Totta puhut @neppari7 - satuin tietamaan, milla klinikalla @kirsillevauva on, ja siksi osoitin kommenttini juuri hanelle. Tamahan tietenkin koskee vain luovutetuilla munasoluilla tehtyja hoitoja.
Luovutettu munasoluhoito, vol. 2
- Viestiketjun aloittaja Hillevi
- Ensimmäinen viesti
Rusakkonen, kiitos vastauksesta. Mutta olen päättänyt käyttäväni vain yhden luovuttajan solut, joten tuntuu aika hurjalta. Jos siltä saadaan tosiaan vain yksi...? Mutta mulla pitäisi kaiken järjen mukaan olla hyvä raskautumismahdollisuus, koska olen ollut viisi kertaa raskaana? Näin ainakin haluan uskoa 
Pakko kommentoida taustalta.. Minäkin olin viisi kertaa raskaana ennen ihanan poikamme syntymää. Ekan lahjoittajan soluilla ei tärpännyt, mutta onneksi koitimme vielä toista!Rusakkonen, kiitos vastauksesta. Mutta olen päättänyt käyttäväni vain yhden luovuttajan solut, joten tuntuu aika hurjalta. Jos siltä saadaan tosiaan vain yksi...? Mutta mulla pitäisi kaiken järjen mukaan olla hyvä raskautumismahdollisuus, koska olen ollut viisi kertaa raskaana? Näin ainakin haluan uskoa
Istun nyt klinikalla odottamassa verikoetta. Saan tulokset huomenna.
Parina viime paivana eli sunnuntaista asti ollut lahinna paivasaikaan/liikkuessa tiputtelua. Tanaan nakojaan ollut myos jokin lorahdus. Eli ei tavallisten kuukautisten kaltaista, mutta kuitenkin jotain vuotoa.
Ikina ei kuitenkaan ole mennyt näin pitkalle eli viralliseen testipaivaan asti, ennen kuin tiputtelu alkoi.
Yritan siis pitaa toivoa ylla. Pelkaan, etta ehka ei kuitenkaan tainnut kiinnittya, koska on jotain vuotoa. Tuntuu hurjalta ajatella, etta jos taytyy aloittaa uusi kierros ihan heti. Mutta niin kai sitten tarvitsee tehda. On tama kovaa.
Parina viime paivana eli sunnuntaista asti ollut lahinna paivasaikaan/liikkuessa tiputtelua. Tanaan nakojaan ollut myos jokin lorahdus. Eli ei tavallisten kuukautisten kaltaista, mutta kuitenkin jotain vuotoa.
Ikina ei kuitenkaan ole mennyt näin pitkalle eli viralliseen testipaivaan asti, ennen kuin tiputtelu alkoi.
Yritan siis pitaa toivoa ylla. Pelkaan, etta ehka ei kuitenkaan tainnut kiinnittya, koska on jotain vuotoa. Tuntuu hurjalta ajatella, etta jos taytyy aloittaa uusi kierros ihan heti. Mutta niin kai sitten tarvitsee tehda. On tama kovaa.
@Rusakkonen Toivotaan parasta! Lohdullista on, että kun lahjamunasoluhoitoja toistetaan, useimmilla tärppää.
Maija45, kiitos kommentistasi. Jaksatko kertoa, millainen hoitorumba teillä oli luovutettujen munasolujen suhteen? Montako siirtoa tehtiin?
Meillä on taloudellinen kysymys tuo yhden luovuttajan käyttö. Olen onnekas, sillä minulla on kolme lasta (12-, 17-, ja 19-vuotiaat tytöt) edllisestä liitosta, joten kuoleman ja elämän kysymys hoidon epäonnistuminen ei tule olemaan. Hemmetin pettynyt olen, jos lasta emme saa, mutta uskon psytyväni sen hyväksymään ajan kanssa.
Rusakkonen, toisessa ketjussa kommentoinkin, että elän vaiheissasi mukana <3
Meillä on taloudellinen kysymys tuo yhden luovuttajan käyttö. Olen onnekas, sillä minulla on kolme lasta (12-, 17-, ja 19-vuotiaat tytöt) edllisestä liitosta, joten kuoleman ja elämän kysymys hoidon epäonnistuminen ei tule olemaan. Hemmetin pettynyt olen, jos lasta emme saa, mutta uskon psytyväni sen hyväksymään ajan kanssa.
Rusakkonen, toisessa ketjussa kommentoinkin, että elän vaiheissasi mukana <3
Hei, ei onnistunut tama yritys. Olen jo ollut yhteydessa laakariin uusien ideoiden kanssa; katsotaan, mita seuraavaksi. Antaa nyt kuukautisten tulla.
Ei kun uutta kohti! Voimia asian läpikäymiseen. Kyllä se seuraavalla onnistuu
@Rusakkonen Harmi ettei tärpännyt. Hyvä että jatkosuunnitelmat on jo selvät!
