muut lapset ja äiti heräävät tuntia liian aikaisin kun koululainen tekee aamutoimia kolistellen...haukotus.

Huh mitä passausta ja hyysäystä jos mammat herää joka aamu laittamaan mukuloille aamupaloja, vaikka ovat jo kouluikäisiä! Kyllä kasvaa itsenäistä porukkaa varmasti heistä. Hehe.

Anteeks nyt, mutta niin kauan kuin sulla ei itsellä ole "jo" kouluikäsiä lapsia, en lähtis toisten valintoja hirveästi arvostelemaan. Miksi ihmeessä alakouluikäisen pitäisi osata käyttäytyä kuin aikuinen ja olla "itsenäinen", kun ei nähtävästi aikuistenkaan tarvitse ajatella ketään muuta kuin omaa napaansa?

 

[QUOTE="Jenis";30486704]Anteeks nyt, mutta niin kauan kuin sulla ei itsellä ole "jo" kouluikäsiä lapsia, en lähtis toisten valintoja hirveästi arvostelemaan. Miksi ihmeessä alakouluikäisen pitäisi osata käyttäytyä kuin aikuinen ja olla "itsenäinen", kun ei nähtävästi aikuistenkaan tarvitse ajatella ketään muuta kuin omaa napaansa?[/QUOTE]

No kyllä nelosluokkalainen voi silloin tällöin herätä ja hoitaa aamutoimet yksin. Se ei ole yhdestä aamusta kiinni! =D Muuten jos saa aikaa normaalisti ja huomiota vanhemmilta.
Moni tekee rankkaa kolmivuorotyötä tai vaikka just pienen vauvan vanhempi.. Saa ja pitää nukkua silloin!

 

Huh mitä passausta ja hyysäystä jos mammat herää joka aamu laittamaan mukuloille aamupaloja, vaikka ovat jo kouluikäisiä! Kyllä kasvaa itsenäistä porukkaa varmasti heistä. Hehe.

Aivan varmasti kasvaa (ja kasvaa myös toiset huomioonottavia, vastuullisia ja mukavia ihmisiä ja hyviä vanhempia tulevaisuudessa) siitä huolimatta että herään lasteni seuraksi kouluaamuina.

 

No kyllä nelosluokkalainen voi silloin tällöin herätä ja hoitaa aamutoimet yksin. Se ei ole yhdestä aamusta kiinni! =D Muuten jos saa aikaa normaalisti ja huomiota vanhemmilta.
Moni tekee rankkaa kolmivuorotyötä tai vaikka just pienen vauvan vanhempi.. Saa ja pitää nukkua silloin!

Silloin tällöin, pakon edessä joo, mutta ei tuo ap:n teksti siltä vaikuttanut että kyse olisi yhdestä satunnaisesta aamusta. Ja onko sun mielestä ihan oikeesti ok, että neljäsluokkalainen tenava lähtee joka arkiaamu yksin tonne marraskuun pimeyteen kun sekä äiti että isä jää kotiin vetämään hirsiä? Eivät voi sen vertaa herätä että saattaisivat lapsen liikenteeseen, kun on koko jumalan päivä aikaa nukkua vuoroissa? Montako kymmentä tuntia aikuinen tarvitsee unta vuorokaudessa enemmän kuin 4-luokkalainen?

 

... marraskuun, joulukuun, mitä näitä ny on...

 

No kyllä nelosluokkalainen voi silloin tällöin herätä ja hoitaa aamutoimet yksin. Se ei ole yhdestä aamusta kiinni! =D Muuten jos saa aikaa normaalisti ja huomiota vanhemmilta.
Moni tekee rankkaa kolmivuorotyötä tai vaikka just pienen vauvan vanhempi.. Saa ja pitää nukkua silloin!

Eihän se olekaan yhdestä aamusta kiinni! Tässä ketjussa puhutaan äidin asenteesta, eikä mistään yhdestä aamusta. Luulitko että muina aamuina äiti herää koululaisen kanssa, tuskinpa. Ja milloin hän sitä huomiota sitten saa normaalisti vanhemmilta, kysyn vaan? Illat on lapsiperheessä varmasti härdelliä, jos kerran monta pienempää lasta. Joten tuskinpa se koululainen siinä mitään huomiota saa, takuuvarmasti joutuu huolehtimaan läksyistä ym. yksin. Kyllä tässä perheessä on jossain pahasti häikkää, jos sekä ISÄ ETTÄ ÄITI jäävät nukkumaan aamuisin, kun koululainen tekee aamuhommat ja lähtee yksin kouluun! Mieti itse millaisen välinpitämättömän kuvan lapsi saa, ja miten se vaikuttaa hänen psyykkeeseen. Mutta näitähän perheitä kyllä riittää...

