Tammikuun tuikkeet 2016 ¤¤ toukokuussa ¤¤

Noniin. Tarkastusultraus takana. Kohdusta löyty yks (mun laskemia) viikkoja vastaava ihmisenalku lyövällä sydämellä. :heart:

Molemmin puolin kohtua näky jotain epämäärästä, kohdunsuun seudulla todennäkösesti verta ja kohdun takana oli jotain, mistä ei ottanut tolkkua. Ultraava lääkäri oli kovin varotteleva, lenkkeillä sais vaan kävellen, yhdyntää ei suositella, vielä voi mennä kesken, vielä ei ole takeita mistään jne jne jne. Itse kyllä haluaisin nyt vaan huokasta helpotuksesta ja luottaa tähän raskauteen ja suoraan sanottuna vähän ärsytti lääkärin asenne. Yhdyntäkieltoki perustu siihen, että "ei siitä mitään haittaa pitäis olla ja tulee se keskenmeno, jos on tullakseen kuitenki, mutta ei vaan oo kiva sitte ajatella, että jos itse aiheutti". :O Ja liikunnasta varotteli, että ei mitään laskuvarjohyppyjä, mutta kun kerroin hölkkäileväni hyyyyyvin rauhalliseen tahtiin, ni kielsi sitten senkin, enkä kyllä tiedä millä perusteella. :stick:

Yllätys iso, koska esikoinen on vasta 6kk ja täysimetyksellä. Joten tääl yritetään miettiä jatketaanko imetystä vai mitä tehdään...

Tervetuloa mukaan porukkaan! Ollaan muuten samaa vuosimallia. Tiedän, ettet kysyny mielipidettä, mutta tarjoan omaani kuitenkin: mä jatkaisin imetystä. Pitää vaan syödä ja varsinkin juoda hyvin. Imetys on tosi hieno ja tärkee juttu ja jos se on noin hyvin lähteny käyntiin, ei oo mitään syytä, miks ei jopa tandemimetys vois onnistua. Mä imetin kuopusta 2,5v (6kk täysimetys) ja se on mulle todella rakas muisto. :heart: Maailmanterveysjärjestöhän myös suosittelee osittaisimetystä jatkettavan ainakin sen 2v, joten senkin puolesta ajattelisin, että kannattaa ainakin yrittää. Valinta on tietysti jokaisen oma, eikä sitä tarvitse kenellekään perustella. Tässä vielä lyhyt artikkeli aiheesta:

Tandemimetys

Puolison fiiliksistä en osaa sanoa oikeastaan mitään. Meille tää on kolmas lapsi (kaikki yhteisiä) ja tuo ei koskaan oo ollu mikään hössöttäjä. Tää viimenen oli ihan puhtaasti mun toive ja oon muutenkin meillä se, joka on enemmän vauvojen perään. Puoliso tykkää ja osaa kyllä hoitaa vauvoja(kin), mutta on enemmän omiaan isojen lasten kanssa. Seuraaviin ultriin ja synnytykseen hän tulee kyllä mukaan. Mulla on aikasemmin kohentunu olo potensissa ääretön heti samantien, kun lapsi on saatu maailmaan ja vauvojen yösyötöt yms ei oo tuntunu rasitteelta (vaikka oon hoitanu yöt yksin). Tykkään siitä symbioosista, mikä vauvan kanssa tulee, kun pieni on kantoliinassa tai kainalossa vuorokauden ympäri.

Meillä ei nähtävästi oo tulossa mitään juhlia, missä joutuis alkottomuutta selittelemään. Mä (kuten puolisokin) oon niin kotihiiri muutenkin, ettei kukaan enää ihmettele, jos/kun en osallistu. Inhoan kaikenlaisia juhlia koko sydämestäni ja jos on ihan pakko mennä, käyn vain kääntymässä. Mä täytän sunnuntaina 29 ja "juhlistetaan" sitä ihan vaan puolison ja lasten kanssa syömällä hyvin ja leipomalla kakku. Mä vaivaannun jopa onnitteluista, joten tapaan sulkea fb-seinänkin synttäripäivän ajaks, siltä varalta, että joku muistais.

