EU aikoo kieltää lihaan viittaavat sanat vegeruoissa.

Ham=kinkku. Ja hampurilaisessa on naudanlihaa yleensä. Eihän ees hampurilaista saisi sanoa hampurilaiseksi

 

https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/3d133bb3-4439-41cf-b761-0b84744e9b03

Vuoden gelatoksi valittiin jäätelokarnevaaleilla Bus Gelato. Raati perusteli seuraavasti:

Jäätelön teon kuninkuuslajissa gelatossa oli todella monta hyvää jäätelöä mukana. Voittaja erottui kyllä selkeästi edukseen. Tässä merkityksellistä tuomaristonkin kannalta oli se, että tämä ei ollut vegaanisarja ja kaikista näistä maito- ja kermapohjaisten seassa, vegaani onnistui olemaan paras, summaa Timo Santala gelatokategoriaa.

Ainut vain, että gelaton pitää sisältää 3,5 prosenttia maitorasvaa. Lain mukaan. Kylläkin Italian lain mukaan, mutta kun kyseessä on italialainen jäätelön alalaji, niin voinemme hyväksyä italialaisen määritelmän. Eli ihan määritelmän mukaan gelato ei voi olla vegaaninen. Tosin mistäpä jäätelökarnevaalilla voitaisiin tuollainen detalji tietää.

On se kumma kun asioita ei voi kutsua niiden oikeilla nimillä. Jäätelöhyllyllä ottaa päähän kun pitää etsimällä etsiä jäätelöä, joka on tehty kermasta ja sokerista, vaikka luulisi olevan itsestäänselvää, että jäätelö on kermasta tai vähintään maidosta tehty ja sokerilla makeutettu.

 

Vähän sama kun nyt on kielletty fetajuuston ja karjalanpiirakan nimet. Vaikeutetaan vain ihmisten elämää.

Ei siinä mitään vaikeuteta, vaan päinvastoin selkiytetään. Tosin fetajuuston kohdalla on typerää, että sen pitää olla Kreikassa tehty, mutta esim. vaatimus lampaanmaidosta on hyvä ja oikein. Feta on lampaanmaitojuusto eikä sellaista pidä saada tehdä mistään muusta. Samanlaista juustoa voi tehdä muista aineista, mutta ei sitä silloin pidä kutsua lampaanmaitojuustoksi eli fetaksi. Tällaisilla säännöillä soditaan juuri sitä epämiellyttävää kehitystä vastaan, että yritykset yrittävät tehdä mahdollisimman halvalla ja huonolla laadulla asioita hinnalla kilpaillakseen. Kuluttajan on hyvin vaikea taistella sellaista vastaan, jos fetana saa myydä mitä tahansa juustoa ja vaikka joulukinkkuna mitä tahansa lihamaista massaa.

 

Ham=kinkku. Ja hampurilaisessa on naudanlihaa yleensä. Eihän ees hampurilaista saisi sanoa hampurilaiseksi

Nimi hampurilainen tulee hampurin kaupungista ja viittaa tapaan tarjoilla liha leivän kanssa.

 

Vegaanista "jäätelöä" voi ihan hyvin sanoa jäädykkeeksi.

 

Vegaanista "jäätelöä" voi ihan hyvin sanoa jäädykkeeksi.

Olisipa harhaanjohtavaa. Ei jäädyke tarkoita esim. tuutissa tai jäätelötikussa olevaa tuotetta, vaan ihan toisenlaista tuotetta, jälkiruokaa, joka syödään esim. jälkiruokakupista.

Nykyisin jo erotellaan erilaiset jäätelöt etuliittein, esim. kermajäätelö, kasvisrasvajäätelö, soijajäätelö, kaurajäätelö... Kaikkein selkeintä on tämä.

 

Tuo on kyllä ärsyttävää. Yksi kasvissyöjä tuttuni tarjoaa aina jotain pahviversioita liharuuista, ja tietysti kohteliaana ihmisenä kiitän ja kehun ruokaa, niin aina tulee ne samat ”ei tosiaan edes huomaa, että on soijaa tmv. lihan tilalla ja eikö olekin ihan yhtä hyvää”.
No ei ole.