Tietääkö muuten kukaan mitä pitäisi veriryhmien osalta ottaa huomioon lahjasoluraskaudessa?
Tietääkö muuten kukaan mitä pitäisi veriryhmien osalta ottaa huomioon lahjasoluraskaudessa?
Jätin lääkärille soittopyynnön ERA-testistä. Ei suositellut sitä tässä vaiheessa minulle, koska viisi raskautta takana (kolme lasta).
FridaHelmi, mitä tarkoitat noilla veriryhmillä? Mulla on ainakin reesus negatiivinen ja olen saanut synnytyksen jkälkeen pistoksen, jos vauva on ollut plussaa. Nykyään vasta-aineita seurataan jo raskausaikana. Puhutko noista?
FridaHelmi, mitä tarkoitat noilla veriryhmillä? Mulla on ainakin reesus negatiivinen ja olen saanut synnytyksen jkälkeen pistoksen, jos vauva on ollut plussaa. Nykyään vasta-aineita seurataan jo raskausaikana. Puhutko noista?
@kirsillevauva Juu, aloin miettiä että entä jos vauva on eri veriryhmää ja r-negatiivinen tai mistä ylipäätään vauvan veriryhmä tiedetään tässä tapauksessa...
Kyllä sinulla varmasti on hyvät mahdollisuudet raskautua!
Kyllä sinulla varmasti on hyvät mahdollisuudet raskautua!
Reesus-tekijä on ongelma käsittääkseni vain miinus-merkkisillä äideillä, kuten minä. Ja me ollaan vähemmistö, useimmilla on plussaa. Muttei tuo kovin kummoinen ongelma yleensä meillekään ole, nykyään tosiaan otetaan muutama verikoe raskauden aikana.
Miten ihmisten hoidot? Kovin on hiljaista täällä. Itse en malttaisi odottaa joulukuuhun Niin kova kuume saada raskaus, synnytys ja vauva kokea <3 Johan tässä viisi vuotta odotettu!
Ja tosiaan haluaisin olla kotona mahdollisimman pitkään vauvan kanssa, miten nyt taloudellisesti mahdollista. Minulla mies vaan on pienempituloinen, mutta hän ei oikein hallitse sitä kotikokonaisuutta samassa määrin kuin minä (no, ehkä oppisi?), joten olisi luontevampaa, että minä olisin kotona. Yksi vaihtoehto on tietty, että tehdään molemmat lyhyttä viikkkoa ja lapsi saisi olla kotona pitkään.
Miten ihmisten hoidot? Kovin on hiljaista täällä. Itse en malttaisi odottaa joulukuuhun
Niin kova kuume saada raskaus, synnytys ja vauva kokea <3 Johan tässä viisi vuotta odotettu! Ja tosiaan haluaisin olla kotona mahdollisimman pitkään vauvan kanssa, miten nyt taloudellisesti mahdollista. Minulla mies vaan on pienempituloinen, mutta hän ei oikein hallitse sitä kotikokonaisuutta samassa määrin kuin minä (no, ehkä oppisi?), joten olisi luontevampaa, että minä olisin kotona. Yksi vaihtoehto on tietty, että tehdään molemmat lyhyttä viikkkoa ja lapsi saisi olla kotona pitkään.
Voimia sulle @Rusakkonen !
Kävihän siinä niin, että saatiin vain yksi alkio pakkaseen. Kyllä siitä tuli laskuun -50%, nimenomaan luovutusmunasolusta, mutta eipä se hirvesti ilahduta kun lasku oli silti lähemmäs 5000€. En ole jotenkin nyt oikein edes jaksanut ajatella koko asiaa enkä soittaa klinikalle kun olen niin vihainen siitä, että tämäkin asia meni niin surkeasti että tuloksena on vain yksi alkio. Eikä mitään taetta siitä, että se saadaan sulatettua ja siirrettyä. Pitää tässä nyt varmaan hetken taas prosessoida asioita ennen kuin olen valmis jatkamaan tämän asian parissa.
Kävihän siinä niin, että saatiin vain yksi alkio pakkaseen. Kyllä siitä tuli laskuun -50%, nimenomaan luovutusmunasolusta, mutta eipä se hirvesti ilahduta kun lasku oli silti lähemmäs 5000€. En ole jotenkin nyt oikein edes jaksanut ajatella koko asiaa enkä soittaa klinikalle kun olen niin vihainen siitä, että tämäkin asia meni niin surkeasti että tuloksena on vain yksi alkio. Eikä mitään taetta siitä, että se saadaan sulatettua ja siirrettyä. Pitää tässä nyt varmaan hetken taas prosessoida asioita ennen kuin olen valmis jatkamaan tämän asian parissa.
