Ensinnäkin, teknisen ja tekstiilityön tunneilla ei ainakaan minun kokemukseni mukaan opeteta tuollaisia asioita, vaan tehdään kalliilla laitteilla uusista materiaaleista uusia vaatteita tai huonekaluja ja kodin pikkutilpehööriä. Joten nämä oppiaineet ei hyödytä sen enempää köyhiä kuin rikkaitakaan, ainoastaan jotain hyvin harvoja, jotka haluavat puusepiksi aikuisina. Ja puuseppiä taitaa olla vähemmän kuin ruotsin opettajia. Ompelijat on Suomesta jo käytännössä kadonneet, kun vaatteiden teko on siirtynyt halpamaihin.
Vaikka näiden oppiaineiden sisältö päivitettäisiin sellaiseksi, että se hyödyttäisi edes köyhiä eli tosiaan opeteltaisiin korjaamaan alkeellisilla työkaluilla vanhaa sekä kokoamaan Ikea-kalusteita, miksi niiden, jotka näitä taitoja ei todennäköisesti ei koskaan tarvitse, on pakko opiskella näitä aineita heille hyödyllisempien sijaan?
Entäs sitten uskonnonopetus, joka vakaumuksellisena voi jopa loukata lapsen/nuoren vakaumusta? Eikö se ole mielestäsi ongelma? Onko raamatun oppien opiskeleminen ja rukoileminen sinusta ateistiteinille hyödyllisempää, kuin ruotsin opiskelu sellaiselle, joka arvelee (tai jonka vanhemmat arvelevat) pysyvänsä eristyksissä ruotsalaisista, pohjoismaalaisesta yhteistyöstä ja Ruotsiin suuntautuvasta viennistä (ruotsi siis tosiaan Suomen suurin vientimaa)?