Hei. Ikävä kuulla, että perheille on jäänyt hämmentäviä ja kurjia kokemuksia. Olen itse työskennellyt nyt jonkun aikaa Touhulassa ja tykännyt ihan hirveästi! Työolot ovat kaikinpuolin hyvät ja aamupala ainoa ateria, jonka valmistamme ja suurimmaksi osaksi ennen kuin lapset tulevat hoitoon. Aamupala sisältää päivittäin vaihtuvan puuron, pehmeän leivän päällisillä ja tuorepalan, joka on aamulla vihannes (ja iltapäivällä hedelmä). Välipalatkin ovat monipuoliset rahkoista vispipuuroon
se, että me ltot ja lht valmistamme aamiaisen mahdollistaa sen, että laitoshuoltajamme tulee töihin myöhemmin ja aloittaa päivänsä siistimällä osastot ja muut tilat ja siivoaa jälleen päivän päätteeksi huomista varten. Meidän ei siis tarvitse siivota itse, eikä edes roskia viedä toisin kuin kunnallisella
Tilat ovat melko uudet, joten neliöt riittävät ja itsekin viihtyy mainiosti avarisssa ja valoisissa huoneissa, joissa on hyvä ilma ja sopiva lämpötila.
Siitä vielä, mitä vanhemmat näkevät lasten tuomis- ja hakutilanteissa, ei tosiaan usein anna kovin monipuolista kuvaa toiminnasta eikä työntekijöistäkään ja varmasti eri asiat huolettavat sitä enemmän mitä pienemmistä lapsista on kyse, varsinkaan jos he eivät itse osaa kertoa päivän kulusta ja tuntemuksistaan. Meidän ryhmässä lapset jäävät mielellään hoitoon, ja yleensä kyllä myös lähtevät mielellään. Joskus sattuu niin, että joku vanhempi näkee aikuisen makaavan sohvalla tai kuulee aikuisen sanovan tiukasti lapselle. Varmasti oudoksuttaa ja harmittaa. Itsellekin tulisi varmaan hölmö olo. Myönnän kuitenkin, että joskus saatan levätä viitisen minuuttia lattialla patjalla tai sohvalla jos siltä tuntuu. Yleensä yksi tai useampi lapsi on kuitenkin vieressä ja hieron esim pallolla jalkapohjia, lasken lapsen sormia, loruttelen tmv ja OLEN LÄSNÄ koko ryhmälle
ja koko muun 7h 55min olen tehnyt töitä ja touhunnut lasten kanssa aktiivisemmin leikkien, liikkuen jne poislukien nukkari-ajan, jolloin syön, teen suunnittelua, valmisteluja... Ei ole myöskään mielekästä tunkea lasten hyviin leikkeihin vain sen takia, että se näyttäisi ulospäin hyvältä. Aktiivisia ollaan silloinkin kun tarkkaillaan lasten touhuja
se antaa tärkeää tietoa ja välineitä suunnitella ja arvioida ryhmän toimintaa.
Täytyy myös mainita, että itse sylittelen, silittelen, halailen ja suukottelen lapsia paljon enemmän kuin vanhemmat varmaan osaavat arvatakaan. Ja vaikka he joskus todistavat sitä, kun sanon tiukasti jollekin lapselle, olen taatusti aiemmin sanonut jo kolme kertaa kauniisti ja yhtä kieltoa/torumista vastaan annan myös positiivista palautetta kymmenkertaisesti.
Vielä työntekijöiden asenteesta.. Itsekin olen joskus huomannut joidenkin työntekijöiden asenteessa vikaa: ei olla riittävän nöyriä ja kiitollisia lapsista ja heidän läsnäolostaan, eikä perheille, jotka palkkamme maksavat. Tällaista havaittaessa asioista kuitenkin keskustellaan ja ryhdistäydytään.
Suosittelen kovasti kysymään ja antamaan palautetta toiminnasta ja sen taustalla vaikuttavista arvoista ja periaatteista ja jos tuntuu vaikealta keskustella ko. asioista suoraan työntekijöiden kanssa, aina voi ottaa yhteyttä päiväkodin johtajaan
uskon vakaasti, että tällä alalla työskentelevät on ihmiset ainakin suurin osa, tekee tätä työtä sydämellä ja haluaa parasta jokaiselle hoitolapselleen. Toivottavasti epäkohtiin tartutaan ja niihin vaikutetaan. Meillä ainakin homma toimii ja lapsia rakastetaan ja perheitä arvostetaan
