EU aikoo kieltää lihaan viittaavat sanat vegeruoissa.

Kasvirasva on kyllä älyttömin sana, mitä on ikinä markkinoijan pöydältä lähtenyt. Kasveissa ei ole rasvaa, vaan öljyä...

En usko sanan lähteneet markkinoijan pöydältä. Kyllä sanat syntyvät kieleen useimmiten ihan muuten. Mutta kyllähän kasviöljyistä puhutaan myös pehmeinä rasvoina. Sana "rasva" tarkoittaa suomen kielessä aika monenlaisia asioita, kuten tietysti tiedätkin. Ei se pelkkää ihraa tarkoita

 

Mutta laktoositon maito ei ole ole kenellekään vaaraksi eikä kukaan ole sille allerginen.

Ihan sivuhuomautuksena, että kyllähän maidollekin voi olla allerginen. Maitoallergia on eri asia kuin laktoositon maito. Ja mitä olen ihmisiltä kuullut, moni ainakin kokee, ettei minkäänlainen maito sovi heille syystä tai toisesta, vaikkei mitään allergiaa olisikaan.

 

Ei siinä ole mitään selvää. Esimerkiksi onko mansikkajäätelö tehty samalla tavalla mansikasta kuin soijajäätelö on tehty soijasta? No ei tietenkään ole. Ja sitten joku kasvisrasvajäätelö. Mikä se edes on ja miksi? En tiedä, mutta kerran vahingossa ostin ja se ottaa edelleen päähän. Siitä on vähintään toistakymmentä vuotta.

No, se ei ollut sun juttu. Kermajäätelö taas ei ole jonkun muun juttu syystä tai toisesta. Jos sinä olisit kaupan ainoa asiakas, siellä ei noita kasvirasvajäätelöitä myytäisikään. Mutta nyt kun asiakaskunta on laajempi ja ihmiset haluavat ostaa erilaisia asioita, on tarjontaakin enemmän. Sun kannattaa ostaa jatkossakin kermajäätelöä - joku muu sitten taas ostaa vaikka sitä soijajäätelöä. Harmi, että sulla kestää noin kauan päästä yli jostain pieleen menneestä jätskiostoksesta.

Esimerkkisi mansikkajäätelöstä on ihan hyvä - mutta sehän tarkoittaa sitä, että termi soijajäätelö on perustellumpi kuin termi mansikkajäätelö. Mutta väärinkäsitysten välttämiseksi tuotteissa onkin tarkat tuoteselosteet, josta jokainen voi tarkistaa asiantilan.

Ongelman ytimessä on pyrkimys siihen että kasvisvaihtoehdosta pitää aina saada kaikki samat asiat aikaiseksi. Sehän on ihan älytön lähtökohta.

Ei se ole älytön lähtökohta. Se on erittäin näppärää ja kekseliästä. Samalla lailla kuin tehdään sokerittomia ja gluteenittomia vaihtoehtoja.

Sen sijaan pitäisi todeta, että kinkku on kinkkua eikä jäätelöä voi tehdä ilman maitotuotteita. Sitten keksittäisiin nimet sen mukaan mitä on tehty. Onhan meillä monissa muissakin asioissa monia erilaisia nimiä kuvaamaan periaatteessa aika samanlaisia tuotteita. Perunasta tehdään muussia ja pyreetä, kermasta vaahtoa ja jälkiruokana tarjotaan moussea.

Perunamuusi ja jälkiruokamousse eivät taida olla nyt vertailukelpoisia, eihän se mousse mikään perunamuusin korvike ole. Eivät ole siis lainkaan "periaatteessa samanlaisia tuotteita".

Kuinkahan monta erilaista sanaa pitäisi keksiä maidolla, kun on erikseen homogenoitu maito ja lisäksi vähärasvainen ja rasvaton... Melkoiseksi sotkuksi menisi.

Selvästi tämä kiivas kasvistuotteiden vastustus liittyy siihen, että toivotaan niiden jäävän marginaalisiksi. Joillain on niin kummallinen vastustus toisten kasvissyöntiä kohtaan, ja ilmeisesti nyt taas kasvissyönnin yleistymisen myötä tähän on alkanut liittyä jonkinlaista paniikkia siitä, että lihansyönti ei kohta enää olekaan "normi" (edes maakunnissa!), vaan alkaa saada ilmastonmuutoksen myötä kiusallisia vivahteita. Kun voi kaupassa aina valita sen lihavaihtoehdon sillä verukkeella, että "ei tästä ole kasvisvaihtoehtoa, se kasvisvaihtoehtohan on ihan eri(niminen) tuote", voi ainakin itselleen selittää, että ei ole mitään muuta vaihtoehtoa ja että kasvistuotteet ovat "jotain muita, joillekin muille".

