvää edellisen kanssa. Toivottavasti nyt selviää onko mulla vti tulossa tms, ja saataisiin asia kuntoon! Kuten varmaan olen sanonut 100 kertaa jo, nt ultra vasta parin viikon päästä ja sinne asti pitäisi nyt jaksaa odottaa tuomiota. Lisäksi mies lähti matkoille nyt koko vkl:ksi eli jos jotain tapahtuu niin pitää ottaa taksi alle ja poika mukaan. Toivotaan toki ettei sellaista tapahdu Mitäs muille? Onko yhtä jännittäviä tilanteita?

Voi vitsi... Oisin kyllä itse ollut ihan hysteerinen. Onneksi se loppui. Toivottavasti kaikki menee jatkossa ilman moisia säikäytyksiä.

 

Täällä ainainen valitus jatkuu. Eilen oli p*skin päivä ihmismuistiin. Koira kuoli ja raskausdiabetes löytyi. Jälkimmäisen seurauksena oon onnistunut maalaamaan ties mitkä kauhukuvat jo päähäni aineenvaihduntahäiriöisestä lapsesta, joka kärsii ylipainosta koko loppuelämän ja voi syntyessään huonosti.

Jotenkin tuli angsti, kun syö about niin "oikein" kuin voi. Herkut/mikään epäterveellinen esim. ei millään muotoa kiinnosta mua, joten en usko että tätä korjataan ruokavaliolla. Joo, tiedän ettei tää ole vain bmi35+ juttu, mutta silti ahdistaa. Oon tottunut olemaan pääosin vastuussa omasta terveydestäni. Siis siltä osin kuin siihen voi vaikuttaa.

Ja kyllä nää hormonit vaan kuupan niin jumiin vetää. En normaalisti ole YHTÄÄN tällainen etukäteen kauhukuvailija. Kai se sitten on se, kun on nyt vastuussa myös toisesta ihmisestä.
Ei tuon kohdalla jännitä sinällään tuleeko iso vauva, repeääkö jotain, onko muutaman vuoden kuluttua kakkostyypin diabetes itsellä tmv. Vaan se lapsi... Mä jo itkin kun luin, että syntyy alhaisen verensokerin kanssa. No ei oo varmaan hyvä olo...

Anteeksi avautuminen taas.

Jos jotain positiivista niin maaginen viikko 13 alkoi pari päivää sitten. Onhan tätä odotettu. Eka virallinen ultra ens viikolla.

Hei onko muilla, jotka olis lähellä näitä viikkoja rintojen arkuus vähentynyt? Itsellä oli monta viikkoa niin arat, että heräsin öisin. Nyt ei puoliakaan siitä. Pahoinvointi ei ole laantunut.

Mulla on tuo sokerirasitustesti vielä edessä, en tule nauttimaan siitä. Mulla ylipainoa reilusti mutta en jaksa nyt stressaa siitä, mä meen päivä kerralla. Mun rintojen arkuus ovat kyllä väheentyneet tässä viimeisen viikon aikana. Ennen aikaa miehen kourinta oli sellaista autch vaan. Ehkä sekin kuuluu tähän vaiheeseen. Huomenna alkaa rv 12, mutta ultra on vielä parin viikon päästä. Tuntuu niin kaukaiselta. Ja mulle tuli tämä kuuluisa raskausajan flunssa. Vetää ihan sohvalle makoilemaan vain! Mulla ei ole ollut pahoinvointia yhtään niin siitä en osaa kommentoida! Väsymys on toki vielä, ja oudot kivut vatsan joka puolella.

 

Mulla tosiaan silloin muutama viikko sitten viimeksi tuli pientä veristä vuotoa, ja viikko sitä ennen samalla lailla. Kävin varhaisultrassa, jossa kaikki ok, eikä vuodolle löytynyt syytä. Nyt menossa rv 9+ 2, pahoinvointi ja väsymys jatkuvaa, ja vuotoja ei onneksi enää ole ollut. Nt-ultraa jännitän kovasti, siihen vielä kolmisen viikkoa.

Millaista vuotoa sulla oli? Mä huomasin että ne olivat tuollaisia tummia veriklimppejä mutta ei muuten ollut paljon verta. Sen jälkeen tuli vain vaaleanpunaista ja nyt aamulla loppui sellainen rusehtavakin! Voi toki olla että jatkuu jossain vaiheessa taas mutta toivottavasti ei!

 

Mulla on tuo sokerirasitustesti vielä edessä, en tule nauttimaan siitä. Mulla ylipainoa reilusti mutta en jaksa nyt stressaa siitä, mä meen päivä kerralla. Mun rintojen arkuus ovat kyllä väheentyneet tässä viimeisen viikon aikana. Ennen aikaa miehen kourinta oli sellaista autch vaan. Ehkä sekin kuuluu tähän vaiheeseen. Huomenna alkaa rv 12, mutta ultra on vielä parin viikon päästä. Tuntuu niin kaukaiselta. Ja mulle tuli tämä kuuluisa raskausajan flunssa. Vetää ihan sohvalle makoilemaan vain! Mulla ei ole ollut pahoinvointia yhtään niin siitä en osaa kommentoida! Väsymys on toki vielä, ja oudot kivut vatsan joka puolella.

Se litku oli kyllä mielenkiintoista. Suosittelen ykkösellä huiviin.

Mullakin oli toi flunssa. Kesti 3 viikkoa ja meni kirjaimellisesti lähes 1000 nenäliinaa. Nyt kopkopkop on ohi. Tosin nenä on vuotanut rv 5 lähtien, ja edelleen.

Tsemppiä ja toivottavasti vuoto oli vaan joku yksi pöräys.

 

Millaista vuotoa sulla oli? Mä huomasin että ne olivat tuollaisia tummia veriklimppejä mutta ei muuten ollut paljon verta. Sen jälkeen tuli vain vaaleanpunaista ja nyt aamulla loppui sellainen rusehtavakin! Voi toki olla että jatkuu jossain vaiheessa taas mutta toivottavasti ei!

Mulla tuli sellaista selkeästi kirkasta punaista verta pyyhittäessä, ei alushousuihin asti. Ekalla kerralla tuli vain yhdellä vessareissulla, toisella kerralla tuli useampaan otteeseen, n. Puolen päivän ajan.
Mulle ainakin lääkärissä silloin sanottiin että yleensä vuorokaudessa alkaa runsaampi vuoto jos enteilee jotain huonoa.
Hyvä että sullakin vuoto loppui!