Ei ole totta, ruotsi alkaa jo 6. luokalla - eikö pakkoruotsin pitänyt loppua kokonaan eikä suinkaan lisääntyä

Lainaus yltä:

"Tarvitseeko joka toinen EK:n jäsenyrityksissä työskentelevistä 370 000 työntekijöistä todella hommissaan ruotsin kielen taitoa?

Nej, det gör man inte.

Pakkoruotsia eivät puolla edes pohjoismaiset fuusiot, vaikka moni niin väittääkin. Telia-Soneran, Stora Enson ja Nordean konsernikieli on englanti.

Tullitilastojen lisäksi työnantajien svekomaniaa selittää silkka tottumus. Ruotsin osaamista on totuttu pitämään Suomessa arvokkaana taitona, eivätkä arvot ja perinteet muutu nopeasti."


Ruotsin taitoa on totuttu siis vaatimaan, koska kaikki ovat sitä lukeneet. Kun pakkoruotsi poistuu, vaatimukset muuttuvat realistisemmiksi eli todellisten tarpeiden mukaisiksi.

Meillä on myös ruotsalainen emoyhtiö ja virallinen kieli englanti, kuitenkin jatkuvasti törmää ruotsalaisiin, jotka eivät yllättäen sitä englantia kunnolla osaa. Tuotannon tietokantalistausten otsakkeet ovat luonnollisesti ruotsiksi jne.

Helpottaa huomattavasti, kun voi toimia tarvittaessa kahdella eri kielellä Ruotsiin päin.

 

RKP:n pakkoruotsittajat pyrkivät aina kääntämään asian niin, että pakkoruotsi olisi muka suomenkielisen lapsen etu. Todellisuudessa pakkoruotsia vaaditaan, jotta ruotsinkielisten etuoikeudet säilyisivät. Niin kauan kuin kaikki lukevat pakkoruotsia, voidaan pitää voimassa perusteettomia ruotsintaitovaatimuksia, koska "kaikki ovat kuitenkin sitä lukeneet". Esimerkiksi ruotsinkielisen yliopistokoulutuksen alemmat pisterejat eivät muka ole syrjiviä, koska "kaikki suomenkielisetkin voivat hakea, koska ovat opiskelleet pakkoruotsia". Kaikissa viroissa vaaditaan ruotsin taitoa, vaikka oikeasti ruotsia ei tarvittaisi ollenkaan. Tällöin ruotsinkielisellä on aina etuoikeus virkaan, koska osaa ruotsia paremmin ja täyttää siten virallisen kielitaitovaatimuksen paremmin.

Pakkoruotsin tarkoitus on siis ruotsinkielisten etuoikeuksien säilyttäminen, ei mikään muu.

 

Kaikki koulutuksen tasot kattava totalitaristinen pakkoruotsitusjärjestelmä on ollut olemassa nyt yli 40 vuotta, ja silti tilanne on tuo. Olisiko aika myöntää, että pakkoruotsi on väärä tapa tuottaa ruotsinosaajia?

Näkisin lähinnä, että asiaan ei ole panostettu riittävästi. Ei kyllä muihinkaan kieliopintoihin. Muuttaisin siis kolmannen vieraan kielen pakolliseksi (mutta vapaavalintaiseksi) ja sen sijaan voisi vähentää vaikka maantiedon jokien pänttäämistä ja tarjota tekstiili- ja teknistä työtä vasta yläasteella valinnaisina kursseina. Ei nykyään kenenkään tarvitse osata kutoa sukkia tai nikkaroida jakkaraa, tällaiset harrastukset voi siis jättää vapaa-aikaan. Paljon hyödyllisempää käyttää aika vaikka kiinan tai venäjän opiskeluun.

Kolmas kieli saisi alkaa jo ala-asteella ja kasvattaisin myös kahden ensimmäisen vieraan kielen tuntimääriä. Jos joidenkin oppilaiden kapasiteetti ei riitä kolmen kielen opiskeluun, voitaisiin myöntää vapautus joko ruotsin tai vapaavalintaisen C-kielen opiskelusta ja käyttää ne tunnit kahden muun kielen täydennysopintoihin (aivan kuten muuten maahanmuuttajat saavat usein ruotsin opiskelusta vapautuksen ja opiskelevat sen ajan suomea tai omaa äidinkieltään).