 

herään joka aamu laittamaan aamupalaa 5lk.lle ja sanomaan heipat,vaikka olisikin itsellä vapaapäivä ja poika menisi jo 8.ksi kouluun. Poika herää usein viikonloppuna sitten ensimmäisenä ja keittää muille puuroa

 

Aivan varmasti kasvaa (ja kasvaa myös toiset huomioonottavia, vastuullisia ja mukavia ihmisiä ja hyviä vanhempia tulevaisuudessa) siitä huolimatta että herään lasteni seuraksi kouluaamuina.

Sä varmasti itsekin tajuat, ettei sillä ole mitään väliä onko sen aamun (30min?) ennen koulun lähtöä lapsen "seurana" vai onko sitten päivällä ja illalla virkeänä lapsen kanssa ja viettää laatuaikaa. Aamut on kiireisiä ja jokainen laittaa itsensä kuntoon, eikä siinä edes ehdi/pysty seurustelemaan juurikaan. Mutta tokihan saat kruunuasi kiilottaa tällä =D

 

Sä varmasti itsekin tajuat, ettei sillä ole mitään väliä onko sen aamun (30min?) ennen koulun lähtöä lapsen "seurana" vai onko sitten päivällä ja illalla virkeänä lapsen kanssa ja viettää laatuaikaa. Aamut on kiireisiä ja jokainen laittaa itsensä kuntoon, eikä siinä edes ehdi/pysty seurustelemaan juurikaan. Mutta tokihan saat kruunuasi kiilottaa tällä =D

No tossa perheessä kukaan muu ei laita itseään lähtökuntoon kuin tää yks. Ja päivällä/illalla ei tod. ole mitään laatuaikaa tarjolla, kun perheessä on monta pienempää lasta. Suomalaisten lasten ongelma ei todellakaan ole se, että aikuiset viettävät heidän kanssaan liikaa aikaa - jossan Italiassa tai vaikkapa naapurimaassamme Ruotsissa tää ois aivan absurdi keskustelu. Jätetään vaan jo alakouluikäiset selvitymään yksin, siitähän se tulevaisuus urkenee...

 

Sä varmasti itsekin tajuat, ettei sillä ole mitään väliä onko sen aamun (30min?) ennen koulun lähtöä lapsen "seurana" vai onko sitten päivällä ja illalla virkeänä lapsen kanssa ja viettää laatuaikaa. Aamut on kiireisiä ja jokainen laittaa itsensä kuntoon, eikä siinä edes ehdi/pysty seurustelemaan juurikaan. Mutta tokihan saat kruunuasi kiilottaa tällä =D

Yritätkö sä tahallas provota, vai ootko oikeasti noin tyhmä?
Ai ettei ole MITÄÄN VÄLIÄ onko aamulla koululaisen seurana vai ei?
Mitä v...n laatuaikaa? Luuletko että äiti, jota ei kiinnosta herätä aamulla laittamaan lapselleen aamiaista,ja katsomaan että lähtee turvallisesti kouluun, niin sellaistako äitiä kiinnostaa illalla virkeänä muka joku laatuaika? Herää! Äläkä kommentoi tänne tyhmiä, ennen kuin tosiaan saat niitä lapsia, sitten voit tulla selittämään omia kokemuksia, mutta sitä ennen sun puheesi on kärpäsen surinaa.

 

Sä varmasti itsekin tajuat, ettei sillä ole mitään väliä onko sen aamun (30min?) ennen koulun lähtöä lapsen "seurana" vai onko sitten päivällä ja illalla virkeänä lapsen kanssa ja viettää laatuaikaa. Aamut on kiireisiä ja jokainen laittaa itsensä kuntoon, eikä siinä edes ehdi/pysty seurustelemaan juurikaan. Mutta tokihan saat kruunuasi kiilottaa tällä =D

Itseasiassa minä olen sitä mieltä että sillä on suurikin merkitys lapselle että herääkö vanhempi hänen kanssaan aamulla. Eli olen vahvasti eri mieltä kanssasi. Lisäksi sinulla ei ole mitään konkreettista tukemaan omaa mielipidettäsi asiasta (eli et voi todistaa etteikö sillä olisi lapselle merkitystä) joten oikein mielelläni pitäydyn omassa mielipiteessäni, nojaten sekä vanhemmuuteeni että kokemukseeni opiskeluissa ja työssäni.