No, kaikki eivät ole niin hyviä kokkeja liharuuissa tai leivonnaisissakaan. Eivätkö tietysti kaikki kasvisruuatkaan ole kaikkien mielestä hyviä, ei edes kasvissyöjien mielestä. Esim. vanhoista perinteisistä kasvisruuista kesäkeitto oli aina kaikkien inhokki, sitten taas pinaattiletut kaikkien suosikkeja.

 

Hampurilaisessa on perinteisesti lihaa eli jauhelihapihvi. Tuo salaatti-esimerkki ei toimi esim. englannin kielessä, vrt. lettuce - salad.

Olennaista onkin nyt se, kuinka paljon EU:ssa voidaan peukaloida kunkin maan kieltä. Esim. suomen kielessä salaatti on ihan eri asia kuin lehtisalaatti, samoin kuin hampurilainen tarkoittaa eri asiaa kuin hamburger. Tässä on kyse myös kunkin kielen sanoista, kunkin kansan tavasta puhua ja mieltää maailmaa - oletteko tosiaan sitä mieltä, että EU-tasolla voidaan alkaa sanella eri kielten sisältöä ja käytettyä sanastoa?

 

Olisipa harhaanjohtavaa. Ei jäädyke tarkoita esim. tuutissa tai jäätelötikussa olevaa tuotetta, vaan ihan toisenlaista tuotetta, jälkiruokaa, joka syödään esim. jälkiruokakupista.

Nykyisin jo erotellaan erilaiset jäätelöt etuliittein, esim. kermajäätelö, kasvisrasvajäätelö, soijajäätelö, kaurajäätelö... Kaikkein selkeintä on tämä.

Vegejäätelöitä ja muitakin jäätelöitä syödään myös kupista. Sen kyllä myönnän, että suomalainen sana jäätelö ei sisällä tietoa maidosta toisin kuin ice cream (jääkerma). Jos tällainen eu-säännös tulee, niin en tiedä, miten huomioidaan eri kielten sanat.

 

Olennaista onkin nyt se, kuinka paljon EU:ssa voidaan peukaloida kunkin maan kieltä. Esim. suomen kielessä salaatti on ihan eri asia kuin lehtisalaatti, samoin kuin hampurilainen tarkoittaa eri asiaa kuin hamburger. Tässä on kyse myös kunkin kielen sanoista, kunkin kansan tavasta puhua ja mieltää maailmaa - oletteko tosiaan sitä mieltä, että EU-tasolla voidaan alkaa sanella eri kielten sisältöä ja käytettyä sanastoa?

Tuosta lehtisalaatti vs. salaatti -problematiikasta olen tässä ketjussa jo kirjoittanut. Sen sijaan hampurilainen on mielestäni sama asia kuin hamburger. Miten nämä olisivat eri asia? Sämpylän välissä oleva jauhelihapihvi ynnä mausteet ja muut tykötarpeet.

 

Tuosta lehtisalaatti vs. salaatti -problematiikasta olen tässä ketjussa jo kirjoittanut. Sen sijaan hampurilainen on mielestäni sama asia kuin hamburger. Miten nämä olisivat eri asia? Sämpylän välissä oleva jauhelihapihvi ynnä mausteet ja muut tykötarpeet.

Niin no kun hampurilainen ei edes ei-kasvisversioissa tarkoita tuota. Nykyisinhän on kaikkia kanahampurilaisia, kalahampurilaisia ja sitten vielä ns. "fiinimpien" ravintoloiden omia gourmet-hampurilaisia.

Alunperin sana varmaan tarkoitti juuri mainitsemaasi, mutta maailma tuppaa olemaan sellainen, että se muuttuu, myös ruokalajit kehittyvät ja alkavat varioitua. Aika moni perinteinen suomalainen (liha)ruokakin on nykyisin erilainen kuin alkuperäinen versio.

 

Vegejäätelöitä ja muitakin jäätelöitä syödään myös kupista. Sen kyllä myönnän, että suomalainen sana jäätelö ei sisällä tietoa maidosta toisin kuin ice cream (jääkerma). Jos tällainen eu-säännös tulee, niin en tiedä, miten huomioidaan eri kielten sanat.

Vähän paha on EU:ssa alkaa sanella esimerkiksi vähemmistökieliin muutoksia muiden, valtakielten ehdoilla.