Hei, en tiedä no tämä ryhmä oikea paikka, kun aika vihreä vielä näissä asioissa, mutta itsellä munasolun luovutus "käynnissä" ja haluaisin tuoda "julki" itseni, jos mahdollinen vastaanottaja haluaa ottaa minuun anonyymisti yhteyttä. Ei tarvitse vaihtaa nimiä eikä muutakaan, mutta vaikka sähköpostitse jos haluaa jotakin tietää tai kysyä tms. Saakohan täällä tällästä "huudella"?
Sukkis, tuntuu tosi kurjalta teidän puolesta. Itsekin pelkjään, että tulos on tuollainen ja meillä ei valitettavasti ole varaa eikä halua käyttää useampaa luovuttajaa. Nyt ei auta kuin toivoa, että on sitäkin parempi alkio Voimia sinulle ja tule kertomaan, milloin siirto on
Masus, hienoa että luovutat, mutten ihan ymmärrä, miksi joku haluaisi selvittää luovuttajan jo tässä vaiheessa? Ja mistä voi olla varma, että sun munis? Lainsäädäntö tarjoaa lapselle mahdollisuuden tietää luovuttajan nimi täytettyään 18-vuotta. En minä ainakaan välittäisi pitää yhteyttä luovuttajaan raskaus- tai lapsi-aikana.
Minä olen edelleen ihan malttamaton! Joulukuuhun tuntuu olevan niin pitkä aika
Voimia sinulle ja tule kertomaan, milloin siirto on Masus, hienoa että luovutat, mutten ihan ymmärrä, miksi joku haluaisi selvittää luovuttajan jo tässä vaiheessa? Ja mistä voi olla varma, että sun munis? Lainsäädäntö tarjoaa lapselle mahdollisuuden tietää luovuttajan nimi täytettyään 18-vuotta. En minä ainakaan välittäisi pitää yhteyttä luovuttajaan raskaus- tai lapsi-aikana.
Minä olen edelleen ihan malttamaton! Joulukuuhun tuntuu olevan niin pitkä aika
Ei toki tarvitsekaan haluta tietää. Pääasia on että vauva syntyy ja tietenkin toiveena että olis terve. Lähinnä vaan ajattelin, että itse ehkä haluaisin mahdollisesti tietää luovuttajasta jossain vaiheessa jotain muutakin kun silmien värin ja pituuden. En nimeä enkä edes kasvoja, mutta ehkä esimerkiksi onko luonnonkiharat hiukset, ohuet/paksut hiukset, hymykuoppia, pisamia tms. Jotka mahdollisesti voisi periytyä lapselle. Ja tarkoitan siis puhtaasti vain hyvää tällä. 100% varmuudenhan saa vasta sitten 18v päästä, mutta esimerkiksi hoitava taho ja keräämispäivä on jo aika yhdistäviä tekijöitä, ja jos ne täsmää niin sitten vielä pituus, hiustenväri yms tiedossa olevat tiedot... Mutta tokikin ymmärrän jos ei halua tietää mitään luovuttajasta. Enkä itsekään haluaisi tietää liikaa tulevista vanhemmista, mutta lähinnä ajattelin että jos tulee vastaan jokin Kysymys, johon saattaisin osata vastata... Itse olen lasteni kohdalla miettinyt että miltäköhän näyttävät, onko pitkiä, lyhyitä, vaaleita, tummia, paksut hiukset, isot huulet, vasen- vai oikea käteinen... Mutta tokikin ne on vaan "pinnallisia" juttuja joilla ei oikeesti ole merkitystä... Ja tsemppiä kovasti toivon teille kaikille jotka nyt elätte asian keskellä!
Enkä itsekään haluaisi tietää liikaa tulevista vanhemmista, mutta lähinnä ajattelin että jos tulee vastaan jokin Kysymys, johon saattaisin osata vastata... Itse olen lasteni kohdalla miettinyt että miltäköhän näyttävät, onko pitkiä, lyhyitä, vaaleita, tummia, paksut hiukset, isot huulet, vasen- vai oikea käteinen... Mutta tokikin ne on vaan "pinnallisia" juttuja joilla ei oikeesti ole merkitystä... Ja tsemppiä kovasti toivon teille kaikille jotka nyt elätte asian keskellä! Heippa! No, nyt lopulta pääsen tänne taas kirjoittamaan. Paljon on tapahtunut palstoilla, ja niin täälläkin päin.
Juu, ei sitten onnistunut viime kierrossa. Päätin yrittää heti uudestaan, koska heinäkuussahan oli minulla se ERA-testi, joka vastaa myös kohdun rapsutusta, ja jostakin luin, että sen vaikutus voi kestää jopa kolme kiertoa. Niin ajattelin, että laitetaan heti perään.