Enkä kiillota kruunuani vaan keskustelen asiasta.

Ps. Ja tässä ei nyt puhuttu illalla vietettävästä laatuajasta. Eli aamuisin herääminen ei automaattisesti ole pois siitä laatuajan vietosta vaikka niin yritätkin väittää.

 

[QUOTE="Jenis";30486776]No tossa perheessä kukaan muu ei laita itseään lähtökuntoon kuin tää yks. Ja päivällä/illalla ei tod. ole mitään laatuaikaa tarjolla, kun perheessä on monta pienempää lasta. Suomalaisten lasten ongelma ei todellakaan ole se, että aikuiset viettävät heidän kanssaan liikaa aikaa - jossan Italiassa tai vaikkapa naapurimaassamme Ruotsissa tää ois aivan absurdi keskustelu. Jätetään vaan jo alakouluikäiset selvitymään yksin, siitähän se tulevaisuus urkenee...[/QUOTE]

En ole lukenut aloittajan muita viestejä, mutta kommentoin noin yleisesti sitä, että lapsi/lähtee nousee ja laittaa aamupalan yksin aamuisin, en lähtenyt arvailemaan miten päivät ja illat menevät..

Mun mielestä ei kannata taivastella sitä jos perheessä ei aina istuta syömässä aamupalaa yhdessä ja pitämässä seuraa toinen toisille. Juurikin esimerkiksi vuorotyö/pikkuvauvan hoito voi todella pistää rytmit sekaisin ja silloin on koko perheen etu että se vanhempi voi nukkua ja lapsi osaa itse avata jääkaapin ja ottaa repun matkaan!

 

En ole lukenut aloittajan muita viestejä, mutta kommentoin noin yleisesti sitä, että lapsi/lähtee nousee ja laittaa aamupalan yksin aamuisin, en lähtenyt arvailemaan miten päivät ja illat menevät..

Mun mielestä ei kannata taivastella sitä jos perheessä ei aina istuta syömässä aamupalaa yhdessä ja pitämässä seuraa toinen toisille. Juurikin esimerkiksi vuorotyö/pikkuvauvan hoito voi todella pistää rytmit sekaisin ja silloin on koko perheen etu että se vanhempi voi nukkua ja lapsi osaa itse avata jääkaapin ja ottaa repun matkaan!

Ahaa, ja mihin kokemukseen tämä kommenttisi perustuu? Vedätkö ihan hatusta näitä sun päätelmiäsi? Missä muissa tilanteissa kiireinen monilapsinen perhe ehtii jutustella, kuin ruokapöydässä? Vessassa? Suihkussa? Milloin? Kerro ihmeessä, kun olet noin kaikkitietävä?

 

Itseasiassa minä olen sitä mieltä että sillä on suurikin merkitys lapselle että herääkö vanhempi hänen kanssaan aamulla. Eli olen vahvasti eri mieltä kanssasi. Lisäksi sinulla ei ole mitään konkreettista tukemaan omaa mielipidettäsi asiasta (eli et voi todistaa etteikö sillä olisi lapselle merkitystä) joten oikein mielelläni pitäydyn omassa mielipiteessäni, nojaten sekä vanhemmuuteeni että kokemukseeni opiskeluissa ja työssäni.

Enkä kiillota kruunuani vaan keskustelen asiasta.

Ps. Ja tässä ei nyt puhuttu illalla vietettävästä laatuajasta. Eli aamuisin herääminen ei automaattisesti ole pois siitä laatuajan vietosta vaikka niin yritätkin väittää.

Miksi et pysty analyyttiseen pohdintaan, kun ei eletä missään satumaailmassa? On erilaisia perheitä ja voimavaroja siellä eikä voi vaatia, että kaikissa perheissä toimitaan samalla tavalla tai on huono vanhempi.

En ole yrittänyt väittää, että aamujen yhdessäolo on poissa illan yhdessäolosta. Vaan totean, että se VOI olla jollekin perheelle jolla on raskasta ratkaisevaa, että vanhempi saa nukkua ja on sitten jaksava iltaisin. Kun niitä erilaisia perheitä on.