 

Sun vastaus tähän sun itse luomaan ongelmaan on pakkoruotsi.

Kerro toki oma vastauksesi kunnan vähien rahojen käyttöön.

 

Kumpi on kustannustehokkaampaa: Opettaa muutamalle kymmenelle tuhannelle suomeruotsalaiselle suomea vai viidelle miljoonalle suomalaiselle ruotsia?

 

Meillä on myös ruotsalainen emoyhtiö ja virallinen kieli englanti, kuitenkin jatkuvasti törmää ruotsalaisiin, jotka eivät yllättäen sitä englantia kunnolla osaa. Tuotannon tietokantalistausten otsakkeet ovat luonnollisesti ruotsiksi jne.

Helpottaa huomattavasti, kun voi toimia tarvittaessa kahdella eri kielellä Ruotsiin päin.

Sitten on firman asenteissa vikaa, eikä tuollaiseen kohteluun pidä alistua. Jos suomalainen firmaa ostaa firman vaikka Saksasta, niin saksalaiset työntekijät opettelevat sitten suomen kielen vai?

 

Kerro toki oma vastauksesi kunnan vähien rahojen käyttöön.

Ei se ainakaan ole kuudennelta alkava pakkoruotsi, joka on täydellistä rahojen tuhlausta; onhan meillä kielivähemmistö joka osaa puhua täydellistä ruotsia, eli osaajista ei ole pulaa.

 

(aivan kuten muuten maahanmuuttajat saavat usein ruotsin opiskelusta vapautuksen ja opiskelevat sen ajan suomea tai omaa äidinkieltään).

Ainakaan pääkaupunkiseudulla vapautuksia pakkoruotsista ei käytännössä myönnetä, koska se rapauttausi koko pakkoruotsitusjärjestelmän. Luokassahan saattaa olla puolet maahanmuuttajataustaisia, joten jos puolet oppilaista olisi vapautettu pakkoruotsista, olisi tilanne epätasa-arvoisuudessaan täysin kestämätön ja johtaisi yltyvään kritiikkiin vain suomalaistaustaisiin kohistuvaa pakkoruotsittamista kohtaan.

 

Ei se ainakaan ole kuudennelta alkava pakkoruotsi, joka on täydellistä rahojen tuhlausta.

Det stämmer. Tyhmiin ei kannata satsata ja tuhlata rahaa.

 

Sitten on firman asenteissa vikaa, eikä tuollaiseen kohteluun pidä alistua. Jos suomalainen firmaa ostaa firman vaikka Saksasta, niin saksalaiset työntekijät opettelevat sitten suomen kielen vai?

Ai että kun firmalla on oikea asenne, saadaan työtekijät kuin taikaiskusta puhumaan sujuvaa englantia, vaikka eivät sitä ennen yrityskauppaa ole osanneet tai tarvinneet?
Omien työntekijöidensä kielitaitoon yritys voi vaikuttaa sentään siten, että jatkorekrytoinneissa vaaditaan palkattavilta henkilöiltä englanninkielentaitoa. Mutta pitäisiko ne aiemmat englantia osaamattomat työntekijät vaan kylmästi laittaa pihalle, kun konsernin virallinen kieli vaihtuu?

Ja entäs sitten asiakkaat? Eikö heitä vaan suostuta palvelemaan, jos eivät osaa sujuvaa englantia?

 

Ai että kun firmalla on oikea asenne, saadaan työtekijät kuin taikaiskusta puhumaan sujuvaa englantia, vaikka eivät sitä ennen yrityskauppaa ole osanneet tai tarvinneet?
Omien työntekijöidensä kielitaitoon yritys voi vaikuttaa sentään siten, että jatkorekrytoinneissa vaaditaan palkattavilta henkilöiltä englanninkielentaitoa. Mutta pitäisiko ne aiemmat englantia osaamattomat työntekijät vaan kylmästi laittaa pihalle, kun konsernin virallinen kieli vaihtuu?