 

Tosin fetajuuston kohdalla on typerää, että sen pitää olla Kreikassa tehty

Miksi? Alkuperänimityksellä suojellaan Kreikassa tiettyjen kriteerien mukaisesti tuotettua Feta-juustoa, aivan syystä. Ei Valion juustokuutioilla ole mitään tekemistä aidon Fetan kanssa.

 

Erilaisia kasvijäätelöitä on selkeästi enemmän kuin sokerittomia karkkeja, ja moni menee varmasti sekaisin jäätelöaltaalla. Syy on tietysti siinä, että sokeri sopii vegaaneille, mutta maito ei.

Henk. koht. minusta on vaikeampi joskus löytää ne vegaaniset jäätelöt, koska jokainen kauppa laittaa ne oman logiikkansa mukaan pakastealtaalle - jossain ne ovat muiden jäätelöiden kanssa sekaisin, jossain taas omassa osastossaan. Useimmiten varmaan sekaisin, koska luulen valmistajien haluavan omien tuotteidensa olevan rinnakkain. Näissä kuitenkin lukee todella isoilla kirjaimilla VEGAN tai maidoton. On tietenkin mahdollista, että joku siellä pakastealtaalla menee sekaisin, mutta ei se syy voi vegaanijäätelöissä olla - luulisi, että hän menisi sitten sekaisin muutenkin. Nykyisin valikoima on niin laaja, että jos ei tiedä mitä hakee ja jos haluaa ostaa jotain muuta kuin niitä omia tuttuja suosikkejaan, joutuu joka tapauksessa tutkimaan valikoimaa, lukemaan tuoteselosteita, vertailemaan hintoja, jne. Sellaista se vaan nykyisin on, kun valikoimaa on metrikaupalla. Suurin osa ihmisistä kuitenkin tuntuu pärjäävän ihan hyvin nykyisissä hypermarketeissa laajan valikoiman keskellä.

 

No veikkaan, että suurin osa ihmisistä mieltää jäätelön maitotuotteeksi.

Heille onkin tarjolla todella laaja valikoima maitojäätelöitä. Mikä ongelma? Jos he joskus sattumalta ottavat käteensä vegaanisen jäätelön ja huomaavat, että siinä ei olekaan maitoa, niin mitä tapahtuu? Henkilöhän voi todeta, että "jaa, luulin että jäätelössä on aina maitoa, mutta näköjään tässä ei olekaan", ja sen jälkeen hän voi joko jättää tuotteen ostamatta tai ostaa sen kokeillakseen maidotonta jäätelöä. Jos se on pahaa, hän voi olla ostamatta sitä toistamiseen. Jos se on hyvää, hän voi ostaa sitä joskus myöhemminkin.

Mikä ongelma?

 

Ainut vain, että gelaton pitää sisältää 3,5 prosenttia maitorasvaa. Lain mukaan. Kylläkin Italian lain mukaan, mutta kun kyseessä on italialainen jäätelön alalaji, niin voinemme hyväksyä italialaisen määritelmän. Eli ihan määritelmän mukaan gelato ei voi olla vegaaninen.

Mikä se semmoinen laki on? En ole kuullutkaan? Onhan italialaisissa artesaanjäätelöissä paljon esim. hedelmänmakuisia jäätelöitä, ei niissä ole kermaa.

 

Ihan sivuhuomautuksena, että kyllähän maidollekin voi olla allerginen. Maitoallergia on eri asia kuin laktoositon maito. Ja mitä olen ihmisiltä kuullut, moni ainakin kokee, ettei minkäänlainen maito sovi heille syystä tai toisesta, vaikkei mitään allergiaa olisikaan.

Voi, mutta jos tuotteessa on jotain maitoa, on ihan sama, onko se laktoositonta tai ei.