Joku stressin laukeaminen tms tais ultran jälkeen tapahtua, koska mulle iski ihan hetkessä kamala flunssa päälle. Kurkkuun muutti kaktus ja pää on täynnä räkää. Ei auta, kuin kurlata suolavettä ja huuhdella onteloita nenäkannulla. Mä kun en raskauden aikana mitään särky- tai flunssalääkkeitä halua käyttää...

Vielä mukana kuitenkin ja siitä onnellinen
Rosie 8+0

 

hanssuli laitoin sulle yyveetä!

Ja jos joku ei oo päässyt mukaan faceryhmään ja haluaa, niin laittakaa uusi yksäri. oon koittanut kaikki koluta, mutta tekniset ongelmat välillä haittaa.
Pyydän pitkäjänteisyyttä.. kyllä minä sitten lopulta kaikki lisään, kun vaan saan silmiini halukkaat

Ja myöhemmin tulen muita kuulumisia kertoilemaan

 

Rosie Rivetar: Huippua! <3 !!! Minä varmaan ottaisin varman päälle nyt seuraavat 4vk, tsemppiä!

 

Rosie, onnea hyvistä ultrakuulumisista. Ihmetyttää kyllä lääkärin antamat kiellot. Johtuivatko siis niistä epämääräisistä, mitä kohdussa näkyi? Enpä ole kuullut, että näin alkuraskaudessa pitäisi jotenkin elämää rajoittaa. Itse aion jatkaa juoksemista heti, kun voinnit taas sallii ja tuntemuksia kuunnellen mahdollisimman pitkään.

Olen niin väsynyt näihin oloihin, en jaksa enää oksentaa. Ja kun tosiaan ei pysty muuta tehdä kuin maata, ylösnouseminen kostautuu heti entistäkin kurjempana olona. Vatsa tuntuu tyhjältä ja eipä sitä täytettyä saa, kun kaikki tulee pihalle. Ja vajaa viikko vasta kärvistelty, montakohan viikkoa tätä olotilaa pitää jaksaa? Olkaa onnelliset te, jotka selviätte ilman pahoinvointia. Kyllä täältäkin vielä noustaan!

Tervetuloa taas uusille.

Blue Bird 6+5

 

Täällä lohduttaudun vessanpönttöä halaillessa sillä, että onpahan paljon raskaushormonia ja tutkitusti näinollen pienempi keskenmeno riski.

 

Blue bird ja muut joilla oksentaminen rajua, muistakaahan olla yhteydessä terveyskeskukseen jos kauan jatkuu, vaarana nestehukka. Pääsette/joudutte sit tiputukseen mut parempi sekin ko kauhea olo ja tietääkseni on olemassa joitain pahoinvointia helpottavia lääkkeitä jos tosi pahaksi menee. Mulle muuten sano yks kiinalainen akupunktio lääkäri et kiinassa syödään raskauspahoinvointiin semmosta hedelmää ko kumkvantti. On pieni mandariinin näkönen sitrushedelmä. oon nyt yrittäny täältä sitä mettästää mutta en ole löytäny! Ärsyttää ko asuu tääl pohjosessa jossa ei varmasti kaupoista mitään eksoottista löydy...

Ja Rosie R haluaisin kyl koettaa tuota tandemimetystä ja oon nyt päättäny et jatkan niin kauan ko hyvältä tuntuu. Jos itelle tulee pahoinvointia tai muuten alkaa jaksamisen kans olemaan tiukkaa niin sit lopetan. Ja oon kans lukenu että toisella raskauskolmanneksella monesti maito saattaa loppuakkin tai vauva alkaa ite hylkimään sitä. Mut imetetään niin kauan ko onnistuu.

 

Blue bird: oih, tsemppiä tilanteen kanssa, - saat niin minun sympatiat. Muista vain pitää mieli korkealla keinolla millä hyvänsä. Minulla se alakulo otti isomman roolin kuin pahoinvointi ja sse vieläkin minua vaivaa.

Rosi R: onnea ultrakuulumisista. Otahan rauhallisesti niin pieni pysyy matkassa mukana

Täällä tänään käyty ensimmäistä kertaa akupunktiossa pahoinvoinnin vuoksi. Kokemus mieltä avartava, mutta ei mitään yhtäkkistä muutosta olotilassa... uusi aika torstaina, jos saan esikoiselle hoitajan.