Ja entäs sitten asiakkaat? Eikö heitä vaan suostuta palvelemaan, jos eivät osaa sujuvaa englantia?

Pitäisikö suomalaiset työntekijät siis pistää pihalle, kun eivät osaa ruotsia?

Jos ruotsalaiset työntekijät eivät osaa englantia, niin suomalaiset pitää sitten pakottaa opiskelemaan ruotsia. Mikä ihmeen logiikka tässä on? Englanti kuitenkin on yleiskieli eri maiden välillä tapahtuvaan kommunikointiin.

 

RKP:n pakkoruotsittajat pyrkivät aina kääntämään asian niin, että pakkoruotsi olisi muka suomenkielisen lapsen etu. Todellisuudessa pakkoruotsia vaaditaan, jotta ruotsinkielisten etuoikeudet säilyisivät. Niin kauan kuin kaikki lukevat pakkoruotsia, voidaan pitää voimassa perusteettomia ruotsintaitovaatimuksia, koska "kaikki ovat kuitenkin sitä lukeneet". Esimerkiksi ruotsinkielisen yliopistokoulutuksen alemmat pisterejat eivät muka ole syrjiviä, koska "kaikki suomenkielisetkin voivat hakea, koska ovat opiskelleet pakkoruotsia". Kaikissa viroissa vaaditaan ruotsin taitoa, vaikka oikeasti ruotsia ei tarvittaisi ollenkaan. Tällöin ruotsinkielisellä on aina etuoikeus virkaan, koska osaa ruotsia paremmin ja täyttää siten virallisen kielitaitovaatimuksen paremmin.

Pakkoruotsin tarkoitus on siis ruotsinkielisten etuoikeuksien säilyttäminen, ei mikään muu.

Puhut asiaa!

Kaikissa viroissa tarvitaan ruotsia, mutta kaikissa viroissa ei ole vaatimusta suomen osaamisesta, eli suomalaisilla ei ole mahdollisuutta koko maassa saada viranomaispalveluita omalla äidinkielellä. Aika erikoinen tilanne etten sanoisi.

 

Pitäisikö suomalaiset työntekijät siis pistää pihalle, kun eivät osaa ruotsia?

Jos ruotsalaiset työntekijät eivät osaa englantia, niin suomalaiset pitää sitten pakottaa opiskelemaan ruotsia. Mikä ihmeen logiikka tässä on? Englanti kuitenkin on yleiskieli eri maiden välillä tapahtuvaan kommunikointiin.

Ketään ei saa tietenkään laittaa pihalle. Mutta luonnollisesti urallaan etenevät ne, jotka uudessa toimintaympäristössä parhaiten pärjäävät. Ne, jotka osaavat jo valmiiksi hyvin ruotsia ja ne, jotka ovat valmiita osaamistaan kehittämään.

Kyllä muuten suomenkielentaitokin on avannut joillekin ruotsalaisille mahdollisuuksia, joita eivät ikinä olisi saaneet ilman tuota taitoa. Jos Ruotsista lähetetään tänne joku, tietysti valitaan sellainen joka osaa suomea, jos suinkin mahdollista. Kielitaito pesee melkein kaikki muut meriitit tässä tilanteessa.

 

Meillä on myös ruotsalainen emoyhtiö ja virallinen kieli englanti, kuitenkin jatkuvasti törmää ruotsalaisiin, jotka eivät yllättäen sitä englantia kunnolla osaa. Tuotannon tietokantalistausten otsakkeet ovat luonnollisesti ruotsiksi jne.

Helpottaa huomattavasti, kun voi toimia tarvittaessa kahdella eri kielellä Ruotsiin päin.

Huomaatkos, ruotsalaiset ovat ulkoistaneet turhan kielen opiskelun suomalaisille ja itse voivat sen sijaan opiskella maailmankieliä ja siten edistää vientiä: Suomalaisille jää käteen musta pekka nimeltänsä pakkoruotsi.