Eli ti 28.8. oli testeissä, ke 29.8. tuli negatulos tietooni ja lopetin heti lääkkeet. Olin heti lääkäriin yhteydessä ja päätettiin yrittää uudestaan siis heti. Lääkäri on itse asiassa hyvin toiveikas pakastettujen alkioidemme suhteen, kun sellaiset sitten kuulemma toimivat parhaiten ERA:n ohjeajoitusten kanssa. Tämä viimekertainen yritys oli kuulemma vain "puolipakastettu", koska mieheni näyte oli tuore ja munasolut pakastettuja. Eli ihan kivaa tietää tuo. Aloitin sitten uudestaan estrogeenit perjantaina 31.8. ja kuukautisten loputtua (olikin tosi kivuliaat, yleensä ei tarvitse mitään Panadolia, mutta nyt otin useasti) myös Klexanen.
Aloitin uudestaan myös ne lisäravinteet ja DHEA:n, ja Metformiini plus melatoniini jatkuvat; ubikinolia menee taas 600mg päivässä (kun alkio on sisällä, en ota yhtään ubikinolia/ubikinonia raskaustestiin asti, mutta jos plussaan, saatan alkaa ottaa taas 100mg päivässä, koska Metformiini "syö" elimistön ubikinonia). Uutena lisäravinteena minulla on nyt myös kurkuma (turmeric), koska se voi vähentää tulehdusta. Epäilen nimittäin, että minulla voi mahdollisesti olla koko ajan jatkuva matalatasoinen omenalihavuuteen liittyvä tulehdus, joka siis voisi ehkä estää kiinnittymistä. Eli yritän yhä syödä terveellisesti, lisätä liikuntaa (liikunta voi vähentää tulehdusta) ja ottaa Omega 3:sta ja kurkumaa. CLA voisi myös olla hyvä lisä jossain vaiheessa.
Tässä kierrossa taidetaan muuten koettaa taas jotain uutta. Ainakin Prednisolone otetaan käyttöön, ja sitten taidetaan kokeilla myös antibioottia tuon kortisonin rinnalla. Ajatuksena on, että kortisonilla alennetaan elimistön puolustusmekanismia ja antibiootilla vähennetään vaginan/kohdunalueen bakteerikantaa, jottei esimerkiksi katetrin mukana kulkeudu mitään. Prednisolone tutkimusten mukaan saattaa auttaa jonkin verran, eikä lyhytaikaisesta käytöstä pitäisi olla haittaa. Antibiootti voi aiheuttaa hiivaa, eli aion kysellä, josko esimerkiksi probioottitabletteja voisi ottaa jne. Mitään Diflucania kun ei raskaana voi ottaa.
Olen myös aloittanut uuden harrastuksen tällä viikolla, eli liikunnan! Siis sen jo suorittamani kävelyn lisäksi. Olen jo käynyt kerran pilatesissä ja joogassa. Kuntosalilla minulle suunniteltiin henkilökohtainen ohjelma torstaina, ja nyt perjantaina kävin salilla sen suorittamassa. Tuntui rankalta, mutta myös hyvältä. Aion harrastaa näitä aina, kun alkio ei ole sisällä. Koska en ole näin suureen liikuntaan tottunut (taukoa on liikunnassa ollut sellaiset 27 vuotta ), en uskalla kyllä tehdä näitä juttuja, kun alkio on sisällä; sen verran ne kaikki käyvät vatsan yms. päälle. Mutta jos saan painon lopulta näillä putoamaan vähän nopeammin! Ja jos/kun raskaus sitten alkaa, niin ainakin tiedän nyt, mitä tehdä, kun vauva on syntynyt. En enää aio jättää liikuntaa vallan, kun sain näin mukavasti alkamaan, ja kun kerran olen vielä ihan terve. Että jos saan autettua tätä prosessia, ja sairaudet pysymään loitolla!
Miehen suhteen sellaisia uutisia, että hapettumistesti siis tuli takaisin tuloksella, että pientä hapettumista on. Sitten sperman defragmentaatiotesti osoitti suhteellisen suurta defragmentaatiota. Tehtiin miehelle lisää testejä - hormonit kuten prolaktiini ja testosteroni hyvät, ja kilpirauhanen kunnossa, mutta löytyi lievä anemia ja suurentuneet punasolut. Lisätestit osoittivat, että syynä ei ollut B-vitamiinin puute (mikä olisi ollut mahdollinen syy), vaan mitä todennäköisimmin keliakia, josta emme olleet tietoisia. Mies on nyt sitten mennyt lisätesteihin koskien keliakiaa. Kun se todetaan (mikä on todennäköistä verikokeiden perusteella), hän voi aloittaa gluteenittoman ruokavalion, mikä voi osaltaan auttaa huomattavasti ravintoaineiden imeytymistä. Hän on nyt joka tapauksessa jo aloittanut lisäravinteiden oton, eli ottaa monivitamiinia, B- ja D-vitamiinia, rautaa, Omega 3:sta, lykopeenia ja - mikä lapsensaannin kannalta ehkä tärkeintä - Sermatropia; ostin hänelle kuuden kuukauden annoksen. Sermatrop voi auttaa hapettumis- ja luulisin, että myös defragmentaatioasioihin. Muut defragmentaatioon liittyvät asiat kun ovat jo hanskassa: mies jo käyttääkin boksereita, ei pidä puhelinta taskussa, ei pidä läppäriä suoraan sylissä, ei juo alkoholia juuri lainkaan eikä ole koskaan tupakoinut. Vielä kun saisin hänet aina pesemään hedelmät ennen syöntiä. Mainitsen nämä kaikki, jos tämä vaikka auttaa jotakuta - eli tutkituttakaa myös miehenne! HUOM: Mieheltähän oli alun perin otettu sperman motiliteetti- ja määrätesti, eli ne perusjutut, ja ne olivat kaikki kunnossa, ja sanottiin, että täysin kunnossa on mies. Eli perusspermatestit eivät siis tosiaan kerro kaikkea!