Onkos muita kotona hoitovapaalla olevia? Kuinka olette saaneet kotiaskareet tehtyä ja leikitettyä talouden muut kotona olevat lapset tämän alkuraskauden aikana? Meillä ainakin mies hoitanut todella paljon, kun itse olen ollut niin pahoinvoiva ja väsynyt/alakuloinen. Mutta päivisin tekee hieman tiukkaa pukea ja lähteä puistoon hiekkakakkuja tekemään Kauankohan tätä kestää ennen kuin olo/mieli paranee...

 

Kiitos kaikille!

Kyllähän tässä sikäli rauhassa otetaan, etten mitään suurempia repäsyjä tai tempauksia oo nyt suorittamassa. Lenkkeilyä meinaan kyllä jatkaa, pidän lääkärin varottelua liiotteluna. Ehkä kielto johtui just noista epämääräsyyksistä, mutta silti tuntuu perusteettomalta. Siis koska jos tää raskaus on niin huonoissa kantimissa, etten voi edes rauhallisesti hölkätä, niin kesken se menee kuitenkin. Mä oon harrastanu juoksua 17 vuotta, tää ei oo mun keholle mitenkään uus juttu. Mulle hölkkälenkit on henkisesti niin tärkeitä, että riskit on suuremmat, jos lopetan. Kävely ei mitenkään oo sama asia. Yhdyntääkin piti varoa, mikä ei oo mitenkään mahdoton tehtävä tällä pahoinvoinnilla, mutta kuulostaa seki aika kyseenalaselta. Siis siihen nähden, mikä oli perustelu. :headwall:

Mä kuulostan nyt varmaan tosi välinpitämättömältä ja joku ehkä ajattelee, etten yhtään osaa arvostaa tätä raskautta. Kyllä mä arvostan, mutta enemmän painaa mun psyykkinen hyvinvointi, koska se vaikuttaa koko perheeseen. Suurin merkitys tässä on ehkä kuitenki sillä, että mä oon kaks lasta saanu jo tähän maailmaan ja vaikka silloin pelkäsin ihan kaikkea, oli kaikki ne pelot turhia. Mua silloin hoitaneiden/tutkineiden lääkäreiden mukaan mun keho on ku tehty lapsensaantia varten, lantiossa on tilaa vaikka elefantinpoikaselle ja tissit tuottaa maitoa koko kylälle tarvittaessa. Raskaudet on alkanu helposti, lapset syntyny täysaikasina ja oon toipunu ihan hetkessä niin sektiosta, ku alatiesynnytyksestäkin.

Mä oon vielä kotona lasten kanssa, mutta meidän muksut on jo aika isoja (vm2008 ja 2010). Noi on niin isoja ja reippaita, ettei tää vaadi muuta, ku hermoja. Lapset hoitaa ison osan kotitöistä ja mulle jää lähinnä ruoanlaitto. Mä oon pitäny lapsia syntymästä asti mukana kaikessa, joten ne osaa kaikki kotityöt hienosti.

Liityin tänään myös fb-ryhmään, kun kerta jo pääsin näkemään, että tuolla tosiaan joku mörrimöykky kasvaa, mutta tykkään kyllä enemmän täällä palstalla kirjottelusta.

 

Minä oon perhepäivähoitaja, joten kotihommia ja hiekkakakkujen tekoa riittää työnkin puolesta. Itse en ajatellut liittyä fb-ryhmään, mulle riittää täällä kirjoittelu

 

heippa! Ilmoittautuisin kans seuraan! Ensimmäinen plussatesti perjantaina 22.5 kotona ja tänä aamuna neuvolassa varmistus, ja plussaahan sekin näytti! tosin vasta rv5, jotenka siis hyvin alussa mennään ja peukalot ja varpaat ristissä jotta onnaisi!
Pillerit jätetty pois 11/-14, joten oli enemmän kuin odotettu jo tärppi! Ikää itsellä 23-vuotta, ukolla 20-vuotta. Toivottavasti keskustelua riittää!

 

Rosie Riveter: Hienoa että syke löytyi <3 Ihmettelen kyllä jos jätetään tutkimatta enempää jos kohdun takaa ja molemmilta sivuiltä löytyy jotain epämääräistä.... :O Siis avasiko se yhtään, että mitä outoa? Minä olisin saanut slaagin jos kerrottaisi muuta kuin outoa! olet sinä kyllä viilipytty

 

Jospa nyt näin aamutuimaan saa kirjoitettua jotakin, kun ei ole ihmeempiä oloja, ei väsytä ja lapset vielä nukkuu. Kyllä joka päivä käyn lueskelemassa teidän turinoita, mutta kirjoitella ei tahdo ehtiä.

