Eriävät tulevaisuuden haaveet

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
Ei se nyt noin suoraviivaista ole. Mies haluaa ap elämäänsä. Ei oikeasti ehkä jaksa etäsuhdetta. Ja tosiasia on ettei vakityötä kannata näinä päivinä jättää juuri valmistuneen tyttöystävän vuoksi.

Kun ei ole vielä vakituista työsuhdetta saati asuntoa tahi muuta sellaista on helppo tehdä elämän muutoksia. Ei sitten kun onkin se työ ja ehkä asuntokin. Sehän on sitte naisesta itsestään kiinni jos muuttaa miehwen luo että jääkö elätettäväksi ja miehestä riippuvaiseksi vai hommaako oikeasti itselleen työtä/jatkokoulutusta ja ottaa vastuun elämästään

Oikeasti jos rakastaa näitä ratkaisuja ei ole edes järjellä vaikea tehdä. Mutta kuten ap toteaa ettei hän edes tiedä jakaako miehen kanssa samat tulevaisuuden haaveet - kuin vaikka ne lapset - niin eikö silloin ap:n ope parempi jatkaa itsensä etsiskelyä yksin tai sellaisen miehen kanssa joka a) asuu lähellä ja b ) ei tiedä vielä kantaansa lasten suhteen


Ei ole yksi eikä kaksi ketjua tällä palstalla ollut jossa naista neuvotaan jättämään mies jos mies ei halua lasta tai ei ehkä halua....ja nainen haluaa. Miksi tämä neuvo ei toimi toisin päin??

Mies on valmis vakavaan suhteeseen ja järkikin mukana kun ei ole jättämässä vakityötään siirtyäkseen asumaan vastavalmistuneen ap:n kotikunnalle.

Ap päästä mies meneen. Ota eka oma elämäsi haltuun ja pohdi mitä itse elämältä haluat. Mies ei ilmeisemmin halua enää etäsuhdetta ja jos sitä jatkatte voi olla että se nakertaa välinne lopullisesti.
Ei kai se nyt kuitenkaan ole ihan pelkästään naisesta kiinni, että jääkö miehensä elätettäväksi vai osallistuuko itse elannon hankkimiseen? Jotenkin sitä vois luulla, että miehelläkin olisi siinä sanansa sanottavana.
 
Eli töissä käyvän miehen on järkevämpää myydä asunto ja luopua vakityöstä ja muuttaa juuri valmistuneen siippanaa luo?

No sehän se järkevältä taloudellisesti kuulostaa...naisenlogiikalla??

Ei miehen luo muutto tarkoita taloudellisen itsenäisyyden menetystä jos nainen on fiksu. Kyllähän nyt herranen sentää aivoilla varustettu nainen voi varmistaa myös omaa taloudellista taustaa ihan omilla teoillaan.
Pahoittelut. En tiennyt, että on ongelmallista vaihtaa vakiduuni vaikkapa toiseen vakiduuniin? Olen myös luullut, että asuntoja voi myydä ja ostaa... mutta ilmeisesti olen senkin ajatellut jotenkin hassusti naisenlogiikallani.
Mitenköhän meidänkin perheen nyt käy, kun mieheni vaihtoi juuri vakituisen työpaikkansa toiseen vakituiseen työpaikkaan? Pitääkö minun olla huolissani? Onko työpaikan vaihto pahasta?

En myöskään ymmärtänyt väittäneeni, että nainen ei voisi olla taloudellisesti itsenäinen uudella paikkakunnalla? Voi ei!!!! Missäköhän sanoin niin? Voisit varmaan avata tätäkin asiaa, kun näytät olevan niin kovin hyvin kaikesta perillä?
 
Ei se nyt noin suoraviivaista ole. Mies haluaa ap elämäänsä. Ei oikeasti ehkä jaksa etäsuhdetta. Ja tosiasia on ettei vakityötä kannata näinä päivinä jättää juuri valmistuneen tyttöystävän vuoksi.