Ja siis tottahan toki vegejäätelöä voi syödä myös kupista, mutta viittasinkin tässä tuutteihin ja tikkujäätelöihin tarkoituksena havainnollistaa, että jäädyke on ihan eri tuote. Jäädyke voidaan tehdä myös kermasta (tai ehkä maidostakin? en ole varma), mutta se ei silti olisi sama asia kuin kerma- tai maitojäätelö.

 

On se kumma kun asioita ei voi kutsua niiden oikeilla nimillä. Jäätelöhyllyllä ottaa päähän kun pitää etsimällä etsiä jäätelöä, joka on tehty kermasta ja sokerista, vaikka luulisi olevan itsestäänselvää, että jäätelö on kermasta tai vähintään maidosta tehty ja sokerilla makeutettu.

Maailmassa on todella vähän itsestäänselvyyksiä, ja täytyy kyllä sanoa, että jäätelön koostumus ei tähän harvalukuiseen joukkoon kuulu.

Jos sä vaikka opettelisit ulkoa ne jäätelöt, jotka sopii sun ruokavalioon ja etsisit sitten sieltä valikoimasta tutut tuotteet, tai pyytäisit myyjää auttamaan? Nykyisin kauppojen valikoima on kaikkien muidenkin tuotteiden osalta paljon laajempi kuin vaikka joskus 70-luvulla, joten jos tuotteen kaikki vaihtoehdot eivät ole tuttuja, niin silloin saattaa joutua etsimään.

Tosin en kyllä käsitä, miten sinun on vaikea löytää kermajäätelöä - kyllähän sen nyt löytää parissa minuutissa isostakin valikoimasta. Itse en edes enää tykkää kerma- enkä maitojäätelöstä, mutta löydän silti ongelmitta vegaaniset jäätelöt. Veikkaanpa, että normaalisti ihmisille ei tuota vaikeuksia löytää haluamaansa tuotetta.

Kermajäätelöiden rinnalle tuli jo 80-luvulla kasvisrasvajäätelöt, koska moni ei halunnut syödä kermajäätelöä eikä syöttää sellaista lapsilleen. Itselleni taas kävi niin, että kun olin pari kertaa maistanut soijajäätelöä, ei maidosta tehty jäätelö enää maistunut sen jälkeen - soijajäätelö vaan oli minusta niin paljon parempaa. Nämä ovat makuasioita, mutta on selvää, että valmistajat ja kauppiaat haluavat tarjota laajan valikoiman, jotta saisivat myös mahdollisimman laajan asiakaskunnan. Jos olisit itse kauppias, sinäkin todennäköisesti tilaisit valikoimiisi vegaanijäätelöä

 

Niin no kun hampurilainen ei edes ei-kasvisversioissa tarkoita tuota. Nykyisinhän on kaikkia kanahampurilaisia, kalahampurilaisia ja sitten vielä ns. "fiinimpien" ravintoloiden omia gourmet-hampurilaisia.

Alunperin sana varmaan tarkoitti juuri mainitsemaasi, mutta maailma tuppaa olemaan sellainen, että se muuttuu, myös ruokalajit kehittyvät ja alkavat varioitua. Aika moni perinteinen suomalainen (liha)ruokakin on nykyisin erilainen kuin alkuperäinen versio.

Tuo on totta, että hampurilaista on varioitu runsaasti, ja itsekin on tullut tehtyä kala- ja kanahampurilaisia. Ehkä tässä sitten kasvisversiot rajataan ulkopuolelle?

 

Vähän paha on EU:ssa alkaa sanella esimerkiksi vähemmistökieliin muutoksia muiden, valtakielten ehdoilla.

Ja siis tottahan toki vegejäätelöä voi syödä myös kupista, mutta viittasinkin tässä tuutteihin ja tikkujäätelöihin tarkoituksena havainnollistaa, että jäädyke on ihan eri tuote. Jäädyke voidaan tehdä myös kermasta (tai ehkä maidostakin? en ole varma), mutta se ei silti olisi sama asia kuin kerma- tai maitojäätelö.

Jäädykkeen voi tehdä oikeastaan mistä vain, siksi se sopisi paremmin kasvisperäisen jäätelön nimeksi. Jäätelö on, suomalaisesta nimestään huolimatta, maitoperäinen tuote.