Koska miehen kannattaa nyt hoidatuttaa itsensä ensin kuntoon, ennen kuin teemme mitään uutta ICSI:ä, niin nyt sitten tässä vaiheessa aion yrittää tosiaan laittaa sisään pakastettuja alkioita. Jos tärppää heti sen toisen lahjasolualkion kanssa, hienoa; jos ei, niin sitten on vielä yksi lahjasoluun perustuva alkio jäljellä - ja sitten on vielä myös 8 tai 9 'bonusalkiota' eli omiin munasoluihini perustuvaa alkiota pakkasessa, niin niitä voi sitten vähitellen koetella eri tekniikoilla samalla kun itse yritän pudottaa painoa ja mies parantelee ravintoaine- ja spermatasoaan. Sitten tehdään toinen ICSI, jos tarvitaan (toivottavasti saadaan rahat kasaan, jos niin käy!. Tässähän on aikaa 54-vuotiaaksi (!), eli vielä kahdeksan vuotta … eli pakko alkaa yrittää ottaa prosessi tietyllä tavalla rennommin, että jaksaa juosta tuon maratoonin, jos todella maratooni lapsen saantiin tarvitaan!
Juu, ei sitten onnistunut viime kierrossa. Päätin yrittää heti uudestaan, koska heinäkuussahan oli minulla se ERA-testi, joka vastaa myös kohdun rapsutusta, ja jostakin luin, että sen vaikutus voi kestää jopa kolme kiertoa. Niin ajattelin, että laitetaan heti perään.
Eli ti 28.8. oli testeissä, ke 29.8. tuli negatulos tietooni ja lopetin heti lääkkeet. Olin heti lääkäriin yhteydessä ja päätettiin yrittää uudestaan siis heti. Lääkäri on itse asiassa hyvin toiveikas pakastettujen alkioidemme suhteen, kun sellaiset sitten kuulemma toimivat parhaiten ERA:n ohjeajoitusten kanssa. Tämä viimekertainen yritys oli kuulemma vain "puolipakastettu", koska mieheni näyte oli tuore ja munasolut pakastettuja. Eli ihan kivaa tietää tuo. Aloitin sitten uudestaan estrogeenit perjantaina 31.8. ja kuukautisten loputtua (olikin tosi kivuliaat, yleensä ei tarvitse mitään Panadolia, mutta nyt otin useasti) myös Klexanen.
Aloitin uudestaan myös ne lisäravinteet ja DHEA:n, ja Metformiini plus melatoniini jatkuvat; ubikinolia menee taas 600mg päivässä (kun alkio on sisällä, en ota yhtään ubikinolia/ubikinonia raskaustestiin asti, mutta jos plussaan, saatan alkaa ottaa taas 100mg päivässä, koska Metformiini "syö" elimistön ubikinonia). Uutena lisäravinteena minulla on nyt myös kurkuma (turmeric), koska se voi vähentää tulehdusta. Epäilen nimittäin, että minulla voi mahdollisesti olla koko ajan jatkuva matalatasoinen omenalihavuuteen liittyvä tulehdus, joka siis voisi ehkä estää kiinnittymistä. Eli yritän yhä syödä terveellisesti, lisätä liikuntaa (liikunta voi vähentää tulehdusta) ja ottaa Omega 3:sta ja kurkumaa. CLA voisi myös olla hyvä lisä jossain vaiheessa.
Tässä kierrossa taidetaan muuten koettaa taas jotain uutta. Ainakin Prednisolone otetaan käyttöön, ja sitten taidetaan kokeilla myös antibioottia tuon kortisonin rinnalla. Ajatuksena on, että kortisonilla alennetaan elimistön puolustusmekanismia ja antibiootilla vähennetään vaginan/kohdunalueen bakteerikantaa, jottei esimerkiksi katetrin mukana kulkeudu mitään. Prednisolone tutkimusten mukaan saattaa auttaa jonkin verran, eikä lyhytaikaisesta käytöstä pitäisi olla haittaa. Antibiootti voi aiheuttaa hiivaa, eli aion kysellä, josko esimerkiksi probioottitabletteja voisi ottaa jne. Mitään Diflucania kun ei raskaana voi ottaa.