Kauhean sääli, ettei vielä edelleenkään perhesurmien ja elämänkokemusten myötä osa ole oppinut, että kaikki eivät jaksa ja pysty samaan eikä sitä heiltä kannata odottaa. (ja turha tulla sanomaan, että itsekö oisit tuollainen vanhempi)

 

En ole lukenut aloittajan muita viestejä, mutta kommentoin noin yleisesti sitä, että lapsi/lähtee nousee ja laittaa aamupalan yksin aamuisin, en lähtenyt arvailemaan miten päivät ja illat menevät..

Mun mielestä ei kannata taivastella sitä jos perheessä ei aina istuta syömässä aamupalaa yhdessä ja pitämässä seuraa toinen toisille. Juurikin esimerkiksi vuorotyö/pikkuvauvan hoito voi todella pistää rytmit sekaisin ja silloin on koko perheen etu että se vanhempi voi nukkua ja lapsi osaa itse avata jääkaapin ja ottaa repun matkaan!

Meillä osataan tämä siitä huolimatta että heräänkin lasten kanssa. Joskus voi olla sellainen tilanne että en ole kotona kun lapsi lähtee niin toki heillä pitää olla siihen valmius.

Mutta silti se ei mitätöi mielipidettäni siitä että ei ole yhtään kivaa (enkä ikinä tekisi omille lapsilleni niin) että neljäsluokkalainen on järjestäen joka aamu ainoa joka herää perheestään aikaisin aamulla ja lähtee yksin pimeään kun muu perhe jää nukkumaan. Ja sitten vielä äiti valittaa siitä että lapsi kehtaa pudottaa hammastahnan korki lavuaariin eikä yhtään ajattele muita....

 

Ahaa, ja mihin kokemukseen tämä kommenttisi perustuu? Vedätkö ihan hatusta näitä sun päätelmiäsi? Missä muissa tilanteissa kiireinen monilapsinen perhe ehtii jutustella, kuin ruokapöydässä? Vessassa? Suihkussa? Milloin? Kerro ihmeessä, kun olet noin kaikkitietävä?

:O Mitä ihmettä? Kai se puoli tuntia aamusta ei nyt tarkoita, että koulun jälkeen, iltaisin ja viikonloppuisin perhe ei olisi yhdessä ja välittäisi lapsesta. Come on:|

 

Miksi et pysty analyyttiseen pohdintaan, kun ei eletä missään satumaailmassa? On erilaisia perheitä ja voimavaroja siellä eikä voi vaatia, että kaikissa perheissä toimitaan samalla tavalla tai on huono vanhempi.

En ole yrittänyt väittää, että aamujen yhdessäolo on poissa illan yhdessäolosta. Vaan totean, että se VOI olla jollekin perheelle jolla on raskasta ratkaisevaa, että vanhempi saa nukkua ja on sitten jaksava iltaisin. Kun niitä erilaisia perheitä on.

Kauhean sääli, ettei vielä edelleenkään perhesurmien ja elämänkokemusten myötä osa ole oppinut, että kaikki eivät jaksa ja pysty samaan eikä sitä heiltä kannata odottaa. (ja turha tulla sanomaan, että itsekö oisit tuollainen vanhempi)

Sinähän et kykene analyyttiseen pohdintaan. Sinähän olet se joka vetää johtopäätöksiä että jos perheessä ei tarvitse koululaisen herätä yksin niin hän ei kykene itsenäiseen toimintaan.

Tottakai on erilaisia perheitä. Mutta asioista voi silti kertoa oman mielipiteensä ja sen miten itse toimii. Ap:lle on myös kerrottu kuinka voisi toimia (herätä miehen kanssa esim vuorotellen aamuisin lapsen kanssa, tai nukkua miehen kanssa vuorotellen päikkärit) että jaksaisivat paremmin sitä arkeaan johon kuuluu myös se pieni koululainen joka herää joka aamu pimeään yksin ja lähtee pakkaseen yksin kun muut kääntävät kylkeään.

 

Miksi et pysty analyyttiseen pohdintaan, kun ei eletä missään satumaailmassa? On erilaisia perheitä ja voimavaroja siellä eikä voi vaatia, että kaikissa perheissä toimitaan samalla tavalla tai on huono vanhempi.

En ole yrittänyt väittää, että aamujen yhdessäolo on poissa illan yhdessäolosta. Vaan totean, että se VOI olla jollekin perheelle jolla on raskasta ratkaisevaa, että vanhempi saa nukkua ja on sitten jaksava iltaisin. Kun niitä erilaisia perheitä on.

