On vähän hiljasempaa nyt taas ollut, vaikka mukaan tullut muutamia uusiakin tyyppejä. Itselläni on ollut ehkäpä vähän myllerrystäkin tässä viime viikkoina ja flunssan takia vähän nuutunut olo.
Uuden kämpän avaimet ovat nyt meillä ja remontti pitäisi aloittaa. Hirvee vääntö saatiin siitä aikaan, koska miehellä vaivaa selkä ja minä olen raskaana eli emme ihan täysillä pystyisi sitä itse tekemään. Mies laittoi nyt tiedusteluja eteenpäin eri firmoihin ja sopii sieltä muutamien kanssa arviokäynnin ja saadaan sitten tarjoukset heiltä. Eli toivoisinkin nyt, että saisimme jonkun muun tekemään sen remontin. Turhaa tuskailla tuollaisen asian kanssa nyt, kun ammattilaisia löytyy. En kylläkään nyt vielä tiedä miten tämä menee eli katsellaan.
Me käytiin viime viikolla kahtena iltana perhevalmennuksessa, ihan hyödyllisiä. Imetyksestä oli kiva kuulla, kun en siitä juuri mitään tiedä. Tänään on vielä yksi kerta ja menen nyt yksin, kun miehellä lääkäri samaan aikaan. Vuorossa on vauvaperheen vierailu eli pääsee kuulemaan vähä millaisia kokemuksia siellä on ja ehkä kysäisenkin asian tai pari. Siskoltani olen kyllä joitain asioita kysellyt ja luotan kyllä, että omat vaistotkin sitten kertoo tilanteen mukaan, että missä mennään ja mitä pitäisi tehdä. Vielä olisi joitain hankintoja tehtävänä ja niistä ehkä voisi alkaa muodostamaan listaa.
Sairaalakassia en ole pakannut, se ehkä olisi ihan hyvä tehdä. Tuo alhainen istukka lisää verenvuodon riskiä huomattavasti eli jos sitä nyt tulisi, niin saatan joutua aiemmin jo sairaalaan. En kyllä ole vielä tutustunut siihen, mitä siihen kassiin tarttee. Ei kuulemma hirveitä määriä tavaraa.
Olen mietiskellyt sitä, että sikiön/vauvan koko on ollut koko ajan n. viikon edellä menkoista laskettuja päiviä, että ounastelisiko tuo sitä, että ei välttämättä menisi kamalasti yliajalle. En tiedä ja enhän tällä hetkellä tiedä sitäkään, että onko alatiesynnytys mahdollinen. Todennäköisyys siihen on korkea (tutkimusteni mukaan n. 90%), eli jos istukka siirtyy ja verenvuotoja ei tule. Muuttoajankohta uuteen kämppään on siellä viikolla 34 eli toivottavasti kaikki menee hyvin.
Pyöräilemään pääsen edelleen eli liikkuminen paikasta toiseen onnistuu. Tämä on hyvä juttu, koska kävellen on niin nihkeää. Häntäluu jomottelee ja siihen on jo tottunut. Nukkuminen on sitä sun tätä ja vaihtelee. Vessakäyntejä ollut nyt viimeisen viikon aikana ehkä ihan vähän vähemmän eli 2-3 (paitsi jos olen syönyt mansikoita runsaasti). Yönärästys on alkanut (varsin lievänä), mutta siihen on auttanut yksi pureskeltava gaviscon vessakäynnin yhteydessä. Mies teippasi tabletteja sängyn päätyynkin, että saan ne kätevästi siitä, jos tarvitsen. Sängyn pääty on ollut kohotettuna koko raskauden ajan ja se on varmaan auttanut hieman ja siirtänyt tätä närästyksen alkamista.
Kuun lopussa on ensin istukan paikan kontrollikäynti keskussairaalalla ja tällä kertaa lääkärillä. Ja sitten on neuvolakin seuraavana päivänä. Tänään soitan neuvolaan, että mihin mä olen yhteydessä sairasloman tarpeesta, koska keskussairaalan kätilö kirjoitti potilaskertomukseen (ja sanoi minulle) hänelle oireitani kertoessani, että otat yhteyttä neuvolaan. Työterveydessä kävin viime viikolla tän lenssuni kanssa ja sieltä sanottiin, että varaa tänne vaan aikaa, ni saat sairaslomaa. Eli en nyt sit tiiä, että oliko niissä oireissa jotain sellaista, mikä pitäisi arvioida neuvolalääkärillä. Tämähän sitten selviääkin soittamalla sinne.
Mielessä pyörii myöskin sellaiset asiat kuin millainen vauva on ja pysyykö terveenä, onnistuuko imettäminen hyvin ja millaista se on juuri minulla, onko uusi kämppä kiva ja viihdytäänkö siellä, sopiiko meidän ajattelema nimi vauvalle (on myös monia muitakin kivoja vaihtoehtoja), miten raha-asiat menevät, miten miehen selkä tulee kuntoon ja joutuuko leikkaukseen... Mutta rauhallisin mielin siltikin olen vaikka paljon tapahtuu ja uusia asioita tulee koko ajan. Elämäni ikäänkuin on tässä mullistunut tämän vuoden aikana ja suurin mullistus on vielä tulossa
Helmi1234, poitsu ja 29+6