 

Miksi? Alkuperänimityksellä suojellaan Kreikassa tiettyjen kriteerien mukaisesti tuotettua Feta-juustoa, aivan syystä. Ei Valion juustokuutioilla ole mitään tekemistä aidon Fetan kanssa.

Jos minä menen kreikkaan ja leivon siellä karjalanpiirakoita, ovatko ne enää karjalanpiirakoita?

 

Ihan sivuhuomautuksena, että kyllähän maidollekin voi olla allerginen. Maitoallergia on eri asia kuin laktoositon maito. Ja mitä olen ihmisiltä kuullut, moni ainakin kokee, ettei minkäänlainen maito sovi heille syystä tai toisesta, vaikkei mitään allergiaa olisikaan.

Ne ihmiset ovat maissiallergisia, eivätkä siedä sitä vitamiinia, jossa sitä on. Valiolla varsinkin on sellainen vitamiini käytössä, mut voihan tuo olla muillakin?

 

En usko sanan lähteneet markkinoijan pöydältä. Kyllä sanat syntyvät kieleen useimmiten ihan muuten. Mutta kyllähän kasviöljyistä puhutaan myös pehmeinä rasvoina. Sana "rasva" tarkoittaa suomen kielessä aika monenlaisia asioita, kuten tietysti tiedätkin. Ei se pelkkää ihraa tarkoita

Itse kuulin sanan kasvirasva ensimmäisiä kertoja näiden ns. terveellisten kasvirasvatuotteiden kohdalla. Niitä markkinointiin terveellisinä aikoinaan todella paljon.

 

Heille onkin tarjolla todella laaja valikoima maitojäätelöitä. Mikä ongelma? Jos he joskus sattumalta ottavat käteensä vegaanisen jäätelön ja huomaavat, että siinä ei olekaan maitoa, niin mitä tapahtuu? Henkilöhän voi todeta, että "jaa, luulin että jäätelössä on aina maitoa, mutta näköjään tässä ei olekaan", ja sen jälkeen hän voi joko jättää tuotteen ostamatta tai ostaa sen kokeillakseen maidotonta jäätelöä. Jos se on pahaa, hän voi olla ostamatta sitä toistamiseen. Jos se on hyvää, hän voi ostaa sitä joskus myöhemminkin.

Mikä ongelma?

En nyt tiedä, onko kyseessä ongelma, mutta harmittaa, jos on vahingossa ostanut vegaanijäätelöä.

 

Itse kuulin sanan kasvirasva ensimmäisiä kertoja näiden ns. terveellisten kasvirasvatuotteiden kohdalla. Niitä markkinointiin terveellisinä aikoinaan todella paljon.

Se on sitä ketterää politiikkaa, nykykielellä.

 

En usko sanan lähteneet markkinoijan pöydältä. Kyllä sanat syntyvät kieleen useimmiten ihan muuten. Mutta kyllähän kasviöljyistä puhutaan myös pehmeinä rasvoina. Sana "rasva" tarkoittaa suomen kielessä aika monenlaisia asioita, kuten tietysti tiedätkin. Ei se pelkkää ihraa tarkoita

Ihra on sitä nahan alla olevaa rasvaa, ihmisellä ja eläimillä. Mutta katsos:
https://www.kaleva.fi/juttutupa/terveys-ja-hyvinvointi/rasvat-ovat-elintarkeita-terveydelle-ne-eivat-lihota-eivatka-aiheuta-sydansairauksia/4429904

 

No ymmärrän pointin, mutta mielestäni tuo monesti menee holhouksen puolelle. Jos tuote maistuu paskalta, ei sitä osteta, oli nimi mikä hyvänsä.

Jep, mutta se sahanpuruparmesaani on tosi hyvää. Ostin sitä lähikaupasta monta purkillista kunnes luin tuoteselosteen. Sitä ei tosin myyty parmesaanina, mutta juustona kuitenkin. Ei ollut juustoa.

 

Jep, mutta se sahanpuruparmesaani on tosi hyvää. Ostin sitä lähikaupasta monta purkillista kunnes luin tuoteselosteen. Sitä ei tosin myyty parmesaanina, mutta juustona kuitenkin. Ei ollut juustoa.