Kauhean sääli, ettei vielä edelleenkään perhesurmien ja elämänkokemusten myötä osa ole oppinut, että kaikki eivät jaksa ja pysty samaan eikä sitä heiltä kannata odottaa. (ja turha tulla sanomaan, että itsekö oisit tuollainen vanhempi)

Ja lapsenko niskaan se vastuu sitten sysätään vai? Sekö on oikein?
Sillä laillako kasvatetaan terveitä nuoria?NOT.

Jos normaalielämästä ei selviä jaksamatta, niin sitten pitää pyytää apua, palkata lastenhoitaja tai laittaa lapset välillä tukiperheeseen tms. Mutta pienen lapsen niskaan ei sitä vanhemman velvollisuutta voi kasata! Se on väärin!

EI ole liikaa vaatia, että vanhempi jaksaisi aamulla herätä lapsen kanssa!
Jos työolosuhteet vaatii, että vanhempi joutuu lähtemään aikaisemmin, se on eri asia. Mutta se, että vanhempi haluaa nukkua tunnin pidenpään on silkkaa itsekkyyttä, ei ole kyse jaksamisesta.

Ja toivon että tää aloitus on provo. Älä säkään viitsi provoilla lisää.

 

Meillä lapset ovat hoitaneet aamut itsenäisesti kolmannelta luokalta lähtien. Alkuun olosuhteiden pakosta kun kumpikin menimme töihin ennen lapsien heräämistä ja nyt jatkossa ihan siitä syystä, että me vanhemmat nukumme silloin kun pystymme. Usein toki olemme hereillä lasten kouluun lähtiessä, mutta emme aina. Lapset ovat tasapainoisia, toiset huomioonottavia, mukavia nuoria. Yksi on jo täysi-ikäinen. Olemme kaikki hiukan aamuäreitä, ja voin sanoa, että eteenkin nuorimmaisen kanssa helpotti huomattavasti kun hän saa ihan itsekseen tehdä aamupalan ja lähteä, eikä kukaan ole vierellä sanomassa sanaakaan. Pikkasen liian jyrkkää arvostelua saa nyt ap osakseen.

 

Ja lapsenko niskaan se vastuu sitten sysätään vai? Sekö on oikein?
Sillä laillako kasvatetaan terveitä nuoria?NOT.

Jos normaalielämästä ei selviä jaksamatta, niin sitten pitää pyytää apua, palkata lastenhoitaja tai laittaa lapset välillä tukiperheeseen tms. Mutta pienen lapsen niskaan ei sitä vanhemman velvollisuutta voi kasata! Se on väärin!

EI ole liikaa vaatia, että vanhempi jaksaisi aamulla herätä lapsen kanssa!
Jos työolosuhteet vaatii, että vanhempi joutuu lähtemään aikaisemmin, se on eri asia. Mutta se, että vanhempi haluaa nukkua tunnin pidenpään on silkkaa itsekkyyttä, ei ole kyse jaksamisesta.

Ja toivon että tää aloitus on provo. Älä säkään viitsi provoilla lisää.

Olen täysin samaa mieltä.

Missään nimessä ei pidä olla toiselta lapselta pois se jos äiti ei saa nukuttua muiden lapsien takia. Eikä pidä olla selviö se että lapsen pitää olla reippaampi kuin onkaan jotta äiti saisi nukkua vain jottei surmaisi perhettään. Ja tämä ei nyt koske tätä nimenomaista heräämisasiaa vaan on kommenttina noihin hg:n perhesurmajuttuihin.

 

Sinähän et kykene analyyttiseen pohdintaan. Sinähän olet se joka vetää johtopäätöksiä että jos perheessä ei tarvitse koululaisen herätä yksin niin hän ei kykene itsenäiseen toimintaan.

Tottakai on erilaisia perheitä. Mutta asioista voi silti kertoa oman mielipiteensä ja sen miten itse toimii. Ap:lle on myös kerrottu kuinka voisi toimia (herätä miehen kanssa esim vuorotellen aamuisin lapsen kanssa, tai nukkua miehen kanssa vuorotellen päikkärit) että jaksaisivat paremmin sitä arkeaan johon kuuluu myös se pieni koululainen joka herää joka aamu pimeään yksin ja lähtee pakkaseen yksin kun muut kääntävät kylkeään.

Ei välttämättä lähde yksin, voi olla että kulkee koulumatkat kaveriensa kanssa ja voi olla jopa että nauttii rauhallisista aamuista jos vaikka kotona tapellaan ja uhkaillaan paljon.
On se kiva kun sinä näet tämän maailman noin vaaleanpunaisten lasien läpi ja kuvittelet, ettei missään perheessä ole vaikeaa ja kaikkien pitää olla yhtä vahvoja ja täydellisiä. Olet varmasti ihana lähimmäinen sille perheenäidille tai perheenisälle jolla voimavarat ovat vähissä tai lapselle jonka äiti uhkaa tappavansa itsensä joka päivä.
Hyvät päivänjatkot!