 

Tuo on totta, että hampurilaista on varioitu runsaasti, ja itsekin on tullut tehtyä kala- ja kanahampurilaisia. Ehkä tässä sitten kasvisversiot rajataan ulkopuolelle?

No se taas ei olisi perusteltua. Ja silloin ainakaan mikään tähän mennessä esitetty perustelu ei olisi pätevä. Ja silloin se vaikuttaisi nimenomaan joltain lihateollisuuden paniikilta.

 

Jäädykkeen voi tehdä oikeastaan mistä vain, siksi se sopisi paremmin kasvisperäisen jäätelön nimeksi. Jäätelö on, suomalaisesta nimestään huolimatta, maitoperäinen tuote.

Alunperin. Mutta ei enää. Ja jäätelöähän on varioitu ennenkin - hyvä esimerkki se kasvirasvajäätelö. Tuotteet kehittyvät ajan kanssa, sellaista se on.

Ihan yhtä lailla puhutaan juuressipseistä, vaikka sipsit alunperin ovat tarkoittaneet nimenomaan perunalastuja. Ja lisäksi on bataattiranskalaisia, juuresleipää, sokerittomia karkkeja, jne. En nyt itse valitettavasti tiedä, mitä kaikkia variaatioita liharuuista on tehty, mutta kyllä niissäkin takuulla on sellaisia lihaversioita, jotka eivät enää koostumukseltaan vai valmistustavalta vastaa alkuperäistä.

 

Sopiiko mihin?

Vegaanisen ei tarvitse olla soijaa, koska sitä ei kaikki ihmiset siedä missään muodossa eikä nuoret miehet saisi syödä ollenkaan jäätelöä

 

No se taas ei olisi perusteltua. Ja silloin ainakaan mikään tähän mennessä esitetty perustelu ei olisi pätevä. Ja silloin se vaikuttaisi nimenomaan joltain lihateollisuuden paniikilta.

Näin se näyttäisi kuitenkin menevän, että nimenomaan vegetuotteet rajataan ulkopuolelle.

 

Alunperin. Mutta ei enää. Ja jäätelöähän on varioitu ennenkin - hyvä esimerkki se kasvirasvajäätelö. Tuotteet kehittyvät ajan kanssa, sellaista se on.

Ihan yhtä lailla puhutaan juuressipseistä, vaikka sipsit alunperin ovat tarkoittaneet nimenomaan perunalastuja. Ja lisäksi on bataattiranskalaisia, juuresleipää, sokerittomia karkkeja, jne. En nyt itse valitettavasti tiedä, mitä kaikkia variaatioita liharuuista on tehty, mutta kyllä niissäkin takuulla on sellaisia lihaversioita, jotka eivät enää koostumukseltaan vai valmistustavalta vastaa alkuperäistä.

No veikkaan, että suurin osa ihmisistä mieltää jäätelön maitotuotteeksi.

 

Vegaanisen ei tarvitse olla soijaa, koska sitä ei kaikki ihmiset siedä missään muodossa eikä nuoret miehet saisi syödä ollenkaan jäätelöä

Ei tarvitsekaan olla.

 

No veikkaan, että suurin osa ihmisistä mieltää jäätelön maitotuotteeksi.

Hyvin todennäköisesti. Vähän samoin kuin suurin osa mieltää karkit sokeria sisältäviksi, mutta silti olemme vuosikaudet tulleet toimeen sen kanssa, että karkkihyllyllä on erikseen se osio, jossa myydään sokerittomia karkkeja esim. diabeetikoille. Ne, jotka haluavat sokerikarkkia, löytävät kyllä ongelmitta omansa.

Erilaisia tuotteita erilaisiin tarkoituksiin ja erilaisille ihmisryhmille voi ihan hyvin kehitellä ja myydä. Mutta väärinkäsitysten välttämiseksi on asiallista, että tuotteiden nimestä käy selville, mistä on kyse, oli se sitten kanahampurilainen tai kasvishampurilainen, tai sitten kermajäätelö, kasvirasvajäätelö, soijajäätelö tai vaikka kaurajäätelö. Ja lisäksi kaikissa tuotteissaan edellytetäänkin tarkkaa tuoteselostetta tarkempia määrittelyjä varten.