Olen myös aloittanut uuden harrastuksen tällä viikolla, eli liikunnan! Siis sen jo suorittamani kävelyn lisäksi. Olen jo käynyt kerran pilatesissä ja joogassa. Kuntosalilla minulle suunniteltiin henkilökohtainen ohjelma torstaina, ja nyt perjantaina kävin salilla sen suorittamassa. Tuntui rankalta, mutta myös hyvältä.
Aion harrastaa näitä aina, kun alkio ei ole sisällä. Koska en ole näin suureen liikuntaan tottunut (taukoa on liikunnassa ollut sellaiset 27 vuotta ), en uskalla kyllä tehdä näitä juttuja, kun alkio on sisällä; sen verran ne kaikki käyvät vatsan yms. päälle. Mutta jos saan painon lopulta näillä putoamaan vähän nopeammin! Ja jos/kun raskaus sitten alkaa, niin ainakin tiedän nyt, mitä tehdä, kun vauva on syntynyt. En enää aio jättää liikuntaa vallan, kun sain näin mukavasti alkamaan, ja kun kerran olen vielä ihan terve. Että jos saan autettua tätä prosessia, ja sairaudet pysymään loitolla! Miehen suhteen sellaisia uutisia, että hapettumistesti siis tuli takaisin tuloksella, että pientä hapettumista on. Sitten sperman defragmentaatiotesti osoitti suhteellisen suurta defragmentaatiota. Tehtiin miehelle lisää testejä - hormonit kuten prolaktiini ja testosteroni hyvät, ja kilpirauhanen kunnossa, mutta löytyi lievä anemia ja suurentuneet punasolut. Lisätestit osoittivat, että syynä ei ollut B-vitamiinin puute (mikä olisi ollut mahdollinen syy), vaan mitä todennäköisimmin keliakia, josta emme olleet tietoisia. Mies on nyt sitten mennyt lisätesteihin koskien keliakiaa. Kun se todetaan (mikä on todennäköistä verikokeiden perusteella), hän voi aloittaa gluteenittoman ruokavalion, mikä voi osaltaan auttaa huomattavasti ravintoaineiden imeytymistä. Hän on nyt joka tapauksessa jo aloittanut lisäravinteiden oton, eli ottaa monivitamiinia, B- ja D-vitamiinia, rautaa, Omega 3:sta, lykopeenia ja - mikä lapsensaannin kannalta ehkä tärkeintä - Sermatropia; ostin hänelle kuuden kuukauden annoksen. Sermatrop voi auttaa hapettumis- ja luulisin, että myös defragmentaatioasioihin. Muut defragmentaatioon liittyvät asiat kun ovat jo hanskassa: mies jo käyttääkin boksereita, ei pidä puhelinta taskussa, ei pidä läppäriä suoraan sylissä, ei juo alkoholia juuri lainkaan eikä ole koskaan tupakoinut. Vielä kun saisin hänet aina pesemään hedelmät ennen syöntiä.
Mainitsen nämä kaikki, jos tämä vaikka auttaa jotakuta - eli tutkituttakaa myös miehenne! HUOM: Mieheltähän oli alun perin otettu sperman motiliteetti- ja määrätesti, eli ne perusjutut, ja ne olivat kaikki kunnossa, ja sanottiin, että täysin kunnossa on mies. Eli perusspermatestit eivät siis tosiaan kerro kaikkea!Koska miehen kannattaa nyt hoidatuttaa itsensä ensin kuntoon, ennen kuin teemme mitään uutta ICSI:ä, niin nyt sitten tässä vaiheessa aion yrittää tosiaan laittaa sisään pakastettuja alkioita. Jos tärppää heti sen toisen lahjasolualkion kanssa, hienoa; jos ei, niin sitten on vielä yksi lahjasoluun perustuva alkio jäljellä - ja sitten on vielä myös 8 tai 9 'bonusalkiota' eli omiin munasoluihini perustuvaa alkiota pakkasessa, niin niitä voi sitten vähitellen koetella eri tekniikoilla samalla kun itse yritän pudottaa painoa ja mies parantelee ravintoaine- ja spermatasoaan. Sitten tehdään toinen ICSI, jos tarvitaan (toivottavasti saadaan rahat kasaan, jos niin käy!