Kun ei ole vielä vakituista työsuhdetta saati asuntoa tahi muuta sellaista on helppo tehdä elämän muutoksia. Ei sitten kun onkin se työ ja ehkä asuntokin. Sehän on sitte naisesta itsestään kiinni jos muuttaa miehwen luo että jääkö elätettäväksi ja miehestä riippuvaiseksi vai hommaako oikeasti itselleen työtä/jatkokoulutusta ja ottaa vastuun elämästään

Oikeasti jos rakastaa näitä ratkaisuja ei ole edes järjellä vaikea tehdä. Mutta kuten ap toteaa ettei hän edes tiedä jakaako miehen kanssa samat tulevaisuuden haaveet - kuin vaikka ne lapset - niin eikö silloin ap:n ope parempi jatkaa itsensä etsiskelyä yksin tai sellaisen miehen kanssa joka a) asuu lähellä ja b ) ei tiedä vielä kantaansa lasten suhteen


Ei ole yksi eikä kaksi ketjua tällä palstalla ollut jossa naista neuvotaan jättämään mies jos mies ei halua lasta tai ei ehkä halua....ja nainen haluaa. Miksi tämä neuvo ei toimi toisin päin??

Mies on valmis vakavaan suhteeseen ja järkikin mukana kun ei ole jättämässä vakityötään siirtyäkseen asumaan vastavalmistuneen ap:n kotikunnalle.

Ap päästä mies meneen. Ota eka oma elämäsi haltuun ja pohdi mitä itse elämältä haluat. Mies ei ilmeisemmin halua enää etäsuhdetta ja jos sitä jatkatte voi olla että se nakertaa välinne lopullisesti.
Niin, en minäkään ehdottanut että mies jättäisi työnsä. Mutta tässä ei nyt tiedetä mistä paikkakunnista on kyse. Ei sitä niin vaan "hommata jatkokoulutusta", jos kyse on pikkupaikkakunnasta - saati töitäkään. Joten fiksua ei olisi ap:lta heittäytyä tyhjän päälle. Sen sijaan se olisi ihan fiksua, että aloittaisi nyt työn omalla paikkakunnalla ja koko ajan hakisi oman alan töitä sieltä miehen paikkakunnalta. Se on vastuun ottamista omasta elämästä.

Miksi naisen pitäisi jättäytyä työttömäksi vain sen takia, että mies ei jaksa etäsuhdetta? Ap on nuori ja vastavalmistunut. Siinä vaiheessa olisi hullua heittää oma uransa menemään.

En ymmörrä sellaista parisuhde- ja rakkauskäsitystä, että voidaan noin vaan erota jonkin pienen teknisen yksityiskohdan takia, kuten että on työ eri paikkakunnalla. Eihän rakkaus ole sitä, että noin vaan "otetaan joku uusi mies". Rakkaus on sitä, että haluaa olla juuri tietyn ihmisen kanssa. Ja kyllä suhde voi olla vakava suhde, vaikka ei asuttaisikaan yhdessä ja vaikka toinen ei vielä alle 30-vuotiaana tiedä haluaako lapsia.
 
vierailija
Niin, en minäkään ehdottanut että mies jättäisi työnsä. Mutta tässä ei nyt tiedetä mistä paikkakunnista on kyse. Ei sitä niin vaan "hommata jatkokoulutusta", jos kyse on pikkupaikkakunnasta - saati töitäkään. Joten fiksua ei olisi ap:lta heittäytyä tyhjän päälle. Sen sijaan se olisi ihan fiksua, että aloittaisi nyt työn omalla paikkakunnalla ja koko ajan hakisi oman alan töitä sieltä miehen paikkakunnalta. Se on vastuun ottamista omasta elämästä.

Miksi naisen pitäisi jättäytyä työttömäksi vain sen takia, että mies ei jaksa etäsuhdetta? Ap on nuori ja vastavalmistunut. Siinä vaiheessa olisi hullua heittää oma uransa menemään.

