Tsiisus. Saanko juoda tajun pois tulevana viikonloppuna? Viime viikolla oli pääsykokeet Helsingissä. Lähtöpäivän aamuna lapsenvahti ilmoitti sairastuneensa, kauhea hätä keksiä plan b. Paluupäivänä myöhästyin vikasta bussista. Ke-aamuna herätys 4.15, et ehtisin ekaan bussiin ja varatulle ajalle poliisilaitokselle antamaan sormenjäljet passia varten (lähtö 11.6. ja seuraava vapaa aika 10.6).
Unta ma-ke välillä yhteensä noin kuusi tuntia. "Bussissa ehtii nukkua", ajattelin. Mutta ei, eräs venäläisseurue piti koko matkan huolta, että kukaan ei nukkunut silmällistäkään niiden mölinän vuoksi.
Käynti poliisiasemalla: "..voit laittaa oikean käden etusormen tohon lukijaan. Hei, sanoin ETUSORMI, sulla on nyt peukalo siinä..." Ihme, ettei laittanut mua spontaaniin huumetestiin, ku en ollu ehtiny maanantaiaamun jälkeen käymään suihkussa enkä nukkunut juuri ollenkaan kahteen vuorokauteen, mahdoin olla hehkeimmilläni
Poliisiasemalta kotiin ottamaan tunnin päikkärit, suihku, ja illaks kouluun, koska koeviikko. Sitten seittemän koetta kolmessa päivässä, perjantaina leivoin koko yön ku tuli lauantai-sunnuntaiks vieraita juhlimaan poikasen synttäreitä.
Nyt oon matkalla Turkuun seuraavaan pääsykokeeseen. Voin kertoa, että muutama lisätunti vuorokauteen kelpais aina välillä
Mutta hei, mun pieni poikanen täytti viis
Oon viisivuotiaan äiti! En kestä. Ja lukio olis nyt kirjotuksia vaille taputeltu, kävin tänään työhaastattelussa ja oon vähä ihastunukin. Helsingissä majailin kaverin luona, joka sai kuukausi sitten vauvan. En kestänyt sitäkään
Nyt ihmettelen, et säästyiskö hermot paremmin, jos eroaisin itse suvusta vai odotanko erottamispapereita postissa
Ämpärikin... no, en edes alota. Mut vitte, oon kova ämmä!! Oon hengissä!