 

Sun vastaus tähän sun itse luomaan ongelmaan on pakkoruotsi.

Mä en anna vastausta. Mä kysyn sitä sinulta. Sä vaan huudat kovaa, et "pakkoruotsi pois", mut se on tuuleen huutelua jos sä et osaa sanoa mitä, miten ja millä kustannuksilla tilalle.

 

Kaikissa viroissa vaaditaan ruotsin taitoa, vaikka oikeasti ruotsia ei tarvittaisi ollenkaan. Tällöin ruotsinkielisellä on aina etuoikeus virkaan, koska osaa ruotsia paremmin ja täyttää siten virallisen kielitaitovaatimuksen paremmin.

Taas väärin. Ei läheskään kaikissa viroissa vaadita ruotsin taitoa, vaan ainoastaan sellaisissa, jotka edellyttävät korkeakoulututkintoa.

Sitä paitsi kuten todettu, elinkeinoelämässä 50 % yrityksistä painottaa ruotsin osaamista, vaikka yrityksiä ei tietenkään sido mitkään lakisääteiset kielitaitovaatimukset.

 

Mä en anna vastausta. Mä kysyn sitä sinulta. Sä vaan huudat kovaa, et "pakkoruotsi pois", mut se on tuuleen huutelua jos sä et osaa sanoa mitä, miten ja millä kustannuksilla tilalle.

Minä vastaan:

- Ensinnäkin pakkoruotsin aikaistus ala-asteelle perutaan heti. Asiantuntijat ovat todenneet sen aiheuttavan suuret kustannukset ilman minkäänlaista parannusta kielitaidossa.

- Yläasteilla yhdistetään nykyisten valinnaiskielten ja B-kielten opetus niin, että ne alkavat 7. luokalta ja niistä valitaan vähintään yksi. Näin saadaan olemassa olevilla resursseilla jo useampi kieli valittavaksi.

- Ruotsin opettajilla on aina myös toisen kielen pätevyys, joten opettajien tuntimääriä tasataan kunnan alueella niin, että ruotsin tunnit vähenevät ja toisen kielen tunnit lisääntyvät. Esim. RU-EN-opettaja opettaa enemmän englantia ja EN-SA-opettaja opettaa enemmän saksaa jne.

 

Ainakaan pääkaupunkiseudulla vapautuksia pakkoruotsista ei käytännössä myönnetä, koska se rapauttausi koko pakkoruotsitusjärjestelmän. Luokassahan saattaa olla puolet maahanmuuttajataustaisia, joten jos puolet oppilaista olisi vapautettu pakkoruotsista, olisi tilanne epätasa-arvoisuudessaan täysin kestämätön ja johtaisi yltyvään kritiikkiin vain suomalaistaustaisiin kohistuvaa pakkoruotsittamista kohtaan.

Vapautuskäytäntö voisi olla löyhempi, jos pakollisia kieliä olisi kahden sijaan kolme. Ja minun puolestani siinä tapauksessa voitaisiin toiveen mukaisesti vapauttaa joko ruotsin tai vapaavalintaisen kolmannen kielen opiskelusta. Lähtökohta kuitenkin olisi, että kaikki kynnellekykenevät opiskelisivat kolme vierasta kieltä. Näin varmaan ainakin 50 % tekisikin ja olisi turvattu sekä riittävä ruotsin kielen opiskelu, heikompien oppilaiden mahdollisuus opiskella ruotsin kielen sijaan jotain muuta kieltä ja kielitaidon monipuolistuminen.

 

Vapautuskäytäntö voisi olla löyhempi, jos pakollisia kieliä olisi kahden sijaan kolme. Ja minun puolestani siinä tapauksessa voitaisiin toiveen mukaisesti vapauttaa joko ruotsin tai vapaavalintaisen kolmannen kielen opiskelusta. Lähtökohta kuitenkin olisi, että kaikki kynnellekykenevät opiskelisivat kolme vierasta kieltä. Näin varmaan ainakin 50 % tekisikin ja olisi turvattu sekä riittävä ruotsin kielen opiskelu, heikompien oppilaiden mahdollisuus opiskella ruotsin kielen sijaan jotain muuta kieltä ja kielitaidon monipuolistuminen.