Itse asiassa näissä kasvisvaihtoehdoissahan on ilmaistu asia jopa paljon selkeämmin kuin sokerittomissa karkeissa. Karkkien kohdalla jossain kohtaa pussia vaan lukee "sokeriton", mutta tuotteen nimestä sitä ei voi tietää. Jäätelön kohdalla nimenomaan maidottomista jäätelöistä yleensä asia selviää jo tuotteen nimessä, eli nimenomaan NÄMÄ ovat kuluttajan kannalta selkeitä.

 

Näin se näyttäisi kuitenkin menevän, että nimenomaan vegetuotteet rajataan ulkopuolelle.

Jaa-a, mielenkiintoista nähdä saattaako tällainen selkeästi asenteellinen uudistus mennä läpi.

Tosin sitten olisi paikallaan vaihtaa lihapullienkin nimi, ettei tule väärinkäsitystä, kun sana "pulla" tarkoittaa kahvilatuotetta. Tai sitten todetaan, että sanat pulla ja hampurilainen viittaavat enemmän ruuan muotoon kuin ainesosiin. Mutta oli niin tai näin, looginen pitäisi olla. Ja tämä uudistus nimenomaan on epälooginen - ja lisäksi siinä tosiaan yritetään EU-tasolla kirjoittaa uudestaan vähemmistökielten sanastoa, mikä on mielestäni tässä ehkä kaikkein räikein, ja yllättäen täysin huomiotta jäänyt epäkohta asiassa. Näiden syiden vuoksi en usko, että tällaista uudistusta voi ihan ongelmattomasti yrittää viedä läpi.

 

Hyvin todennäköisesti. Vähän samoin kuin suurin osa mieltää karkit sokeria sisältäviksi, mutta silti olemme vuosikaudet tulleet toimeen sen kanssa, että karkkihyllyllä on erikseen se osio, jossa myydään sokerittomia karkkeja esim. diabeetikoille. Ne, jotka haluavat sokerikarkkia, löytävät kyllä ongelmitta omansa.

Erilaisia tuotteita erilaisiin tarkoituksiin ja erilaisille ihmisryhmille voi ihan hyvin kehitellä ja myydä. Mutta väärinkäsitysten välttämiseksi on asiallista, että tuotteiden nimestä käy selville, mistä on kyse, oli se sitten kanahampurilainen tai kasvishampurilainen, tai sitten kermajäätelö, kasvirasvajäätelö, soijajäätelö tai vaikka kaurajäätelö. Ja lisäksi kaikissa tuotteissaan edellytetäänkin tarkkaa tuoteselostetta tarkempia määrittelyjä varten.

Itse asiassa näissä kasvisvaihtoehdoissahan on ilmaistu asia jopa paljon selkeämmin kuin sokerittomissa karkeissa. Karkkien kohdalla jossain kohtaa pussia vaan lukee "sokeriton", mutta tuotteen nimestä sitä ei voi tietää. Jäätelön kohdalla nimenomaan maidottomista jäätelöistä yleensä asia selviää jo tuotteen nimessä, eli nimenomaan NÄMÄ ovat kuluttajan kannalta selkeitä.

Erilaisia kasvijäätelöitä on selkeästi enemmän kuin sokerittomia karkkeja, ja moni menee varmasti sekaisin jäätelöaltaalla. Syy on tietysti siinä, että sokeri sopii vegaaneille, mutta maito ei.

 

Erilaisia kasvijäätelöitä on selkeästi enemmän kuin sokerittomia karkkeja, ja moni menee varmasti sekaisin jäätelöaltaalla. Syy on tietysti siinä, että sokeri sopii vegaaneille, mutta maito ei.

Niiden täytyisi itse kasvattaa niitä juurikkaita, jotka imevät maasta kaikki neonikotinoidit ym myrkkyjäämät, joita ei Suomessa haluta viedä ongelmajätelaitokselle, kun niistä tulee kustannuksia, vaan ne kierrätetään herkuissa ihmisen kautta sinne, mistä se tuotto tulee parhaiten. Vaikea selittää, mutta poikkeusluvilla ovat pelanneet jo vuosikausia.