. Tässähän on aikaa 54-vuotiaaksi (!), eli vielä kahdeksan vuotta … eli pakko alkaa yrittää ottaa prosessi tietyllä tavalla rennommin, että jaksaa juosta tuon maratoonin, jos todella maratooni lapsen saantiin tarvitaan! Olen nyt siis tullut siihen tulokseen, että tämä vauvan hankinta ei nyt sitten ehkä ollutkaan sadan metrin sprinttijuoksu (mikä oli alun perin pakko juosta ikäni vuoksi, kun haluttiin kokeilla omilla soluilla) ... mutta onhan niitä siis menestyksekkäitä maratoonareitakin. Jos tämä projekti on pidemmän ajan juttu, niin sitten on vaan. Voihan tämä sitten ihan hyvin sillä pidemmälläkin aikataululla onnistua; ei ainakaan ole mitään erityistä syytä, miksei onnistuisi, kun käyttää luovutettuja soluja. Ja jos tämän prosessin aikana saan painoa putoamaan, niin aina parempi terveydelle - ja aina vaan sitten onnistuminen voi olla raskaudenkin suhteen lähempänä.
Eli periksi ei anneta. Rusakkonen + aviomies jatkavat!
Jos tämä projekti on pidemmän ajan juttu, niin sitten on vaan. Voihan tämä sitten ihan hyvin sillä pidemmälläkin aikataululla onnistua; ei ainakaan ole mitään erityistä syytä, miksei onnistuisi, kun käyttää luovutettuja soluja. Ja jos tämän prosessin aikana saan painoa putoamaan, niin aina parempi terveydelle - ja aina vaan sitten onnistuminen voi olla raskaudenkin suhteen lähempänä.Eli periksi ei anneta.
Rusakkonen + aviomies jatkavat!Huh @Rusakkonen, onpa siellä vauhti päällä. Hyvältä kuulostaa!
Pakko kommentoida.... Arvostan suuresti ihmisiä jotka ovat valmiita käymään läpi munasolunluovutusprosessin. Se on valtava lahja saajille ja olemme todella kiitollisia. Ihanaa, että on teitä jotka uskaltavat sitä tehdä ja me muut saamme mahdollisuuden omaan perheeseen.
Mutta. Minua ahdistaisi suuresti lukea todennäköisen luovuttajan viesti tältä palstalta. Tuo viesti kertoo kaiken jos se koskisi meitä. Vaikka tietyllä tavalla haluaisin tietää lisää luovuttajasta niin en toisaalta halua tietää mitään. Jos mahdollisesti syntyvä lapsi haluaa tietää, se on hänen asiansa. Lahjasolun käyttö on vaikea asia jo itsessään ja toivoisin kovasti, että ihanat luovuttajat eivät huutelisi täällä.....
Mutta. Minua ahdistaisi suuresti lukea todennäköisen luovuttajan viesti tältä palstalta. Tuo viesti kertoo kaiken jos se koskisi meitä. Vaikka tietyllä tavalla haluaisin tietää lisää luovuttajasta niin en toisaalta halua tietää mitään. Jos mahdollisesti syntyvä lapsi haluaa tietää, se on hänen asiansa. Lahjasolun käyttö on vaikea asia jo itsessään ja toivoisin kovasti, että ihanat luovuttajat eivät huutelisi täällä.....
Täysin samaa mieltä @Cinnabon! Mielestäni luovuttajan motiivi on kyseenalainen jos pitää täällä huudella. Lain mukaan vain lapsi itse saa luovuttajan tiedot aikuisena jos siirto on tehty Suomessa, joten yhteydenottoyritykset puolin ja toisin tämän palstan kautta ovat myös laittomia.
Perhepiirissäni on ollut yksi luovutustapaus, jossa vanhemmat päättivät etteivät halua kertoa lapselle (nyk. 6v). Ymmärrän miksi, koska ainakin minä kokisin oloni äitinä epävarmaksi ja petetyksi, jos 18 vuoden jälkeen lapseni saisi tutustua luovuttajaan ja luovuttaja kokisi lapseni hänen lapsekseen tai edes osottaisi kiintymystä siihen. Laki sallii VAIN lapsille oikeudet tavata luovuttajan vasta 18 vuotiaana halutessaan ja tuntuu erittäin röyhkeältä edes yrittää selvittää aiemmin minne munasolut ovat päätyneet, koska lainkaan silmissä ne eivät ole luovuttajan oikeusalueella enää luovutuksen jälkeen. Jos luovuttaja on noin kiinni tunteillaan omissa munasoluissaan, niin olisiko kenties kaikkien osapuolten kannalta parasta olla luovuttamatta mitään.
Kovia sanoja, mutta tässä on kyseessä ihmisten elämä ja onnellisuus.
Ymmärrän hyvin heitä, jotka eivät kerro. Lahjasoluhoitoihin perehtyneet psykologit Suomessa neuvovat yksiselitteisesti kertomaan lapselle alusta asti lahjasolusta. Tätä perustellaan mm. tutkimuksilla, joiden mukaan avoimuus on parasta adoptiotapauksissa sillä lapset, joille oma tausta selviää vasta myöhemmin, kokevat sen syvänä kriisinä.