En ymmörrä sellaista parisuhde- ja rakkauskäsitystä, että voidaan noin vaan erota jonkin pienen teknisen yksityiskohdan takia, kuten että on työ eri paikkakunnalla. Eihän rakkaus ole sitä, että noin vaan "otetaan joku uusi mies". Rakkaus on sitä, että haluaa olla juuri tietyn ihmisen kanssa. Ja kyllä suhde voi olla vakava suhde, vaikka ei asuttaisikaan yhdessä ja vaikka toinen ei vielä alle 30-vuotiaana tiedä haluaako lapsia.
Mutta mieshän on ilmoittanut ettei etäsuhde ole selkeästikään se mitä haluaa. Miksi ap sitten roikuttaisi miestä kun ei voi vastata hänen käsitykseen parisuhteesta. Ei se ole reilua ketään kohtaan.
 
vierailija
Pahoittelut. En tiennyt, että on ongelmallista vaihtaa vakiduuni vaikkapa toiseen vakiduuniin? Olen myös luullut, että asuntoja voi myydä ja ostaa... mutta ilmeisesti olen senkin ajatellut jotenkin hassusti naisenlogiikallani.
Mitenköhän meidänkin perheen nyt käy, kun mieheni vaihtoi juuri vakituisen työpaikkansa toiseen vakituiseen työpaikkaan? Pitääkö minun olla huolissani? Onko työpaikan vaihto pahasta?

En myöskään ymmärtänyt väittäneeni, että nainen ei voisi olla taloudellisesti itsenäinen uudella paikkakunnalla? Voi ei!!!! Missäköhän sanoin niin? Voisit varmaan avata tätäkin asiaa, kun näytät olevan niin kovin hyvin kaikesta perillä?
Vai on vakiduunin saaminen helppoa nykysuomessa. Niin helppoa että kannattaa irtisanoutua ja muuttaa juuri valmistuneen tyttöystävän luokse? Eri asia jos tyttöystävällä olisi jo se vakiduuni ja elämä järjesteltynä ja tietoisuus mitä haluaa elämältä.

Mä en käsitä miksi näistä tehdään mies-nais valtataistoja kun järki tässäkin sanoo että parempi yhteisen kodin paikka on siellä missä taloudellisesti on varmempi tilanne.

Kyse tässä on selkeästi siitä että ap ei taida olla varma omista haaveistaan. Onko mies edes se oikea hänelle jne. Jos se ei nyt siltä tunnu niin ehkä vähintään aikalisä on paikallaan. Kumpikin katselee voisiko olla jotain joka paremmin vastaa sitä mitä elämältä hakee. Aina voi palata mutta hankalammaksi se muuttuu jos molemmilla vakkarityöt eri kaupungeissa, asunnot jne.
 
Vai on vakiduunin saaminen helppoa nykysuomessa. Niin helppoa että kannattaa irtisanoutua ja muuttaa juuri valmistuneen tyttöystävän luokse? Eri asia jos tyttöystävällä olisi jo se vakiduuni ja elämä järjesteltynä ja tietoisuus mitä haluaa elämältä.

Mä en käsitä miksi näistä tehdään mies-nais valtataistoja kun järki tässäkin sanoo että parempi yhteisen kodin paikka on siellä missä taloudellisesti on varmempi tilanne.

Kyse tässä on selkeästi siitä että ap ei taida olla varma omista haaveistaan. Onko mies edes se oikea hänelle jne. Jos se ei nyt siltä tunnu niin ehkä vähintään aikalisä on paikallaan. Kumpikin katselee voisiko olla jotain joka paremmin vastaa sitä mitä elämältä hakee. Aina voi palata mutta hankalammaksi se muuttuu jos molemmilla vakkarityöt eri kaupungeissa, asunnot jne.
No sitä vakiduunia voi vaikka hakea ennen sitä muuttoa, puoli ja toisin, vai kuinka?

Ja se vakiduunin helppo saaminen on varmaan verrannollinen siihen, mitä kykyjä ja on tarjottavana, miten tarpeellisia ne on työnantajalle ja miten monella muulla niitä on tarjota?
 