Sille on syynsä, miksi ne tuoteselosteet ovat kärpäsen paskan kokoisella kirjoitettu
Ei kannata lukea. Et voi syödä kohta enää mitään

 

Sille on syynsä, miksi ne tuoteselosteet ovat kärpäsen paskan kokoisella kirjoitettu
Ei kannata lukea. Et voi syödä kohta enää mitään

Eikun sellaista ei osta ollenkaan, mitä ei näe. Loppuu kaupasta ennenpitkää.

 

Esimerkkisi mansikkajäätelöstä on ihan hyvä - mutta sehän tarkoittaa sitä, että termi soijajäätelö on perustellumpi kuin termi mansikkajäätelö. Mutta väärinkäsitysten välttämiseksi tuotteissa onkin tarkat tuoteselosteet, josta jokainen voi tarkistaa asiantilan.

Soijajäätelö ei ole perustellumpi koska jäätelö on sana, jolla on tietty merkitys. Ja se merkitys on maitotuote. Siksi on ihan perusteltua lisätä etuliite kertomaan millainen maitotuote on kyseessä. Esim. mansikalla maustettu maitotuote. Niin kuin sitruunalimonadi. Loogista. Sen sijaan soijajäätelö ei ole mitenkään looginen eikä sellaista sanaa pitäisi käyttää.

Ei se ole älytön lähtökohta. Se on erittäin näppärää ja kekseliästä. Samalla lailla kuin tehdään sokerittomia ja gluteenittomia vaihtoehtoja.

Ne sokerittomat ja gluteenittomat vaihtoehdot ovat nimenomaan vaihtoehtoja. Variaatioita samasta tuotteesta. Sen sijaan lihaton kinkku ei ole vaihtoehto samasta tuotteesta. Suolaton kinkku olisi. Tai nitriititön tai rasvaton tai lisätyllä vedellä oleva kinkku. Lihaton kinkku on kokonaan eri asia ja uusi juttu. Sille pitäisi keksiä oma nimensä.

Perunamuusi ja jälkiruokamousse eivät taida olla nyt vertailukelpoisia, eihän se mousse mikään perunamuusin korvike ole. Eivät ole siis lainkaan "periaatteessa samanlaisia tuotteita".

Pointti oli siinä, että jos se sanojen keksiminen ja käyttäminen on niin vaikeaa, niin sitten varmaan kaikki muusit voivat olla muuseja ja kaikki juomat voivat olla juomia. Kasvisvaihtoehtojen kohdalla halutaan aktiivisesti olla käyttämättä uusia kuvaavia sanoja. Se on tietoinen valinta. Se voi liittyä ideologiaan eli halutaan huijata ihmisiä vähintäänkin kokeilemaan tai se voi olla markkinointiin liittyvä syy kun tiedetään, ettei kasvisvaihtoehdoilla ole niin kovaa menekkiä. Se on syystä huolimatta joka tapauksessa väärin kuluttajaa kohtaan. Tahallista harhaanjohtamista kun sen sijaan voitaisiin käyttää selviä kuvaavia nimiä niin, ettei ihminen vahingossa ostaisi moussea kun haluaisi tarjota muussia pihvin kanssa.

Kuinkahan monta erilaista sanaa pitäisi keksiä maidolla, kun on erikseen homogenoitu maito ja lisäksi vähärasvainen ja rasvaton... Melkoiseksi sotkuksi menisi.

Sotkuksi se menee juurikin sillä hetkellä kun maidoksi aletaan kutsua sellaista asiaa, joka ei ole maitoa. Siihen asti kaikki on harvinaisen selvää. Rasvaton maito on maitoa ilman rasvaa. Sen sijaan kauramaito ei ole maitoa.

Selvästi tämä kiivas kasvistuotteiden vastustus liittyy siihen, että toivotaan niiden jäävän marginaalisiksi. Joillain on niin kummallinen vastustus toisten kasvissyöntiä kohtaan, ja ilmeisesti nyt taas kasvissyönnin yleistymisen myötä tähän on alkanut liittyä jonkinlaista paniikkia siitä, että lihansyönti ei kohta enää olekaan "normi" (edes maakunnissa!), vaan alkaa saada ilmastonmuutoksen myötä kiusallisia vivahteita.