Mielestäni asia ei kuitenkaan lahjasolutapauksessa ole verrannollinen adoptioon. Ensinnäkään lahjasolualkuisissa tapauksissa asiaan ei liity hylkäämiskokemusta. Toisekseen lahjasolunsaaja kantaa lapsen ja synnyttää tämän. Lapsella ei ole siten muuta äitiä ja itse ainakin uskon että on lapselle vahingollista jos hän saa kuulla ettei äiti olekaan oikea tai ainoa ”äiti”. Tässä menee mielestäni asiantuntijoillakin käsitteet sekaisin.
Tämän takia valitsin itse anonyymilahjoittajan ja tein siirron ulkomailla.
Täältä löytyy kiinnostavia perusteluja kertomatta jättämiselle: http://www.fertilityfriends.co.uk/forum/index.php?topic=332957.0
Mielestäni asia ei kuitenkaan lahjasolutapauksessa ole verrannollinen adoptioon. Ensinnäkään lahjasolualkuisissa tapauksissa asiaan ei liity hylkäämiskokemusta. Toisekseen lahjasolunsaaja kantaa lapsen ja synnyttää tämän. Lapsella ei ole siten muuta äitiä ja itse ainakin uskon että on lapselle vahingollista jos hän saa kuulla ettei äiti olekaan oikea tai ainoa ”äiti”. Tässä menee mielestäni asiantuntijoillakin käsitteet sekaisin.
Tämän takia valitsin itse anonyymilahjoittajan ja tein siirron ulkomailla.
Täältä löytyy kiinnostavia perusteluja kertomatta jättämiselle: http://www.fertilityfriends.co.uk/forum/index.php?topic=332957.0
Täällähän on mielenkiintoinen keslustelu käynnissä.
Psykologien mukaan luovuttajan ja lahjalapsen välille ei synny suhdetta vaikka hän tietäisikin luovuttajan esim. nimen. täysi-ikäiseksi tultuaan. Hänellähän on jo äiti... se kenen luona hän on kasvanut, kuka häntä on rakastanut ja kehen lapsella on kiintymyssuhde. Itse koen ettei luovuttaja ole "uhka" siinä kohtaa. Eiköhän nimi ole lähinnä puuttuva palanen palapelissä jos on kerrottu alkuperästä? Itse en myöskään koe, että haluaisin luovuttajasta tässä vaiheessa enempiä tietääkään vaikka kiitollinen toki olen <3
Eipä silti.. ei minulle lahjoittajasta kerrottaisikaan mitään uutta...kuin ne muutamat asiat mitkä saatiin tietää ennen hoitoa. Ja jotenkin se vaan on hyvä niin <3
Psykologien mukaan luovuttajan ja lahjalapsen välille ei synny suhdetta vaikka hän tietäisikin luovuttajan esim. nimen. täysi-ikäiseksi tultuaan. Hänellähän on jo äiti... se kenen luona hän on kasvanut, kuka häntä on rakastanut ja kehen lapsella on kiintymyssuhde. Itse koen ettei luovuttaja ole "uhka" siinä kohtaa. Eiköhän nimi ole lähinnä puuttuva palanen palapelissä jos on kerrottu alkuperästä?
Itse en myöskään koe, että haluaisin luovuttajasta tässä vaiheessa enempiä tietääkään vaikka kiitollinen toki olen <3Eipä silti.. ei minulle lahjoittajasta kerrottaisikaan mitään uutta...kuin ne muutamat asiat mitkä saatiin tietää ennen hoitoa. Ja jotenkin se vaan on hyvä niin <3
Viimeksi muokattu:
Tanaan oli ultra, limakalvossa se oikea triple lining, munasarjat kummatkin hyvin levossa Progynovan avulla. Nyt paksuus oli 6.7mm. Laakarin kanssa paatettiin, etta alan ottaa neljannen Progynova-tabletin paivassa eli estrogeeni nostettiin 6mg:sta paivassa 8mg:aan. Suunnittelemme yha siirtoa ensi viikon loppupuolelle, paiva tulee hiukan riippumaan myos lennoista, jotka yritan selvittaa huomiseksi. ERA:n mukaan siirron on tapahduttava 121 tuntia Terolutien aloittamisesta, joten sekin tassa pitaisi ottaa huomioon; limakalvo ei enaa paksune Terolutien aloittamisen jalkeen. Lisaksi tassa pitaisi pian aloittaa Prednisolone. Onko kukaan kayttanyt Prednisonea? En viela tieda, miten sita kaytetaan. Olen kuitenkin jo hakenut laakkeet eli Prednisolonen ja Augmentin-antibiootin (olikin jannaa, kun hain suomalaisen laakarin kirjoittaman eurooppalaisen reseptin apteekista ... ja oli muuten tosi halpaa! ). Onko kukaan kayttanyt antibioottia osana alkionsiirtoa? Sentaan kaytosta en viela tieda enempia kuin etta Terolutin kanssa tulee.
). Onko kukaan kayttanyt antibioottia osana alkionsiirtoa? Sentaan kaytosta en viela tieda enempia kuin etta Terolutin kanssa tulee.