Miksi pitäisi olla kolme vierasta kieltä? Onko jotenkin niin vaiketa tajuta, että maailmassa on muitakin asioita kuin kielet? Miksi esim. matemaattisesti suuntaunut ei voisi lukea tekniikan alalla tärkeitä englantia ja saksaa ja sitten lukiossa jatkaisi niitä ja ottaisi laajat oppimäärät matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa? Ei kielet ole mikään itseisarvo.

 

Mä en anna vastausta. Mä kysyn sitä sinulta. Sä vaan huudat kovaa, et "pakkoruotsi pois", mut se on tuuleen huutelua jos sä et osaa sanoa mitä, miten ja millä kustannuksilla tilalle.

Pakkoruotsin tilalle saksa ja venäjä, ja tämä kustannetaan pakkoruotsista vapautuvilla varoilla. Ole hyvä.

 

Taas väärin. Ei läheskään kaikissa viroissa vaadita ruotsin taitoa, vaan ainoastaan sellaisissa, jotka edellyttävät korkeakoulututkintoa.

Sitä paitsi kuten todettu, elinkeinoelämässä 50 % yrityksistä painottaa ruotsin osaamista, vaikka yrityksiä ei tietenkään sido mitkään lakisääteiset kielitaitovaatimukset.

Onks poliisit ja palomiehet korkeakoulututkinnon suorittaneita?

Pakkoruotsittajien mielestä tulipalo ei sammu jos palomies ei osaa puhua ruotsia.

Yrityselämä painottaa muutakin kuin ruotsia, jonka tarve vähenee vuosi vuodelta.

 

AMK:t lasketaan korkeakouluiksi, eli käytännössä hyvin suuressa osassa julkisen puolen työpaikoista vaaditaan todistus ruotsin taidosta täysin riippumatta siitä, tarvitaanko ruotsia ikinä työtehtävissä. Esim. sairaanhoitaja ja poliisi ovat korkeakoulututkintoja.

 

Miksi pitäisi olla kolme vierasta kieltä? Onko jotenkin niin vaiketa tajuta, että maailmassa on muitakin asioita kuin kielet? Miksi esim. matemaattisesti suuntaunut ei voisi lukea tekniikan alalla tärkeitä englantia ja saksaa ja sitten lukiossa jatkaisi niitä ja ottaisi laajat oppimäärät matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa? Ei kielet ole mikään itseisarvo.

No minusta kielet ovat tärkeämpiä, kuin vaikka ovikellon tekeminen (jonka itsekin yläasteella teknisessä työssä, taidosta ei ole myöhemmin ollut mitään hyötyä). Valinnaisia oppiaineita on yläasteella kolme, vaikka niistä kaksikin olisi kieliä, jäisi silti tilaa yhdelle "huviaineelle" tai vaikka laajentavalle matematiikalle, joka oli aikoinaan meidän yläasteella tarjolla ja jonka itsekin valitsin.

Lahjakkaalle oppilaalle kolmen kielen opiskelu ei ole mitenkään ylivoimaista ja niille joille olisi, olisi se mahdollisuus vapautukseen ja voisi toteutua juuri esittämäsi vaihtoehto.

 

Kumpi on kustannustehokkaampaa: Opettaa muutamalle kymmenelle tuhannelle suomeruotsalaiselle suomea vai viidelle miljoonalle suomalaiselle ruotsia?

Eikö kukaan osaa vastata tähän? Ei edes aisankannattelija?

 

EK ajaa paljon muitakin hienoja asioita kuten: palkkoja pitää alentaa, eläkeikää nostaa, viikkotyöaikaa lisätä ja arkipyhiä vähentää, puhumattakaan sairasloman karenssista.

Elinkeinoel

Nämä kaikki mainitsemasi asiat löydämme vielä edestämme ja mitä myöhemmin niin sitä ankarampina.