Mutta mieshän on ilmoittanut ettei etäsuhde ole selkeästikään se mitä haluaa. Miksi ap sitten roikuttaisi miestä kun ei voi vastata hänen käsitykseen parisuhteesta. Ei se ole reilua ketään kohtaan.
Ja ainoa vaihtoehto on siis, että ap muuttaa heti, niinkö? Kyllähän sitä voidaan sopia, että yritetään järjestää se yhteenmuutto, ja ap voi ottaa sen työn vastaan ja hakea töitä miehen paikkakunnalta - ja muuttaa sitten kun hänellekin järjestyy sieltä töitä. Tai sitten jos ap:n työ on määräaikainen ja jos ei uutta työtä löydy, voi viettää vaan tosi paljon aikaa miehen luona, jolloin selviää sekin, miten yhdessä asuminen sujuu.

Onhan tässä nimittäin sekin uhkakuva, että ap muuttaa miehen luo, mutta hänelle ei löydykään töitä, ja sitten jos yhdessä asuminen sujukaan, ja tuleekin ero, nainen jää täysin tyhjän päälle.

Aika usein palstalla tuntuu elävän sekin käsitys, että naiselle riittää vain se mies ja ehkä lapset, ja naisen työ voi olla vaikka jotain siivousta tai blogin pitämistä tai jotain kotikutsumyyntiä. Mutta kun on oikeasti ihmisiä, joita kiinnostaa tässä maailmassa ja elämässä vähän muutkin asiat!

Eikä ap ketään roikota. Mies itse päättää, rakastaako niin paljon, että jaksaa odottaa siihen että naisellekin löytyy paikkakunalta töitä. Ja mies päättää, rakastaako niin paljon että jaksaa arvostaa myös kumppaninsa työuraa ja opiskelualaa, jota juuri valmistunut tietenkin haluaisi päästä toteuttamaan käytännössä. Mies päättää, rakastaako niin paljon, että jaksaa vaikka etäsuhdetta. On tässä nimittäin tämäkin puoli eikä vain se, mitä ketjussa on nostettu esiin, eli että nainen päättää onko valmis muuttamaan jne.
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
vierailija
Olemme nykyisen mieheni kanssa olleet samassa tilanteessa reilu 10 vuotta sitten. Nuorempia toki oltiin, mutta minun tilanteeni oli kuin tämän miesystäväsi ja mieheni kuten sinun.

Mies muutti, elettiin vuosia, mentiin naimisiin, halusin lapset. Ja nyt kaikki on aivan päin vittua. Mies ei oikeasti halunnut tätä kaikkea tai mitään tästä, etenkään toista lasta, mutta hän vain lähti "virran mukaan" minun toiveisiini. Nyt kaikki räjähtää käsiin, mies tajusi elävänsä aivan väärää elämää ja on masentunut ja ahdistunut. Lapsista huolehtiminen on kokonaan minun kontollani ja kaikki päättyy siihen, että "sinä ne lapset halusit".

Kauaa ei varmaan tässä enää yhdessä olla, koti menee alta, kun en yksin sitä pysty lunastamaan ja tapellaan huoltajuudesta: Minä haluaisin yksinhuollon lapsiini, mies ei suostu, vaikka ei lapsia halunnutkaan.

Jos saisin mennä ajassa taaksepäin, olisi pitänyt erota kymmenen vuotta sitten, viimeistään ennen naimisiin menoa. Olin sokea, mutta kyllä tämä kaikki oli ennakoitavissa jo silloin, että toistemme kanssa emme voi molemmat saada, mitä haluamme.
 
No sitä vakiduunia voi vaikka hakea ennen sitä muuttoa, puoli ja toisin, vai kuinka?