Golla: Mulla ei tosiaan lääkitystä ole vaikka paineet normaalistikin ovat yläkanttiin. Viimesyksynä oli useamman päivän huimissa lukemissa ja olo oli kuin kelluisi. Lääkäri kirjoitti saikkua että sain lepäiltyä ja kyllä ne siitä sitten lähti laskuun.

"lilo": Stemppiä ja toivottavasti tärppää pian uudelleen!

Blue bird: Toivottavasti olosi helpottaisi. Kuulostaa kyllä hurjalle. Kaikki sympatiat sinne!

time2dance: Täällä ei vaivaa pelkkä palelu. Aamuyöstä iltapäivään hikoilen kuin pieni possu ja iltapäivästä iltaan olen taas niin jäässä että tarttee topata kunnolla vaatetta päälle.

Rosie Riveter: Onnea ultra kuulumisista! Toivottavasti pääset ilman säikähdyksiä loppuajan.

Tervetuloa kaikille uusille yhteisesti!

Puhetta oli miehen suhtautumisesta raskauteen. Täällä plussasta kuulessaan oli järkyttynyt mutta onnellinen ja olisi halunnut kuuluttaa asian kaikille. Sain kuitenkin toppuuteltua ettei huutele vielä kellekkään. Nyt jo vähän rauhoittunut. Saa nähdä kuinka sitten reagoi kun raskaus tulee konkreettisemmaksi, alkaa näkyä ja ollaan ultrassa käyty.

On: Erilaisia oloja on ollut nyt päivittäin. Parhaimmillani oon aamulla, silloin ei vaivaa mikään. Työpäivän aikana alkaa etovaolo ja väsymys jotka jatkuvat iltaan asti. Varsinaista alakuloisuutta ei ole ollut eikä itkuherkkyyttää, mutta herne menee nenää aika helposti. töissä jo muutaman kerran olen poistunut paikalta ovet paukkuen kun ei vaan kykene hillitteen itteensä vaikka kuinka yrittää. Työkaverit alkaa kohta ihmetteleen että mistä tuulee kun normaalisti en hetkahda mistään. Yritänkin pysyä poissa tilanteista joissa hermo voi palaa. Vain yksi työkaveri tietää raskaudesta, muut saa ihmetellä sitten kun palaan kesälomalta vatsan kanssa, jos sinne asti selvitään.
Turvotuskin on ihan jäätävää. Joka päivä saa ettiä kaapista jonkun teltan millä tän pallon saa piiloon.
Entisenä kahvin suurkuluttajana olen hyvin ihmeissäni kun nykyään ei mee edes pieni kupillinen kahvia alas. Ei se huonoa tee, mutta ei vaan maistu.

Hyvää päivän jatkoa kaikille!

 

Rosie Riveter: Hienoa että syke löytyi <3 Ihmettelen kyllä jos jätetään tutkimatta enempää jos kohdun takaa ja molemmilta sivuiltä löytyy jotain epämääräistä.... :O Siis avasiko se yhtään, että mitä outoa? Minä olisin saanut slaagin jos kerrottaisi muuta kuin outoa! olet sinä kyllä viilipytty

Sanoi, että voi olla verta tai jotain muuta, ei saa selvää. Ei näyttäny samalle, ku se verinen kohta kyllä... Mulla on taipumusta saada harmittomia kystoja / kasvaimia sinne sun tänne, joten en jaksa moisia murehtia. Eikä ne murehtimalla mihinkään muuttuiskaan. Näkeehän sen sitte niskaturvotusultrassa (15.6.), jos sinne jotain parasiittia on tullu.