Yrität kääntää asian väärin päin. Oikeastihan se menee niin, että sekaravinnon syöjillä ei ole minkäänlaista kiinnostusta kenenkään kasvissyöntiä kohtaan tai tarvetta käännyttää ihmisiä tai vakuuttaa heitä oman ravintonsa paremmuudesta tai eettisyydestä tjms. Sekaravinnonsyöjä haluaa mennä kauppaan ja ostaa oman juttunsa liikoja etikettejä lukematta ihan niin kuin on aina tehnyt ja äitinsä on tehnyt ennen sitä. Se etikettien tutkiminen on enemmän niiden vegaanien juttuja ja heille niin jokapäiväistä, että he eivät ehkä tajua mikä ärsyttää kun tuotteet nimetään harhaanjohtavasti.

 

Miksi? Alkuperänimityksellä suojellaan Kreikassa tiettyjen kriteerien mukaisesti tuotettua Feta-juustoa, aivan syystä. Ei Valion juustokuutioilla ole mitään tekemistä aidon Fetan kanssa.

Valmistaminen Kreikassa ei vaikuta Fetan ominaisuuksiin millään tavalla. Se vaikuttaa, jos raaka-aineita tai valmistusmenetelmiä muutetaan.

 

Jos se on pahaa, hän voi olla ostamatta sitä toistamiseen. Jos se on hyvää, hän voi ostaa sitä joskus myöhemminkin.

Mikä ongelma?

On siinä muitakin arvoja kuin maku. Luonnosta ei juuri sellaisia öljyjä löydy, jotka olisivat kiinteitä. Kemialla saa aikaan kaikenlaista, mutta kaikki eivät halua niitä laboratorion ihmeitä syödä.

 

Mikä se semmoinen laki on? En ole kuullutkaan? Onhan italialaisissa artesaanjäätelöissä paljon esim. hedelmänmakuisia jäätelöitä, ei niissä ole kermaa.

Gelato on jäätelön alalaji.

 

En nyt tiedä, onko kyseessä ongelma, mutta harmittaa, jos on vahingossa ostanut vegaanijäätelöä.

No ehkä. Mutta hutiostokset harmittavat aina. Ihan yhtä lailla sitä ostajaa harmittaisi, jos se ostaisi vahingossa vaniljatuutin, kun piti ostaa suklaa, ja kun molemmissa oli hämäävästi pingviininkuva ja olivat pakastealtaassa vierekkäin. Ja ihan yhtä lailla joku voi vahingossa ottaa maitojäätelön, kun piti ottaa joku muu. Tai jonkun muun vääränlaisen tuotteen. Se on kuitenkin aika pieni harmi yleensä ihmisten elämässä, ja suurin osa pääsee siitä aika nopeasti yli.

Ehkä ihmiset voisivat opetella sen kaupassa käymisen ja myös opetella keskittymään, niin hutiostoja tulee vähemmän. Jo se, että katsoo ostamaansa tuotetta - jos siinä lukee tuotteen nimeäkin isommilla kirjaimille VEGAN (kuten on yksin Ingmannin jäätelöiden kohdalla), niin eiköhän silloin tajua erehtyneensä. Aika usein ihmiset ostavat joko tutun tuotteen, jonka tunnistavat ongelmitta, tai sitten jos etsivät uutta tuotetta, he tutkivat pakkaukset ja katsovat, mitä se sisältää. Harva ostelee sokkona ihan mitä sattuu.

Joskus hutiostajalle voi tietysti käydä niinkin kuin minulle. Joskus aikoinaan maistoin soijajäätelöä ihan uteliaisuuttani, ja tykkäsinkin niin paljon, että sen jälkeen ei enää maito- tai kermajäätelö ole maistunut hyvältä.

 

Jos minä menen kreikkaan ja leivon siellä karjalanpiirakoita, ovatko ne enää karjalanpiirakoita?

Tässä ei nyt puhuta karjalanpiirakoista, vaan Feta-juustosta, joka valmistetaan aivan tietyin menetelmin ja raaka-ainein. Mutta tiedoksesi, että karjalanpiirakalle on annettu aidon perinteisen tuotteen merkintä.

 

Gelato on jäätelön alalaji.

Mikä ihmeen alalaji. Gelato on italiaa ja tarkoittaa jäätelöä.

 

Valmistaminen Kreikassa ei vaikuta Fetan ominaisuuksiin millään tavalla. Se vaikuttaa, jos raaka-aineita tai valmistusmenetelmiä muutetaan.

Kylläpä vaikuttaa, kuten se, mistä lampaasta maito on peräisin, mitä lammas syö, ilmasto jne.