 

Ei välttämättä lähde yksin, voi olla että kulkee koulumatkat kaveriensa kanssa ja voi olla jopa että nauttii rauhallisista aamuista jos vaikka kotona tapellaan ja uhkaillaan paljon.
On se kiva kun sinä näet tämän maailman noin vaaleanpunaisten lasien läpi ja kuvittelet, ettei missään perheessä ole vaikeaa ja kaikkien pitää olla yhtä vahvoja ja täydellisiä. Olet varmasti ihana lähimmäinen sille perheenäidille tai perheenisälle jolla voimavarat ovat vähissä tai lapselle jonka äiti uhkaa tappavansa itsensä joka päivä.
Hyvät päivänjatkot!

Mistä sä revit nämä tarinasi?? Lisäät oman mielikuvituksesi tuotteita nyt tähän ketjuun.
Väitätkö OIKEESTI että lapsi olisi vastuussa nyt siitä, jos äiti vaikka haluaa tappaa itsensä väsymyksestä? Että alakoululaisen lapsen pitää hissutella aamuisin keittiössä, koska kuningatar äiti joka ehkä sit jonain päivänä uhkaa tappaa itsensä haluaa nukkua?Vttu oikeesti nyt JOTAIN RAJAA!!!

 

Ei välttämättä lähde yksin, voi olla että kulkee koulumatkat kaveriensa kanssa ja voi olla jopa että nauttii rauhallisista aamuista jos vaikka kotona tapellaan ja uhkaillaan paljon.
On se kiva kun sinä näet tämän maailman noin vaaleanpunaisten lasien läpi ja kuvittelet, ettei missään perheessä ole vaikeaa ja kaikkien pitää olla yhtä vahvoja ja täydellisiä. Olet varmasti ihana lähimmäinen sille perheenäidille tai perheenisälle jolla voimavarat ovat vähissä tai lapselle jonka äiti uhkaa tappavansa itsensä joka päivä.
Hyvät päivänjatkot!

Itseasiassa, varmasti tiedät itsekin asiaa opiskelleena niin sille äidille ei ehkä riitä enää avuksi se että se äidin lapsi yrittää olla reipas ja lähtee kouluu yksin että äiti saa nukuttua hetken pidempään....

Ja kiitos, tiedän olevani hyvä lähimmäinen.

 

En ole lukenut aloittajan muita viestejä, mutta kommentoin noin yleisesti sitä, että lapsi/lähtee nousee ja laittaa aamupalan yksin aamuisin, en lähtenyt arvailemaan miten päivät ja illat menevät..

Tiiätkö, ehkä sun kannattaisi lukea ne. Sitten tietäisit mistä tässä keskustelussa on kyse.

 

Mistä sä revit nämä tarinasi?? Lisäät oman mielikuvituksesi tuotteita nyt tähän ketjuun.
Väitätkö OIKEESTI että lapsi olisi vastuussa nyt siitä, jos äiti vaikka haluaa tappaa itsensä väsymyksestä? Että alakoululaisen lapsen pitää hissutella aamuisin keittiössä, koska kuningatar äiti joka ehkä sit jonain päivänä uhkaa tappaa itsensä haluaa nukkua?Vttu oikeesti nyt JOTAIN RAJAA!!!

Happygirlilla on tosiaan omalaatuiset jutut. Se on lapselle pelastus, jos saa laittaa yksin aamupalaa koska äiti uhkaa tappaa itsensä ja perheessä tapellaan paljon. WTF?
Se on varmaan sille lapselle ihan se ja sama, koska siellä perheessä nyt tuskin on sitä aamupalaakaan varattu, jossa äidin voimavarat on noin vähissä.

Kyllä nousisin joka ikinen aamu laittamaan lapset koulutielle, jos olisin kotona. Nykyään herätän lapset ennen töihin lähtöä ja jos menevät myöhempään kuin kasiin, lähtevät omatoimisesti kouluun. Lapsista huolehtimisen tärkeys korostuu juuri aamuisin ja olisi lapsista ihan tolkuttoman kurjaa joutua väsyneenä lähtemään kouluun jos muut vaan nukkuu. Kamala ajatuskin.