Tänne iski nyt vaan ihan karmean flunssan... Esikoisen eskaritäti oli viimeviikolla kipeenä töissä ja nyt ilmeisesti sama tauti kiertää joka perheessä. Voisin sanoa tähän pari valittua sanaa sellasista, jotka on niin "korvaamattomia", etteivät voi sairastaa kotona... :kieh: Mä en oo käyttäny mitään lääkkeitä (paitsi thyroxinia) raskausaikana (mahdollisimman vähän muutenkaan), mutta eilen oli pakko, olo oli sietämätön. :headwall:

Flunssaa lukuunottamatta fiilis on hyvä. Oli ihanaa nähdä pieni ponnekkaasti läpättävä sydän ultraruudulla. :heart: Lääkärille tuntu olevan suhteettoman tärkeetä vakuuttaa mut siitä, ettei mikään vielä oo varmaa, kaikkea voi sattua, voi olla vaikka vammanen kilpikonna sillä kohdussa, vielä ei voi tietää jne. Ihan sama. Mä aijon iloita tästä nyt ihan täysillä. Itken sitte, jos aihetta ilmaantuu.

Rosie 8+1

 

Eilen tuli lihapullat ylös ja siihen loppui viimeisetkin ruokahalut. No loppupäivä meni tosi huonolla syömisellä, jonka seurauksena illalla laukesi migreeni. Ja edelleen on jälki olot kohtauksesta päällä. Sängyssä maaten, enkä uskalla nousta jos tulee taas huono olo.

Nyt täytyis keksiä syömistä joka uppois! Onko ehotuksia? Mitä te pahoinvoivat voitte syödä vai voitteko mitään?

Mulla on yleensä ollu aika tarkka ruokavalio, gluteeniton ja koska treenaan kovaa. Mutta se ei maita enää. Enkä aio lähteä "roska"ruokaa syömään. Mulla on vain yksi herkkupäivä viikossa ja siitä yritän pitää kiinni edelleen.

 

Ai niin, huomenna eka neuvola! On tää niin jännää, kun edellisen lapsen odotuksesta on se 15 vuotta aikaa.

Irma 6+6

 

Jee pääsin tiputukseen, nestettä tippuu parhaillaan suoneen. Onhan tämä ollut mielessä, että varmaan ennen pitkää edessä kuten viime raskaudessa. Mutta kyllä peikko86 sanasi saivat miettimään, että mitäs sitä pitkittämään. Kiitos. Eikä ollut liian aikaista, kuivumisen merkkejä oli jo. Kiitos muillekin tsempeistä.

Irma78, minä yritin syödä mm. jätskiä, mehujäitä, vanukkaita, keittoja. Mulla tosin huono menestys niilläkin. Ja mun tilanne tosiaan niin heikko, että ei voinut enää ajatella, mikä olisi terveellistä. Neuvolastakin suositteli mehujäitä.

Blue Bird 6+6

 

Nyt täytyis keksiä syömistä joka uppois! Onko ehotuksia? Mitä te pahoinvoivat voitte syödä vai voitteko mitään?

Pahimpina hetkinä on mulla toiminu viileet hedelmät (esim banaani, päärynä ym pehmeet), pakastettu vesimeloni tehosekottimen kautta (tulee vähän-niinku-sorbetti), pakastevadelmat (huom, suomalaiset!) ja ekassa raskaudessa meni parhaiten jääkaappikylmät vauvojen hedelmäsoseet.

Blue Bird:lle paljon tsemppiä, kuulostaa kauheelta! :hug:

 

Blue bird: tsemmpiä! Toivotaan tiputuksen auttavan oloon =)

Täällä ilmeisestikin eilinen akupunktiosessio auttoi, sillä olo ollut melkein normaali tänään? Tai sitten koko raskaus on mennyt kesken? Tosin sydänäänet löytyi jo rv 6+5 ja uudelleen 7+4, joten olisikohan kuitenkin niin pieni mahdollisuus enää keskenmenoon?

Hyviä vointeja kaikille :wave:

 

Täällä taas posliini jumala vaatii uhrilahjaa...kaamea olo...esikoista odottaessa oksensin miltei kokoajan, toivottavasti nyt ei ole sama edessä.
sain esikoisen päikkäreille, pitää käyttää aika hyödyksi ja mennä kans huilaamaan, tiskit ja pyykit saa odottaa

 

Milla: voih ei, oletkos kokeillut mitään vippaskonsteja; tiputusta, akupunktiota, hierontaa. Ihan mitä vaan? Toivottavasti olo paranee pian!

 

Kiitos! Täytyykin kokeilla kylmiä hedelmiä ja tehdä vaikka sobettia! Tän päivän kasvissosekeitto pysynyt vielä sisällä, mutta ällöttää niin, että pakko käydä makuulle. Tosin täytyy muistaa olla tyytyväinen, että tämä huono olo on näin "vähäistä"!
Tsemppiä tiputukseen Blue Birdille!