Ja se vakiduunin helppo saaminen on varmaan verrannollinen siihen, mitä kykyjä ja on tarjottavana, miten tarpeellisia ne on työnantajalle ja miten monella muulla niitä on tarjota?
Niinpä, ja myös se vaikuttaa, millaisesta paikkakunnasta on kyse. Jos mies asuu jossain isossa kaupungissa, työnsaanti ei varmasti ole ongelma, mutta jos kyse on pikkupaikkakunnasta, niin aika monella alalla se tarkoittaa ikuista työttömyyttä tai sitten tyytymistä johonkin kaupankassan tai siivoojan työhön. Tätäkään kukaan ei tule ajatelleeksi kun puhutaan vain, että "rakastunut nainen kyllä muuttaa miehen luo ja hommaa sieltä sitten itselleen työpaikan".
 
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
Olemme nykyisen mieheni kanssa olleet samassa tilanteessa reilu 10 vuotta sitten. Nuorempia toki oltiin, mutta minun tilanteeni oli kuin tämän miesystäväsi ja mieheni kuten sinun.

Mies muutti, elettiin vuosia, mentiin naimisiin, halusin lapset. Ja nyt kaikki on aivan päin vittua. Mies ei oikeasti halunnut tätä kaikkea tai mitään tästä, etenkään toista lasta, mutta hän vain lähti "virran mukaan" minun toiveisiini. Nyt kaikki räjähtää käsiin, mies tajusi elävänsä aivan väärää elämää ja on masentunut ja ahdistunut. Lapsista huolehtiminen on kokonaan minun kontollani ja kaikki päättyy siihen, että "sinä ne lapset halusit".

Kauaa ei varmaan tässä enää yhdessä olla, koti menee alta, kun en yksin sitä pysty lunastamaan ja tapellaan huoltajuudesta: Minä haluaisin yksinhuollon lapsiini, mies ei suostu, vaikka ei lapsia halunnutkaan.

Jos saisin mennä ajassa taaksepäin, olisi pitänyt erota kymmenen vuotta sitten, viimeistään ennen naimisiin menoa. Olin sokea, mutta kyllä tämä kaikki oli ennakoitavissa jo silloin, että toistemme kanssa emme voi molemmat saada, mitä haluamme.
Sinun tapauksessa kuulostaa enemmänkin sille, että miehesi syyttää sinua omasta masennuksestaan ja pesee kätensä koko hommasta, ikäänkuin hän ei olisi mitään koskaan halunnutkaan.
Hänellä on ongelma ja hänestä siitä on mukavampi syyttää siitä jotain muuta kuin itseään.
 
Niinpä, ja myös se vaikuttaa, millaisesta paikkakunnasta on kyse. Jos mies asuu jossain isossa kaupungissa, työnsaanti ei varmasti ole ongelma, mutta jos kyse on pikkupaikkakunnasta, niin aika monella alalla se tarkoittaa ikuista työttömyyttä tai sitten tyytymistä johonkin kaupankassan tai siivoojan työhön. Tätäkään kukaan ei tule ajatelleeksi kun puhutaan vain, että "rakastunut nainen kyllä muuttaa miehen luo ja hommaa sieltä sitten itselleen työpaikan".
No tuokin vielä.
 
kohtatyötön
Mutta mieshän on ilmoittanut ettei etäsuhde ole selkeästikään se mitä haluaa. Miksi ap sitten roikuttaisi miestä kun ei voi vastata hänen käsitykseen parisuhteesta. Ei se ole reilua ketään kohtaan.
Jos mies oikeasti rakastaa, niin kyllä hän vielä jonkin aikaa kestää etäsuhdetta, koska varmasti ymmärtää, miten tärkeää on nykyään pitää työpaikasta kiinni. Se on lähes lottovoiton arvoinen asia nyky-Suomessa.
 
vierailija
Jos mies oikeasti rakastaa, niin kyllä hän vielä jonkin aikaa kestää etäsuhdetta, koska varmasti ymmärtää, miten tärkeää on nykyään pitää työpaikasta kiinni. Se on lähes lottovoiton arvoinen asia nyky-Suomessa.
Onneksi Suomessa on vaikean työnsaannin ohella olemassa avokätiset työttömyyskorvaukset, joten töissä ei ole välttämätöntä olla.
 

Yhteistyössä