 

huh, tsemmippä Blue Birdille täältä kans. Kannattaa tosiaan mennä siihen tiputukseen jos mikään ei sisällä pysy, eipä se oo hyvä itelle eikä vauvallekkaan jos vaan kotona kituuttaa ja kuivuu. Mulla äklötysoloa kans kokoajan ja tunnin välein oon nyt jotain pientä yrittäny syyä, hapankorppua voilla, banaania ja fantta on ainut juoma joka ei ällötä. Yleensä en oo mikään limsojen ystävä mut nyt saa mennä. Mut ei mulla kumminkaan niin paha tää olo oo et pitäs oksentaa joten siitä oon kiitollinen. Voimia hirveesti kaikille joilla niin paha pahoinvointi on!

 

Hei vaan kaikille, jospa minäkin tulisin tänne puolelle kurkkimaan. Olen kyllä lieskellut ketjua ihan alusta asti

etukäteen anteeksi virheet kirjottelen puhelimella..

vähän taustoja...olen 34-v ja meillä on 1,5 v tytöntyllerö kotona viihdyttämässä. joku tuossa kyselikin miten selviätte jos toista odottaa niin pahoinvoinnin kanssa...tähän itsekin toivoisin jotain vinkkejä koska tää on ihan kamalaa!! tekis vaan mieli maata koska on niin paha olo mutta toinen tarvii kuitenkin koko ajan viihdytystä. kiva istua hiekkalaatikolla oksu kurkussa....

joku kyseli myös miten mies on ottanu uutisen vastaan....no, meillä oli toisesta hiukan ollu puhetta mutta yritystä ei oltu alotettu kun lomalla vähän (kerran) luistettiin ehkäisystä ja se oli sitten siinä. hiukan epäileväinen olen tämän jatkosta kun noin helposti alkoi. tiedän et ei se mihinkään vaikuta mut jotenkin pistää miettimään. mulla on myös ollu vatsassa niin ihme fiiliksiä ja kipuja et saapa nähdä miten tässä käy.

punasella en tietoja saa mut tässä ois riviä

wellmu/34/2 lapsi synnytyssairaala en vielä tiedä ku täällä pääkaupunkiseudulla tuntuu vähän pääsevän sinne missä sattuu olevan tilaa ja LA 14.1

 

Mamma 2012: mikä koti doppleri antaa jo näin aikaisin sykkeet... tilaan kans =D tiedän että joktu näyttää reilusti alle sen 10 viikon niin kiinnostaa laitteen nimi =)

 

Rosielle onnea hyvistä uutisista!

Blue Birdille ja kaikille muillekin pahoinvoiville tsemppiä! Ja tervetuloa uusille

Tuo on kyllä totta että kaikki kylmä ja raikas ruoka tuntuu nyt niiiiin hyvältä <3 lämpimät lihat etenkin tökkii. Pitääpä hamstrata pilttejä jääkaappiin viilenemään. Söin niitä yhteen väliin töissä välipalaksi jugurtin sijasta, mutta sain niin paljon vinoja katseita ja kommentteja että ne sitten jotenkin jäi miinuspuolena myös se lasitavaran määrä, kaupoista saisi löytyä vastaavia soseita aikuisille litran tölkeissä.

Hassua tämä oireiden epätasaisuus, eilen ei kerrassaan mitään, kun taas tänään aamu alkoi lervaamisella ja huono olo jatkuu nyt illalla.

Käytiin tänään ekassa neuvolassa ja terkkari oli tosi puhelias ja symppis, muutenkin nainen mun makuun. Kehotti lähinnä käyttämään tervettä järkeä ja kuuntelemaan kehoaan asiassa kuin asiassa, ei lainkaan tiukkapipo. Ja hyvänä puolena myös se että sama terkka säilyy joka käynnillä.

Ensi viikolla lääkärin tapaaminen, keskustellaan virtsatietulehduskierteestä joka onneksi nyt on helpottanut, mutta pyydän varotoimena reseptin valmiiksi, se on niin karmeaa lähteä jonottelemaan viikonloppuna jos oikein ärhäkkänä iskee. Lisäksi kysyn erään sairauden perinnöllisyydestä.

Bons & Pikku-Possu 8+4